TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina

Transkriptio

1 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö Miika Laakso, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy ( LAKES) Anne Karvinen-Jussilainen, Lahden kaupunki, maankäyttö, sihteeri 16 osallistujaa (nimilista liitteenä) Markus kertoi suunnittelualueen kaavahistoriasta ja tämän kaavatyön perusteista sekä esitteli lähtötietoja ja asemakaavan muutokseen liittyen laadittuja selvityksiä. Useita sijoitusvaihtoehtoja koskevan selvityksen perusteella Teivaan rinne osoittautui parhaaksi paikaksi uuden kansainväliset vaatimukset täyttävän kylpylähotellin toteuttamiseksi. Lähellä ovat luonto ja liikuntamahdollisuudet, Sibeliustalo ja keskustan palvelut. Päijät- Hämeen maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Alue rajautuu Salpausselän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan virkistysalueeseen. Vuonna 2002 alueelle laadittu asemakaavan muutos ei edennyt silloisen seutukaavan vastaisena. Lähtötiedot ja alueelle laaditut selvitykset löytyvät tarkemmin kaavan kotisivulta ( >Kaavoituskohteet>Teivaan hotelli). Arvokas ja maisemallisesti tärkeä paikka asettaa vaatimuksen korkeatasoiselle arkkitehtuurille. Paikan omaleimaisuus ja ekologiset ratkaisut on otettava huomioon. Puurakentamistakin tutkitaan. Asemakaavan muutos laaditaan LAKES:n aloitteesta teknisen lautakunnan helmikuussa 2010 tekemän päätöksen mukaisesti. LAKES:n palkkaamina hotelli- ja kylpylätoiminnan asiantuntijoina ovat olleet arkkitehti Paavo Karjalainen Arktes OY:stä ja Seppo Juurikko Akrieer Oy. Luonnosvaiheen kuuleminen on parhaillaan Mukana ovat lähes kaikki valmistelun yhteydessä laaditut luonnokset, mistä johtuen vaihtoehtoja on kahdeksan. Mikään vaihtoehto ei aiheuta merkittäviä liikennejärjestelyjä. Noin 350 autopaikkaa sijoitetaan pääasiassa hotellirakennuksen alle. Vanhan ratapenkan kevyen liikenteen yhteys säilyy kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa VE 0 + alue jää nykyiselleen ja osoitetaan asemakaavassa virkistysalueeksi eli nykyinen k-m 2 :n rakennusoikeus poistetaan. VE 1 on nykyinen voimassa oleva asemakaava. VE 2 säilyttää alueen itäosan luontoarvot, VE 3:ssa rakentaminen on sijoitettu Teivaan sataman itäreunaan. Kahdesta korkeasta massasta toinen olisi Teivaan voimalaitoksen piipun korkuinen, 20 kerroksinen. Rinne osoitettaisiin virkistysalueeksi. Vaihtoehto vaikuttaisi nykyiseen Ravintola Lokkiin. VE 4:ssä rakentaminen sijoittuu sekä Teivaan rinteeseen että Teivaan satama-alueelle. Osia yhdistää Jalkarannantien ylittävä silta. Rakentaminen sijoittuu Lokin ja Veneliike Tauriaisen päälle. VE 5 on vaihtoehdon 3 mukainen, mutta matalampi. VE 6 sijoittuu pääosin Teivaan satamaan ja vähäiseltä osin rinteeseen. VE 7 on hankkeen toiminnallisten asiantuntijoiden alkuperäinen sijoitusvaihtoehto Teivaan rinteen itäkärkeen. Ketä konsultit ovat ja miten heidät on valittu? LAKES:n palkkaamina hotelli- ja kylpylätoiminnan asiantuntijoina ovat olleet arkkitehti Paavo Karjalainen Arktes OY:stä ja Seppo Juurikko. Paavo Karjalainen on suunnitellut

2 2 suuren osan Suomen kylpylähotelleista ja Seppo Juurikko oli perustamassa mm. Katinkultaa Vuokatissa. Onko suunnittelijalla kaupunkikuvallista suosikkia? Eikö lähtökohtana pitäisi olla paikka ja mitä siihen sopii eikä k-m 2? Taloudellisesti kannattavaan toimintaan on liitetty lomaosakeosio ja hankkeen toteuttamisen on esitetty edellyttävän riittävän suurta, k-m 2 :n suuruista kokoa. Tässä kaavatyössä tutkitaan sopiiko tuon kokoinen hanke kyseiselle alueelle. Pidän eniten vaihtoehdoista, jotka säilyttävät luontoa. Miten alue on muodostunut arvokkaaksi, jos aikanaan puhdistamo on kaivettu sorakuoppaan? Rinteen lehdot ja muut erikoispiirteet ovat arvokkaita, ei niinkään puhdistamon monttu. Vaihtoehdot suojelevat tietä. Eikö rakentamista voi sijoittaa Jalkarannantien päälle, jolloin sekä rinne että rantaa säilyisi? Tien päälle rakentamistakin on tutkittu, mutta kadunvarren käsittely pitkässä tunnelissa osoittautui haastavaksi. Rakentaminen on hajautettu monessa vaihtoehdossa useaan osaan. Miten rakennukset jakaantuvat eri toiminnoille? Peruslähtötietona on ollut noin 180 hotellihuonetta ja noin 300 lomaosakehuoneistoa sekä kylpylä-, ravintola- ja muut palvelut. Hankkeessa on haettu toimivaa massaa verrattuna esim. Katinkullan 500 lomaosakepaikkaan. Näin suurta perushotellia ei Lahteen tarvita, mutta tämä on toimiva kokonaisuus, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on perhematkailu, joka poikkeaa esim. mahdollisesta Messilän hankkeesta. Ranta-Kartanon alueelle on tulossa paljon massaa. Teivaan voimalaitos tulisi saada pois, jolloin Salpausselän harjua voidaan korostaa. Eikö hotellia voi sijoittaa voimalaitoksen paikalle? Olisi jopa kulttuuriteko poistaa voimalaitos rinteestä.

3 3 Hotelli sijoittaminen Teivaan voimalaitoksen paikalle ei ole mahdollista. Voimalaitoksen siirtämistä muualle on esitetty, mutta se ei ole toiminnan eikä kustannusten perusteella ajankohtaista pitkiin aikoihin. Voimalaitoksen lisäksi alueella risteilee lukuisia pääverkostoja. Voimalaitoksen siirtäminen on kallista ja voimalaitoksen tontti on lisäksi liian pieni. Osassa havainnekuvista näkyy Ranta-Kartanon suunniteltua rakentamista. Ranta-Kartanon kaavaehdotukseen sisältyy hotellimahdollisuus. Onko LAKES:ille tullut mieleen, että paikka on väärä? Eikö lomaosakerakentaminen sopisi paremmin Messilään? Jatketaanko lomaosakerakentamista hotellista länteen pitkin rinnettä? Vaihtoehtoisia paikkoja tutkittiin, mutta etenkin lomaosakerakentaminen edellyttää erityisen hyvää paikkaa. Rakentamista ei ole tarkoitus jatkaa nyt kaavassa virkistysalueiksi jääville alueille. Messilän lomarakentamissuunnitelmat ja tämä hanke ovat erityyppisiä. Lahden hotellikapasiteetti on tällä hetkellä liian pieni. Kokous- ja kongressitoiminta ei halua mennä liian kauaksi kaupungin keskustasta. Alueen kautta kulkee merkittävä kevyen liikenteen reitti Jalkarannasta keskustaan. Eikö sitä pitäisi kehittää kevyen liikenteen laatukäytävänä eikä tukkia rakentamisella? Alue on tuulinen ja siksi alueelle on istutettu puita lisäämään viihtyisyyttä. Vaihtoehdot 4 ja 6 muuttavat olennaisesti kevyen liikenteen nykytilannetta, mutta yhteydet on otettu huomioon ja ne kulkevat Sibeliustalon esimerkin mukaisesti rakennuksen ja rannan välissä. Pienilmastoon tulee kiinnittää huomiota. Kaikissa vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Eikö maisema ole vetovoimaisempi matkailun kannalta kuin hotellin rakentaminen maisemallisesti ainutlaatuiselle paikalle? Alueen pitäisi säilyä edelleen kaikkien käytössä. Kaikki hotellivaihtoehdot osoittavat, että rakentamisen määrä on suuri haaste. Jalkarantalaisen näkökulmasta kevyen liikenteen reitit kyllä säilyvät. Hyviä laadukkaita hotellitiloja tarvitaan, mutta onko kannattavaa sijoittaa hotellia sataman itäosaan Ranta- Kartanon uuden rakentamisen eteen? Mitä vaikutuksia rakentamisella on rinteeseen? Kuinka paljon täytyy kaataa puita rakennuksen ympäriltä? Yksi uusi latu jo edellyttää puiden kaatamista.

4 4 Yhtään puuta ei kaadeta tarpeettomasti, koska juuri ympäröivän luonnon ja maiseman vuoksi hotellin paikka on valittu. On arvo, että metsä alkaa kaupungin keskustasta. Jo 20 vuotta sitten puhuttiin hotellin rakentamisesta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt esillä olevat vaihtoehdot ovat surkeita esityksiä. Onko muita vaihtoehtoja? Pitäisi saada nopeasti tyylikäs hotelli houkuttelemaan Pietarista tulevia matkailijoita. Kuka takaa, ettei rakentaminen ole samanlaista kuin vastarannalla Ankkurissa? Eikö hotelli voi olla muualla, esimerkiksi Launeen pellolla? Voiko siis jokainen, joka toteaa, ettei muu paikka ole sopiva, laittaa hotellin, mihin itse haluaa? Eri sijoitusvaihtoehtoja on tutkittu. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa hotellin rakentamisen alueelle. Nyt tutkitaan hotellin kokoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) ei ole esitetty kaupunkilaisia osallisina? eivätkö kaupunkilaiset voi esittää mielipidettään asiasta? Kaikki kaupunkilaiset ovat osallisia ja voivat esittää mielipiteensä. OAS:ssa on lueteltu tahoja, lähinnä viranomaisia, joita kuullaan lähinnä lausuntopyynnöllä. Miten rakentaminen sopii nykyisen kaavan mukaiselle alueelle VE 2:ssä? Rakennuksessa on 12 kerrosta ja se levittäytyy terassimaisena rinteeseen. Nykyiseen kaavaan verrattuna hotelli jättäisi itäosasta hiukan enemmän rakentamatonta aluetta, mutta olisi selkeästi korkeampi. Jos VE 6:ssa tekisi Jalkarannantien päälle korkean massan kuin ankkurin varren, säilyisi rantaa ja rinnettä. Uusien vaihtoehtojen tutkiminen on vielä mahdollista. Kuinka hotelli vaikuttaa Jalkarannantien liikenteeseen? Jalkarannantien liikenne on jo nyt vilkasta ja siihen vaikuttavat myös Salpakankaan ja Messilän rakentaminen.

5 5 Kylpylän ja hotellin liikenteen ruuhkahuiput ovat eri aikaan työmatkaliikenteen kanssa, joten Teivaan hotellin rakentamisella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta Jalkarannantien liikenteeseen. Kuinka monta kerrosta VE 6:ssa on? Hakatornit ovat 9 kerroksisia. VE 6:ssa torniosat ovat 8- ja 15-kerroksiset. Voimalaitoksen piippu on 20-kerroksisen rakennuksen korkuinen. Rakentaminen tulee näkymään monesta suunnasta. Kyse on valtakunnallisesti arvokkaasta, yhtenäisestä geologisesta reunamuodostumasta, jota ulkomaalaiset tulevat ihailemaan. Paikka on ainutlaatuinen, jossa Salpausselän harju kohtaa vesistön. Paikka ja näkyvyys täytyy ottaa rakentamisessa huomioon. Voisiko VE 2:sta tehdä pienemmän version? Onko kukaan halukas toteuttamaan hanketta? Neuvottelut toteutuksesta jatkuvat, jos kaava etenee. Nykyinen rakennusoikeus on liian pieni. Onko ajateltu erottaa lomaosakkeet ja sijoittaa ne jonnekin muualle? Voisiko kylpylä olla Ranta-Kartanossa ja hotelli kongressitiloineen tässä? Katinkullassakin on pitkä matka lomaosakemökistä kylpylään. Se on toiminnallisesti hankalaa. Kyse on toiminnallisesta ja taloudellisesta kokonaisuudesta. Onko eri osilla eri omistajat? Todennäköisesti hotellia pyörittää operaattori ja lomaosakepuolella on oma yrittäjä. Lahdesta puuttuu kylpylä. Senkö varaan matkailua rakennetaan? Kuinka otetaan huomioon kalastus, purjehdus ja muut vesistöä hyödyntävät toiminnat?

6 6 Hotellia ja kylpylää ei rakenneta vain esimerkiksi MM-kisojen vuoksi vaan Pietarista tulevat matkailijat nähdään mahdollisuutena. Kaupunkilaisetkin käyttäisivät todennäköisesti kylpylää. Lopuksi Markus kertoi, että alustavan aikataulun mukaan asemakaavaehdotus on tarkoitus saada teknisen lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana. Luonnosvaihtoehdoista voi antaa palautetta saakka. Markus kiitti osallistujia keskustelusta. Muistion laati Anne Karvinen-Jussilainen