Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu Auli hirvonen

Transkriptio

1 KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu Auli hirvonen

2 Kalhon kyläajelu toteutettiin Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui 30 henkeä. Kyläajelu järjestettiin yhdessä Yhteen Hiileen -hankkeen kanssa. Kiitokset yhteistyöstä, reitin suunnittelussa sekä kahvituksesta Kalhon nuorisoseuralle! Ja lämmin kiitos kaikille kyläajelun paikallisille oppaille mielenkiintoisista tarinoista! Lähteenä käytetty: Wager, Henrik: Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto, A Kyläajelukartta. Karttapohja maanmittauslaitos. MML 2012.

3 Kalhon kyläajelun historia ja maisemakohteita Kohde 1. Honkapirtti Arvot: Honkapirtti on rakennettu vuonna 1960-luvulla. Se toimii kyläläisten toiminnan keskuksena ja tarjoaa erilaisten juhlien hyvän pitopaikan. Talon pihassa on suuri urheilukenttä, jossa voi pitää monenlaisia juhlia ja ulkoilmatapahtumia. Paikka on seurantalojen ympäristölle tyypillinen avoin ja selkeä alue. Laaja mäntykangas rajaa aluetta. Kohde 2. Kauppakeskittymä entisaikaan ja vanhan tien linjaus Arvot: Kylässä on ollut ennen kauppoja tai kauppakeskittymä Kalhonkylätien varressa. Kuvassa on yksi kaupparakennuksista taustalla. Kylässä on vanha kärry- tai ratsutien pohja, jota pitkin itse kuningaskin on saapunut Hartolaan. Se näkyy kyläajelukartassa. Tie on kulkenut kauppojen ja kievarin kautta.

4 3. Kestikievarin paikka Arvot: Vanhan tien varressa on ollut kievari. Rakennus toimi myös kartanon muonamiesten asuntona. Vanhat rakennukset ovat kadonneet aikojen saatossa. Kalhon kievarista muistuttaa talon nykyinen nimi. 4. Kolmen koulun mäki ja tien toisella puolella torppa Arvot: Kalhossa on kautta aikain koulut rakennettu samalla mäelle. Tien toisella puolella on vanha kartanon torppa. Torppa. Koulun tiehaara.

5 Oikeassa alareunassa näkyy kolme koulua samalla mäelle tien itäpuolella. Kuvassa näkyy myös maisemassa vaikuttava puiden reunustama Kalhonjoki ja vasemmassa yläkulmassa Kalhon kartano. Punaisella ja keltaisella on merkitty Nuuttilanmäen muinaisjäännösten paikat. MML 2012, Museoviraston paikkatietoaineistoa 12/ Nuuttilanmäen perinnebiotooppi ja moniperiodinen muinaisjäännösryhmä Arvot: Kalhon kartanon perinnemaisemat avautuvat kivikkomäkinä, joissa on myös viisi muinaisjäännöspaikkaa. Paikka on ollut haluttu asuinpaikka Kalhonjoen rannalla. Kalhon kartanon läheisyydessä on kivi- rautakautinen asuinalue peltoineen. Kalhon kartanon perinnemaisemat ovat inventoituja. Niissä kasvaa muun muassa keltamataraa, kyläkurjenpolvea ja metsäapilaa. Alueet ovat maisemallisesti kauniita niittyjä vanhan kylätien varrella.

6

7 6. Kalhonjoen kulttuurimaisema Arvot: Keskellä kylämaisemaa virtailee verkkaiseen tahtiin Kalhonjoki. Joki saa alkunsa Kalhonjärvestä. Kylän kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokasta. Siihen kuuluu kartanomiljöitä, perinnebiotooppeja, peltoaukeita ja muinaisjäännösalueita. Kuvissa näkyy puiden reunustama Kalhonjoki.

8 7. Kalhon kartano ja vanha meijeri Arvot: Ensimmäinen historiallinen maininta Kalhon kylästä on vuodelta Hartolan vanhimpiin kartanoihin kuuluvalle Kalholle myönnettiin säterivapaus Kartano jaettiin kahtia 1795, mutta virallisesti jako toteutui Kalho on jaettu useampaan tilaan: Uuteenkartanoon, Keihäsniemeen, Lukkolampeen (Huuri) ja Näsiin sekä kolmeen metsätilaan, joilla ei ole rakennuksia. Tilakeskukset rakennuksineen ja viljely- ja laidun- sekä metsämaineen muodostavat laajahkon kulttuurimaisemakokonaisuuden. Kalhon kartanon vuonna 1828 rakennettu päärakennus nuorempine talousrakennuksineen sijaitsee näkyvällä paikalla Kalhon jokeen viettävän rinteen laella. Kartanon eteläpuolelta avautuvat laajat, metsiin rajautuvat peltovainiot. Iso osa nykyisistä peltoalueista on näkyvissä nykyisessä laajuudessa Kuninkaankartastossa niittyinä ja peltoina. Kartanon päärakennus on säilyttänyt hyvin empiren aikaisen asunsa. Hartolan ensimmäiset yksityismeijerit perustettiin 1800-luvulla kartanoiden yhteyteen. Kalhon kartanossa 1860-luvun alussa toimintansa aloittanut meijeri oli Suomen vanhimpia. Se toimi yksityismeijerinä vuoteen 1926 saakka, jolloin se muutettiin osuusmeijeriksi. Meijeritoiminta lakkasi 1960-luvun alussa. 8. Kalhon perinnebiotoopit Arvot: Kylän maisemassa on runsaasti erilaisia perinnebiotooppeja, tyypiltään niittyjä.

9 9. Kylän yhteinen veneranta Arvot: Enojärven rannassa on kylän yhteinen veneranta. Paikassa on ennen vietetty yhteisiä juhannusjuhlia. 10. Huuri eli Lukkolampi Arvot: Kalhon kartanolta erkaneva tienhaara johtaa Lukkolampeen (Huuri) ja edelleen Näsiin. Lukkolammen ja Näsin entiset karjatilat ovat metsien ympäröimiä. Lukkolammen (Huuri) tilakeskuksen 1930-luvulla rakennettua alkuperäisellään olevaa päärakennusta ympäröi suuri hoidettu piha, jota rajaavat ulkorakennukset. Tilakeskuksen suurikokoinen tiilipilarinavetta, hirsinen talli sekä työväen asuinrakennus sijaitsevat pihapiirin ulkopuolella. Tilakeskusta ympäröi luonnonmetsä. Lähiympäristössä on myös koivikoita muistumana kaskeamisesta.

10 11. Näsi ja huvila missä Mika Waltari kirjoitti Arvot: Näsi sijaitsee Enojärven rannassa tien päätteenä. Entistä tilakeskusta ympäröi luonnonmetsä, missä kasvaa runsaasti metsälehmusta. Lähiympäristössä on myös koivikoita muistumana kaskeamisesta. Näsin nykyinen päärakennus ja navetta ovat 1950-luvulta. Sivurakennus lienee luvulta. Enojärven rannassa sijaitsee vuoraamaton luvulta oleva hirsirakennus, jossa Mika Waltari kirjoitti teoksiaan. Sekä Näsi että Lukkolampi ovat vapaa-ajan asuntoina. Paikka, jossa Mika Waltari kirjoitti muun muassa Sinuhe egyptiläistä.

11 Paikka missä Mika Waltari kirjoitti. 12. Enojärven ympäristön kivikautiset asuinpaikat Arvot: Enojärven ympärillä on kahdeksan kappaletta kivikautisia asuinpaikkoja. 13. Kolkkalan kivikautinen muinaisjäännös ja perinnebiotooppi Arvot: Kolkkalan perinnemaisema-alueella on tuore niitty, jolla on laiduntanut lypsykarjaa vuodesta 1947 aina 1990-luvulle asti. Aluetta on hoidettu niittämällä vuodesta 1999 lähtien. Laidun on mäkilaidun, jolla on kalliopaljastumia ja myös kallioketoa. Kallioketolaikuilla kasvaa mäkitervakkoa ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Alueelta on löydetty valtakunnallisesti vaarantunutta keltamataraa, mutta sitä ei kesällä 2012 havaittu. Laitumen huomionarvoisia lajeja ovat häränsilmä, aholeinikki ja pölkkyruoho, jota kasvoi kesällä 2012 kymmeniä yksilöitä tasaisesti eri puolilla niittyä. Vuoden 1999 tutkimuksissa laitumen alueelta löydettiin kivikautinen asuinpaikka, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Laitumella on myös historiallisen ajan jäljiltä kuoppaa, kellarikuoppa ja mahdollisesti peltoviljelyn jälkiä.

12 Kuvassa on Enojärven rantojen kivikautiset muinaisjäännökset. MML 2012, Museoviraston paikkatietoaineistoa 12/2013. Alla Kolkkalan kallioinen laidun.

13 14. Uusikartano Arvot: Uusikartano erotettiin Kalhon kartanosta Vuonna 1926 Uusikartano tuli Oskar ja Aili Carlssonin hallintaan. Nykyinen suurikokoinen vuoraamaton hirsinen päärakennus valmistui samana vuonna. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Päärakennus sijaitsee Kalhontien varrella. Tilakeskuksen hyvin hoidettu piha on rajattu ympäröivistä pelloista kuusiaidalla. Myös talousrakennukset on erotettu pihapiiristä kuusiaidalla. 15. Keihäsniemi Enojärven etelärannalla sijaitsevan Keihäsniemen hirsinen päärakennus on vuodelta Tilakeskus sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla kumpareella. Päärakennusta ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Talousrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tilakeskusta ympäröivät pellot (nyk. mansikan viljelyä) ja luonnonmetsä. Pellot alkavat välittömästi tilan pihapiiristä.

14 16. Krouvin camping, lava ja sahti Arvot: Kylässä on leirintäalue, tanssilava ja sahdin valmistusta ja myyntiä. Paikassa on hyvät tilat monenlaisiin tilaisuuksiin, lomailuun ja juhliin.

15 17. Moottorirata Arvot: Kylässä on oma moottorirata, jossa ovat harjoitelleet niin Keke Rosberg kuin Kimi Räikköinen. Yhteenveto - kylästä tulisi tehdä kyläkirja - kylällä on värikäs ja mielenkiintoinen historia, mihin kartano ja sivukartanot ovat vaikuttaneet voimakkaasti, kylän muut tilat ovat oikeastaan aikoinaan lunastettuja torppia ja karjalaisten siirtolaistiloja - tulisi kerätä muistiin tietoja kylästä, kun on vielä niitä, jotka muistavat vanhoja tarinoita - kylän erikoisuus ovat vanhat ja laajat perinnebiotoopit, joiden hoitoa kannattaa jatkaa - kylässä kannattaisi järjestää kävellen lyhyitä opastuksia, esimerkiksi muinaisjäännöspaikoille, tiemaisemaan ja historiakierroksia