Tutkimussuunnitelma Sari Tappura

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA VAAKA-HANKE 1. Koulutuksenjärjestäjän, työssäoppimispaikan ja opiskelijan työturvallisuusvastuut opiskeluun kuuluvassa käytännön työssä Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 479/2003, 28 ), mikä tarkoittaa myös opiskeluun kuuluvaa käytännön työtä, harjoittelua ja työssäoppimista. Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön. Opiskelijan valmiuksia koskevan tiedon on välityttävä myös työssäoppimispaikalle. Lain mukaan työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (Työturvallisuuslaki 738/2002 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Työturvallisuuslakia sovelletaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän omissa tiloissa tai työmailla tehtävään työhön, työssäoppimiseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja muuhun koulutuksenjärjestäjän osoittamaan työhön. Laissa tarkoitettu työnantaja voi siis olla koulutuksenjärjestäjä, työssäoppimispaikka, näyttöpaikka tai muu vastaava. Tämä työnantaja vastaa opiskelijan työnaikaisesta työturvallisuudesta (Työturvallisuuslaki 738/2002, Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle tästä työturvallisuusvastuusta (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 603/2005, 5 ). Koulutuksen järjestäjän, työssäoppimispaikan ja opiskelijan vastuut on esitetty kuvassa 1 ja selvitetty tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

2 Kuva 1. Työturvallisuusvastuut ammatillisessa koulutuksessa Koulutuksen järjestäjään sovelletaan Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kuin työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Silloin kuin opiskelijan työ tapahtuu työssäoppimispaikalla (ei työsuhteessa), koulutuksen järjestäjään ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovelletaan Työturvallisuuslain vuokratyötä koskevia säännöksiä seuraavasti: Työssäoppimispaikan työnantajan (vastaa Työturvallisuuslaissa määriteltyjä vuokratyön vastaanottajan vastuita) on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet sekä ilmoitettava ne koulutuksen järjestäjälle erityisesti huolehdittava opiskelijan perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Koulutuksen järjestäjän (vastaa Työturvallisuuslaissa määriteltyjä vuokratyönantajan velvoitteita) on ilmoitettava opiskelijalle edellä tarkoitetuista ammattitaitovaatimuksiin ja työn erityispiirteisiin liittyvistä seikoista varmistettava erityisesti, että opiskelijalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä Työturvallisuuslain 10 :ssä tarkoitettu työn vaarojen tunnistaminen ja arviointi oppilaitoksen omissa tiloissa ja työmailla tehtävän työn osalta. Koulutuksen järjestäjän on varmistuttava, että vaarojen tunnistus ja arviointi on tehty työssäoppimispaikalla. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä (Työturvallisuuslaki 11 ) saa tehdä vain siihen pätevä ja soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu

3 työntekijä. Lisäksi on huomioitava, mitä säädetään nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä ja tarvittaessa tehtävä niistä ilmoitus työsuojeluviranomaisille (Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 ja VNa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006). Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä riittävä perehdytys ja opastus työhön (Työturvallisuuslaki 12 ). Työnantajan on hankittava ja annettava opiskelijan käyttöön tarvittavat henkilönsuojaimet ja muut varusteet (Työturvallisuuslaki 15 ). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet. Työssäoppimisen osalta työvaatetuksesta ja suojavälineistä sovitaan työssäoppimisen sopimuksessa. Työnantajan tehtävänä on valvoa, että opiskelija käyttää työssä tarvittavia suojaimia. Työturvallisuuslain työntekijää koskevat säännökset velvoittavat opiskelijaa. Opiskelijan vastuulla on noudattaa työstä ja työturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Opiskelijan on noudatettava tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Opiskelijan on huolehdittava osaltaan omasta ja muiden työturvallisuudesta. Opiskelijan on ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista viipymättä työnantajalle. Opiskelijan on käytettävä ja hoidettava hänelle annettuja henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Opiskelijan on käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. (Työturvallisuuslaki 738/2002) 2. STM:n verkostoitumishanke 2010 ja siitä nouseet kehittämistarpeet Opetushallitus myönsi syksyllä 2009 avustuksia neljälle hankkeelle (ammatilliselle oppilaitokselle), joissa kehitettiin erityisesti työssä oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työturvallisuuteen ja riskien arviointiin liittyviä käytäntöjä. STM:n aloitteesta käynnistettiin näiden neljän hankkeen verkostoituminen ja STM rahoitti vuonna 2010 hanketta, jonka tavoitteena oli tukea em. hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä ja lisätä työturvallisuustietoisuutta ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa luotiin verkosto ja tehtiin yhteistyötä neljän koulutuksenjärjestäjän kanssa. Vuoden 2010 aikana oppilaitokset kehittivät (OPH:n rahoituksella) omia toimintamallejaan: Työssäoppimisen työturvallisuus sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa/helsingin Diakoniaopisto Työssäoppimisen työturvallisuus ja riskien arviointi rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnossa/vantaan ammattiopisto Varia Työssäoppimisen työturvallisuus/satakunnan ammattiopisto Sataedu Riskien arvioinnin toimintamalli isossa koulutusorganisaatiossa/koulutuskeskus Sedu Verkosto kokoontui neljä kertaa ja mukana oli toimijoita em. hankkeista. Kokoontumisissa oli mukana myös OPH:n Ammatillisen koulutuksen työsuojeluverkoston jäseniä. Verkostossa jaettiin tietoa, yhteisiä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä koottiin yhteen eri hankkeiden tuotoksia. Verkostoa koordinoi TTY:n turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö (tutkija Sari Tappura). Verkostohanketta ja hankkeiden tuloksia esiteltiin KJY:n Työssäoppimisen loppuseminaarissa Paikalla oli edustajia 26:sta ammatillisesta oppilaitoksesta/koulutuksen järjestäjästä. Seminaarin materiaali jaettiin KJY:n intrassa kaikille KJY:n jäsenille (n. 60 koulutuksen järjestäjää). Seminaarissa tuli esille, että työturvallisuusasioissa on edelleen

4 kehittämistä. Työn vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä niihin liittyvät velvoitteet tuntuivat olevan osallistujille epäselviä. Tuotiin esille tarve erillisen työturvallisuuden ja/tai riskienarvioinnin teemapäivän järjestämiselle. KJY:n työssäoppimisen verkostossa yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi oli myös noussut työturvallisuus. Tulokset ovat saatavilla (alkuvuonna 2011) OPH:n Tonet-sivustolla, jota kaikki työssäoppimisen ohjaajat, opettajat, opiskelijat ja työpaikkaohjaajat voivat hyödyntää. Lisäksi verkostohanketta esiteltiin EU:ssa kansallisena esimerkkinä eri tahojen yhteistyöstä (EU-OSHA for case examples- whole-school approach to OSH). Verkoston osallistujat pitivät yhteistyötä hyödyllisenä, kokivat tarvitsevansa tukea työturvallisuuden kehittämisessä ja toivoivat yhteistyölle jatkoa. Resursseja tai vetäjää ei heillä itsellään ollut verkostoyhteistyön jatkamiseen. Vuoden 2010 verkostohankkeessa, KJY:n loppuseminaarissa ja OPH:n työryhmässä on tullut esille, että vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on usein hyvin alkutekijöissään ammatillisissa oppilaitoksissa ja näihin liittyvässä osaamisessa on puutteita. Neljän kärkihankkeen aikana vasta luotiin toimintamalleja riskienarvioinnin liittämiseksi osaksi opetusta ja työssäoppimista. Käytännön kokemusta näistä ei vielä ollut. Työsuojeluviranomaisilta on tullut tietoa, että työturvallisuus on ollut puutteellista myös koulutuksen järjestäjän omilla työmailla ja tarkastuksia kohdennetaankin tänä vuonna sinne. 3. Ammatillisen opetuksen erityishaasteet Ammatillisessa opetuksessa haasteena on kytkeä riskien arviointi osaksi jokapäiväistä toimintaa, kun opiskelijat, työssäoppimispaikat ja opettaja vaihtuvat. Työssäoppimispaikat ovat usein pientyöpaikkoja, joilla on riittämättömät valmiudet ja resurssit perehdyttämiseen ja riskien arviointiin. Joillakin aloilla on haasteellista löytää työssäoppimispaikkoja, jolloin niille ei voida asettaa kovin tiukkoja vaatimuksia. Tällöin koulutuksen järjestäjän roolina voikin olla tukea työssäoppimispaikkaa niin, että opiskelija voi työskennellä siellä turvallisesti. Opettajilla ei useinkaan ole riittävää työturvallisuuskoulutusta. Opettajien työkokemus ja valmiudet omalta ammattialalta eivät välttämättä vastaa nykypäivän tilannetta ja vaatimuksia. Esimerkiksi rakennusalalla työturvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet huomattavasti viime vuosina ja vaatimukset tulevat usein työnantajilta tiedoksi oppilaitokseen. OPH jakoi vuonna 2010 edelleen rahoitusta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämishankkeisiin korostaen työturvallisuutta, mutta siihen liittyviä hakemuksia tuli vain 1 kappale (Sedu). Sedussa oli syksyllä 2010 avoimena työturvallisuuskoordinaattorin tehtävä, mutta siihen ei tullut lainkaan hakemuksia. Tämä voi kuvata sitä, että asia koetaan vieraaksi eikä työturvallisuuteen liityvää osaamista löydy oppilaitoksista. 4. Hankkeen tavoite Tämän hankkeen tavoitteena on 1) tuoda koulutuksen järjestäjien, työnantajien (työssäoppimispaikka tai koulutuksen järjestäjä), työssäoppimista ohjaavien opettajien ja työpaikkaohjaajien tietoisuuteen keskeiset vaatimukset koskien työn vaarojen kartoittamista ja riskien arviointia sekä

5 2) tukea riskien arvioinnin toteuttamista koulutuksen järjestäjien omissa tiloissa ja työmailla sekä työssäoppimis- ja näyttöpaikoilla tehtävässä työssä. Koulutuksen järjestäjiä motivoidaan riskien arviointiin tiedottamalla lainsäädännön vaatimuksista, kouluttamalla ja levittämällä tietoa olemassa olevista, toimivista käytännöistä ja malleista. Samalla tuketaan edelleen aiemmissa hankkeissa kehitettyjen työturvallisuuden ja riskien arvioinnin hyvien käytäntöjen käyttöönottoa, levittämistä ja integrointia työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin ammatillisessa koulutuksessa. 5. Hankkeen tehtävät Hankkeessa jatketaan verkostoyhteistyötä, hyödynnetään aiemmin kehitettyjä työturvallisuuden ja riskien arvioinnin hyviä käytäntöjä ja levitetään niitä koko oppilaitoskenttään. Hankkeen osatehtävät ovat: Selvitetään haastatteluin vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin nykytila, käytössä olevat menetelmät ja kehittämistarpeet (Sedu, Varia ja Pirko) Testataan kehitettyjä toimintamalleja ja niiden levittämistä kohdeorganisaatioissa (SEDU ja PIRKO) Tiedotetaan muita oppilaitoksia hankkeissa kehitetyistä menetelmistä (yhteistyössä AMKE ry:n kanssa) Järjestetään yhteinen tilaisuus, jossa käydään läpi koulutuksen järjestäjien vastuita, olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja motivoidaan niiden käyttöön (yhteistyössä AMKE ry:n kanssa) Ylläpidetään malleja ja hyviä käytäntöjä OPH:n TONET-sivustolla Tiedottaminen ja koulutus- tai seminaaritilaisuudet järjestetään yhteistyössä OPH:n ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE ry: kanssa. AMKE ry jatkaa entisen KJY ry:n toimintaa. AMKE ry:ssä on 75 jäsentä, jotka kattavat yli 90 % Suomen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista eli käytännössä kaikki suurimmat koulutuksenjärjestäjät. Hankkeen kustannusarvio on ja aikataulu on Hankkeen ohjausryhmä ja toteuttaja Hankkeen ohjausryhmänä toimii Opetushallituksen Ammatillisen opetuksen työsuojeluverkosto ja siinä aktiivisesti toimivat henkilöt, Arto Pekkala, OPH, Arja Äyräväinen, Työterveyslaitos, Mira Seppänen, Työturvallisuuskeskus ja Hannu Tapola, STM, Työsuojeluosasto. Hankkeen toteuttajana toimii Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuuden johtamisen ja suunittelun yksikkö, koordinaattorina tutkija Sari Tappura.

6 LÄHTEET Asetus ammatillisesta koulutuksesta 603/2005 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 479/2003 Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 Työturvallisuuslaki 738/2002. VNa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006