TURVALLISESTI TYÖSSÄOPPIMASSA hotelli-, ravintola- ja catering-alalla

Transkriptio

1 TURVALLISESTI TYÖSSÄOPPIMASSA hotelli-, ravintola- ja catering-alalla MONISTE 17/2003 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN X (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2003

3 SISÄLTÖ JOHDANTO MIKÄ TYÖSSÄOPPIMINEN? MIKSI? MITKÄ OSAPUOLET? MITKÄ VELVOLLISUUDET JA VASTUUT OSAPUOLILLA? MIKÄ TYÖSUOJELU? MIKÄ LAINSÄÄDÄNTÖ? MITKÄ RISKIT? Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristöriskit Psykososiaaliset työympäristöriskit Tapaturmariskit työympäristössä Ergonomiset riskit työympäristössä Tupakan savulle altistumisen riskit työympäristössä MUITA TYÖSSÄOPPIMISEEN LIITTYVIÄ TÄRKEITÄ ASIOITA Työssäoppija ja hygieniaosaaminen Työssäoppija ja anniskelu Työssäoppija ja vastaavan hoitajan pätevyys LÄHTEET LIITE Opetusministeriön tiedote... 23

4 4

5 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoituksena on korostaa työsuojelun ja -turvallisuuden tärkeyttä hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkintoihin sisältyvässä työssäoppimisessa. Työssäoppijan kannalta on tärkeää, että työssäoppimispaikan työturvallisuustaso on korkea. Työturvallisuus on osaamisen tavoitteena ja opiskelijan arvioinnin kohteena. Perustutkinnon suorittaneiden tulee hallita omaan työhönsä liittyvät työturvallisuusasiat. Niitä opiskellaan pitkin matkaa koulutuksen aikana kaikissa opintokokonaisuuksissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Kaikissa perustutkinnoissa työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen on määritelty yhdeksi ammatillisen peruskoulutuksen painopistealueeksi. Tavoitteena on, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet sekä noudattaa niitä osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön osaa pitää huolta omasta terveydestään sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkinnoissa on lisäksi tavoitteena, että opiskelija on perehtynyt keittiön, salin tai hotellin työsuojelumääräysten noudattamiseen käytännössä sekä vaara- ja uhkatilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Hänen tulee esimerkiksi tuntea työpaikan palo- ja turvallisuusohjeet sekä osata toimia tulipalon tai tapaturman aiheuttamassa hätätilanteessa. Koneita ja laitteita tulee osata käyttää turvallisuusmääräysten mukaisesti, samoin työmenetelmien tulee olla turvallisia. Erityisen tärkeätä nuorille ammattiin opiskeleville on oppia alusta lähtien käyttämään oikeita suojavälineitä ja -vaatteita sekä ergonomisia apuvälineitä. Tulevan hotelli- ja ravintola-alan tai catering-alan ammattilaisen tulee myös ymmärtää yhteishengen ja myönteisen työilmapiirin vaikutus työtehoon, tuloksellisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen sekä edistää omalla toiminnallaan yhteistyön sujuvuutta. Tavoitteiden mukaista käytännön työsuojelua ja -turvallisuutta voi parhaiten oppia aidoilla työpaikoilla ja aidoissa työtilanteissa. Toisen asteen perustutkintoa suorittavat ovat hyvin nuoria, ja heiltä puuttuu yleensä kokonaan käytännön työkokemus koulutusta aloittaessaan. Siksi on tärkeätä, että työssäoppimispaikoiksi hyväksytyt yritykset ja muut työyhteisöt ovat valveutuneita, työsuojelusta ja työturvallisuudesta huolehtivia työpaikkoja. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulisi tarkistaa työsuojelullisten määräysten noudattaminen ennen työssäoppimispaikan hyväksymistä. 5

6 Oppaan tarkoituksena on nostaa esiin keittiö-, tarjoilu- ja hotellityölle ominaisia vaara- ja tapaturmariskejä sekä muita työsuojelullisia asioita. Etenkin anniskeluravintoloiden ja hotellien asiakaspalvelutilanteissa voi syntyä ennalta arvaamattomia riskejä. Oppaassa on pyritty ilmaisemaan asiat selkeästi, lyhyesti ja mahdollisimman käytännönläheisesti. Asioiden havainnollistamiseksi käsitellään kymmenen tapausesimerkin (casen) avulla joitakin alalle tyypillisiä työsuojelullisia tilanteita. Kaikki tapausesimerkit ovat tapahtuneet oikeasti. Lopussa on viittauksia työssäoppimisessa noudatettavaan lainsäädäntöön sekä kirjallisuuslähteisiin. Liitteenä on opetusministeriön tiedote työturvallisuuslain tulkinnasta. Oppaan kirjoitustyöstä on vastannut lehtori Seija Koiso-Kanttila Ravintolakoulu Perhosta. Asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet lakimies Aki Raudas Suomen Hotellija Ravintolaliitto SHR ry:stä, alue-esimies Irmeli Mäenpää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:stä, tarkastaja Paula Parkkinen Uudenmaan työsuojelupiiristä, työympäristötoimitsija Anne Mironen Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä, tuntiopettaja Timo Mäkynen Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta ja ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeed Opetushallituksesta. Parhaat kiitokset oppaan kirjoittajalle, asiantuntijoille ja Ravintolakoulu Perholle. Tekijäryhmä toivoo, että opas ohjaisi työpaikkaohjaajia, opettajia ja opiskelijoita näkemään työsuojelullisten asioiden tärkeyden ja kiinnittämään työsuojeluun entistä suurempaa huomiota. Tätä opasta täydentävät erilliset hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan työssäoppimisen oppaat, joissa on lisää tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta näiden alojen perustutkinnoissa. Oppaita on saatavilla Opetushallituksen verkko-osoitteessa Työryhmän puolesta ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeed 6

7 1 MIKÄ TYÖSSÄOPPIMINEN? Työssäoppiminen sisältyy kolmivuotisiin perustutkintoihin. Nuoren tulee koulussa tapahtuvan opetuksen lisäksi opiskella ammattia aidossa työympäristössä. Työssäoppiminen on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa, joka yleensä jakautuu useaan osaan. Työssäoppiminen toteutetaan yleensä ilman työsuhdetta ja palkkaa. Työpaikassa tapahtuvasta koulutuksesta tehdään kirjallinen sopimus (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 6 ). Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä kirjallisessa sopimuksessa määritellään eri osapuolten tehtävät ja vastuut, työssäoppimisen kesto ja ajoitus, työssäoppimisen tavoitteet, koulutuksen keskeinen sisältö, opiskelijan ohjaus, oppimistulosten arviointi ja työnantajalle mahdollisesti maksettavat korvaukset (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 5 ). Työssäoppimisen onnistuminen lähtee huolellisesti laaditusta sopimuksesta, johon kaikki osapuolet perehtyvät. Malli työssäoppimisen sopimuksesta (sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta) on saatavilla osoitteesta -> Lomakkeet. Työssäoppimisen suunnittelun pohjana on työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, joka sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Siinä koulutuksen järjestäjä päättää ne periaatteet, joiden mukaan työssäoppiminen tapahtuu. Suunnitelma laaditaan yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa, ja siinä otetaan huomioon alueen työpaikkojen edellytykset järjestää työssäoppimista. Työpaikkojen tulee olla sellaisia, että oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa ja että työtehtävät voi suorittaa turvallisesti. Tarkoitus on jo alussa ohjata opiskelija oikeisiin työtapoihin. Koska työssäoppiminen on ohjattua ja tavoitteellista opiskelua, siitä annetaan opiskelijalle palaute ja sitä arvioidaan aivan kuten kouluoppimisessa. Työssäoppiminen voi edetä aluksi lyhyissä jaksoissa ja sisältää pääasiallisesti avustavia töitä opiskeltavien ja ennalta sovittujen tavoitteiden mukaan. Opintojen edetessä opintokokonaisuuksien tavoitteissa painottuu kokonaisuuksien hallitseminen ja työt tulevat vaikeammiksi, mikä otetaan työssäoppimisessa huomioon. 7

8 2 MIKSI? Koska hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkinnon suorittaminen aloitetaan heti peruskoulun jälkeen, ei opiskelijalla ole yleensä ennestään kokemusta työelämästä. Siksi pidetään tärkeänä, että työelämäkokemuksia saadaan ohjatusti ja turvallisesti. Opiskelija saa oikeanlaisen kuvan alasta ja sen toiminnasta, kun osa opiskelusta tapahtuu todellisessa työelämässä. Sekä työpaikka että työssäoppija voivat hyötyä toisistaan. Yritys tai organisaatio voi tarjota työssäoppimispaikan tulevia rekrytointitarpeitaan silmällä pitäen, ja opiskelijalla puolestaan on mahdollisuus saada eri työssäoppimispaikoissa kouluopetusta laajempi näkemys tulevan ammattinsa työtehtävistä. Samalla opiskelija voi myös arvioida, mitkä tehtävät ja minkätyyppiset työpaikat vastaavat hänen ammatillisia tavoitteitaan. Työssäoppijoiden vastaanottaminen voi antaa työpaikalle opiskelijan työpanoksen lisäksi muutakin lisäarvoa, kun työpaikan menetelmiä ja työtapoja tarkastellaan myös opiskelijaa ohjaavan työntekijän silmin. 8

9 3 MITKÄ OSAPUOLET? Toimijaosapuolet, koulutuksen järjestäjä (oppilaitos) ja työnantaja (työpaikka), tekevät keskenään kirjallisen sopimuksen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998) mainittujen asioiden lisäksi opiskelijan työajasta, ruokailun järjestämisestä sekä työasusta ja sen huollosta. Lisäksi sovitaan yhteydenpitotavasta, jolla työssäoppimista ohjataan ja seurataan. Jos työpaikan luonteeseen kuuluu jotain erityistä huomioitavaa työturvallisuudessa, se mainitaan sopimuksessa. Sopimus velvoittaa molempia osapuolia. Työpaikka nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valmiudet ja kiinnostus opiskelijan ohjaukseen. Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija suunnittelevat yhdessä työssäoppimisjaksot. Suunnitelma sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Siinä sovitaan, mitä opiskelija opiskelee työpaikalla sekä se, missä, milloin ja miten opiskelijan osaamista arvioidaan. Tutkintoon tähtäävään koulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta hotelli- ja ravintola-alalla on tehty Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n kesken sopimus, joka koskee osapuolten yhteistoimintaa ja henkilöstön työsuhdeturvaa. 9

10 4 MITKÄ VELVOLLISUUDET JA VASTUUT OSAPUOLILLA? Oppilaitoksessa ammattitaitoa opiskellaan opetussuunnitelman mukaisella tavalla huomioiden ammatin keskeiset osaamisalueet, työnteon ergonomia ja keskeisen lainsäädännön sisältö. Näin varmistetaan, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojelu- ja turvallisuusohjeita ja määräyksiä sekä ylläpitää työpaikan järjestystä. Ennen työssäoppimisen aloittamista on oppilaitoksessa määritettävä kunkin jakson tavoitteet ja varmistettava, että työpaikalla on edellytykset järjestää jakson mukainen työssäoppiminen. Tässä yhteydessä on hyvä perehtyä myös työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaan ja sen pohjalta tehtyyn riskiarvioon. Oppilaitoksen velvollisuus on ilmoittaa, mikä on työnantajan työturvallisuusvastuu. Työpaikalla työnantajan tehtävänä on vastata myös ilman työsuhdetta olevan työssäoppijan turvallisuudesta. Työssäoppijan perehdytykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota; työpaikan tehtävät ja työmenetelmät opetetaan opiskelijalle niin, että hän ymmärtää asiat myös työturvallisuuden kannalta. Mikäli työoloissa on tilanteita, joissa tarvitaan erityiset suojavarusteet, tulee työnantajan valvoa niiden käyttöä. Koska työpaikkaa voi velvoittaa opettamaan taitoja ja työtapoja ainoastaan talon tapaan, oletetaan, että työssäoppimispaikaksi hyväksyttävässä toimipaikassa noudatetaan työturvallisuusohjeita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työturvallisuuslain 8, 10 ja 14 pykälissä kuvattu työn vaarojen selvitys ja arviointi on tehty ja että työssäoppijaa on perehdytetty ja opastettu riittävästi. Työpaikalla nimetään joku esimies tai työntekijä työpaikkaohjaajaksi. Työssäoppijan työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedottaa muulle henkilöstölle työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta. Työpaikkaohjaaja opastaa työssäoppijaa, seuraa hänen oppimistaan ja antaa jatkuvaa palautetta. On tärkeää, että sekä ohjaajalla että opettajalla on aikaa olla opiskelijan tukena. Opettaja hoitaa usein käytännössä työpaikan ja koulutuksen järjestäjän sopimuksen tekemisen sekä huolehtii opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta niin, että se sisältää työssäoppimisen yhteydessä opiskeltavat tavoitteet ja työssäoppimisjaksojen ajoituksen. Opiskelija puolestaan sitoutuu noudattamaan työpaikalla annettuja määräyksiä ja ohjeita. Ohjeet voivat olla joko suullisia yleisohjeita tai kirjallisia, yksityiskohtaisia ohjeita, jotka koskevat toimipaikan liikeajatusta tai laatujärjestelmää. 10

11 Työturvallisuuden kannalta on tärkeätä, että opiskelijaa kannustetaan kysymään ja varmistamaan turvallinen menettelytapa, mikäli hän on epävarma oikeasta tavasta. Opiskelija sopii työpaikan esimiehen kanssa työvuorojen alkamis- ja päättymisajoista. Työaikoja suunniteltaessa on huomioitava laissa olevat määräykset nuorten työntekijöiden erikoiskohtelusta. Muutoin työajat voivat olla alan työehtosopimuksen mukaisia. Kaikki kolme osapuolta opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija osallistuvat opiskelijan osaamisen arviointiin työssäoppimisjaksolla. Opiskelija tekee lisäksi hänelle määrätyt oppimistehtävät ja voi pitää työskentelyajalta oppimispäiväkirjaa. CASE 1 Meillä harjoittelijat tekevät, mitä käsketään! Työssäoppimisen viides viikko on meneillään. Vakituinen astianpesijä on yhä sairaslomalla. Astianpesu ja siivous ovat ainoat työt, joita opiskelija on päässyt tekemään. Miten mahtavat työssäoppimiselle asetetut tavoitteet täyttyä? Onko vielä vanhan ajan harjoittelijoita? CASE 2 Mä en tiskaa! Opiskelijan työpaikalla tietyt työt jaetaan vuoron ajaksi päivittäin pelikorteilla. Jokerikortin saaja siirtyy tiskivuoroon. Voiko opiskelija kieltäytyä työstä tai valikoida tehtäviä? Ymmärtääkö hän työyhteisön pelisääntöjä riittävästi niin, että hän tajuaa kieltäytymisellä tai kieltäytymisen tavalla olevan mahdollisesti vaikutusta siihen, miten häntä tullaan jatkossa kohtelemaan? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Molemmissa tapauksissa on tai voi olla kyse henkisestä työsuojelusta. Kumpikin tapaus osoittaa, ettei työnantaja ole täysin selvillä työssäoppimisen ideasta. Työssäoppija ei ole aputyöläinen, jolla voi teettää ne työt, joihin on muuten vaikea saada työntekijää. Vanhan ajan harjoittelijoita ei enää ole. Molemmat tapaukset osoittavat, miten tärkeää on määritellä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa työssäoppimisen tavoitteet ja tehtävät sekä yksilöidä ne opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyvässä työssäoppimisen suunnitelmassa. Esimerkkitapauksissa on ensin tarkistettava, mitä sopimukseen ja suunnitelmaan on kirjattu. Jos työssäoppijalle ei anneta sopimuksen mukaisia tehtäviä, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan ja keskustella tilanteesta. Opettaja tai joku muu oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän edustaja neuvottelee asiasta työnantajan ja opiskelijan kanssa. Jos tilanne ei tämän jälkeen parane, tulee harkittavaksi työssäoppimisen keskeyttäminen siinä työpaikassa ja työpaikan vaihtaminen. On myös 11

12 syytä miettiä, puretaanko koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus pysyvästi. Sopimuksissa on hyvä mainita sopimuksen purkamisen ehdoista. Tapausesimerkissä 2 voi olla kyse henkisestä työsuojelusta, jos kieltäytyminen aiheuttaa ongelmia yhteisön suhtautumisessa opiskelijaan. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä sellaisista työtehtävistä, jotka eivät vastaa tälle tietylle työssäoppimisjaksolle ennalta sovittuja tavoitteita. Koska opiskelijalla on käytettävissään rajallinen aika oppia asioita aidoissa työelämän tilanteissa, hänellä on oikeus tehdä ennalta sovittuja tehtäviä, jotka on sopimuksessa tai suunnitelmassa mainittu. Työssäoppijalla on tietysti sama oikeus kuin työsuhteessa olevallakin työturvallisuuslain (738/2002) 23 :n mukaiseen työstä pidättäytymiseen, jos tehtävässä on välitön hengen tai terveyden menettämisen vaara. Vaaran arvioinnissa painottuu työntekijän oma kokemus ja ammattitaitoon perustuva käsitys. Työstäpidättäytymisoikeus voi syntyä myös silloin, kun vakavaa vaaraa aiheutuu puutteellisesta työhönopastuksesta. Ensisijaista kuitenkin on, ettei työpaikalla lainkaan jouduttaisi tilanteisiin, joissa työssäoppija joutuu kieltäytymään työstä. Tämänkin vuoksi työssäoppimissopimus on tehtävä huolellisesti ja oppimisen tavoitteet määriteltävä tarkasti. 12

13 5 MIKÄ TYÖSUOJELU? Työnantajalla on vastuu huolehtia siitä, että työpaikan oloista ei aiheudu työntekijöille tai siellä työssäoppimassa oleville henkilöille terveys- tai turvallisuusvaaraa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tässä mielessä seurattava työolojen ja työtapojen turvallisuutta ja työyhteisön tilaa arvioitava työssä esiintyvät terveyttä uhkaavat tekijät yhdessä työterveyshuollon kanssa laadittava työsuojelun toimintaohjelma työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijät työhön sekä myös työhön liittyviin turvallisuuskysymyksiin. Työsuojelu on käytännössä myös yhteistoimintaa ja yhteisvastuuta. Siinä yhdistyvät kaksi eri puolta: henkinen työsuojelu ja fyysinen työsuojelu. Ennakoiva työsuojelu vähentää työpaikan riskejä ja parantaa monella lailla työntekijöiden kokemusta omasta turvallisuudestaan ja työnsä arvosta. Työterveyden turvaaminen on arvo sinänsä. Työntekijälle se tarkoittaa toimintaa, jolla hänen työkykyänsä halutaan ylläpitää, ja toimipaikoille se tarkoittaa mahdollisimman häiriötöntä toimintaa. Voidaan katsoa, että hyvät ja turvalliset työolot takaavat toimijoille toimipaikoille ja työntekijöille mahdollisuuden tuottaa haluttua laatua ja toimia taloudellisesti kannattavasti. Työssäoppijan kohdalla henkinen työsuojelu lähtee siitä, että ymmärretään hänen asemansa opiskelijana. Hänelle annetaan tilaisuus hyvin ohjattuna rakentaa ammattiidentiteettiään kokeneitten työntekijöiden joukossa. Fyysinen työsuojelu hotelli-, ravintola- ja catering-alalla koskee esimerkiksi erilaisten koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä. Kuumat pinnat ja aineet voivat aiheuttaa palovammoja. Työskentely työpaikan koneilla, laitteilla ja työvälineillä, jotka saattavat poiketa oppilaitoksessa käytetyistä, vaatii erityistä perehdyttämistä. Samaan perehdytykseen kuuluu myös opastus ergonomisesti oikeasta työskentelystä ja turvallisesta sähkölaitteiden käytöstä työpaikan tiloissa ja välineillä. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla on huomioitava myös väkivallan uhka ja yksintyöskentelyn riskit. Työssäoppijan, joka periaatteessa tarvitsee työpaikkaohjaajan ja koko työyhteisön tukea työssäoppimisjaksonsa aikana, ei kuulu työskennellä yksin. Väkivallan uhka kuitenkin liittyy alaan, ja sen vuoksi opiskelijaa on neuvottava toimimaan omien ammatillisten valmiuksiensa mukaisesti niin, ettei uhkaavia tilanteita pääse syntymään. 13

14 6 MIKÄ LAINSÄÄDÄNTÖ? Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), muutos (479/2003) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) 3 luku, Työn terveellisyys ja turvallisuus Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/76), muutokset 765/94 ja 487/99 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) Ks. lisää 14

15 7 MITKÄ RISKIT? 7.1 FYSIKAALISET, KEMIALLISET JA BIOLOGISET TYÖYMPÄRISTÖRISKIT Ruuanvalmistustiloissa on kuumia pintoja, ruokia, nesteitä ja höyryjä, ja se on osattava ottaa huomioon työssäoppimisympäristöön perehdyttämisessä. Laitteet sijaitsevat työpaikalla todennäköisesti toisiinsa nähden erilailla kuin oppilaitoksen keittiöissä. Laitteiden toiminnot, ovien aukeamissuunnat ja lukitusjärjestelmät voivat olla erilaisia, ja kuumien tuotteiden käsittely ja logistiikka ovat kunkin työpaikan tuotteiden mukaan sille tyypillisiä. Sekä keittiö- että salipuolen työssä saattaa syntyä myös meluhaittaa. Keittiössä suurin melu syntyy astianpesutiloissa, salipuolella taas musiikista. Kemiallisen riskin muodostavat vahvat puhdistusaineet, joita käytetään uunien puhdistuksessa ja suurkeittiöiden vaativassa siivouksessa ja pesuissa. Siksi perehdytyksessä on opastettava aineiden oikeaan käyttöön ja huolehdittava, että opiskelija tietää, milloin hänen on käytettävä erilaisia suojaimia. Biologinen riski ovat käytetyt huumeruiskut, joiden pistossa saattaa olla HIV- tai hepatiittivaara. Jotta vältyttäisiin vahingoilta, tulee roskakoreja ja muita paikkoja siivottaessa noudattaa varovaisuutta. Pistoa läpäisemättömiä suojakäsineitä tarvitaan tässä työssä. Aina huumeruiskun löytymisen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, jolta saa jatkotoimintaohjeita. CASE 3 Apua! Varokaa! Työpaikalla paistetaan vappumunkkeja isolla paistinpannulla. Pannu on täynnä erittäin kuumaa öljyä. Paistamisen lopussa työntekijä pyytää työssäoppijaa hakemaan ämpärin, johon öljy kaadetaan. Työn touhussa työntekijä ei huomaa, että ämpäri on muovinen. Materiaalikysymys realisoituu sillä hetkellä, kun kuuma öljy tulee ämpärin läpi työssäoppijan kumisaappaaseen. Kenen on vastuu? 15

16 CASE 4 Tää kone meni jumiin! Työssäoppija jauhaa lihaa myllyllä. Massa ei etene laitteessa odotusten mukaan. Niinpä työssäoppija auttaa tilannetta kokkiveitsen kärjellä. Veitsi rapsahtaa poikki ja kone lakkaa toimimasta. Haavoja tai viiltoja ei synny. Työssäoppijaa on perehdytetty työn alkaessa laitteen käyttöön. Korvaako joku jotakin? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Keskeistä on, miten työssäoppijaa on ohjeistettu. Jos hän käyttää vaarallisia ja vääriä työmenetelmiä, ei perehdytys ole ollut riittävää. Tapausesimerkissä 3 näyttää käyneen niin, ettei opiskelijalla ole ollut käsitystä kuuman öljyn käyttäytymisestä. Ohjauksen ja opetuksen tavoite on, että työssäoppija osaa tehdä työnsä oikein ja oikeilla menetelmillä. Työnantajan tarkkailuvelvollisuuteen kuuluu muun muassa työtapojen turvallisuuden seuraaminen. Työnantajalla on esimiesten, työntekijöiden ja työssäoppijoiden perehdytys-, opetus- ja ohjausvastuu. Esimiehen tulee huomioida työturvallisuuslain 25 :n mukaiset kuormitustekijät, jotka tapausesimerkissä 3 olivat ehkä töiden loppuun saattamisen kiire. Tapausesimerkissä 4 voi tilanne olla myös sellainen, että työssäoppija on vastuussa rikkoutuneesta laitteesta, jos teon takana on törkeä huolimattomuus tai teko on tahallinen. Tärkeää on, että työpaikoilla työssäoppijaa kannustettaisiin kysymään neuvoa epäselvissä tai muuten hankalissa tilanteissa. Työturvallisuuslain mukaan työntekijä ei saa vaarantaa muidenkaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. 7.2 PSYKOSOSIAALISET TYÖYMPÄRISTÖRISKIT Hotelli- ja ravintola-alalla on alkoholi miltei aina läsnä asiakastyötilanteissa, nykyään usein myös huumeet. Aineiden vaikutuksen alaisina olevat henkilöt saattavat olla arvaamattomia ja aiheuttaa väkivallan tai häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun riskejä. Työpaikoilla tulee varautua odottamattomiin väkivaltatilanteisiin arvioimalla ennakkoon niiden syntymisen riskejä ja kartoittamalla henkilöstön uskomukset ja asennoituminen. Seuraavassa vaiheessa pyritään tunnistamaan uhkatilanteet ja väkivaltaiset asiakkaat sekä erittelemään omat työolot ja palveluympäristö. Toiminta on pyrittävä järjestämään siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Asiasta on laadittava menettelytapaohjeet työpaikalle. Aina psykososiaaliset työympäristöriskit eivät ole selkeästi väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan ne voivat olla joko työyhteisön sisäistä tai asiakkailta tulevaa häirintää. Kun työnantaja saa tiedon häirinnästä, siihen on puututtava käytettävissä olevin keinoin. Mikäli häirintä tulee asiakkaan taholta, ei työnantajalla aina ole tehokkaita toimintakeinoja puuttua häiritsijän toimiin. Tällöinkin on annettava työntekijöille menettelytapaohjeita häirintätilanteiden varalle. 16

17 CASE 5 Ei o totta! Se kävi kiinni! Työssäoppija kulkee pullot käsissään kohti talouspuolta. Pöytien välisellä käytävällä tulee vastaan asiakas, joka tarttuu hänen rintoihinsa. Työssäoppijan kasvoilla vaihtuvat värit. Olo on nolostunut ja vihainen. Mitä tehdään? CASE 6 Homo kuule, sä multa mitään kiellä Asiakas hermostuu anniskelukiellosta ja sättii työssäoppijaa uhkaavasti. Mitä neuvoja työssäoppijalle voidaan antaa? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mikäli työturvallisuuslain mukaisessa riskinarvioinnissa työpaikalla on ilmennyt väkivallan uhkaa huomattavasti enemmän kuin normaalisti, työnantajan tulee ryhtyä hankkimaan työpaikalle väkivallan torjumiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia turvajärjestelyjä tai -laitteita. Saman lain mukaan työnantajan tulee puuttua häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun siitä tiedon saatuaan, mikäli häirintä vaarantaa työntekijän turvallisuutta tai terveyttä. Molemmissa tapauksissa on kyse persoonaan puuttumisesta, joka voidaan kokea hyvin eri tavoin. Lain kannalta tapaukset voidaan nähdä työhyvinvointiin vaikuttavina tekoina. Asiakkaiden taholta tulevaan häirintään voi kuitenkin olla vaikea puuttua. Tapauskohtaisesti tulee arvioida, millaisiin toimiin työnantaja ryhtyy. Työnantajan on annettava toimenpideohjeita tällaisten tilanteiden varalle. Koska työssäoppijat ovat ensimmäisillä työssäoppimisjaksoillaan vielä hyvin nuoria, vain vuotiaita, on heidän kohtelustaan oltava erityisen tarkka. Työpaikkaohjaajan on hyvä tehdä selväksi opiskelijalle, että häirintää ei tarvitse sietää ja että siitä voi keskustella aikuisten työntekijöiden kanssa. 17

18 7.3 TAPATURMARISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Työnantajalla on työturvallisuusvastuu myös työssäoppijoista. Työpaikkaohjaaja on tärkeässä asemassa perehdyttäessään opiskelijaa turvallisiin työtapoihin ja muihin työpaikan työturvallisuusohjeisiin. Tapaturmat sattuvat usein taloustiloissa: liukastus tai kompastus märällä lattialla, selän tai raajojen venähdykset nostoissa ja siirroissa tai esineiden putoaminen päälle varastotiloissa. Laitteiden ja koneiden käytössä voi syntyä viiltoja ja sähkötapaturmia, ja veitset saattavat aiheuttaa pistoja. CASE 7 Soittakaa ambulanssi! Työssäoppija pesee vesiletkulla kippipannua, jossa on edelleen virta päällä. Seurauksena on voimakas sähköisku, sydämen toimintahäiriöitä ja kiidätys sairaalaan. Miten tämä vyyhti selvitetään? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Katkaistaan sähkövirta. Uhri toimitetaan välittömästi ensiapuun ja hoitoon. Ketään ei päästetä tapaturmapaikan lähelle ja tehdään poliisille ilmoitus vakavasta tapaturmasta, samoin työsuojelupiirille. Viranomaiset tutkivat tapaturmaan johtaneet syyt, vastuut ja työturvallisuusrikkomukset. Tapaturma tulee korvattavaksi työtapaturmana opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen (851/48) mukaan. Tapauksessa täytyy myös selvittää, miten työssäoppijaa on ohjeistettu kippipannun pesuun. Syyttäjä päättää mahdollisista syytetoimista. CASE 8 Pahus. Olipa terävä Työssäoppija siivoaa hotellihuonetta vakinaisen työntekijän kanssa. Roskapussit on kerätty siivousvaunuissa olevaan suureen säkkiin. Jotta viimeisenkin huoneen pussi saadaan mahtumaan, on tarve hiukan tiivistää. Painaessaan säkin sisältöä alemmaksi työssäoppija saa raapaisun sääreensä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että raapaisun on tehnyt taittunut neula. Se voi olla joko insuliini- tai huumeruisku. Mitä tehdään seuraavaksi? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Havaitsematon ruisku voi aiheuttaa piston tai haavan, ja aina näin tapahduttua tilanne vaatii jatkotoimenpiteitä. Välitön yhteydenotto työterveyshuoltoon on tarpeen, koska rokotus virusta vastaan on saatava 48 tunnin sisällä. Lisäksi huumeruiskun löytymisen yhteydessä on syytä ottaa yhteys poliisiin, jolta saa toimintaohjeita. Ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa työntekijöille on annettava ohjeet, kuinka varautua tiloihin piilotettuihin huumeruiskuihin. Tämä on tärkeää mm. asiakastiloja siivottaessa ja jätesäkkejä yms. käsiteltäessä. Ohjeita voi kysellä esimerkiksi työsuojelupiireistä. 18

19 7.4 ERGONOMISET RISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Opiskelijaa on myös työssäoppimisen aikana harjaannutettava oikeisiin työasentoihin ja valitsemaan kuhunkin työhön oikeanlaiset välineet ja itselleen sopiva työskentelykorkeus. Työtä, kuten nostoja tai kantamista, tulee keventää apuvälinein. CASE 9 Paloko pahasti? Henkilökunnan ruokailutila on keittiön alapuolisessa kerroksessa. Työssäoppija on viemässä sinne ruokaa. Häntä on neuvottu ottamaan kuljetukseen vaunut ja kuljettamaan ruoka hississä. Reipas tyttö arvelee sen kuitenkin tällä kertaa vievän liikaa aikaa. Hän kantaa täyttä GN-pakkia portaita alas ja liukastuu alaportaalla. Kuuma lihakastike lentää kasvoille ja olkapäille. Mikä meni työturvallisuusnäkökohdan kannalta katsoen pieleen? Onko vastuu tapahtuneesta vain työssäoppijalla itsellään? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Työssäoppijalle on annettu oikeat ohjeet. Työntekijällä tai työssäoppijalla on vastuu noudattaa annettuja ohjeita. Mutta onko ohjeet annettu riittävän selkeästi ja perustellen? Onko kiire tai muu tilanne syynä siihen, että opiskelija päätti toimia toisin? Onko hän ottanut oppia toisilta työntekijöiltä, jotka myös ohjeiden vastaisesti käyttävät rappuja hissin sijaan? Harmillisen inhimillistä on, että ihminen pyrkii oikaisemaan turvallisuusasioissa, joiden tärkeyttä hän ei tiedosta, tai jos varotoimenpiteet hankaloittavat työtä tai hän luottaa liikaa omiin kykyihinsä ja onneen. Näitä kaikkia osatekijöitä on tarkasteltava, kun pohditaan vastuukysymyksiä. 7.5 TUPAKAN SAVULLE ALTISTUMISEN RISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi edellyttää, että työnantaja tekee tai teettää työpaikalla riskinarvioinnin ympäristön tupakansavulle altistumisesta. Työssäoppijan kohdalla tulee huomioida erityisesti laissa alle 18-vuotiaalle asetetut rajoitukset. CASE 10 Pistäydyn äkkiä röökillä tolla tupakkapuolella 16-vuotias työssäoppija ilmoittaa pitävänsä ansaitsemansa tauon, mutta pitääkö hän sen salin tupakkapuolella? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Ei pidä. Työehtosopimus ei tunne tupakkataukoja, ei ansaittuja eikä ansaitsemattomia. Työnantaja voi kuitenkin luonnollisesti sallia tällaisten taukojen pitämisen. Alle 18-vuotiaita henkilöitä pidetään herkkinä tupakansavun vaikutuksille, eikä heitä saa pitää työssä, jossa he altistuvat tupakansavulle riippumatta siitä, tupakoivatko he itse vai eivät. He eivät siten voi oleskella tupakkapuolella. Mahdolliset tupakkatauot on pidettävä siihen erikseen varatussa tilassa tai pihalla. 19

20 8 MUITA TYÖSSÄOPPIMISEEN LIITTYVIÄ TÄRKEITÄ ASIOITA Kun toimipaikka ottaa vastattavakseen työssäoppijan ammatillisen kasvattamisen työssäoppimisjakson ajaksi, toimipaikalle voi koitua työssäoppijasta sellaisia riskejä, jotka äärimmillään saattavat vaikuttaa yrityksen koko toimintaan. Tämän vuoksi on hyvä tietää, mitä opiskelijalta voidaan odottaa koko elinkeinoa koskevien uusien vaatimusten mukaan. Myös lainsäädännöllä säädetyt pätevyysvaatimukset vaikuttavat työssäoppimiseen. 8.1 TYÖSSÄOPPIJA JA HYGIENIAOSAAMINEN Ammatissaan elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on oltava perustietämys siitä, miten elintarvikkeita ja ruokia tulee käsitellä niin, että ne ovat ruokailijan kannalta turvallisia ja että ne taloudellisesti asiaa tarkastellen aiheuttavat mahdollisimman vähän hävikkiä. Jokaisella helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä tulee vuoden 2005 alkuun mennessä olla hygieniaosaamistodistus. Siihen tarvittava osaaminen perustuu HACCP-konseptiin (Hazard Analysis Critical Control Point), jonka pohjalle elintarvikeyritysten omavalvonta on luotu. Hygieniaosaamistodistuksen perusajatuksena on, että jokainen alalla työskentelevä osaisi jatkuvasti päivittää elintarvikehygienian tietojaan. Opiskelija saa koulutuksen alusta alkaen ammattityön opetuksessa hygieniaan liittyvää tietoa raaka-aineiden käsittelystä ja ruuanvalmistustavoista sekä elintarvikkeiden ja ruuan säilytyksestä ja jakelusta. Hän hankkii oppilaitoksessa perusvalmiudet hygieniaosaamiseen, mutta työssäoppimisjaksolla työpaikkaohjaajan ja esimiesten on vielä perehdytettävä opiskelijaa ja seurattava hänen työskentelyään. Koska opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, häneltä ei vaadita työssäoppimisen yhteydessä hygieniaosaamistodistusta, vaikka työssäoppimisen laajuus ylittääkin kolmen kuukauden rajan. On kuitenkin suotavaa, että jo ennen ensimmäistä ammattikeittiössä tapahtuvaa työnopetus- tai työssäoppimisjaksoa opiskelija on perehtynyt elintarvikehygienian perusasioihin käytännössä. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta kuitenkin viimeistään ennen opintojen loppuun suorittamista hygieniaosaamisasetuksessa (1115/2001) määritelty elintarvikehygieeninen osaaminen. Elintarvikehygieniaopintojen suoritukset on hyvä merkitä erikseen opintosuoritusrekisteriin joidenkin opintojaksojen osasuorituksina. Opintosuoritusrekisterin ote vastaa hygieniaosaamisasetuksen 4 :n 2 momentin mukaan osaamistodistusta. Opiskelija voi opintosuoritusrekisteriotteella osoittaa, että hänellä on elintarvike- 20