HENRIKIN KOULUN LAAJENNUS

Transkriptio

1 HENRIKIN KOULUN LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPPILAITOS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN RAKENNUSPAIKKA KÄYNTIOSOITE KIINTEISTÖN OMISTUS KAAVOITUSTILANNE HANKKEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN YLEISKUVAUS LAAJUUSTIEDOT KUSTANNUSTIEDOT HANKKEEN ETENEMINEN JA AIKATAULU TARVESELVITYS HANKESUUNNITTELU SUUNNITTELUN VALMISTELU SUUNNITTELUNOHJAUS RAKENTAMISEN VALMISTELU AIKATAULUTIEDOT HANKKEEN RAHOITUS MITOITUSPERUSTEET KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT TILAOHJELMA SUUNNITTELUTAVOITTEET RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET ELINKAARI JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET LVI-RATKAISUJEN TAVOITTEET SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET... 9 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Koulun tilaohjelma Alustavat luonnokset 2

3 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Henrikin koulu 1.2 Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Nousiaisten kunta. 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Nousiaisten kunta Teemu Heinonen Kunnanjohtaja Hallintokuja 2 teemu.heinnen@nousiainen.fi NOUSIAINEN Jarmo Rauvola, tekninen johtaja jarmo.rauvola@nousiainen.fi Pasi Isokangas, sivistysjohtaja jarmo.rauvola@nousiainen.fi Kimmo Jalonen, rehtori kimmo.jalonen@edu.nousiainen.fi Pirjo Rantanen, apulaisrehtori pirjo.rantanen@edu.nousiainen.fi Insinööritoimisto Töykkälä Oy Ilpo Töykkälä Mettäläntie 3 ilpo.toykkala@toykkala.fi NOUSIAINEN Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Mikko Uotila, arkkitehti SAFA Jumpurintie 71 mikko.uotila@arkkitehtisuunnittelu.net URJALA Toimisto RAKENNUSPAIKKA 3.1 Käyntiosoite Henrikin koulu sijaitsee Nousiaisten kunnan Nummen kylässä osoitteessa Moisiontie 16, Nousiainen. 3.2 Kiinteistön omistus Kiinteistö on Nousiaisten kunnan omistuksessa. 3.3 Kaavoitustilanne Nykyisten koulujen tontin rakennusoikeus on riittävä ja kerroslukuun anotaan vähäistä poikkeamaan rakennusvaiheessa, jotta rakennus voidaan toteuttaa 3- kerroksisena. 3

4 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Henrikin koulu toimii yhtenäiskouluperiaatteella. Alaluokkien tulo fyysisesti samaan toimipisteeseen edellyttää laajennuksen tekemistä. Hankkeen myötä on tarkoitus toteuttaa uusina keskeiset yhteistilat koulua varten, kuten henkilökunnan yhteinen tila, keskuskeittiö ruokasaleineen. Monikäyttöisyyden lisäämiseksi musiikinopetuksen tila ja auditorio avautuvat ruokasaliin. Alustavan tilaohjelman mukaan suunnitellaan ja toteutetaan myös 0-4 vuosiluokkien uusimuotoiset oppimissolut. 4.2 Laajuustiedot Uudet tilat toteutetaan kokonaan nykyisten osien välille. Hyötyalaa on tarkoitus sijoittaa laajennukseen 3571 m². 4.3 Kustannustiedot Luonnosvaiheen kustannusarvio tammikuussa 2019 Tavoitehinta-arvion yhteenveto: hinnat alv 0% Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt Erillishankinnat Hankevaraukset Perustamiskustannukset, alv 0 % Lisähinnat: Koulun kalustaminen, , AV-lisä, , GSM-sisäverkko, Kalustaminen ja varustaminen ja taidehankinta 0,5 %, Perustamiskustannukset + lisähinnat + taidehankinta yhteensä Hintataso: Haahtela-indeksi: 97,0 /

5 5 HANKKEEN ETENEMINEN JA AIKATAULU 5.1 Tarveselvitys Koulun ratkaisumallia on käsitelty 2018 kunnallisessa päätöksenteossa alustavien hankesuunnitelmaluonnosten pohjalta. Liitteenä tämän asiakirjan lopussa on alustavat luonnokset. 5.2 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Selvitettäviä asioita ovat mm. tilaohjelma, aikataulu, toteutustapa, investointikustannukset, investointipäätöksen valmistelu. Päätös rakentamisesta tehdään tämän hankesuunnitelman perusteella. Tarkoitus on esittää hyväksyttäväksi tämä hankesuunnitelma ja tehdä rakentamisesta investointipäätös. 5.3 Suunnittelun valmistelu Toteutusmallina käytetään jaettua suunnittelua- sekä urakkaa. Suunnittelutyö valmistuu keväällä Suunnittelunohjaus Varmistetaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa hyväksyttävät suunnitelmat. Ohjattavia asioita on mm. suunnittelun valvonta, ratkaisuvaihtoehtojen vertailu, suunnitelmien tavoitteenmukaisuuden varmistaminen (kustannukset, aikataulu), eritasoiset suunnitelmat (luonnokset, yleissuunnitelma, lupasuunnitelmat, toteutussuunnitelma). 5.5 Rakentamisen valmistelu Laaditaan ja käsitellään hyväksytyn urakkamuodon sekä hankintatavan mukaiset tarjouspyyntöasiakirjat, joiden pohjalta tehdään rakentamispäätös keväällä 2019 urakkakilpailun jälkeen. 5.6 Aikataulutiedot Hankkeen toteuttaminen aloitetaan kesällä 2019 ja tavoitteena on saada koulu käyttöön vuoden 2021 alkupuolella. 6 HANKKEEN RAHOITUS Vuodelle 2019 varattu , vuodelle 2020 varattu ja vuodelle 2021 varattu Yhtenäiskoulun irtaimisto ja keittiön laitteet vuodelle Kaikki luvut ovat alv 0%. 5

6 7 MITOITUSPERUSTEET 7.1 Käyttäjämäärät Koko koulussa on 450 oppilasta yhtenäiskoulussa vuosiluokilla 0-9 ja henkilökuntaan noin 40 henkeä sekä lukiossa 220 oppilasta ja 20henkeä henkilökuntaan. Laajennukseen sijoittuvat pienimmät oppilaat kuten vuosiluokat 0-5 vuosiluokkien oppilaat. 8 TILAOHJELMA Hankkeesta on laadittu tilatarpeiden pohjalta alustava tilaohjelma, jota voidaan vielä tarkistaa suunnittelutyön yhteydessä. Alustavan tilaohjelman mukaan suunnitellaan ja toteutetaan koulurakennushanke 0-9 vuosiluokkien oppilaille. Alustava bruttoala noin 3900 brm2. Henrikin koulun laajennukseen tarvitaan tilaa yhteensä noin 3571 m². Liitteenä on tilaluettelo, josta muodostuu seuraava tilaohjelma. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteet: Määräysten mukaan on rakennettava S-1 luokan väestönsuoja. Väestönsuojarakentamisen velvoite toteutetaan uuden liikuntahallin rakentamisen yhteydessä tämän tiloihin pukuhuone- ja varastotäyttöön. Mitoitus tapahtuu laajennukseen sijoittuvien päivittäisten käyttäjien keskimääräisen tarkastelun kautta. 9 SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja toiminnallisuus. Rakennuksesta tulee suunnitella tiloiltaan riittävä myös tuleville vuosille oppilasmäärän kasvu huomioiden, esteetön ja rakenteiltaan terve. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään laadukkaisiin ja elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluun liittyy saneeraussuunnittelua olemassa olevan koulun ja uudisrakennusosien liittymisten osalta. Pihajärjestelyt Koulun sisätilojen lisäksi koulun pihaa ja ympäröivää aluetta ei ratkaista tässä hankkeessa. Laajennus toteutetaan olevaan ympäristöön ja pihamuutokset ovat erillinen hanke. 6

7 Tässä hankkeessa keskitytään huoltoliikenteen ja henkilöliikenteen erittelyyn laajennuksen lähialueella. Piha-alueella pitää myös olla riittävä kameravalvonta ilkivallan estämiseksi sekä tarpeeksi tehokas valaistus, jotta kulkeminen on turvallista ja piha-alue voi toimia oppimisympäristönä myös pimeään aikaan. Yhtenäiskoulun suunnittelun yleiset tavoitteet Voimassa oleva opetussuunnitelma määrittää uuden oppimisen mallin, joka poikkeaa perinteisestä kouluopetuksesta monin tavoin. Koulun tehtävänä on uuden oppimisen mallin mukaisesti edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulu luo edellytykset oppimisessa myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Koulu antaa mahdollisuudet aktiivisuudelle ja irrottautumiseen istuvasta elämäntavasta. Sen lisäksi koulu mahdollistaa työhön syventymisen, oppimiseen tarvittavan ponnistelun ja työn loppuun saattamisen. Uuden oppimisen malli painottaa edellisten lisäksi opetusteknologian (= tieto- ja viestintäteknologian ja esitystekniikan muodostama kokonaisuus) hyödyntämistä oppimisessa. Tilaratkaisut uuden oppimisen mallin mahdollistajana Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on oltava mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Nykyajan oppiminen ja opetus on monimuotoista. Oppimistilojen tulisi siksi olla helposti mukautettavissa ja muunneltavissa eri tilanteiden oppimis- ja opetusvaatimusten mukaisesti. Koulutilojen tulisi tarjota mahdollisuus sosiaalisen kanssakäymisen ja sosiaalisten ihmissuhdetaitojen harjoitteluun. Tilojen on mahdollistettava työskentely eri tavoin ja erilaisissa paikoissa. Henkilökunnantilat Laajennukseen tarvitaan yhteiset aikuisten tilat keskeisesti lukion ja perusopetuksen tilojen välille. Ruokasali Varsinaista ruokasalitilaa tarvitaan lukion ja perusopetuksen tarpeisiin. Siitä suunnitellaan monikäyttöinen keskeistila, jota voidaan koulukäytössä mahdollisimman paljon oppimiskäytössä sekä hyödyntämään iltakäytössä kokoontumistilana. Jakelutila on eristettävissä omaksi tilakseen erilleen ruokasalista. Keskuskeittiö Yhtenäiskoulua tulee palvelemaan keskuskeittiönä. Keskuskeittiö valmistaa noin 1200 annoksen päivätarpeen, joista varaudutaan lähettämään 400 annosta muihin ruokailupisteisiin. Iltakäytöntilat Laajennuksen alimpaan kerrokseen toteutettavat tilat tulee olla rajattavissa iltakäytön alueeksi. 7

8 10 RAKENTAMISEN TAVOITTEET 10.1 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on 2-3 kerroksinen ja se varustetaan hissillä. Runko toteutetaan betoni-rakenteisena ja rakennusosaan rakennetaan myös hissi. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään rakentamisajankohdan määräyksiä. Paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristys toteutetaan määräysten mukaan. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Sisäilmaluokka on S2 ja toteutuksen täytettävä Tervetalo- ja Kuivaketju 10 -kriteerit. Teknisten tilojen tulisi sijaita niin, että niiden huolto ja käyttö vaivatonta, mahdollisimman huomaamatonta sekä liikenteellisesti mahdollisimman sujuvaa. Teknisten tilojen äänieristyksen ja sijoittelun tulee pyrkiä minimoimaan laitteiden sekä niiden huoltotoimista aiheutuvien äänien välittyminen muualle rakennukseen. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Nykyisten rakennusten aiheuttamat haasteet Henrikin koulu on rakennettu vuonna 1968, jonka jälkeen sitä on laajennettu erillisellä lukio-osalla. Koulurakennus on peruskorjattu 2000-luvun vaihteessa mm. uusimalla sisäpuolisia pinnoitteita, ilmastointia, osa ikkunoista ja osa vesikatetta. Suunnittelussa huomioidaan viereisten rakennusten ongelmat: - Salaojitus / maanpintojen muotoilu siten, ettei pintavedet pääse valumaan ryömintätilaan. - Liitoskohtien sokkeleiden vedeneristys ja kattovesien hoitaminen liitoskohdissa. Erillishankkeena on toteutettu ryömintätilan puhdistaminen rakennusaikaisesta jätteestä ja tilan ilmanvaihdon parantaminen. Koulun luokkaosan alapohjan ns. ryömintätilasta on poistettu runsaasti rakennusaikaista jätettä. Toimenpiteitä on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy kuntotutkimusten perusteella Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Rakennuksen on oltava elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, jossa kaikki toimijat tavoittelevat Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. 8

9 Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. Lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään voimassa olevia määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Uusien rakennuksien ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda moderni että innostava, mutta samalla oleviin rakennuksiin mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopiva julkinen rakennus LVI-ratkaisujen tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Liittymät kaukolämpöverkkoon tulevat pihapuolelle laajennukseen. Maalämmön ja maakylmä käyttö huomioidaan suunnittelussa Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 9

10 Sähkötilat ja kiinteistön jakeluverkko Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö-, turva - ja teleteknisille järjestelmille. Kiinteistön pääkeskukselle varataan oma tila. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan johdonsuojakatkaisijoilla sekä vikavirtasuojakytkimillä. Kiinteistön sähköenergian kulutus mitataan energialaitoksen ohjeen mukaisesti. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata tarvittaessa erikseen. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyjä, erilliset hyllyt vahvaja heikkovirtakaapeleille. Tulipalon aikana toimiviksi tarkoitettujen järjestelmien kaapeleille asennetaan palonkestävät johtotiet. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Paloalueiden väliset läpiviennit tiivistetään ETA- hyväksytyillä läpivienneillä. Kaikki kaapelit ovat halogeenivapaita, nipussa paloa levittämättömiä sekä vähäsavuisia. Suunnittelussa tarkennettaviin turva- ja teletiloihin asennetaan antennijärjestelmän, yleiskaapelointijärjestelmän, poistumistievalaistusjärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. Valaistus ja pistorasiat Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita, hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia. Valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla ja pitkäikäisillä valonlähteillä. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Kaikki 1- vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Alue- ja ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkokatokset ja -varastot varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Henkilökunnan autopaikoille asennetaan pistorasiakotelot autojen lämmitystä ja sähköautojen latausta varten. Tietoliikennejärjestelmät Lähiverkkojärjestelmää (lähiverkot IEEE 802,3) varten rakennukseen toteutetaan yleiskaapelointi. Lisäksi yleiskaapelointia käytetään puhelinsisäjohtoverkkona. Kiinteistö liitetään Kaupungin ATK-järjestelmään valokuitukaapelilla. Myös pää- ja alajakamoiden väliset yhteydet rakennetaan valokuituyhteydellä. Riittävästi ATK pisteitä, langaton verkko koko rakennuksen alueella ja lähiympäristössä. Laitekaapit /- telineet asennetaan omiin teletiloihin. Kiinteistöön toteutetaan langattoman WLAN -verkon tukiasemia varten liitäntäpisteet. Puhelinten kuuluvuus uudisrakennuksessa tulee varmistaa suunnittelemalla rakennukseen monioperaattoriverkko koko rakennuksen alalle. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja välituntisoittoja varten äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä. Merkinantojärjestelmät 10

11 Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Kiinteistöön asennetaan aikakellojärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistö varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella. Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita voidaan aikaohjata. Iloq-S10 lukitusjärjestelmä ja ulko-ovet sähkölukoin. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla taloautomaation kautta. Rakennusautomaatio urakka on erillishankinta, jonka suunnittelu kuuluu hankkeen sisältöön. Paloilmoitin liitetään välittimellä aluehälytyskeskukseen LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Koulun tilaohjelma tarveselvitysvaiheessa. Alustavat luonnokset. Kustannusarvioliite (NL-rakennuslaskenta) 11

12 LIITE 1 Tilaohjelma (2 sivua), joka on laadittu keväällä 2018 hankkeen tarveselvitysvaiheessa. 12

13 13

14 LIITE 2 Alustavat luonnokset / Ark Aboa Oy (3 sivua) 14

15 15

16 16