TURVALLISESTI TYÖSSÄOPPIMASSA hotelli-, ravintola- ja catering-alalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISESTI TYÖSSÄOPPIMASSA hotelli-, ravintola- ja catering-alalla"

Transkriptio

1 TURVALLISESTI TYÖSSÄOPPIMASSA hotelli-, ravintola- ja catering-alalla MONISTE 17/2003 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN X (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2003

3 SISÄLTÖ JOHDANTO MIKÄ TYÖSSÄOPPIMINEN? MIKSI? MITKÄ OSAPUOLET? MITKÄ VELVOLLISUUDET JA VASTUUT OSAPUOLILLA? MIKÄ TYÖSUOJELU? MIKÄ LAINSÄÄDÄNTÖ? MITKÄ RISKIT? Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristöriskit Psykososiaaliset työympäristöriskit Tapaturmariskit työympäristössä Ergonomiset riskit työympäristössä Tupakan savulle altistumisen riskit työympäristössä MUITA TYÖSSÄOPPIMISEEN LIITTYVIÄ TÄRKEITÄ ASIOITA Työssäoppija ja hygieniaosaaminen Työssäoppija ja anniskelu Työssäoppija ja vastaavan hoitajan pätevyys LÄHTEET LIITE Opetusministeriön tiedote... 23

4 4

5 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoituksena on korostaa työsuojelun ja -turvallisuuden tärkeyttä hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkintoihin sisältyvässä työssäoppimisessa. Työssäoppijan kannalta on tärkeää, että työssäoppimispaikan työturvallisuustaso on korkea. Työturvallisuus on osaamisen tavoitteena ja opiskelijan arvioinnin kohteena. Perustutkinnon suorittaneiden tulee hallita omaan työhönsä liittyvät työturvallisuusasiat. Niitä opiskellaan pitkin matkaa koulutuksen aikana kaikissa opintokokonaisuuksissa sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Kaikissa perustutkinnoissa työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen on määritelty yhdeksi ammatillisen peruskoulutuksen painopistealueeksi. Tavoitteena on, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet sekä noudattaa niitä osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön osaa pitää huolta omasta terveydestään sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkinnoissa on lisäksi tavoitteena, että opiskelija on perehtynyt keittiön, salin tai hotellin työsuojelumääräysten noudattamiseen käytännössä sekä vaara- ja uhkatilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Hänen tulee esimerkiksi tuntea työpaikan palo- ja turvallisuusohjeet sekä osata toimia tulipalon tai tapaturman aiheuttamassa hätätilanteessa. Koneita ja laitteita tulee osata käyttää turvallisuusmääräysten mukaisesti, samoin työmenetelmien tulee olla turvallisia. Erityisen tärkeätä nuorille ammattiin opiskeleville on oppia alusta lähtien käyttämään oikeita suojavälineitä ja -vaatteita sekä ergonomisia apuvälineitä. Tulevan hotelli- ja ravintola-alan tai catering-alan ammattilaisen tulee myös ymmärtää yhteishengen ja myönteisen työilmapiirin vaikutus työtehoon, tuloksellisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen sekä edistää omalla toiminnallaan yhteistyön sujuvuutta. Tavoitteiden mukaista käytännön työsuojelua ja -turvallisuutta voi parhaiten oppia aidoilla työpaikoilla ja aidoissa työtilanteissa. Toisen asteen perustutkintoa suorittavat ovat hyvin nuoria, ja heiltä puuttuu yleensä kokonaan käytännön työkokemus koulutusta aloittaessaan. Siksi on tärkeätä, että työssäoppimispaikoiksi hyväksytyt yritykset ja muut työyhteisöt ovat valveutuneita, työsuojelusta ja työturvallisuudesta huolehtivia työpaikkoja. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulisi tarkistaa työsuojelullisten määräysten noudattaminen ennen työssäoppimispaikan hyväksymistä. 5

6 Oppaan tarkoituksena on nostaa esiin keittiö-, tarjoilu- ja hotellityölle ominaisia vaara- ja tapaturmariskejä sekä muita työsuojelullisia asioita. Etenkin anniskeluravintoloiden ja hotellien asiakaspalvelutilanteissa voi syntyä ennalta arvaamattomia riskejä. Oppaassa on pyritty ilmaisemaan asiat selkeästi, lyhyesti ja mahdollisimman käytännönläheisesti. Asioiden havainnollistamiseksi käsitellään kymmenen tapausesimerkin (casen) avulla joitakin alalle tyypillisiä työsuojelullisia tilanteita. Kaikki tapausesimerkit ovat tapahtuneet oikeasti. Lopussa on viittauksia työssäoppimisessa noudatettavaan lainsäädäntöön sekä kirjallisuuslähteisiin. Liitteenä on opetusministeriön tiedote työturvallisuuslain tulkinnasta. Oppaan kirjoitustyöstä on vastannut lehtori Seija Koiso-Kanttila Ravintolakoulu Perhosta. Asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet lakimies Aki Raudas Suomen Hotellija Ravintolaliitto SHR ry:stä, alue-esimies Irmeli Mäenpää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:stä, tarkastaja Paula Parkkinen Uudenmaan työsuojelupiiristä, työympäristötoimitsija Anne Mironen Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä, tuntiopettaja Timo Mäkynen Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta ja ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeed Opetushallituksesta. Parhaat kiitokset oppaan kirjoittajalle, asiantuntijoille ja Ravintolakoulu Perholle. Tekijäryhmä toivoo, että opas ohjaisi työpaikkaohjaajia, opettajia ja opiskelijoita näkemään työsuojelullisten asioiden tärkeyden ja kiinnittämään työsuojeluun entistä suurempaa huomiota. Tätä opasta täydentävät erilliset hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan työssäoppimisen oppaat, joissa on lisää tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta näiden alojen perustutkinnoissa. Oppaita on saatavilla Opetushallituksen verkko-osoitteessa Työryhmän puolesta ylitarkastaja Meri Kaila-Sayeed 6

7 1 MIKÄ TYÖSSÄOPPIMINEN? Työssäoppiminen sisältyy kolmivuotisiin perustutkintoihin. Nuoren tulee koulussa tapahtuvan opetuksen lisäksi opiskella ammattia aidossa työympäristössä. Työssäoppiminen on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa, joka yleensä jakautuu useaan osaan. Työssäoppiminen toteutetaan yleensä ilman työsuhdetta ja palkkaa. Työpaikassa tapahtuvasta koulutuksesta tehdään kirjallinen sopimus (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 6 ). Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä kirjallisessa sopimuksessa määritellään eri osapuolten tehtävät ja vastuut, työssäoppimisen kesto ja ajoitus, työssäoppimisen tavoitteet, koulutuksen keskeinen sisältö, opiskelijan ohjaus, oppimistulosten arviointi ja työnantajalle mahdollisesti maksettavat korvaukset (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 5 ). Työssäoppimisen onnistuminen lähtee huolellisesti laaditusta sopimuksesta, johon kaikki osapuolet perehtyvät. Malli työssäoppimisen sopimuksesta (sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta) on saatavilla osoitteesta -> Lomakkeet. Työssäoppimisen suunnittelun pohjana on työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, joka sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Siinä koulutuksen järjestäjä päättää ne periaatteet, joiden mukaan työssäoppiminen tapahtuu. Suunnitelma laaditaan yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa, ja siinä otetaan huomioon alueen työpaikkojen edellytykset järjestää työssäoppimista. Työpaikkojen tulee olla sellaisia, että oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa ja että työtehtävät voi suorittaa turvallisesti. Tarkoitus on jo alussa ohjata opiskelija oikeisiin työtapoihin. Koska työssäoppiminen on ohjattua ja tavoitteellista opiskelua, siitä annetaan opiskelijalle palaute ja sitä arvioidaan aivan kuten kouluoppimisessa. Työssäoppiminen voi edetä aluksi lyhyissä jaksoissa ja sisältää pääasiallisesti avustavia töitä opiskeltavien ja ennalta sovittujen tavoitteiden mukaan. Opintojen edetessä opintokokonaisuuksien tavoitteissa painottuu kokonaisuuksien hallitseminen ja työt tulevat vaikeammiksi, mikä otetaan työssäoppimisessa huomioon. 7

8 2 MIKSI? Koska hotelli- ja ravintola-alan sekä catering-alan perustutkinnon suorittaminen aloitetaan heti peruskoulun jälkeen, ei opiskelijalla ole yleensä ennestään kokemusta työelämästä. Siksi pidetään tärkeänä, että työelämäkokemuksia saadaan ohjatusti ja turvallisesti. Opiskelija saa oikeanlaisen kuvan alasta ja sen toiminnasta, kun osa opiskelusta tapahtuu todellisessa työelämässä. Sekä työpaikka että työssäoppija voivat hyötyä toisistaan. Yritys tai organisaatio voi tarjota työssäoppimispaikan tulevia rekrytointitarpeitaan silmällä pitäen, ja opiskelijalla puolestaan on mahdollisuus saada eri työssäoppimispaikoissa kouluopetusta laajempi näkemys tulevan ammattinsa työtehtävistä. Samalla opiskelija voi myös arvioida, mitkä tehtävät ja minkätyyppiset työpaikat vastaavat hänen ammatillisia tavoitteitaan. Työssäoppijoiden vastaanottaminen voi antaa työpaikalle opiskelijan työpanoksen lisäksi muutakin lisäarvoa, kun työpaikan menetelmiä ja työtapoja tarkastellaan myös opiskelijaa ohjaavan työntekijän silmin. 8

9 3 MITKÄ OSAPUOLET? Toimijaosapuolet, koulutuksen järjestäjä (oppilaitos) ja työnantaja (työpaikka), tekevät keskenään kirjallisen sopimuksen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998) mainittujen asioiden lisäksi opiskelijan työajasta, ruokailun järjestämisestä sekä työasusta ja sen huollosta. Lisäksi sovitaan yhteydenpitotavasta, jolla työssäoppimista ohjataan ja seurataan. Jos työpaikan luonteeseen kuuluu jotain erityistä huomioitavaa työturvallisuudessa, se mainitaan sopimuksessa. Sopimus velvoittaa molempia osapuolia. Työpaikka nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valmiudet ja kiinnostus opiskelijan ohjaukseen. Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija suunnittelevat yhdessä työssäoppimisjaksot. Suunnitelma sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Siinä sovitaan, mitä opiskelija opiskelee työpaikalla sekä se, missä, milloin ja miten opiskelijan osaamista arvioidaan. Tutkintoon tähtäävään koulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta hotelli- ja ravintola-alalla on tehty Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n kesken sopimus, joka koskee osapuolten yhteistoimintaa ja henkilöstön työsuhdeturvaa. 9

10 4 MITKÄ VELVOLLISUUDET JA VASTUUT OSAPUOLILLA? Oppilaitoksessa ammattitaitoa opiskellaan opetussuunnitelman mukaisella tavalla huomioiden ammatin keskeiset osaamisalueet, työnteon ergonomia ja keskeisen lainsäädännön sisältö. Näin varmistetaan, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojelu- ja turvallisuusohjeita ja määräyksiä sekä ylläpitää työpaikan järjestystä. Ennen työssäoppimisen aloittamista on oppilaitoksessa määritettävä kunkin jakson tavoitteet ja varmistettava, että työpaikalla on edellytykset järjestää jakson mukainen työssäoppiminen. Tässä yhteydessä on hyvä perehtyä myös työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaan ja sen pohjalta tehtyyn riskiarvioon. Oppilaitoksen velvollisuus on ilmoittaa, mikä on työnantajan työturvallisuusvastuu. Työpaikalla työnantajan tehtävänä on vastata myös ilman työsuhdetta olevan työssäoppijan turvallisuudesta. Työssäoppijan perehdytykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota; työpaikan tehtävät ja työmenetelmät opetetaan opiskelijalle niin, että hän ymmärtää asiat myös työturvallisuuden kannalta. Mikäli työoloissa on tilanteita, joissa tarvitaan erityiset suojavarusteet, tulee työnantajan valvoa niiden käyttöä. Koska työpaikkaa voi velvoittaa opettamaan taitoja ja työtapoja ainoastaan talon tapaan, oletetaan, että työssäoppimispaikaksi hyväksyttävässä toimipaikassa noudatetaan työturvallisuusohjeita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työturvallisuuslain 8, 10 ja 14 pykälissä kuvattu työn vaarojen selvitys ja arviointi on tehty ja että työssäoppijaa on perehdytetty ja opastettu riittävästi. Työpaikalla nimetään joku esimies tai työntekijä työpaikkaohjaajaksi. Työssäoppijan työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedottaa muulle henkilöstölle työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta. Työpaikkaohjaaja opastaa työssäoppijaa, seuraa hänen oppimistaan ja antaa jatkuvaa palautetta. On tärkeää, että sekä ohjaajalla että opettajalla on aikaa olla opiskelijan tukena. Opettaja hoitaa usein käytännössä työpaikan ja koulutuksen järjestäjän sopimuksen tekemisen sekä huolehtii opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta niin, että se sisältää työssäoppimisen yhteydessä opiskeltavat tavoitteet ja työssäoppimisjaksojen ajoituksen. Opiskelija puolestaan sitoutuu noudattamaan työpaikalla annettuja määräyksiä ja ohjeita. Ohjeet voivat olla joko suullisia yleisohjeita tai kirjallisia, yksityiskohtaisia ohjeita, jotka koskevat toimipaikan liikeajatusta tai laatujärjestelmää. 10

11 Työturvallisuuden kannalta on tärkeätä, että opiskelijaa kannustetaan kysymään ja varmistamaan turvallinen menettelytapa, mikäli hän on epävarma oikeasta tavasta. Opiskelija sopii työpaikan esimiehen kanssa työvuorojen alkamis- ja päättymisajoista. Työaikoja suunniteltaessa on huomioitava laissa olevat määräykset nuorten työntekijöiden erikoiskohtelusta. Muutoin työajat voivat olla alan työehtosopimuksen mukaisia. Kaikki kolme osapuolta opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija osallistuvat opiskelijan osaamisen arviointiin työssäoppimisjaksolla. Opiskelija tekee lisäksi hänelle määrätyt oppimistehtävät ja voi pitää työskentelyajalta oppimispäiväkirjaa. CASE 1 Meillä harjoittelijat tekevät, mitä käsketään! Työssäoppimisen viides viikko on meneillään. Vakituinen astianpesijä on yhä sairaslomalla. Astianpesu ja siivous ovat ainoat työt, joita opiskelija on päässyt tekemään. Miten mahtavat työssäoppimiselle asetetut tavoitteet täyttyä? Onko vielä vanhan ajan harjoittelijoita? CASE 2 Mä en tiskaa! Opiskelijan työpaikalla tietyt työt jaetaan vuoron ajaksi päivittäin pelikorteilla. Jokerikortin saaja siirtyy tiskivuoroon. Voiko opiskelija kieltäytyä työstä tai valikoida tehtäviä? Ymmärtääkö hän työyhteisön pelisääntöjä riittävästi niin, että hän tajuaa kieltäytymisellä tai kieltäytymisen tavalla olevan mahdollisesti vaikutusta siihen, miten häntä tullaan jatkossa kohtelemaan? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Molemmissa tapauksissa on tai voi olla kyse henkisestä työsuojelusta. Kumpikin tapaus osoittaa, ettei työnantaja ole täysin selvillä työssäoppimisen ideasta. Työssäoppija ei ole aputyöläinen, jolla voi teettää ne työt, joihin on muuten vaikea saada työntekijää. Vanhan ajan harjoittelijoita ei enää ole. Molemmat tapaukset osoittavat, miten tärkeää on määritellä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa työssäoppimisen tavoitteet ja tehtävät sekä yksilöidä ne opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan sisältyvässä työssäoppimisen suunnitelmassa. Esimerkkitapauksissa on ensin tarkistettava, mitä sopimukseen ja suunnitelmaan on kirjattu. Jos työssäoppijalle ei anneta sopimuksen mukaisia tehtäviä, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan ja keskustella tilanteesta. Opettaja tai joku muu oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän edustaja neuvottelee asiasta työnantajan ja opiskelijan kanssa. Jos tilanne ei tämän jälkeen parane, tulee harkittavaksi työssäoppimisen keskeyttäminen siinä työpaikassa ja työpaikan vaihtaminen. On myös 11

12 syytä miettiä, puretaanko koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus pysyvästi. Sopimuksissa on hyvä mainita sopimuksen purkamisen ehdoista. Tapausesimerkissä 2 voi olla kyse henkisestä työsuojelusta, jos kieltäytyminen aiheuttaa ongelmia yhteisön suhtautumisessa opiskelijaan. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä sellaisista työtehtävistä, jotka eivät vastaa tälle tietylle työssäoppimisjaksolle ennalta sovittuja tavoitteita. Koska opiskelijalla on käytettävissään rajallinen aika oppia asioita aidoissa työelämän tilanteissa, hänellä on oikeus tehdä ennalta sovittuja tehtäviä, jotka on sopimuksessa tai suunnitelmassa mainittu. Työssäoppijalla on tietysti sama oikeus kuin työsuhteessa olevallakin työturvallisuuslain (738/2002) 23 :n mukaiseen työstä pidättäytymiseen, jos tehtävässä on välitön hengen tai terveyden menettämisen vaara. Vaaran arvioinnissa painottuu työntekijän oma kokemus ja ammattitaitoon perustuva käsitys. Työstäpidättäytymisoikeus voi syntyä myös silloin, kun vakavaa vaaraa aiheutuu puutteellisesta työhönopastuksesta. Ensisijaista kuitenkin on, ettei työpaikalla lainkaan jouduttaisi tilanteisiin, joissa työssäoppija joutuu kieltäytymään työstä. Tämänkin vuoksi työssäoppimissopimus on tehtävä huolellisesti ja oppimisen tavoitteet määriteltävä tarkasti. 12

13 5 MIKÄ TYÖSUOJELU? Työnantajalla on vastuu huolehtia siitä, että työpaikan oloista ei aiheudu työntekijöille tai siellä työssäoppimassa oleville henkilöille terveys- tai turvallisuusvaaraa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tässä mielessä seurattava työolojen ja työtapojen turvallisuutta ja työyhteisön tilaa arvioitava työssä esiintyvät terveyttä uhkaavat tekijät yhdessä työterveyshuollon kanssa laadittava työsuojelun toimintaohjelma työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijät työhön sekä myös työhön liittyviin turvallisuuskysymyksiin. Työsuojelu on käytännössä myös yhteistoimintaa ja yhteisvastuuta. Siinä yhdistyvät kaksi eri puolta: henkinen työsuojelu ja fyysinen työsuojelu. Ennakoiva työsuojelu vähentää työpaikan riskejä ja parantaa monella lailla työntekijöiden kokemusta omasta turvallisuudestaan ja työnsä arvosta. Työterveyden turvaaminen on arvo sinänsä. Työntekijälle se tarkoittaa toimintaa, jolla hänen työkykyänsä halutaan ylläpitää, ja toimipaikoille se tarkoittaa mahdollisimman häiriötöntä toimintaa. Voidaan katsoa, että hyvät ja turvalliset työolot takaavat toimijoille toimipaikoille ja työntekijöille mahdollisuuden tuottaa haluttua laatua ja toimia taloudellisesti kannattavasti. Työssäoppijan kohdalla henkinen työsuojelu lähtee siitä, että ymmärretään hänen asemansa opiskelijana. Hänelle annetaan tilaisuus hyvin ohjattuna rakentaa ammattiidentiteettiään kokeneitten työntekijöiden joukossa. Fyysinen työsuojelu hotelli-, ravintola- ja catering-alalla koskee esimerkiksi erilaisten koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä. Kuumat pinnat ja aineet voivat aiheuttaa palovammoja. Työskentely työpaikan koneilla, laitteilla ja työvälineillä, jotka saattavat poiketa oppilaitoksessa käytetyistä, vaatii erityistä perehdyttämistä. Samaan perehdytykseen kuuluu myös opastus ergonomisesti oikeasta työskentelystä ja turvallisesta sähkölaitteiden käytöstä työpaikan tiloissa ja välineillä. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla on huomioitava myös väkivallan uhka ja yksintyöskentelyn riskit. Työssäoppijan, joka periaatteessa tarvitsee työpaikkaohjaajan ja koko työyhteisön tukea työssäoppimisjaksonsa aikana, ei kuulu työskennellä yksin. Väkivallan uhka kuitenkin liittyy alaan, ja sen vuoksi opiskelijaa on neuvottava toimimaan omien ammatillisten valmiuksiensa mukaisesti niin, ettei uhkaavia tilanteita pääse syntymään. 13

14 6 MIKÄ LAINSÄÄDÄNTÖ? Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), muutos (479/2003) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) 3 luku, Työn terveellisyys ja turvallisuus Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/76), muutokset 765/94 ja 487/99 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) Ks. lisää 14

15 7 MITKÄ RISKIT? 7.1 FYSIKAALISET, KEMIALLISET JA BIOLOGISET TYÖYMPÄRISTÖRISKIT Ruuanvalmistustiloissa on kuumia pintoja, ruokia, nesteitä ja höyryjä, ja se on osattava ottaa huomioon työssäoppimisympäristöön perehdyttämisessä. Laitteet sijaitsevat työpaikalla todennäköisesti toisiinsa nähden erilailla kuin oppilaitoksen keittiöissä. Laitteiden toiminnot, ovien aukeamissuunnat ja lukitusjärjestelmät voivat olla erilaisia, ja kuumien tuotteiden käsittely ja logistiikka ovat kunkin työpaikan tuotteiden mukaan sille tyypillisiä. Sekä keittiö- että salipuolen työssä saattaa syntyä myös meluhaittaa. Keittiössä suurin melu syntyy astianpesutiloissa, salipuolella taas musiikista. Kemiallisen riskin muodostavat vahvat puhdistusaineet, joita käytetään uunien puhdistuksessa ja suurkeittiöiden vaativassa siivouksessa ja pesuissa. Siksi perehdytyksessä on opastettava aineiden oikeaan käyttöön ja huolehdittava, että opiskelija tietää, milloin hänen on käytettävä erilaisia suojaimia. Biologinen riski ovat käytetyt huumeruiskut, joiden pistossa saattaa olla HIV- tai hepatiittivaara. Jotta vältyttäisiin vahingoilta, tulee roskakoreja ja muita paikkoja siivottaessa noudattaa varovaisuutta. Pistoa läpäisemättömiä suojakäsineitä tarvitaan tässä työssä. Aina huumeruiskun löytymisen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, jolta saa jatkotoimintaohjeita. CASE 3 Apua! Varokaa! Työpaikalla paistetaan vappumunkkeja isolla paistinpannulla. Pannu on täynnä erittäin kuumaa öljyä. Paistamisen lopussa työntekijä pyytää työssäoppijaa hakemaan ämpärin, johon öljy kaadetaan. Työn touhussa työntekijä ei huomaa, että ämpäri on muovinen. Materiaalikysymys realisoituu sillä hetkellä, kun kuuma öljy tulee ämpärin läpi työssäoppijan kumisaappaaseen. Kenen on vastuu? 15

16 CASE 4 Tää kone meni jumiin! Työssäoppija jauhaa lihaa myllyllä. Massa ei etene laitteessa odotusten mukaan. Niinpä työssäoppija auttaa tilannetta kokkiveitsen kärjellä. Veitsi rapsahtaa poikki ja kone lakkaa toimimasta. Haavoja tai viiltoja ei synny. Työssäoppijaa on perehdytetty työn alkaessa laitteen käyttöön. Korvaako joku jotakin? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Keskeistä on, miten työssäoppijaa on ohjeistettu. Jos hän käyttää vaarallisia ja vääriä työmenetelmiä, ei perehdytys ole ollut riittävää. Tapausesimerkissä 3 näyttää käyneen niin, ettei opiskelijalla ole ollut käsitystä kuuman öljyn käyttäytymisestä. Ohjauksen ja opetuksen tavoite on, että työssäoppija osaa tehdä työnsä oikein ja oikeilla menetelmillä. Työnantajan tarkkailuvelvollisuuteen kuuluu muun muassa työtapojen turvallisuuden seuraaminen. Työnantajalla on esimiesten, työntekijöiden ja työssäoppijoiden perehdytys-, opetus- ja ohjausvastuu. Esimiehen tulee huomioida työturvallisuuslain 25 :n mukaiset kuormitustekijät, jotka tapausesimerkissä 3 olivat ehkä töiden loppuun saattamisen kiire. Tapausesimerkissä 4 voi tilanne olla myös sellainen, että työssäoppija on vastuussa rikkoutuneesta laitteesta, jos teon takana on törkeä huolimattomuus tai teko on tahallinen. Tärkeää on, että työpaikoilla työssäoppijaa kannustettaisiin kysymään neuvoa epäselvissä tai muuten hankalissa tilanteissa. Työturvallisuuslain mukaan työntekijä ei saa vaarantaa muidenkaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. 7.2 PSYKOSOSIAALISET TYÖYMPÄRISTÖRISKIT Hotelli- ja ravintola-alalla on alkoholi miltei aina läsnä asiakastyötilanteissa, nykyään usein myös huumeet. Aineiden vaikutuksen alaisina olevat henkilöt saattavat olla arvaamattomia ja aiheuttaa väkivallan tai häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun riskejä. Työpaikoilla tulee varautua odottamattomiin väkivaltatilanteisiin arvioimalla ennakkoon niiden syntymisen riskejä ja kartoittamalla henkilöstön uskomukset ja asennoituminen. Seuraavassa vaiheessa pyritään tunnistamaan uhkatilanteet ja väkivaltaiset asiakkaat sekä erittelemään omat työolot ja palveluympäristö. Toiminta on pyrittävä järjestämään siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Asiasta on laadittava menettelytapaohjeet työpaikalle. Aina psykososiaaliset työympäristöriskit eivät ole selkeästi väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan ne voivat olla joko työyhteisön sisäistä tai asiakkailta tulevaa häirintää. Kun työnantaja saa tiedon häirinnästä, siihen on puututtava käytettävissä olevin keinoin. Mikäli häirintä tulee asiakkaan taholta, ei työnantajalla aina ole tehokkaita toimintakeinoja puuttua häiritsijän toimiin. Tällöinkin on annettava työntekijöille menettelytapaohjeita häirintätilanteiden varalle. 16

17 CASE 5 Ei o totta! Se kävi kiinni! Työssäoppija kulkee pullot käsissään kohti talouspuolta. Pöytien välisellä käytävällä tulee vastaan asiakas, joka tarttuu hänen rintoihinsa. Työssäoppijan kasvoilla vaihtuvat värit. Olo on nolostunut ja vihainen. Mitä tehdään? CASE 6 Homo kuule, sä multa mitään kiellä Asiakas hermostuu anniskelukiellosta ja sättii työssäoppijaa uhkaavasti. Mitä neuvoja työssäoppijalle voidaan antaa? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mikäli työturvallisuuslain mukaisessa riskinarvioinnissa työpaikalla on ilmennyt väkivallan uhkaa huomattavasti enemmän kuin normaalisti, työnantajan tulee ryhtyä hankkimaan työpaikalle väkivallan torjumiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia turvajärjestelyjä tai -laitteita. Saman lain mukaan työnantajan tulee puuttua häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun siitä tiedon saatuaan, mikäli häirintä vaarantaa työntekijän turvallisuutta tai terveyttä. Molemmissa tapauksissa on kyse persoonaan puuttumisesta, joka voidaan kokea hyvin eri tavoin. Lain kannalta tapaukset voidaan nähdä työhyvinvointiin vaikuttavina tekoina. Asiakkaiden taholta tulevaan häirintään voi kuitenkin olla vaikea puuttua. Tapauskohtaisesti tulee arvioida, millaisiin toimiin työnantaja ryhtyy. Työnantajan on annettava toimenpideohjeita tällaisten tilanteiden varalle. Koska työssäoppijat ovat ensimmäisillä työssäoppimisjaksoillaan vielä hyvin nuoria, vain vuotiaita, on heidän kohtelustaan oltava erityisen tarkka. Työpaikkaohjaajan on hyvä tehdä selväksi opiskelijalle, että häirintää ei tarvitse sietää ja että siitä voi keskustella aikuisten työntekijöiden kanssa. 17

18 7.3 TAPATURMARISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Työnantajalla on työturvallisuusvastuu myös työssäoppijoista. Työpaikkaohjaaja on tärkeässä asemassa perehdyttäessään opiskelijaa turvallisiin työtapoihin ja muihin työpaikan työturvallisuusohjeisiin. Tapaturmat sattuvat usein taloustiloissa: liukastus tai kompastus märällä lattialla, selän tai raajojen venähdykset nostoissa ja siirroissa tai esineiden putoaminen päälle varastotiloissa. Laitteiden ja koneiden käytössä voi syntyä viiltoja ja sähkötapaturmia, ja veitset saattavat aiheuttaa pistoja. CASE 7 Soittakaa ambulanssi! Työssäoppija pesee vesiletkulla kippipannua, jossa on edelleen virta päällä. Seurauksena on voimakas sähköisku, sydämen toimintahäiriöitä ja kiidätys sairaalaan. Miten tämä vyyhti selvitetään? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Katkaistaan sähkövirta. Uhri toimitetaan välittömästi ensiapuun ja hoitoon. Ketään ei päästetä tapaturmapaikan lähelle ja tehdään poliisille ilmoitus vakavasta tapaturmasta, samoin työsuojelupiirille. Viranomaiset tutkivat tapaturmaan johtaneet syyt, vastuut ja työturvallisuusrikkomukset. Tapaturma tulee korvattavaksi työtapaturmana opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen (851/48) mukaan. Tapauksessa täytyy myös selvittää, miten työssäoppijaa on ohjeistettu kippipannun pesuun. Syyttäjä päättää mahdollisista syytetoimista. CASE 8 Pahus. Olipa terävä Työssäoppija siivoaa hotellihuonetta vakinaisen työntekijän kanssa. Roskapussit on kerätty siivousvaunuissa olevaan suureen säkkiin. Jotta viimeisenkin huoneen pussi saadaan mahtumaan, on tarve hiukan tiivistää. Painaessaan säkin sisältöä alemmaksi työssäoppija saa raapaisun sääreensä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että raapaisun on tehnyt taittunut neula. Se voi olla joko insuliini- tai huumeruisku. Mitä tehdään seuraavaksi? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Havaitsematon ruisku voi aiheuttaa piston tai haavan, ja aina näin tapahduttua tilanne vaatii jatkotoimenpiteitä. Välitön yhteydenotto työterveyshuoltoon on tarpeen, koska rokotus virusta vastaan on saatava 48 tunnin sisällä. Lisäksi huumeruiskun löytymisen yhteydessä on syytä ottaa yhteys poliisiin, jolta saa toimintaohjeita. Ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa työntekijöille on annettava ohjeet, kuinka varautua tiloihin piilotettuihin huumeruiskuihin. Tämä on tärkeää mm. asiakastiloja siivottaessa ja jätesäkkejä yms. käsiteltäessä. Ohjeita voi kysellä esimerkiksi työsuojelupiireistä. 18

19 7.4 ERGONOMISET RISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Opiskelijaa on myös työssäoppimisen aikana harjaannutettava oikeisiin työasentoihin ja valitsemaan kuhunkin työhön oikeanlaiset välineet ja itselleen sopiva työskentelykorkeus. Työtä, kuten nostoja tai kantamista, tulee keventää apuvälinein. CASE 9 Paloko pahasti? Henkilökunnan ruokailutila on keittiön alapuolisessa kerroksessa. Työssäoppija on viemässä sinne ruokaa. Häntä on neuvottu ottamaan kuljetukseen vaunut ja kuljettamaan ruoka hississä. Reipas tyttö arvelee sen kuitenkin tällä kertaa vievän liikaa aikaa. Hän kantaa täyttä GN-pakkia portaita alas ja liukastuu alaportaalla. Kuuma lihakastike lentää kasvoille ja olkapäille. Mikä meni työturvallisuusnäkökohdan kannalta katsoen pieleen? Onko vastuu tapahtuneesta vain työssäoppijalla itsellään? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Työssäoppijalle on annettu oikeat ohjeet. Työntekijällä tai työssäoppijalla on vastuu noudattaa annettuja ohjeita. Mutta onko ohjeet annettu riittävän selkeästi ja perustellen? Onko kiire tai muu tilanne syynä siihen, että opiskelija päätti toimia toisin? Onko hän ottanut oppia toisilta työntekijöiltä, jotka myös ohjeiden vastaisesti käyttävät rappuja hissin sijaan? Harmillisen inhimillistä on, että ihminen pyrkii oikaisemaan turvallisuusasioissa, joiden tärkeyttä hän ei tiedosta, tai jos varotoimenpiteet hankaloittavat työtä tai hän luottaa liikaa omiin kykyihinsä ja onneen. Näitä kaikkia osatekijöitä on tarkasteltava, kun pohditaan vastuukysymyksiä. 7.5 TUPAKAN SAVULLE ALTISTUMISEN RISKIT TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi edellyttää, että työnantaja tekee tai teettää työpaikalla riskinarvioinnin ympäristön tupakansavulle altistumisesta. Työssäoppijan kohdalla tulee huomioida erityisesti laissa alle 18-vuotiaalle asetetut rajoitukset. CASE 10 Pistäydyn äkkiä röökillä tolla tupakkapuolella 16-vuotias työssäoppija ilmoittaa pitävänsä ansaitsemansa tauon, mutta pitääkö hän sen salin tupakkapuolella? ASIANTUNTIJAKOMMENTTI Ei pidä. Työehtosopimus ei tunne tupakkataukoja, ei ansaittuja eikä ansaitsemattomia. Työnantaja voi kuitenkin luonnollisesti sallia tällaisten taukojen pitämisen. Alle 18-vuotiaita henkilöitä pidetään herkkinä tupakansavun vaikutuksille, eikä heitä saa pitää työssä, jossa he altistuvat tupakansavulle riippumatta siitä, tupakoivatko he itse vai eivät. He eivät siten voi oleskella tupakkapuolella. Mahdolliset tupakkatauot on pidettävä siihen erikseen varatussa tilassa tai pihalla. 19

20 8 MUITA TYÖSSÄOPPIMISEEN LIITTYVIÄ TÄRKEITÄ ASIOITA Kun toimipaikka ottaa vastattavakseen työssäoppijan ammatillisen kasvattamisen työssäoppimisjakson ajaksi, toimipaikalle voi koitua työssäoppijasta sellaisia riskejä, jotka äärimmillään saattavat vaikuttaa yrityksen koko toimintaan. Tämän vuoksi on hyvä tietää, mitä opiskelijalta voidaan odottaa koko elinkeinoa koskevien uusien vaatimusten mukaan. Myös lainsäädännöllä säädetyt pätevyysvaatimukset vaikuttavat työssäoppimiseen. 8.1 TYÖSSÄOPPIJA JA HYGIENIAOSAAMINEN Ammatissaan elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on oltava perustietämys siitä, miten elintarvikkeita ja ruokia tulee käsitellä niin, että ne ovat ruokailijan kannalta turvallisia ja että ne taloudellisesti asiaa tarkastellen aiheuttavat mahdollisimman vähän hävikkiä. Jokaisella helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä tulee vuoden 2005 alkuun mennessä olla hygieniaosaamistodistus. Siihen tarvittava osaaminen perustuu HACCP-konseptiin (Hazard Analysis Critical Control Point), jonka pohjalle elintarvikeyritysten omavalvonta on luotu. Hygieniaosaamistodistuksen perusajatuksena on, että jokainen alalla työskentelevä osaisi jatkuvasti päivittää elintarvikehygienian tietojaan. Opiskelija saa koulutuksen alusta alkaen ammattityön opetuksessa hygieniaan liittyvää tietoa raaka-aineiden käsittelystä ja ruuanvalmistustavoista sekä elintarvikkeiden ja ruuan säilytyksestä ja jakelusta. Hän hankkii oppilaitoksessa perusvalmiudet hygieniaosaamiseen, mutta työssäoppimisjaksolla työpaikkaohjaajan ja esimiesten on vielä perehdytettävä opiskelijaa ja seurattava hänen työskentelyään. Koska opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, häneltä ei vaadita työssäoppimisen yhteydessä hygieniaosaamistodistusta, vaikka työssäoppimisen laajuus ylittääkin kolmen kuukauden rajan. On kuitenkin suotavaa, että jo ennen ensimmäistä ammattikeittiössä tapahtuvaa työnopetus- tai työssäoppimisjaksoa opiskelija on perehtynyt elintarvikehygienian perusasioihin käytännössä. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta kuitenkin viimeistään ennen opintojen loppuun suorittamista hygieniaosaamisasetuksessa (1115/2001) määritelty elintarvikehygieeninen osaaminen. Elintarvikehygieniaopintojen suoritukset on hyvä merkitä erikseen opintosuoritusrekisteriin joidenkin opintojaksojen osasuorituksina. Opintosuoritusrekisterin ote vastaa hygieniaosaamisasetuksen 4 :n 2 momentin mukaan osaamistodistusta. Opiskelija voi opintosuoritusrekisteriotteella osoittaa, että hänellä on elintarvike- 20

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Nuori työssäoppijana Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työpaikkaohjaajana nuoren kanssa Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työyhteisön

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN

OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN Ammattiopiston lautakunta Liite 2.6.2009 39 OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT JA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 01.08.2009 ALKAEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.HINNOITTELUPERUSTEET... 4 1.1 YLEISTÄ...4 2. OPISKELIJOILLE

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Työssäoppimisen opas. työpaikoille Työssäoppimisen opas työpaikoille Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta.................1 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden oppimateriaalihankinnat

Opiskelijoiden oppimateriaalihankinnat Opiskelijoiden oppimateriaalihankinnat 2 Sisältö 1. Maksuton opetus... 3 2. Liiketalous ja kauppa, Pori... 3 3. Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely, Rauma... 4 4. Sosiaali- ja terveysala, Pori...

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot