KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS HANKE HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS HANKE HANKESUUNNITELMA

2 HANKESUUNNITELMA 1 YHTEENVETO HANKKEESTA HANKKEEN PERUSTIEDOT 1 2 ORGANISAATIO HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄ 2 3 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT HANKKEESTA TEHTÄVÄT PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 3 4 HANKKEEN PERUSTELUT TARPEET JA KIIREELLISYYS VAIHTOEHTOISET TILANHANKINTATAVAT 3 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET TOIMINNAN KUVAUS JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET YLEISET TAVOITTEET TILATAVOITTEET JA TILAOHJELMA RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET LVIA-TEKNISET TAVOITTEET SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET 5 6 HANKKEEN LAAJUUSTAVOITTEET 7 7 HANKKEEN KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUSKUSTANNUSENNUSTE KÄYTTÖKUSTANNUSENNUSTE ENSIKERTAISEN KALUSTAMISEN JA VARUSTAMISEN KUSTANNUSENNUSTE 7 8 RAHOITUS, TOTEUTUS JA AIKATAULU 7 9 VÄISTÖTILAT 7

3 HANKESUUNNITELMA sivu 1 1 YHTEENVETO HANKKEESTA 1.1 Hankkeen perustiedot Keskuskeittiö sijaitsee Kasavuoren Koulukeskuksen yhteydessä ja se palvelee Kauniaisten koulujen, päiväkotien ja osin myös kotihoidon lounasruokatarpeita. Saneeraushankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa vuonna 1984 valmistuneet tilat ja saattaa ne vastaamaan paremmin keskuskeittiön toiminnan nykytarpeita. Rakennushankkeessa nykyaikaistetaan keskuskeittiön tiloja ja saneerataan pintamateriaalit vastaamaan keittiöhygienian ja ruokaturvallisuuden tarpeita. Keittiötä ei laajenneta, mutta sen tehokkuutta ja toimivuutta parannetaan. Vesi-, ja viemäritekniikkaa kunnostetaan, energiatehokkuutta sekä ilmanvaihtoa parannetaan. Sähkötekniikkaa uusitaan paikoin. Ilmanvaihdon toimenpiteet aiheuttavat rakennustöitä keittiön vesikatolla ja ilmanvaihtokonehuoneessa. Biojätteen käsittely muutetaan ja jätehuone korjataan. Keittiölaitteet ja suurin osa kylmiöistä säilyy ennallaan. Käyttäjä: Kauniaisten kaupunki / Ruoka- ja puhdistuspalvelut Tilaaja: Kauniaisten kaupunki / Yhdyskuntatoimi Osoite: Kasavuorentie 1, Kauniainen Kustannuspaikka:

4 HANKESUUNNITELMA sivu 2 2 ORGANISAATIO 2.1 Hankkeen projektiryhmä Käyttäjän edustaja Käyttäjänä on Kauniaisten kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelut toimiala ja hankkeessa käyttäjän edustajana toimii ruokapalvelupäällikkö Leila Korhonen ((09) / etunimi.sukunimi@kauniainen.fi). Tilaajan edustaja Sopimusasioissa tilaajan edustajana toimii rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä ((09) / etunimi.sukunimi@kauniainen.fi). Teknisissä asioissa tilaajan edustajana toimii talotekniikkainsinööri Tomi Salminen ((09) / etunimi.sukunimi@kauniainen.fi). Rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimisto HTJ Oy projektipäällikkö Kari Aitto-oja ( / kari.aitto-oja@htj.fi) Vernissakatu 1, Vantaa Puhelin , Telefax Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu HELSINKI Timo Isotalo puh sähköposti: timo.isotalo@arkperko.fi LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari Helsinki puh sähköposti: svante.sandstrom@granlund.fi Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari Helsinki Matti Alakylmänen puh sähköposti: matti.alakylmanen@granlund.fi

5 HANKESUUNNITELMA sivu 3 3 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Hankkeesta tehtävät päätökset ja selvitykset 4 HANKKEEN PERUSTELUT 4.1 Tarpeet ja kiireellisyys Kaupunginhallitus (tarveselvitys) Yhdyskuntalautakunta XX (hankesuunnitelma) Kaupunginhallitus XX (hankesuunnitelma) Kaupunginvaltuusto XX (lisämääräraha) Käyttäjä on perustellut tarpeen ja kiireellisyyden tarveselvityksessä. 4.2 Vaihtoehtoiset tilanhankintatavat 5 SUUNNITTELUTAVOITTEET Vaihtoehtoisia vuokra- tai ostotiloja alueella ei ole. 5.1 Toiminnan kuvaus ja toiminnalliset tavoitteet 5.2 Yleiset tavoitteet Keskuskeittiössä valmistetaan päivittäin 2600 ateriaa. Keskuskeittiö huolehtii Kauniaisten koulujen Granhultsskolanin, Hagelstamska skolanin, Grankulla Gymnasiet samskolanin, Mäntymäen koulun, Kasavuoren koulun ja Kauniaisten lukion ruokapalveluista. Lisäksi 6-7 päiväkodin lounasruoka ja osin välipalat sekä kotihoidon lounasateriat (n. 40 asiakasta päivittäin) toimitetaan keskuskeittiöstä. Tavoitteena on nykyaikaistaa keittiön tilaohjelma sekä saneerata pintamateriaalit vastaamaan keittiöhygienian ja ruokaturvallisuuden vaatimuksia. Tilojen muutostöillä tähdätään ruokatuotantoprosessin sujuvuuden parantamiseen, työergonomian parantamiseen sekä materiaalivirtojen tarkoituksenmukaisempaan kulkuun tiloissa. Tavoitteena on myös käyttökulujen pienentäminen laitteistoa uusimalla ja työprosessia kehittämällä. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja vastaanottovaiheessa tulee noudattaa asiakirjojen Sisäilmaluokitus 2008 (RT ) sekä Terveen talon toteutuksen kriteerit (RT ) tavoitearvoja, ohjeita ja vaatimuksia. rakennustöiden puhtausluokka P1 ilmanvaihtotöiden puhtausluokka P1 materiaalien päästöluokka M1 rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2 veden- ja kosteudenhallintasuunnitelma osana urakoitsijan laadunvarmistussuunnitelmaa Energiatehokkuus, erityisesti taloteknisten ratkaisujen osalta, tulee ottaa suunnittelun ja toteutuksen keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään.

6 HANKESUUNNITELMA sivu 4 Energiatehokkuuden toteutuminen varmistetaan hankkeen eri vaiheissa erilaisin menetelmin. Rakennusvaiheessa energiatehokkuuden toteutumien edellyttää valvontaa sekä huolellista toteutusta. 5.3 Tilatavoitteet ja tilaohjelma Tilatavoitteet määritetään tarkemmin arkkitehdin hankesuunnitelmaluonnospiirustuksissa (Arkkitehtitoimisto Perko Oy, ) ja tilaominaisuudet määritellään tarkemmin rakennustapaselostuksessa (Arkkitehtitoimisto Perko Oy, ). 5.4 Rakennustekniset tavoitteet 5.5 LVIA-tekniset tavoitteet Rakennustekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin arkkitehdin laatimassa rakennustapaselostuksessa (Arkkitehtitoimisto Perko Oy, ). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, käyttötarkoitukseensa soveltuvia materiaaleja. LVIA-tekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin alustavassa hankesuunnitteluvaiheen LVIArakennustapaselostuksessa (Granlund Oy, ). Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. Suunnittelussa on huomioitava LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. LVIA -laitteiden suunnittelussa pitää pyrkiä myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Kauniaisten kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Vesijohdot ja viemärit Rakennus on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Tiloissa, joissa on tarpeen uusia lattiakaivoja ja lattiakaivon kuivuminen on todennäköistä, käytetään kuivakaivoja.

7 HANKESUUNNITELMA sivu 5 WC-tiloissa sekä muissa käsienpesuun tarkoitetuissa vesipisteissä käytetään sähköverkkoon liitettyjä elektronisia hanoja. Tarve sekä kylmän että lämpimän veden erillismittaukselle selvitetään toteutussuunnitteluvaiheessa. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Kauniaisten kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. Ilmanvaihto Tilojen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmön talteenotolla ja lämmityksellä (ei kuitenkaan sähkölämmitys). Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan M1-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1-tasoa, ilmanvaihtotöiden puhtaudessa noudatetaan P1-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen tavoitteita. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 2,0 kw/(m 3 /s), 1/1-teholla mitattuna. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmän on oltava yhteensopiva nykyisten järjestelmien kanssa ja se liitetään kaupungin nykyiseen keskusvalvontajärjestelmään tietokantatasolla. Hälytyksien siirrot ja -historiat, energiaraportointi, käyttäjäoikeuksien määrittelyt ja - raportointi sekä Trendit on liitettävä nykyisen keskusvalvomo-ohjelmistoon tietokantatasolla. Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA - suunnittelija. 5.6 Sähkötekniset tavoitteet Huoltokirjan tekemisessä käytetään Kauniaisten kaupungin laatimaa ohjetta. Huoltokirja liitetään kaupungin kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. (Haahtela) Sähkötekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin alustavassa hankesuunnitteluvaiheen sähkötöiden rakennustapaselostuksessa (Granlund Oy, ). Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähkötekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin sähkötyöselostuksessa.

8 HANKESUUNNITELMA sivu 6 Sähkötilat- ja jako Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan alumiinisilla pistorasiakouruilla, joissa erilliset osiot vahva- ja heikkovirralle. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. Valaistus ja pistorasiat Noudatetaan SFS-EN normia. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä (atk) varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 siirtotieluokka E. Kaukomittauksena mitataan veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Kaikkien kulutustiedot ohjataan rakennusautomaation kautta kaupungin keskusvalvomoon. Kulunvalvonta ja työajanseuranta Tiloihin tulee kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä, joka liitetään kaupungin järjestelmään. Turvallisuusjärjestelmät Ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmällä. Rakennukseen asennetaan väylätyyppinen osoitteellinen murtohälytysjärjestelmä sekä automaattinen osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Tiloihin asennetaan tutka- tai infra-periaatteella toimivat murtoilmaisimet. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita.

9 HANKESUUNNITELMA sivu 7 6 HANKKEEN LAAJUUSTAVOITTEET huoneala on 295 hum 2 bruttoala on 338 brm 2 7 HANKKEEN KUSTANNUSTAVOITTEET 7.1 Rakennuskustannusennuste Tavoitehinnan selvittämiseksi on laskettu rakennusosa-arvio rakennuskustannusindeksillä 106,8 (2010 = 100, hintataso 11/2013). Laskelman mukainen kustannustaso, jolla tämän tyyppinen kohde tulisi pystyä toteuttamaan, on (alv 0) /brm /hum Käyttökustannusennuste Tarveselvityksen yhteydessä tehty kustannusarvio oli (alv 0). Ennuste vaikutuksesta käyttökustannuksiin on /vuosi (alv 0). 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Käyttäjähallintokunnan kustannuksiksi kuuluvan ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on (alv 0). 8 RAHOITUS, TOTEUTUS JA AIKATAULU 9 VÄISTÖTILAT Kaupunginvaltuuston ( 90) hyväksymässä vuoden 2014 talousarviossa hankkeelle on vuodelle 2014 varattu määrärahaa tarveselvityksessä arvioidun mukaisesti Hankkeesta tehdyn aikatauluarvion mukaan hankkeen ajantarve kaupunginhallituksen investointipäätöksestä hankkeen vastaanottopäätökseen on n. 9 kk, huomioiden kaupungin oma päätöksentekoprosessi. Lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyjen jälkeen hankesuunnitelman pohjalta tehtävä investointipäätös ajoittuu joulukuulle Lisämäärärahan osalta kaupunginvaltuuston päätös ajoittuu helmikuulle Toteutussuunnitelmien osalta kesto n. 2 kk, urakkakilpailutus ja urakoitsijavalinta n. 2 kk ja toteutuksen kesto n. 2-3 kk. Talonrakennushankkeiden ohjeellinen aikatauluarvio sekä kaupungin oma päätösprosessi huomioiden kohteen vastaanotto ajoittuu täten loppukesälle 2014 (heinä- / elokuu). Lisäksi tulee huomioida käyttäjähallintokunnan toimenpiteet ennen käyttöönotto (muutto, kalustaminen yms.). Ei tarvetta.