RIIHIKOSKEN YHTENÄISKOULU

Transkriptio

1 Pöytyän kunta RIIHIKOSKEN YHTENÄISKOULU Hankesuunnitelma Kunnanhallitus xx Kunnanvaltuusto xx

2 Sisällysluettelo 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ RAKENNUSPAIKKA HANKKEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN YLEISKUVAUS JA MITOITUS HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS HANKKEEN AIKATAULUSUUNNITELMA SUUNNITTELUTAVOITTEET RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET LVIA-TEKNISET TAVOITTEET SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET... 7 LIITTEET

3 1 Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä Riihikosken yhtenäiskoulu Riihikosken yksikkö Auvaisten yksikkö Yläneentie 10 Auvaistentie RIIHIKOSKI AUVAINEN Yhtenäiskoulussa annetaan opetusta perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Vuosiluokkien 1-2 opetus ja vastaava pienluokkaopetus sijoittuvat Auvaisten yksikköön, ja vuosiluokkien 3-9 opetus ja vastaava pienluokkaopetus Riihikosken yksikköön. Koulutuksen järjestäjänä toimii Pöytyän kunta. 2 Rakennuspaikka Riihikosken yhtenäiskoulun Riihikosken yksikkö suunnitellaan ja rakennetaan Riihikosken koulun yhteyteen koulun nykyisiä tiloja hyödyntäen. Kiinteistön osoite on Yläneentie 10, RIIHIKOSKI. Koulun kanssa samalla tontilla sijaitsee Metsälauhan päiväkoti, jossa annetaan varhaiskasvatuspalvelujen lisäksi esiopetusta. Samoin tontille sijoittuu Riihikosken kirjasto. Riihikosken yhtenäiskoulun Auvaisten yksikkö sijoittuu olemassa oleviin Auvaisten koulun tiloihin, joihin toteutetaan tarvittavat muutostyöt. Nykyinen Riihikosken koulu Rakennettava tontti sijaitsee Pöytyän kunnan Riihikosken taajamassa asemakaava-alueella, kortteli 56, tontti 1. Alueen asemakaava vahvistettiin Kaavakorttelin merkintänä on YOSH, eli se on opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta. Tontin kerroslukumerkintä on II ja tehokkuuslukumerkintä e=0,4. Tontilla on 3

4 rakennusoikeutta kem 2, joka voidaan jakaa vapaasti eri käyttötarkoitusten kesken. Nykyisiin koulurakennuksiin rakennusoikeutta on käytetty noin kem 2, päiväkotiin 862 kem 2 ja kirjastoon 465 kem 2. Rakennusoikeutta on siten jäljellä noin kem 2. 3 Hankkeen perustiedot 3.1 Hankkeen yleiskuvaus ja mitoitus Riihikosken yhtenäiskoulun rakentaminen perustuu Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymään suunnitelmaan perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi. Osana päätöstä päätettiin yhtenäiskoulujen rakentamisesta Riihikosken ja Kyrön taajamiin. Perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa kokonaisuuteen paneuduttiin laaja-alaisesti, ja päätöksen perusteet löytyvät suunnitelmasta. Riihikosken yhtenäiskoulu mitoitetaan noin 420 oppilaalle, joista noin 90 sijoittuu Auvaisten yksikköön ja noin 330 Riihikosken yksikköön. Koulun oppilaaksiottoalueen ja muiden kouluun otettujen oppilaiden lisäksi koululla järjestetään Pöytyän ja Oripään kuntien välisen sopimuksen mukaisesti myös oripääläisten vuosiluokkien 7-9 oppilaiden perusopetus. Koulun tilasuunnittelussa huomioidaan yleisopetuksen yhteydessä annettavan erityisopetuksen tilatarpeet, kuten pienluokat ja luokkatilojen muunneltavuus. Oppilasmitoituksen perusteella rakennettavan koulun kokonaisala on noin 3801 brm 2, josta hyötyalaa on noin 2815 m2. Osan tulevasta yhtenäiskoulusta muodostavat Riihikosken koulun nykyiset tilat, joita remontoidaan tarvittavilta osiltaan, samoin yhtenäiskoulu toimii osittain Auvaisten yksikön tiloissa. Koululle rakennetaan kuumennuskeittiö, ja liikunnanopetuksessa käytetään lähistöllä sijaitsevan Kisariihen tiloja. Koulu toteutetaan SR (eli suunnittele ja rakenna) - urakkana. Riihikosken yhtenäiskoulussa annettavaa opetusta ja koululle tarvittavia tiloja on kuvattu perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa. Täsmennetty tilaohjelma ja asemakaavaote ovat hankesuunnitelman liitteinä. 3.2 Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus Hankkeen rakentamiskustannuksissa varaudutaan kokonaisuudessaan noin :n tasoon, joka sisältää irtaimiston hankintakustannukset. Kustannusarvio on suuntaa antava, ja täsmentyy suunnittelun edetessä. Hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu määrärahaa kunnan vuoden 2017 talousarvioon sekä vuosien taloussuunnitelmaan. 3.3 Hankkeen aikataulusuunnitelma Tavoitteena on Riihikosken yhtenäiskoulun tilojen valmistuminen elokuuhun 2018 mennessä. Koulun nykyisten tilojen remontoinnin aikana käytetään väistötiloja. 4

5 4 Suunnittelutavoitteet Yleisinä tavoitteina tontinkäytön ja rakennuksen suunnittelulle ovat toiminnallisuus, käyttökelpoisuus ja kestävyys, joiden lisäksi pyritään elinkaarikustannuksiltaan edullisiin ratkaisuihin. Rakennus suunnitellaan esteettömäksi. Kohteen arkkitehtuurin tavoitetaso on normaali, luokka A. Keskeinen tavoite yhtenäiskoulun tilojen suunnittelussa on muunneltavuus sekä rakennuksen valmistuttua että tulevaisuudessa. Perusopetuksen oppilasmäärä Pöytyän kunnassa on ennusteiden mukaan alkuun kasvava, myöhemmin mahdollisesti tasaantuva/laskeva, minkä lisäksi tulevaisuuden ennakoiminen esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan saralla on pitkällä aikavälillä vaikeaa. Yhtenäiskoulun kantavat rakenteet ja tilaratkaisut suunnitellaan siten, että nämä ovat muunneltavissa sekä koulun käytännön toiminnassa että tarpeen mukaan tulevaisuudessa toteutettavin muutostöin. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet. Pedagogisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti Riihikosken yhtenäiskoulu on laadukasta perusopetusta antava koulu, jonka toimintaa ohjaavat perusopetusta koskevaan lainsäädäntöön, valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin sekä koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan kirjatut arvot ja tavoitteet. Koulurakennukset suunnitellaan ja tilat varustetaan edellä mainittu huomioiden moderniksi oppimisympäristöksi. Opetustilat, ruokasali ja muut koulun tilat rakennetaan edelleen monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Sisäliikuntatiloina käytetään lähistöllä sijaitsevan Kisariihen tiloja. Koulukokonaisuuden toiminnallisuuden osalta huomioitavaksi tulee myös tilojen iltakäyttö. Iltakäyttäjiin lukeutuvat muun muassa kansalaisopisto sekä erilaiset yhdistykset ja muut toimijat. Koulun pihaan liittyvinä tavoitteina huomioidaan pihan jäsentäminen välitunti- ja leikkipiha- /pelialueiden, paikoitusalueiden sekä saatto- ja huoltoliikenteen kannalta toimivaksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi. Jotta välitunti- ja leikkipihoille jää riittävästi tilaa, varataan paikoitukselle tilaa minimimitoituksen mukaisesti hyödyntäen mahdollisesti myös lähistöllä sijaitsevan Kisariihen paikoitustiloja. Piha-alue toimii osana koulun monipuolista oppimisympäristöä, mikä huomioidaan suunnittelussa. Tontin olemassa olevaa puustoa ja muuta kasvistoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Samoin hyödynnetään tontin eteläpuolella olevan virkistysalueen tarjoamia mahdollisuuksia (mm. luontopolun rakentaminen). Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi katvealueita välttäen. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat huomioidaan. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että lian ja roskan kulkeutuminen rakennukseen minimoidaan. Piha-alueet valaistaan toimivasti. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteiden myötä pyritään elinkaariedulliseen ja energiatehokkaaseen kokonaisuuteen rakennuksen ja pihan osalta 50 vuoden tarkasteluajalla, ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuoden tarkasteluajalla. Rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti kompaktiksi, ja luonnonvaloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Rakennus ja sen tilat suunnitellaan muunneltavuus huomioiden. Rakennuksen lämpöläpäisykertoimina käytetään RakMK C määräysten tasoa. Rakennus, erityisesti lävistykset ja saumat suunnitellaan tiiviiksi. Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Yhtenäiskoulun ilmanvaihdon energiatehokkuus huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin sekä varustamalla rakennus tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla. 5

6 Riihikosken yhtenäiskoulu piha-alueineen suunnitellaan huollon ja ylläpidon kannalta käytännölliseksi, ja rakennusmateriaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A. Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. Riihikosken yhtenäiskoulun uudisrakennusosa suunnitellaan toimivaksi ja moderniksi, ja samalla olemassa oleviin koulurakennuksiin ja -ympäristöön hyvin yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. 5 Rakentamisen tavoitteet 5.1 Rakennustekniset tavoitteet Uudisrakennuksen rakennustekniset ratkaisut tarkentuvat varsinaisen rakennuksen luonnossuunnittelun yhteydessä. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa, laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisullaan samaan päämäärään. 5.2 LVIA tekniset tavoitteet LVIA-suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, että pystyttäisiin toteuttamaan energiatehokkuudeltaan (E-luku) mahdollisimman hyvä kokonaisuus. Hankkeen energiaselvitys energiamääräykset mukaisesti. Hankkeen sisäilman tavoitearvo sisäilmaluokka S2 (hyvä sisäilma). Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen rakennetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka ohjaa kiinteistön talotekniikan toimintaa ja mahdollistaa toiminnan valvonnan ja säädön. Rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään ns. pilvi -kiinteistövalvomoon. Kohteesta laaditaan huoltokirja, joka tullaan liittämään kunnan kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 6

7 5.3 Sähkötekniset tavoitteet Sähköasennusten varustelutaso on ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Suunnittelussa huomioidaan tieto- ja viestintäteknologian laajamuotoinen käyttö koulun opetus- ja muussa toiminnassa sekä mahdollisuudet tämän tulevaisuuden kehittämiseen. Sähköteknisten ratkaisujen sekä säätö- ja valvontalaitteiden suunnittelussa ja hankinnassa pyritään toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Sähkö- ja telejärjestelmien tavoitteena on taata rakennuksen hyvät valaistusolosuhteet, toiminnan kannalta riittävä pistorasiamäärä ja tarpeelliset telejärjestelmät, ilkivaltaa vähentävät ja valvonnan mahdollistavat turvallisuusjärjestelmät sekä energiataloudellisuus. Rakennuksen varustaminen varavoimajärjestelmällä selvitetään siten, että sähkö tuotetaan varavoimakoneella tai varustetaan ulkoisen voimakoneen liitosmahdollisuudella. Rakennus varustetaan paloilmoitusjärjestelmällä, joka liitetään aluehälytyskeskukseen, ja koulun tulityötilat rajoitetulla sammutusjärjestelmällä. Hankesuunnitelmassa kuvatut suunnittelu- ja rakentamisen tavoitteet koskevat ensisijaisesti Riihikosken yhtenäiskoulun Riihikosken yksikköä. Auvaisten yksikköön tehdään tarvittavat, pienimuotoisemmat muutostyöt. Liitteet Liite 1 Liite 2 Riihikosken yhtenäiskoulun tilaohjelma Asemakaavaote 7

8 PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken koulun tiivistetty tilaohjelma Luonnos FCG KONSULTOINTI OY P30480P001

9 FCG KONSULTOINTI OY Luonnos 1 (3) Sisällys 1 Tehtävä Koulun tilatarve Tiivistetyn tilaohjelman perusteet Tehostettu huonetilaohjelma... 3

10 FCG KONSULTOINTI OY Luonnos 2 (3) Riihikosken koulun tiivistetty tilaohjelma 1 Tehtävä Tehtävänä on arvioida Riihikosken yhtenäiskoulun koulusuunnitelman ja sen tilankäyttöä hankesuunnitelman, huonetilaohjelman ja pääpiirustusten pohjalta ja esittää tilankäytön tehostamisen näkökulmasta kehittämisehdotuksia. 2 Koulun tilatarve Riihikosken yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen Riihikosken koulun yhteyteen, hyödyntäen nykyisen 1-6 vuosiluokkien koulun tiloja. Koulu mitoitusta tarkasteltiin 450 oppilaan kouluna, jolloin koulussa vuosiluokat 1-9 ja Oripään kunnan vuosiluokkien 7-9 oppilaat, 360 oppilaan kouluna, jolloin koulussa 3-9 vuosiluokat ja Oripään 7-9 luokkalaiset ja 330 oppilaan kouluna, jolloin kouluun varataan opiskelutilat 3-9 vuosiluokkien oppilaille ja 7-9 vuosiluokkien oripääläisille lapsille. 3-9 vuosiluokkien ratkaisuissa 1-2 vuosiluokkien oppilaat opiskelevat Auvaisten koulun kiinteistöissä. Oppilasennustetietojen perusteella koulu toimii vuosiluokkien 3-6 osalta 2-sarjaisena ja vuosiluokkien 7-9 osalta 2-3-sarjaisena. Mitoituksen pohjaksi laadittiin tilaluettelo. Laskennallinen luokkatarve on 8+12 opetustilaa. Luokanopetusluokkia vastaavia tiloja tarvitaan 8, vuosiluokkien 7-9 tavallisia luokkatiloja 6 ja erikoisvarusteltuja tiloja 6. Tämän lisäksi opetustiloja muodostui mm. ryhmä- ja pienryhmätiloista sekä kirjastoja mediateekkitiloista. Kouluun ei mitoitettu liikuntatiloja. 3 Tiivistetyn tilaohjelman perusteet Tiivistetyn tilaohjelman pohjaksi laadittiin neljä eri vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen muuttujina olivat a) oppilasmäärä (420 oppilasta ja 330 oppilasta) b) teoreettinen tilatarve (tilojen sijoittaminen nykyisiin tiloihin: optimaalinen ja nykytilajärjestyksen mukainen sijoittelu). Nykyisen tilajärjestelmän mukainen sijoittelu pitää sisällään pakolliset muutokset mm. keittiön ja ruokailutilan laajentaminen uutta oppilasmäärää vastaavaksi. Keittiö ja ruokala ovat laskettu kaikissa versioissa 420 lapsen mukaan, koska näiden laajentaminen myöhemmin on käytännössä mahdotonta. Vaihtoehtojen kustannuksiin vaikuttaa nyt tehdyn laskelman lisäksi se, mitä luokkia mihinkin tullaan todellisuudessa sijoittamaan. Erikoisluokat ovat kalliimpia kuin tavalliset luokat. Prosessin edetessä tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin tilaohjelmavaihtoehto, jossa tarkastellaan vuosiluokkien 3-9 (sis. oripääläiset) tilojen sijoittumista vanhan koulun sisätiloihin siten, että koulun sisätilojen käyttö on mahdollisimman tehokasta. Tässä vaihtoehdossa nykyisiin rakennuksiin tehdään tilojen toiminnallisuuden edellyttämät korjaustoimenpiteet.

11 FCG KONSULTOINTI OY Luonnos 3 (3) Tehostettu huonetilaohjelma Vaihtoehdon 3 huonetilaohjelma esitetään liitteessä 1. Vaihtoehdon 3 ja alkuperäisen huonetilaohjelman tarkat erot esitetään liitteessä 2. Huonetilaohjelman keskeisimmät muutokset ovat seuraavanlaisia: Opetustilat m² Tietotekniikkaluokka - 50 m² (poistettu kokonaan) Eteistilat + 80 m² Opetusvälinetilat ja varastot + 6 m² Ruokailu - 42 m² Ruokatilaan kirjasto- ja mediateekki - 55 m² (integroidaan ruokalaan) Hallinnon tilat - 102,5 m² Oppilashuolto - 20 m² Erillisestä tietokoneluokasta on tilaohjelmassa luovuttu ja suunnitelmissa tila integroidaan teknisen työn opetustiloihin ja kirjasto- ja mediateekkiin. Samoin hallinnon tiloista 30 neliön neuvottelutila ratkaistaan muodostamalla esim. ruokalatilan osasta eriytettävä neuvottelutila. Vaihtoehdossa 3. nykyisen koulun tilat on mitoitettu mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Nykyisen koulun opetustilojen sijoittelussa on huomioitu toiminnalliset kokonaisuudet. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhalle puolelle sijoitettu keittiö-ruokalanäyttämö-musiikkiluokka-varastot kokonaisuus sekä uudelle puolelle sijoitettu tekninen työ-tekstiilityö-kuvataide kokonaisuus, jota täydentää samaan rakennukseen sijoitettu kotitalousluokka.

12 Alkuperäisen tilaohjelman ja vaihtoehto 3. tilaohjelman vertailu Tässä vaihtoehdossa nykyisen koulun tilat ovat käytetty mahdollisimman tehokkaasti. Vanhan koulun osat muodostavat itsenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia. Laajennuksen sisätilat ratkaistu avoimena oppimisympäristönä, joka mahdollistaa tehokkaan tilankäytön (ei käytäviä). Tilantarve, oppilaita Uusiin Vanhoihin Oppilaita 330 tiloihin tiloihin hym² kpl hym² yht. hym² hym² Perusopetuksen vuosiluokat 3-6 Opetustilat ( teoreettinen koko avoimessa oppimisympäristössä) Ryhmätilat (tila laajentaa opetustiloja) Pienryhmätila (tila laajentaa opetustiloja) Opetusvälinetilat Kuraeteinen Eteistilat Nykyiselle paikalle, vanhan ja uuden osan välitila Perusopetuksen vuosiluokat 7-9 Ryhmätilat (tila laajentaa opetustiloja) Ryhmä 10 opp. (tila laajentaa opetustiloja) Ryhmä 25 opp Opetusvälinetilat Oppilaiden henk.koht.omaisuuden säilytys Eteistilat Nykyiselle paikalle, uudempi osa Aineopetustilat Musiikki ja näyttämö Vanhaan osaan Musiikin opetusvälinetila Vanhaan osaan 150 Näyttämö Vanhaan osaan Näyttämön varasto Vanhaan osaan Tekstiilityö Ent. 60 neliön kahden luokan tilalle, uudempi osa 240 Kuvataide Ent. 70 neliön kahden luokan tilalle, uudempi osa Fysiikka ja kemia Maantieto ja biologia Luonnontieteen varastot Kotitalous Nykyisen auditorion tilalle, uudempi osa Tekninen työ Nykyiselle paikalle laajennettuna, uudempi osa Opinto-ohjaajan työtila Tietotekniikka (poistettu tilaohjelmasta) Ruokailutilat Kirjasto- ja mediateekkitilat Ruokalatilasta osoitetaan kirjasto- ja mediateekkitilat, Tuolivarasto noin 50 m², vanha osa Ruokasali Sisältää jakelulinjaston ja astiapalautuksen Kuumennuskeittiö ja ruoan jakelu Nykyiselle paikalle, sis. ruokahuollon sosiaali tilat Puku-pesu-WC-tilat: ruokahuolto Oppilashuolto Terveydenhoitotilat Kuraattorin ja psykologin työtilat Oppilaiden WC -tilat 24 1, Hallintotilat Oppilaskunnan huone Rehtorin ja toimistohenkilöstön huoneet Nykyisen pienryhmätilan tilalle, vanha osa Opettajien huone sekä työskentely- ja neuvottelutiat Nykyiselle paikalle, neuvottelutiloja muualle, vanha osa Vahtimestarin työtila Uudempi osa ATK-tukihenkilön työtila, TV- ja keskusradiotila Arkistotila Monistus- ja materiaalitila 7,5 1 7,5 7,5 Kokoustila Sosiaalitilat Puku-pesu-WC-tilat: opettajat, avustajat ja hallinto Nykyiselle paikalle, vanha osa Puku-pesu-WC-tiat: siivous- ja kiinteistönhoito Sisältää henkilökunnan sosiaalitilat WC-tilat: opettajat, avustajat, hallinto (1/15 henkeä) Yhteensä Siivoustilat (1% hyötyalasta) 25,3 12,8 12,5 Kiinteistönhoitotilat (0,8 % hyötyalasta, enintään 25 hym2) 20,2 10,2 10,0 Hyötyala yhteensä 2571 Hyötyala sijoitettuna rakennuksittain Bruttoala yhteensä = 1,35 x hyötyala 3471 Bruttoala sijoitettuna rakennuksittain Hyötyala yhteensä/oppilas Bruttoala yhteensä/oppilas 7,8 10,5 Pienennys verrattuna edelliseen tilaohjelmaan 3666 hyötyala bruttoala 1478

13 Alkuperäisen tilaohjelman ja vaihtoehto 3. tilaohjelman vertailu Tässä vaihtoehdossa nykyisen koulun tilat ovat käytetty mahdollisimman tehokkaasti. Vanhan koulun osat muodostavat itsenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia. Laajennuksen sisätilat ratkaistu avoimena oppimisympäristönä, joka mahdollistaa tehokkaan tilankäytön (ei käytäviä). Alkuperäinen Tilantarve, oppilaita Uusiin Vanhoihin Oppilaita tiloihin tiloihin hym² yht. hym² kpl hym² yht. hym² hym² Perusopetuksen vuosiluokat 3-6 Opetustilat (tilan teoreettinen koko avoimessa oppimisympäristössä Ryhmätilat (tila laajentaa opetustiloja) Pienryhmätila (tila laajentaa opetustiloja) Opetusvälinetilat Kuraeteinen Eteistilat Perusopetuksen vuosiluokat 7-9 Ryhmätilat (tila laajentaa opetustiloja) Ryhmä 10 opp. (tila laajentaa opetustiloja) Ryhmä 25 opp Opetusvälinetilat Oppilaiden henk.koht.omaisuuden säilytys Eteistilat Aineopetustilat Musiikki ja näyttämö Musiikin opetusvälinetila Näyttämö Näyttämön varasto Tekstiilityö Kuvataide Fysiikka ja kemia Maantieto ja biologia Luonnontieteen varastot Kotitalous Tekninen työ Opinto-ohjaajan työtila Tietotekniikka 55 Ruokailutilat Kirjasto- ja mediateekkitilat Tuolivarasto Ruokasali Kuumennuskeittiö ja ruoan jakelu Puku-pesu-WC-tilat: ruokahuolto Oppilashuolto Terveydenhoitotilat Kuraattorin ja psykologin työtilat Oppilaiden WC -tilat , Hallintotilat Oppilaskunnan huone Rehtorin ja toimistohenkilöstön huoneet Opettajien huone sekä työskentely- ja neuvottelutiat Vahtimestarin työtila ATK-tukihenkilön työtila, TV- ja keskusradiotila Arkistotila Monistus- ja materiaalitila 30 7,5 1 7,5 7,5 Kokoustila 30 Sosiaalitilat Puku-pesu-WC-tilat: opettajat, avustajat ja hallinto Puku-pesu-WC-tiat: siivous- ja kiinteistönhoito WC-tilat: opettajat, avustajat, hallinto (1/15 henkeä) Yhteensä Siivoustilat (1% hyötyalasta) 37 25,3 12,8 12,5 Kiinteistönhoitotilat (0,8 % hyötyalasta, enintään 25 hym2) 29 20,2 10,2 10,0 Hyötyala yhteensä Hyötyala sijoitettuna rakennuksittain Bruttoala yhteensä = 1,35 x hyötyala Bruttoala sijoitettuna rakennuksittain Hyötyala yhteensä/oppilas 8,1 7,8 Bruttoala yhteensä/oppilas 11,0 10,5 Pienennys verrattuna edelliseen tilaohjelmaan 3666 hyötyala bruttoala 1478

14