Asevelikadun toimipisteen tilojen kehittämisen hankesuunnitelma. Kehitettävä alue

Transkriptio

1 Sivu 1/14 Tilaaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Hanke: Asevelikadun toimipisteen tilojen kehittämisen hankesuunnitelma LOPPURAPORTTI Kehitettävä alue Haahtela Oy Bulevardi 16 B, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti

2 Sivu 2/14 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ASEVELIKADUN TOIMINNOT ASEVELIKADUN NYKYISET JA TULEVAT TILAT Peruskorjattavat hallitilat (C1-osa)... 5 Purettavat tilat... 6 Muutostyöt piha-alueilla... 6 Muutostyöt keittiötiloissa... 6 Muutostyöt puhdistuspalvelujen luokassa... 6 Muutostyöt kahvilaa ja myymälää varten... 7 Muutostyöt B-osan kellarin teknisissä tiloissa... 7 Hallinnon työtilojen tiivistys VÄESTÖNSUOJA PYSÄKÖINTI TONTTI JA ASEMAKAAVA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA TEKNISET TAVOITTEET Kestävän kehityksen tavoitteet... 8 Rakennukset... 9 Piha... 9 Pohjaolosuhteet... 9 Lvia-tekniikka... 9 Sähkötekniikka TOTEUTTAMISAIKATAULU JA -JÄRJESTYS RAKENNUSKUSTANNUKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Wop-mittauksen tilaluettelo Asevelikadun pohjapiirrokset Uudisrakennuksen tavoitehinta-arvio ja tilaluettelo Peruskorjauksen tavoitehinta-arvio ja tilaluettelo Muutostöiden tavoitehinta-arvio ja tilaluettelo

3 Sivu 3/14 TIIVISTELMÄ Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle on valmistunut kesäkuussa 2013 Haahtelakehitys Oy:n tekemänä esitys oppilaitoksen toimitilastrategiasta. Asevelikadun toimipisteen kehittäminen pohjautuu esitykseen, jossa Asevelikadulta puretaan nykyisiä opetustiloja noin m2 ja rakennetaan uutta, nykyistä tarvetta vastaavaa tilaa noin 900 m2. Tämä Asevelikadun tilojen kehittämisen hankesuunnitelma pitää sisällään Asevelikadun suuntaisen työsalihallin peruskorjauksen (C1), noin 900 m2:n uudisrakennuksen sekä A- ja B-osaan tehtävät muutos- ja korjaustyöt. Rakentamisen aikaisina väistötiloina toimivat Tähtiniemen tilat sekä esim. Asevelikadun liikuntasali (tekniikan alojen työsalien väistötila). Asevelikadulla järjestetään tekniikan alojen sekä hotelli- ja ravintola-alojen koulutusta noin 380 nuorisoasteen opiskelijalle. Lisäksi on aikuiskoulutusta. Ysao:n hallinto, terveydenhuoltopalvelut ja oppisopimuskeskus sijaitsevat myös rakennuksessa. Samaan kampusalueeseen kuuluvan Tähtiniemen opiskelijat käyvät syömässä Asevelikadulla. Asevelikadun uudisrakennuksen koko on yhteensä 904 netto-m2 ja rakennuskustannukset noin 2,08 M. Peruskorjattavan C-osan halliosan laajuus on m2 ja rakennuskustannukset noin 1,12 M. Lisäksi muutostöiden kustannukset esitetyillä neljällä alueella ovat noin 0,46 M. Hankeen kustannukset ovat yhteensä noin 3,6 M. Kustannustaso 8/2014, alv 0 %. Mikäli hankepäätös tehdään syys-lokakuussa 2014, ja heti sen jälkeen käynnistyy toteutussuunnittelu, rakentaminen (purkaminen) voi alkaa kesällä Toiminta voi alkaa uusissa / peruskorjatuissa tiloissa vuoden 2017 alusta. Hankesuunnitelmaa ovat ohjanneet Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän edustajat Kari Puumalainen Pentti Väisänen Onni Piippo Matti Kauppinen Outi Rautiala Jarmo Walli Kirsi Pulkkinen Vesa Miettinen kuntayhtymän johtaja rehtori kiinteistöpäällikkö talousjohtaja koulutusjohtaja, vararehtori koulutusalajohtaja, luonnonvara-ala koulutusalajohtaja, palvelualat ja atto-opinnot koulutusalajohtaja, tekniikka ja liikenne

4 Sivu 4/14 Lisäksi on haastateltu koulutuspäälliköitä ja opettajia. Hankesuunnitelman ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä. 1 ASEVELIKADUN TOIMINNOT Asevelikadun tilatarvetta tarkasteltiin ja mitattiin Haahtelan WOP-menetelmällä kevään 2014 aikana. Luman toimipisteen toiminnot siirtyvät Asevelikadulle ja osin Tähtiniemeen ja Luman tiloista luovutaan. Asevelikadulla opiskelee tuolloin noin 380 nuorta ja aikuisia 5 ryhmää päivittäin. Mitatut toiminnot ovat seuraavat: Kohde: Asevelikatu 4, tulevat koulutusalat tulevilla opiskelijamäärillä Toimiala Mitoitin Ryhmäkoko Yksikkö YSAO AIK Horeca, siivous, toimitilahuoltaja koulutuspäivää YSAO AIK kiinteistö- ja rakennusala koulutuspäivää YSAO AIK Kone ja metalliala koulutuspäivää YSAO AIK Sähköala koulutuspäivää YSAO HORECA elintarvikkeiden valmistaja opisk YSAO HORECA kokki ja tarjoilija opisk YSAO HORECA leipuri opisk YSAO Kone- ja Metallialan perustutkinto opisk YSAO Putkiasentaja opisk YSAO Sähköasentaja opisk YSAO Talonrakentaja opisk Yhteensä 973 (5,1 ryhmää/pv) koulutuspäivää 382 opisk Lisäksi Asevelikadulla toimii Ysao:n hallinto ja oppisopimuskeskus. Edellä kuvatun toiminnan tilatarve WOP mittauksen mukaisesti on yhteensä m2. Tarvittavat tilat on sijoitettu Asevelikadun rakennuksiin. Sijoittamatta jääneet tilat muodostavat uudisrakennuksen tilaohjelman. Tilaohjelma on liitteenä 1.

5 Sivu 5/14 2 ASEVELIKADUN NYKYISET JA TULEVAT TILAT Asevelikadun rakennukset on rakennettu vuonna 1963 ja nykyisten tilojen laajuus on m2. Säilytettäviksi esitetyissä A- ja B-osissa on tehty peruskorjaus vuonna 2004 ja näiden tilojen kunto on hyvä. C- ja E-osat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja ovat kerroskorkeuden ja runkosyvyyden puolesta vaikeasti hyödynnettäviä tiloja. D-osassa on metallin työsalit ja niiden kunto vastaa toiminnan tarvetta. D-osassa on työsalien layout-kehitys käynnissä. Lisäksi on vuonna 1979 rakennettu liikuntasali, jonka laajuus on m2. Liikuntasalissa on tehty tekniikan ja pintojen parannustöitä ja se on kunnoltaan hyvä/tyydyttävä. Tiloja on liikuntasali mukaan laskien yhteensä m2. Esityksen mukaan C1 hallimainen osa peruskorjataan ja nykyisiä tiloja puretaan noin m2 (osa C-osasta sekä E-osa). Tilat ovat osittain kahdessa kerroksessa. Purkualueella kellarikerroksessa sijaitsee alueväestönsuoja, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 3. Uudisrakentamista esitetään 900 m2. Tilojen kokonaismäärä pienenee noin m2. Tiloja on tällöin Asevelikadulla käytössä noin m2. WOP-mittauksen tilat, m2, on mahdollista sijoittaa em. tiloihin. Pienentynyt tilamäärä tarkoittaa nykyisten tilakulujen keskiarvolla (7,67 /m2/kk) laskien noin vuotuista säästöä tilakuluissa. Investointi nostaa tulevaa neliöhintaa. Tilakustannukset eivät pienene, mutta muodostuvat pienemmiksi kuin jos kaikki nykyiset tilat peruskorjattaisiin. Nykyisten tilojen pohjapiirustus on liitteenä 2. Piirustuksessa on esitetty purettavat ja peruskorjattavat/muutostyöalueet. Seuraavassa tilojen käyttöä on kuvattu rakennuksen osien ja muutosten luonteen mukaan. 2.1 Peruskorjattavat hallitilat (C1-osa) C1-osan korkeaan työsaliosaan sijoitetaan rakennusalan työsali, sähkön työsali (asennusseinät) ja kiinteistöautomaatiolaboratorio (sähkö + lvi yhteiskäyttö). Nykyisiä väliseiniä puretaan, jotta saadaan yhtenäisiä hallitiloja. Tilojen koneista ja laitteista on valmistumassa luettelo käyttäjän toimesta. Työsalien toiminta voi olla mahdollista ja tarkoituksenmukaista suunnitella myös siten, että tarjolla on nyt esitettyä suurempi avoin yhtenäinen tila, jonne toimijat rakentavat kulloinkin tarvitsemansa toimintaympäristön (asennusseinät, jakavat

6 Sivu 6/14 seinät, asennuskatot). Tämä toteuttaa muuntojoustavuuden periaatetta. LVItyösalin tulityövaatimus asettaa tähän rajoitteita. Vaihtoehtona voi olla LVItyösalin tulityötoimintojen sijoitus D-osaan. Lopullinen tilojen layout valitaan toteutussuunnittelun aikana. Peruskorjauksessa talotekniikka uusitaan. Kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Kevyitä väliseiniä puretaan runsaasti ja hallitilat avataan. Pinnat kunnostetaan teollisuushallin tasoon lattiapinnat pääosin säilyttäen. Lattian alla menee tekniikkatunneli. Tunneli poistetaan käytöstä. Nykyiset nosto-ovet ja ikkunat säilyvät. Julkisivuun ei tehdä muita korjauksia kuin purettavan rakennusosan liitoskohdan korjaus. Uusi iv-konehuone katolle. 2.2 Purettavat tilat Purettava osa on rakennettu vuosina (laajennusosia myöhemmin). Osa purkutyöstä on tehtävä asbestityönä. Kellarikerroksessa on koko rakennuksen mitalla tekniikkatunneli. Purkutyöt rajautuvat toiminnassa oleviin opetustiloihin. Säilytettävien rakennuksenosien julkisivut korjataan purkualueelta. 2.3 Muutostyöt piha-alueilla Koko Asevelikadun puoleinen piha-alue suunnitellaan uudisrakennuksen kanssa uudelleen. Pihan pintarakenteet, pysäköintialueet ja istutusalueet uusitaan. 2.4 Muutostyöt keittiötiloissa Lumasta siirtyvä leipomo tehdään muutostöinä A-osan kellarikerrokseen. Muutostyöalue on noin 100 m2. Toiseen nykyisistä opetuskeittiöistä tehdään eineskeittiön toimintojen vaatimat muutokset, lähinnä laitemuutoksia. 2.5 Muutostyöt puhdistuspalvelujen luokassa A-osan kellarissa yksi luokka on puhdistuspalvelujen luokka. Luokan yhteydessä olevaa nykyistä siivoustilaa laajennetaan ja toimivuutta parannetaan (lattiakaivo, vesieristys). Luokkatila säilyy muutoin ennallaan. Luokkaa käytetään myös muuhun teoriaopetukseen.

7 Sivu 7/ Muutostyöt kahvilaa ja myymälää varten Luman toimipisteen myymälä-kahvilaa vastaava tila rakennetaan nykyisen ruokasalin vieressä olevaan oleskelutilaan (ent liikuntasali). Käyttäjä valmistelee toimintaideaa ja laiteluetteloa. Suunnittelussa huomioidaan mahdollinen suurryhmäkokoontuminen ruokasalissa kun auditoriota ei jatkossa rakennuksessa ole. 2.7 Muutostyöt B-osan kellarin teknisissä tiloissa B-osan kellarin teknisessä tilassa on B-osaa palvelevaa vanhaa 1960-luvulta olevaa talotekniikkaa. Näiden korvaamiseen uusilla laitteilla on kustannusarviossa varattu Tilassa on myös purettavaan C-osaan menevää tekniikkaa, joka puretaan pois. 2.8 Hallinnon työtilojen tiivistys Hallinnon, opettajien ja tukipalvelujen työtiloja tiivistetään A-osassa. Tiivistys tarvitaan väistötiloja varten. Uudisrakennuksen tilaohjelmassa on nyt noin 100 m2 työtilaa. Mikäli tiivistys onnistuu hyvin, on uudisrakennuksen työtilojen määrää mahdollista tarkastella uudestaan. Investointitarve pienenee, jos uudisosaan ei tarvita kaikkia esitettyjä työhuonetiloja. 3 VÄESTÖNSUOJA Koulun nykyiset väestönsuojat ovat B-osan kellarissa (noin 97 m2), D-osan kellarissa (noin 96 m2) ja E-osan kellarissa (65 m2). Väestönsuojapinta-alaa on yhteensä noin 258 m2. Mikäli oppilaitosrakennuksen väestönsuojan mitoitusperuste on 2% kerrosalasta ja tuleva tilojen määrä on noin m2 ( m m2), väestönsuojatarve on noin 236 m2. Nykyiset väestönsuojat riittävät oppilaitoksen käyttöön. B- ja D-osan väestönsuojat ovat kunnossa. E-osan väestönsuoja peruskorjataan. Iisalmen kaupungin pelastustoimen käytössä on alueväestönsuoja (noin 237 m2), joka sijaitsee C-osan kellarikerroksessa, purkualueen kohdalla. Alueväestönsuojan vuokrasopimus YSAO:n kanssa umpeutuu Vaihtoehtona on tilojen peruskorjaus, purku tai uudelleenrakentaminen Asevelikadulle tai muual-

8 Sivu 8/14 le. Tilojen peruskorjaamisen kustannusarvio on Mahdollinen korjaaminen tulee suunnitella yhdessä uudisrakentamisen kanssa. 4 PYSÄKÖINTI Pysäköintialueet suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan. Pysäköintipaikkojen määrä säilyy ennallaan. 5 TONTTI JA ASEMAKAAVA Rakennuspaikan tontti on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistuksessa. Alueella on voimassa oleva asemakaava ja alueelle saa rakentaa. 6 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA TEKNISET TAVOITTEET 6.1 Kestävän kehityksen tavoitteet Rakennukset suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein ympäristö- ja elinkaarinäkökohdat huomioon ottaen. Rakennuksen tavoitekäyttöikä on rungon ja sokkelien osalta 100 vuotta, julkisivujen ja piharakenteiden osalta 50 vuotta. LVI-laitteiden elinkaaritavoite on 25 vuotta ja rakennusautomaatiolaitteiden 15 vuotta. Ympäristövaikutusten kannalta oleellisimmat tavoitteet tulee asettaa lämpöenergiankulutukselle ja sähköenergiankulutukselle. Tavoitearvot täsmennetään jatkosuunnittelussa ja ne ovat erilaiset uudisrakennuksessa ja työsalihallin peruskorjauksessa. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan ratkaisujen koko elinkaaren aikaisten kustannusten perusteella. Tarvikkeiden, materiaalien ja värien valinta tapahtuu valmistajien vakiotuotteista. Toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ekorakentamisen periaatteet ja rakennusosien kierrätettävyys.

9 Sivu 9/ Rakennukset Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota terveisiin rakenteisiin rakennusmääräyskokoelman kohdan C2 mukaan. Rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Rakennustöiden puhtausluokka on pääosin luokkaa P2 ja materiaali- ja komponenttivaatimus pääosin luokkaa M1. Rakennuksen paloluokka on P Piha Rakennuksiin tulee invahissi, joka soveltuu myös tavaran kuljetukseen. Mikäli hissi sijoitetaan laajennuksen ja hallintotilojen väliin, se voinee palvella myös nykyistä hallintotilojen 2.kerrosta. Pihan rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakennuksen peruskuivatus sekä sade- ja kattovesien poisto. 6.4 Pohjaolosuhteet Rakennukset perustetaan pääosin maanvaraiselle laatalle. Rakennussuunnittelun alkaessa tehdään pohjatutkimus. 6.5 Lvia-tekniikka Työsalihallin peruskorjauksessa lvia-tekniikka uusitaan täysin. Rakennuksessa voi olla säilytettäviä opetukseen liittyviä järjestelmiä, kuten maalämpökeskus. Työsalihallin tulevat koneet, laitteet ja järjestelmät tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. Yleistä LVIA-suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, muunneltavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 25 vuoden elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudel-

10 Sivu 10/14 taan edullisimmaksi. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, jotka takaavat käyttäjälle puhtaan ja terveellisen sisäilmaston kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. LVIAS-järjestelmien tunnuksissa noudatetaan kuntayhtymän käyttämää tunnusmerkintäjärjestelmää. Lämmitys ja jäähdytys Tilat lämmitetään yleensä vesikiertoisella patterilämmitysjärjestelmällä / lattialämmityksellä. Työsalihallin lämmitysjärjestelmä tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. Erikoisen paljon lämpökuormaa tuottavat tilat varustetaan jäähdytyksellä. Jäähdytettävät tilat tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. Vesijohdot ja viemärit Rakennukset liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. On huolehdittava myös ulkopuolisten katto- ja sadevesien suunnittelusta sekä järjestelmän toimivuudesta eri vuodenaikoina. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan ja liitetään valvontajärjestelmään. Ilmanvaihto Rakennukseen tulee lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja myös ns. likaiset tilat varustetaan lämmön talteenotolla. Rakennukset suunnitellaan terveelliseksi ja viihtyisäksi sisäilmaluokitus huomioon ottaen. Rakennuksien sisäilmaluokka on pääosin S2 tai S3. Sisäilmaluokka tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan, asennetaan ja käyttöönotetaan puhtausluokan P1 mukaisesti. Rakennusautomaatio Rakennukset liitetään kiinteistön valvomoon.

11 Sivu 11/14 Tilojen valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämpöoloja (jäähdytys) ohjataan erikseen sovittavilta osin läsnäolo- ja hiilidioksidianturien avulla. Käyttäjäjärjestelmät LVI-työsalissa paineilmaverkko, kaasukeskus. Pajakaasujen poistossa kohdepoistot ja huuvat. Järjestelmien tarvetta tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. 6.6 Sähkötekniikka Peruskorjausalueella työsalihallirakennuksessa sähkötekniikka uusiutuu täysin. Muutosalueilla hyödynnetään ja liitytään olemassa olevaan tekniikkaan (kuten uudessa leipomossa). Rakennukset liitetään sähkölaitoksen pienjänniteverkkoon ja puhelinoperaattorin puhelinverkkoon. Sähkönjakelu Sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmä mukaisena. Vahva- ja heikkovirtakaapeloinnille varataan omat hyllynsä ja kourunsa tai osansa yhteisestä hyllystä ja kourusta. Telejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi, lisäksi tulee langaton verkko. Hallinnon ja opetuksen verkot ovat erilliset. Käyttäjäjärjestelmät: Yleiskaapelointi (puhelin, atk), yhteisantenni, keskusradio, aikakello, ovisoitto. Turvajärjestelmät: Merkki- ja turvavalaistus, paloilmoitinjärjestelmä, rikosilmoitusjärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, kiinteistön hälytyskeskus, kameravalvonta Telejärjestelmien suunnittelussa on huomioitava helppo muunneltavuus ja lisäkaapelointimahdollisuus Valaistus

12 Sivu 12/14 Valaistus toteutetaan pääasiassa loiste- tai pienoisloisteputkivalaisimilla. Valaistusjärjestelmillä tulee pyrkiä käyttötarkoitukseen soveltuvaan ja energiatehokkaaseen ratkaisuun. Tutkitaan mahdollisuudet led-valaistuksen soveltamiseen. Tilojen valaistuksen ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Ulosjohtavat käytävät ja porrashuoneet varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella Varustelu Rakennukset varustetaan nykyaikaisilla av-järjestelmillä. 7 TOTEUTTAMISAIKATAULU JA -JÄRJESTYS Vaihe 1 Hallitilan (osa C1-osa) peruskorjaus työsalien väistötilojen suunnittelu esim. liikuntasaliin (717 m2 sali ja yksi luokkatila), osa toiminnoista metallin työsaleissa, tai ulkoa vuokrattavat tilat C- ja E-osan purku ja väistötilojen suunnittelu tilat nyt osin tyhjiä, osin vajaalla käytöllä, osittain ulosvuokrattuja Alueväestönsuojan kohtalosta tarvitaan päätös: peruskorjataanko, puretaanko vai rakennetaanko uusi auditorio vuokrataan tarpeen mukaan, esim. Savonialta, tai ruokasaliin rakennetaan tarvittava esitystekniikka (pimennysverhot, jakoverho, videotykki, äänentoisto, kalustus jne) Tähtiniemessä päättyviltä koulutuksilta tyhjäksi jääviin tiloihin suunnitellaan väistötiloja C- ja E-osan toiminnoille (luokkia) tekniikan alojen C- ja E-osan opettajien työtilojen väistötilat suunnitellaan Tähtiniemeen (esim. kalustemuutoksena luokassa) koulutuspäälliköiden työtilat hallinnon työtiloja tiivistämällä oppisopimuskeskus Tähtiniemeen tai esim. ulkopuolelta vuokrattu tila

13 Sivu 13/14 Hallinnon työtilojen uudelleen miehitys yhden hengen huoneita muutetaan useamman hengen työtila pieniä työhuoneita neuvottelu-/ohjaustiloiksi yhteiskäyttöisen hiljaisen työn tilan nimeäminen (yksi työpiste palvelee useampaa henkilöä; työpisteitä voi olla useita) Uudisrakennuksen toteutus Vaihe 2 Luma-toimipisteestä luopuminen Horeca-koulutus siirtyy Asevelikadulle, kun leipomon, keittiön ja kahvilan muutostyöt on tehty (muutokset esim. kesän 2015 aikana) Lumasta on tarvittaessa mahdollista luopua nopealla aikataululla (esim. kesällä 2015), jos kampaajien koulutukselle järjestetään tilat esim. muutostöillä Tähtiniemeen tai vuokraamalla liiketila Iisalmen keskustasta Tähtiniemeen kampaamoalan tilamuutokset voidaan toteuttaa viimeistään kun tiloja ei enää tarvita Asevelikadun toimintojen väistötiloiksi Aikataulu Jos koko hanke tehdään yhdessä vaiheessa kaikki esitetyt toimenpiteet toteuttaen, voi alustava aikataulu olla seuraava hankepäätös syyskuu 2014 suunnittelun käynnistäminen lokakuussa 2014 (myös väistösuunnittelu) toteutussuunnitteluaika marraskuu 2014 marraskuu 2015 väistömuutot ja purkutöiden käynnistäminen kesäkuussa 2015 urakkalaskenta joulukuu 2015 rakennustöiden käynnistäminen helmikuu 2016 rakennustyöt valmiit uudisrakennuksen osalta vuoden 2016 loppuun peruskorjaukset ja muutostyöt voidaan suunnitella valmistuvaksi vaiheittain syksystä 2015 alkaen Etuna yhtenä hankkeena toteutuksessa on eri vaiheiden yhteensovittamisen parempi hallinta. Yksi työmaa tuo myös kustannussäästöjä. Aikataulu tarkentuu kun toteutustapa on valittu.

14 Sivu 14/14 8 RAKENNUSKUSTANNUKSET Rakennuksen peruskorjauksesta ja uudisrakennuksena toteutettavasta laajennuksesta on laadittu erilliset tavoitehintalaskelmat Haahtela Taku ohjelmistolla. Laskelmat on laadittu 1/2014 kustannustasossa (Iisalmi 1/2014, Haahtelaindeksi 72,0). Uudisrakennuksen rakennuskustannukset ovat 2,08 M, C1-osan peruskorjauksen 1,12 M ja erillisten muutostöiden 0,46 M, alv 0 %. Uudisrakennuksen hinta sisältää C- ja E-osan purkukustannuksia Tavoitehintalaskelmat ja tilaluettelot ovat liitteissä 3, 4 ja 5. Rakennushankkeen investointikustannukset ovat yhteensä 3,66 M, alv 0%. Kustannukset sisältävät normaalit rakentamisen, suunnittelun ja rakennuttamisen kustannukset. Tonttikustannukset, rakennusaikainen rahoitus, väistötilojen kustannukset tai toiminnan koneet ja laitteet eivät sisälly arvioituihin kustannuksiin.