URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA URJALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA 04.12.2013 URJALA"

Transkriptio

1 URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA URJALA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPPILAITOS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN RAKENNUSPAIKKA KÄYNTIOSOITE KIINTEISTÖN OMISTUS KAAVOITUSTILANNE RAKENNUSOIKEUS HANKKEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN YLEISKUVAUS LAAJUUSTIEDOT KUSTANNUSTIEDOT AIKATAULUTIEDOT HANKKEEN RAHOITUS PERUSTELUT HANKKEELLE KOULUVERKKOSELVITYS NYKYISTEN KOULUJEN LAAJUUS JA OPPILASMÄÄRÄT OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET NYKYISTEN KOULUJEN TILAT JA TOIMINNOT SEKÄ TILAKUSTANNUKSET PEDAGOGISET PERUSTELUT VAIHTOEHTOISET RATKAISUT NYKYISTEN KOULUTILOJEN KORJAUS JA LAAJENNUS SEURAUKSET ELLEI HANKE TOTEUDU MITOITUSPERUSTEET OPPILASENNUSTEET, OPETUSRYHMÄT JA VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT HENKILÖSTÖ TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA SUUNNITTELUTAVOITTEET KOULUYKSIKÖN KOKONAISUUDEN TAVOITTEET TILAKOHTAISET TAVOITTEET ILTAKÄYTÖN HUOMIOIMINEN PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET ELINKAARI JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET LVIA-TEKNISET TAVOITTEET VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT ILMANVAIHTO RAKENNUSAUTOMAATIO HUOLTOKIRJA SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET YLEISTÄ SÄHKÖTILAT JA KIINTEISTÖN JAKELUVERKKO VALAISTUS JA PISTORASIAT TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT

3 ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ MERKINANTOJÄRJESTELMÄT TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT LIITTEET 8 KPL LIITE 1 HANKETEKIJÄT (2 SIVUA) LIITE 2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- PÄÄRYHMITTÄIN (2 SIVUA) LIITE 3 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- JA YHTEENVETO LIITE 4 TILALUETTELO, UUDISHINTA (4 SIVUA) LIITE 5 OPPILASENNUSTEET (2 SIVUA) LIITE 6 VIIKKOTUNNIT JA RYHMÄKOOT LIITE 7 YHTENÄISKOULUN TILAOHJELMA (3 SIVUA) LIITE 8 TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

4 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie Urjala Yhtenäiskoulussa annetaan opetusta esikoululaisille, peruskoulun 1-9 -vuosiluokkien oppilaille ja Väinö Linnan lukion opiskelijoille. 1.2 Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Urjalan kunta. 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Rakennuttajan edustajat Jouni Vähäkyttä, tekninen johtaja, Urjalan kunta PL 33, Urjala; Puh Juha Salo, sivistystoimenjohtaja, Urjalan kunta PL 33, Urjala;Puh Jarno Hautamäki, rehtori, Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Yhteiskouluntie 25, Urjala as; Puh Jenni Santaranta, koulun johtaja, Kirkonkylän koulu Vanhainkodintie 2, Urjala;Puh Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila ja Pasi Vuorela, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Jumpurintie 71, Urjala; puh Yhdyshenkilö: Mikko Uotila, puh RAKENNUSPAIKKA 3.1 Käyntiosoite Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie Urjala 4

5 Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on kaavailtu Kirkonkylän koulun tonttia. Tontti on etelään viettävän soraharjun harjalla. Kirkonkylän pääväylä, Urjalantie noudattaa harjun muotoa. Paikalla on toiminut Laukeelan alueen koulu alun perin jo puretussa puurakennuksessa ja 1970-luvulta lähtien nykyisessä 1-kerroksisessa koulurakennuksessa. Vanha keittolarakennus 1940-luvulta on edelleen tontilla. 5

6 Uusi rakennus sijoitetaan tontille siten että rakennusaikana voidaan käyttää nykyistä rakennusta normaalisti koulukäytössä. Tontti rajoittuu asuin ja liikerakennusten alueisiin, vanhusten palvelurakennusten alueisiin sekä ulkoilu- ja virkistysalueisiin. Eteläpuolella sijaitsevat asuinrakennukset ja palvelutalo ovat kerrostaloja. Tontin ympärille sijoittuvat asuinrakennukset ovat pääosin matalia rivi- ja omakotitaloja. 6

7 3.2 Kiinteistön omistus Rakennettavan Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on esitetty Kirkonkylän koulun tonttia, jonka omistaa Urjalan kunta. 3.3 Kaavoitustilanne Rakennettava tontti sijaitsee Urjalan keskustaajamassa asemakaava-alueella korttelissa 46, tontilla 3. Alueen asemakaava on vahvistettu Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n Palvelutalo Reikonlinna (kiinteistötunnus ) sijaitsee samalta tontilta erotetulla maa-alalla. Kaavakorttelin merkintänä on YOSA eli opetustoimintaa, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kaavamerkintänä tontin kerroslukumerkintä on III ja tehokkuusluku e=0,40. 7

8 Kaavakartta 3.4 Rakennusoikeus Koko tontin pinta-ala on n m2. Samalle tontille sijoitetun palvelutalon osuus tontin pinta-alasta on 9970 neliömetriä. Yhtenäiskoulun tontin osan pinta-ala on n m². Tehokkuusluvun (e=0,4) mukaan koko tontilla sallittu rakennusoikeus on yhteensä kem², josta koulun tontin osalle on osoitettu kem². 8

9 Tällä hetkellä koko tontilla käytetty rakennusoikeus on yhteensä 5758 kem², josta Reikonlinnan palvelutalon osalta rakennusoikeutta on käytetty 2662 kem² (2703 brm²). Purettavan Kirkonkylän koulun kerrosala on 3030 kem² ja vanhan säilytettävän keittolarakennuksen 66 kem². Uuden yhtenäiskoulun rakennuspaikka on nykyinen koululle varattu tontin osa (kartan mukainen rasteroitu alue). 9

10 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Kirkonkylän koulun tontille rakennetaan yhtenäiskoulu, joka mitoitetaan noin 400 oppilaalle. Yhtenäiskoulun tilat mitoitetaan noin 30 esioppilaalle, perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 noin 300 oppilaalle, joista noin 20 on erityisoppilaita. Lukion tilat mitoitetaan n. 70 oppilaalle. Koulun tilat sijoitetaan uudisrakennukseen. 4.2 Laajuustiedot Yhtenäiskoulun oppilasmitoituksen perusteella rakennettavan koulun kokonaisalaksi tulee 7101 brm², joista oppimisen käyttöön 6351 brm². Muu tila tulee vapaan sivistystyön sekä iltakäytön tarpeisiin. Rakennuksen lämmitettäväksi tilavuudeksi tulee m3. Hyötyalaa koulukäyttöön saadaan 4234 hym². Vapaan sivistystyön, iltakäytön ja liikuntatoimen tarpeita varten varataan liikunta- ja kuntosali sekä iltakäytön varastot, yhteensä 500 m². 4.3 Kustannustiedot Koko hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat euroa / alv 0 % laaditun tavoitehintalaskelman mukaan / Haahtela-ind / hintataso Laskelmissa ei ole huomioitu hankerahoituksen ja tontin hankinnan kustannuksia. Nykyisin tontilla sijaitsevan Kirkonkylän koulun purkamiskustannukset on huomioitu euroa / alv 0% kokonaishinnassa. Tämä on lisätty tavoitehinta-arvion euroa / alv 0 % varsinaisiin rakentamiskustannuksiin. Hinta muodostuu seuraavasti: - Koulutilojen tilojen osuus on euroa (valtion koulurakentamisavun peruste) - Liikunta- ja iltakäytön tilojen osuus euroa (valtion liikuntapaikkojen rakentamisavun peruste) Hankkeen ensikertaisen irtaimen omaisuuden hankintakustannukset ovat noin euroa/ alv 0%. Liitteenä rakennustekniset kustannusarviolaskelmat ja erittelyt (LIITTEET 1-4). 4.4 Aikataulutiedot Hankkeen toteuttaminen, sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun hankintapäätöksen tekemiseksi. Hankkeen suunnittelu aloitetaan vuoden 2013 lopulla, urakkakilpailutus toteutetaan marraskuussa 2014 ja rakentaminen alkaa kevättalvella Koko hanke valmistuu vuoden 2016 kesäkuussa. 5 HANKKEEN RAHOITUS Kunnan talousarvioon vuodelle 2014, sekä taloussuunnitelmavuosille varataan rahaa hankkeen toteuttamista varten. Yhtenäiskoulun hankkeelle haetaan 10

11 valtionrahoitusta vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahoituspäätöksen tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa. Urjalan kunnan yhtenäiskouluhanketta on esitelty ELY-keskuksen ylitarkastaja Erja Metsärannalle pidetyssä neuvottelussa. Ylitarkastaja piti Urjalan kunnan hanketta tarpeellisena ja hyvin valmisteltuna. Hän näki hankkeella olevan hyvät mahdollisuudet valtionosuuksiin. 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Urjalan kunnanvaltuusto päätti , että Urjalan kirkonkylään rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. 6.1 Kouluverkkoselvitys Urjalan kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän pohtimaan Urjalan perus- ja lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Esityksessä otettiin huomioon tilasuunnittelu suhteessa oppilasmääriin, henkilöstösuunnittelu ottaen huomioon tulevan opetussuunnitelman muutokset, opetusteknologia, logistiikka ja ruokahuolto sekä yksikkökohtainen kustannusvertailu. Selvitys valmistui Selvityksen tuloksena oli, että investointipaine jo olevaan kouluverkkoon on lähes samaa suuruusluokkaa kuin suuri yhtenäiskouluinvestointi, koska jokaisella koulukiinteistöllä on korjaustarpeita. Tämän lisäksi käyttötalouden kustannusten arvioitiin pienentyvän enemmän kuin yhtenäiskouluinvestoinnin aiheuttamat kirjanpidolliset poistot. Syntyvät käyttötalouden kustannussäästöt aiheutuvat pääasiassa sivistyspalvelukeskuksen palkkauskustannuksista. Myös teknisen palvelukeskuksen kiinteistökustannukset pienevät, mikäli vanhat kiinteistöt saadaan realisoitua. Koulukuljetusten kustannukset todennäköisesti lisääntyvät kouluverkon tiivistyessä. Kirkonkylän koulun tontti tarjoaa uudelle yhtenäiskoululle kulkuyhteyksien ja kunnan väestön painopisteen kannalta hyvän sijainnin. Yhtenäiskoulu mahdollistaa tasa-arvoisen oppimisympäristön oppilaille. Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen takaa tulevaisuudessa vähintään yhden koulun toiminnan nykyisen Urjalan kunnan alueella mahdollisen kuntaliitoksen tapahtuessa. 6.2 Nykyisten koulujen laajuus ja oppilasmäärät Selvityshetkellä Urjalan kunnan alueella toimii kuusi koulukiinteistöä, joista alakouluja ovat Aseman koulu, Halkivahan koulu, Kirkonkylän koulu, Nuutajärven koulu ja Urjalankylän koulu. Yläkoulu on Huhdin koululla ja sen yhteydessä toimii Väinö Linnan lukio. Perus- ja lukio-opetuksen tilat ovat kaikissa kouluissa väljät opetustoiminnan harjoittamiseen lukuun ottamatta esiopetustiloja Aseman koululla. Koulutilojen pinta-alavertailu Urjalan kouluissa: kerrosala oppilasmäärä m2/oppilas Aseman koulu ,9 Halkivahan koulu ,3 Kirkonkylän koulu ,6 Nuutajärven koulu ,7 Urjalankylän koulu ,0 11

12 Huhdin koulu ,3 Väinö Linnan lukio ,0 Voimassaolevissa Opetushallituksen ohjeissa yhtenäiskoulun mitoituksen perusteena on m2 / oppilas. Suuri oppilaskohtainen ala vaikuttaa nostavasti kiinteistönpidon yksikkökustannuksiin. Kiinteistöpalvelukeskuksen käyttäjähallintokunnilta perimä sisäinen vuokra määräytyy kullekin kiinteistölle vuoden aikana kertyvistä kustannuksista. Kiinteistöpalvelukeskuksella ei ole tuottovaatimusta, joten sisäisen vuokran taso vaihtelee vuosittain riippuen siitä, mitä käyttötalouspuolen kunnossapitotöitä kiinteistöille tehdään. Nykyisten koulujen tilat ovat ylimitoitettuja oppilasmääriin nähden. Perusopetustilojen lisäksi on ylläpidettävä tarvittavia erityistiloja ja välineistöä, kuten käsityön opetuksen luokkia ja musiikin sekä kuvataiteen opetuksen vaatimia tiloja. Yhdistämällä kouluverkkoa tämän hankesuunnitelman mukaisesti kaikki oppilaat pääsisivät tasavertaiseen asemaan nykyaikaisiin opetustiloihin. 6.3 Oppilaskohtaiset kustannukset Tilastokeskuksen raportin ( ) mukaan vuonna 2011 Suomessa toimi 29 kunnallista alle 40 oppilaan peruskoulua, ja näistä kolme sijaitsee Urjalan kunnassa. Koulujen oppilaskohtainen kustannus Urjalan kunnan perusopetuksessa v oli /oppilas. Pienemmissä kouluissa kustannukset kasvoivat selvästi yli keskiarvon, ja perusopetuksen osalta alittui alakouluista vain Kirkonkylän koulussa ja Aseman koulussa. Huhdin koulussa oppilaskohtainen kustannus oli lähellä valtakunnan keskiarvoa. Valtionosuusperuste v kunnan esi- ja perusopetusikäisille 6-15-vuotiaille oli oppilasta kohden. 6.4 Nykyisten koulujen tilat ja toiminnot sekä tilakustannukset 1. Aseman koulu Aseman koulu on viimeksi peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1998 ja silloin tehdystä peruskorjauksesta oli rajattu pois liikuntasalisiipi ja pesutilat. Aseman koulun uudet laajennus- ja muutostyösuunnitelmat mm. uusine ruokala- ja esiopetustiloineen on valittu toteutettaviksi ja hankkeen tavoitehinnaksi on muotoutunut noin 1,4 miljoonaa euroa. Aseman koululla on käytössä hakelämmitys, joka lämmittää myös koulun tontilla sijaitsevaa rivitaloa. Varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella lämmin käyttövesi lämmitetään öljyllä. Laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa olevassa rivitalossa on kuusi asuntoa, joista saadaan vuokratuloja. Aseman koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat kouluverkkoselvityksen mukaan yhteensä noin euroa. Aseman koulu on jo nykyisten tilojen osalta toimiva ja peruskorjauksen ja laajennuksen myötä sen käytettävyys on entistä parempi. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 82:sta noin 95 oppilaan kouluksi. Uusi laajennus mahdollistaa myös hieman tätä lukua suuremman oppilasmäärän. Koulun keittiö on valmistuskeittiö. 12

13 2. Halkivahan koulu Halkivahan koulun vanha osa on rakennettu vuonna 1901 ja uudempi osa vuonna Vanhemman osan vesikatto on uusittu vuonna Halkivahan ryhmäperhepäivähoito toimii uuden koulun kiinteistössä. Halkivahan koulun tekninen kunto edellyttää tulevaisuudessa voimakkaita investointitarpeita. Halkivahan koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Halkivahan koulu on kahden erillisen rakennuksen koulukiinteistö. Molemmat kiinteistöt palvelevat koulun tarpeita kohtalaisesti lukuun ottamatta liikuntatiloja. Sisäliikuntatilat ovat tasoltaan korkeintaan välttävät. Tietoliikenneyhteydet koululla eivät palvele koulun hallinnon eivätkä opetuksen tarpeita, eikä niihin ainakaan toistaiseksi ole saatavissa parannusta. Urjalan kouluista Halkivahan koulu on ainoa, jossa ruokailuun ei ole erillistä tilaa, vaan oppilaat ruokailevat luokissa. Halkivahan koulun saniteettitilat ovat kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä, mikä on vastoin ohjeistuksia. Kiinteistö sijaitsee melko etäällä kyläkeskuksesta, mikä lisää tarvetta oppilaskuljetuksiin. Osa kylän lapsista käy alakoulua Punkalaitumen puolella mm. parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Oppilasmäärä oli tilastointipäivän mukaan 18 oppilasta, joista neljä oli esioppilaita. 3. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu on rakennettu 1970-luvun puolivälissä. Kirkonkylän koulun liikuntasaliin on tehty iv- ja lattiaremontti 1990-luvun lopulla. Muilta osin kiinteistö on elinkaarensa päässä ja vaatii joko täydellisen peruskorjauksen tai kiinteistön purkamisen. Kirkonkylän kouluun on haettu jo useamman vuoden ajan valtionosuutta täysimittaista peruskorjausta varten. Koulun tilat ovat toiminnallisesti melko hyvät, mutta erityisesti talotekniset puutteet tuovat koulun käyttömukavuuteen ongelmia. Pääongelmakohdat on tuotu esille YIT Kiinteistötekniikka Oy Kirkonkylän koulun kuntoarvioraportissa ja Urjalan kunnan tilaamassa Urjalan kirkonkylän koulu- Sisäilmaongelman selvitykset, jonka on laatinut Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo Merkittävin rakenteellinen ongelma on tasakaton vuotamisesta johtuva yläpohjan kostuminen. Yläpohjan elementin betonikuorien välissä sijaitsevaa märkää mineraalivillaeristettä ei voida käytetyn rakenteen vuoksi vaihtaa kohtuullisin kustannuksin. 13

14 Koululla toimii alakoulun 1-6 perusopetuksen vuosiluokkien lisäksi 1-6 pienryhmäluokka. Kiinteistön tiloissa on lisäksi sekä kaksi esiopetusryhmää lukuvuoden alusta alkaen että aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa. Esiopetuksen siirto koululle on pedagogisesti toivottu ratkaisu, mutta koululla ei ole käytössä ryhmien jakamisen kannalta tarvittavia tiloja. Laaja-alaisen erityisopetukseen ei pystytä osoittamaan omaa kiinteää opetustilaa. Oppilasennusteet osoittavat Kirkonkylän koulun oppilasmäärälle lievää kasvua. Koulu näyttäisi säilyvän reilun sadan oppilaan kouluna ilman kouluverkon yhdistämistäkin. Koulun 119 oppilaasta oli tilastointipäivän mukaan 22 kuljetusoppilasta, mikä on n. 18 % koulun oppilaista. Kuljetettavia oppilaita koululla on siis Urjalan kouluista suhteellisesti vähiten. Kirkonkylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. 4. Nuutajärven koulu Nuutajärven koululla on kaksi rakennusta, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1948, jonka keittiötilat on uusittu vuonna Uudempi osa on rakennettu vuonna 1979 eikä siihen ole tehty peruskorjausta. Uudemmassa osassa on toiminut Nuutajärven ryhmäperhepäivähoito vuodesta 2008 alkaen ja vanhassa koulurakennuksessa on vuokraasuntoja, joista kunta saa tuloja. Nuutajärven koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Nuutajärven koulu on nykyiseen oppilasmäärään nähden koulun tarpeisiin liian suuri kiinteistö, mutta koulun siirtymistä yhteen kiinteistöön rajoittaa koulun keittiö- ja ruokailutilojen sijoittuminen vanhalle osalle, jossa ei myöskään ole oppilaiden tai henkilökunnan saniteettitiloja. Koulun sisäliikuntatilat ovat erinomaiset ja niiden käyttöä tulisi tehostaa. Koulun tilastointipäivän mukaisista 24 oppilaasta 18 on kuljetusoppilaina, mikä on 75 % kaikista oppilaista. 5. Urjalankylän koulu Urjalankylän koulurakennusten kiinteistönomistus on epäselvä. Vanhempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1925 ja siihen on tehty keittiö- ja ruokailutilojen remontti vuonna Uudempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1995 eikä siihen ole tehty peruskorjauksia. Urjalankylän koulun välittömiksi korjaustoimenpiteiksi todetaan öljylämmityksen uusiminen ja vanhan koulurakennuksen ulkomaalaus. Koulukiinteistössä sijaitsee myös asunto, josta kunta saa vähäisiä vuokratuloja. Urjalankylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Urjalankylän koulun oppilasmäärä on osoittautunut ennustettavuudeltaan haasteelliseksi. Koululla aloitti kuluneella lukuvuodella iltapäivätoimintaryhmä. Koulun vanhassa osassa on tehty pieniä viihtyvyyttä lisääviä pintaremontteja. Uudempi rakennus, jossa on teknisen käsityön ja sisäliikunnan tilat on uudehko ja varsin toimiva koulun tarpeisiin. Urjalankylän tilastointipäivän mukaisista 23 oppilaasta 17 on koulukuljetuksessa eli n 74 % oppilaista kuljetetaan kouluun. 6. Huhdin koulu Huhdin koulun vanha rakennus on rakennettu vuonna 1958 ja laajennusosa vuonna Vanhempaan osaan on tehty ns. energiaremontti vuonna Huhdin koululla on 14

15 havaittu sisäilmaongelmia, joiden johdosta on teetetty selvityksiä ja tehty rakenteellisia tutkimuksia. Rakennuksen nykyinen ilmanvaihto on todettu riittämättömäksi vaadittuun tasoon verrattuna ja koko koulukiinteistö vaatisi laajan peruskorjauksen. Kesällä 2013 tehtiin tiloihin sisäilmaongelmien poistamiseksi välttämättömiä korjauksia pintarakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion tarpeisiin tilojen mitoitus on riittävä. Toisaalta sisäliikuntatilat eivät ole yläkouluikäisille ja lukiolaisille mitoitettuja ja musiikin opetukseen ei koulussa ole siihen erityisesti rakennettua tilaa. Yläkoulun nykyisen 170 oppilaan oppilasmäärät laskevat syntyvyyden vähentymisen myötä oppilaan kouluksi. Lukion oppilasmäärä tulee jatkossa olemaan oppilasta, mitä voidaan pitää kovana tavoitetasona. Koulussa on tehtyjen tutkimusten perusteella laaja korjaustarve. LVI-saneerauksen lisäksi kiinteistö kaipaa perusteellista ajanmukaistamista toiminnan ja viihtyvyyden parantamiseksi. Opetustiloja on riittävästi, mutta opetuksen eriyttämiseen ja joustaviin ryhmittelyihin tarvittavia muunneltavia tiloja ei ole ja lisäksi koulun vanhemman osan saniteettitilat kaipaavat myös perusteellista korjausta. Lisäksi yksi merkittävä ongelmakohta on heikko tietoliikenneyhteys. Koulun sijainti Huhdin taajamassa on aiheuttanut sen, että koulun oppilaista yli 60 % on kuljetusoppilaita. Lukion oppilaille ei ole järjestettyjä kuljetuksia. Koulun sijainti kunnan keskustaajamassa olisi helpommin tavoitettava suuremmalle osalle oppilaista nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli Urjalan kunnassa ei järjestettäisi omaa lukiokoulutusta, kunta joutuisi maksamaan siitä huolimatta lukiokoulutuksen kustannuksia valtionosuusjärjestelmän kautta. 7. Nykyisten kiinteistöjen tulevaisuus Käytöstä poistuvien koulukiinteistöjen tulevaisuus pitää pohtia niiden jäljelle jäävän arvon, käyttöarvon tai muun ominaisuuden kautta. Käytännössä vaihtoehdot ovat myyminen tai purkaminen kokonaan tai osittain. 6.5 Pedagogiset perustelut Opetuksessa tarvittavan välineistön hankkiminen suuremmalle oppilasjoukolle on edullisempaa oppilasta kohden, mikä mahdollistaisi paremman varustelutason. Pienten koulujen ylläpito tuo mukanaan pedagogisia ja taloudellisia haasteita. Suurempi kouluyksikkö takaa tehokkaamman henkilöstöresurssien käytön, tasalaatuisen ja nykyistä laadukkaamman oppimisympäristön. Pienessä koulussa yhtä oppilasta kohden annetaan laskennallisesti enemmän opetusta, mutta opetus ei välttämättä vastaa opetusryhmän yksittäisen oppilaan tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla, koska yhdellä opettajalla on jopa neljä luokka-astetta yhtä aikaa opetustilanteessa. Tällä tavalla ei myöskään voida taata oppimisen tasa-arvoisuutta. Toisaalta ei ole myöskään opettajan työn kannalta mielekästä tai tarkoituksenmukaista, jos opetusta on annettava useammassa eri koulussa ja siirtyminen koulusta toiseen tapahtuu työaikana, jolloin osa käytetystä työajasta ei vastaa opetustehtävien hoitamista. 15

16 Toinen merkittävä näkökohta opetuksen kannalta on ainevalinnaisuuden merkityksen korostaminen. Erityisesti kielten opetuksessa vain suurempi kouluyksikkö voi tarjota riittävän monipuolisen kielivalikoiman. Sama koskee erilaisia taito- ja taideaineita. Pelkän yläkoulun ja lukion toimiminen samassa yksikössä ei takaa riittävän suurta oppilasmäärää esimerkiksi taito- ja taideaineiden opettajien opetusvelvollisuuden edellyttämään tuntimäärään nähden. Opettajat keräävät nyt tuntejaan erillisistä alakouluista, mikä aiheuttaa työajan käyttöä matkustamiseen, josta aiheutuu kustannuksia ns. huojennustunteina. Monipuolistuvan kielivalikoiman aloittaminen opetussuunnitelman valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti jo alakoulussa tai ruotsin kielen opetuksen alkaminen jo kuudennelta luokalta lukuvuoden 2016 aikana nykyisen seitsemännen luokan sijaan aiheuttaa haasteita ja mahdollistuisi vain suuremmassa opetusyksikössä riittävän tehokkaalla tavalla. Tietotekniikka on merkittävä nykyaikaisena opetusvälineenä. Uusi rakennettava yhtenäiskoulu mahdollistaa sellaisten suunnitteluratkaisujen käytön, jossa oppimisympäristö voidaan saattaa tulevaisuuden oppimisen tasolle kaikille oppilaille. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT Kouluverkkotyöryhmän raportissa esitettiin kaksi muuta vaihtoehtoista ratkaisua. Se, että jatketaan nykyisellä kouluverkolla, ja se, että keskitetään kaikki opetus yhteen rakennukseen. Kouluverkkotyöryhmä näki, että jatkaminen nykyisellä verkolla ei ole missään olosuhteissa järkevää. Yhden koulurakennuksen malli sai jonkun verran kannatusta. Olevista vaihtoehdoista valtuusto päätyi tämän hankesuunnitelman malliin. 7.1 Nykyisten koulutilojen korjaus ja laajennus Kirkonkylän koulun nykyiset tilat edellyttävät perusteellista peruskorjausta, jonka korjausaste tulee olemaan yli 70%, mikä on valtion rahoittamien korjaushankkeiden rahoitukset yläraja. Korjattuina erillisiin Kirkonkylän ja Huhdin nykyiset koulurakennuksiin sijoittuu päällekkäisiä toimintoja ylimääräisinä investointeina (liikunnan ja hallinnon sekä taito- ja taideaineisen tilat). 7.2 Seuraukset ellei hanke toteudu Pienten, kunnan opettajien virkarakennetta kasvattavien koulujen peruskorjauskierre jatkuu, mikäli kouluverkko jatkaa nykyisellään. Ylimääräisten tilojen ylläpitokustannukset aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa joudutaan huonokuntoisimpia rakennuksia sulkemaan hallitsemattomasti, jolloin joudutaan turvautumaan yllättäviin, pikaisiin ja kalliisiin tilapäisratkaisuihin. 8 MITOITUSPERUSTEET 8.1 Oppilasennusteet, opetusryhmät ja viikkotuntimäärät Uuteen koulukokonaisuuteen sijoittuu noin 410 oppilasta. Esiopetusta annetaan noin 30 oppilaalle. Perusopetusta noin 320 oppilaalle vuosiluokilla 1-9, joista noin 180 oppilasta on 1-6 luokilla, 120 luokilla 7-9 ja eritysiopetusta 20 oppilaalle. Lukio-opetusta annetaan noin 70 oppilaalle. 16

17 Oppiaineiden viikkotuntimäärät on laskettu voimassa olevasta tuntijaosta (arvioituna yläkoulun oppilaiden kolmen lukuvuoden valintoja seuraten valinnaisaineiden tuntimääriä) Oppilasennusteet ja viikkotuntimäärät on esitetty liitteissä olevissa taulukoissa (LIITTEET 5-6). 8.2 Henkilöstö Koko hankkeen henkilöstömäärä: Rehtorit 2 Esiopettajat 2 Luokanopettajat ja lehtorit 32,6 Avustajat 6 Opinto-ohjaaja 1 Oppilashuolto 3 Toimistohenkilökunta koulu 1 Ruokapalvelut 3 Siivous 3 Kiinteistönhoito 1 9 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA Nykyiset toiminnot sijoittuvat useaan eri rakennukseen. Tilat toteutetaan kokonaan uuteen rakennukseen. Koko hankkeen tilaohjelman hyötyalatarve on 4734 hym2. Esi-, perus- ja lukio-opetuksen hyötyalatarve on 4234 hym2 eli 10,2 m2 oppilasta kohti. Liikuntatoimen lisätilantarve on 470 hym2. Muun iltakäytön tilantarve on 30 hym2. Liitteenä on tilaohjelmataulukko (LIITE 7). 10 Tontinkäyttösuunnitelma Tontinkäyttösuunnitelmassa on kaaviomaisesti esitetty, miten oppilas- ja huoltoliikenne saadaan jäsenneltyä turvallisesti Vanhainkodintieltä. Huolto-,saatto- ja paikoitusliikenne erotetaan omiksi kiertoajoperiaatteella. Piha-alue jäsentyy ala- ja yläkoulun omiksi pihoikseen tontin eri tasoille. Suunnitelmassa esitetään tilojen laajuus sijoitettuna osittain 2-3 kerrokseen siten, että nykyinen rakennus voi toimia koulukäytössä koko rakentamisajan. Kaaviossa alimpaan kerrokseen sijoittuvat liikuntasali, keittiö, ruokasali sekä aineluokkia. Nykyisen koulun tasolle tulee hallinto ja opetustiloja. Ylimpään kerrokseen sijoittuvat loput opetustilat. Tilat on mahdollista jäsennellä koko rakennuksen keskiötä yhdistävän avoimen tilan ympärille. Se avautuu keskimmäisen kerroksen sisääntuloaulasta kirjastotilan kautta välituntipihoille ja ylempään ja alempaan kerrokseen. (LIITE 8). 17

18 11 SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja toiminnallisuus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet Pedagogiset tavoitteet Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhtenäiskoulu on turvallinen, korkeatasoista perusopetusta antava koulu, jossa oppilas kasvaa itsensä ja toiset hyväksyväksi, lahjakkuutensa ja luovuutensa hyödyntäväksi kansalaiseksi. Opetukselliset tavoitteet on kirjattu valtakunnalliseen, kuntakohtaiseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Niiden asettamat vaatimukset tulee ottaa huomioon ja rakentaa koulu, joka täyttää paitsi nykyiset myös tulevaisuuden vaatimukset eri oppiaineiden opetuksessa. 18

19 Rakentamisvaiheen aikana valtakunnallista opetussuunnitelmaa uudistetaan. Uuden rakennuksen tulee vastata näihin haasteisiin, joita tulee ehkä vasta rakentamisen aikana. Myös alakoulujen oppilaiden viikoittainen tuntimäärä on kasvamassa. Yleisopetuksen lisäksi koulussa annetaan erityisopetusta pienryhmissä mm. oppimisvaikeuksista ja/tai sosioemotionaalisista ongelmista kärsiville oppilaille. Pienryhmäerityisopetus keskitetään yhtenäiskouluun. Eri yksiköiden sijaitseminen samassa rakennuksessa mahdollistaa yhteistyön esiopetuksen, sekä perus- ja lukio-opetuksen välillä. Monipuoliset kädentaitojen sekä taideaineiden opetustilat tuovat lisämahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja hyödyttävät sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaita ja opettajia Tilakohtaiset tavoitteet Ruokasali tulee rakentaa viihtyisäksi ja monimuotoiseksi niin, että se mahdollistaa kouluravintolatoiminnan lisäksi käytön oleskelutilana sekä esim. mediatilana käsikirjastoineen ja tietokonepäätteineen. Tilaa voi käyttää pienten ryhmien opiskelu- ja tutkimustoimintaan. Ruokasalia voi käyttää myös suurryhmäopetustilana ja kokoustilana Iltakäytön huomioiminen Rakennuksen hyödyntäminen kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti on huomioitava suunnittelussa. Tiloja tarjotaan seuroille, yhdistyksille, kansalaisopistolle yms. toimijoille iltakäyttöön. Tilojen saavutettavuus ja rakennuksen jakaminen iltakäytön alueisiin on otettava huomioon Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto-, huoltoliikenne- ja paikoitusalueiksi sekä jäsennellyksi välitunti- ja leikkipihaksi. Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi - katvealueita vältetään. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. Piha mahdollistaa ulko-opetustilan alkusyksyn ja loppukevään opetusjärjestelyjen monipuolistamiseksi. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja koulusta tulee järjestää turvallisia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Kuljetusoppilaiden jättö- ja ottopaikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhempien saattoliikenne henkilöautoilla on huomioitava. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. Teknisen työn huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. 19

20 Piha-alueelle tulee saada kenttäalue ja mahdollisesti monitoimikenttä, joka mahdollistaa monipuoliset pallopelit ulkona Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. Lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A (päiväkodit, ET 140 kwh/brm²/a ja opetusrakennukset ET 120 kwh/brm²/a). Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. Kyläkuvalliset tavoitteet Uusien rakennuksien ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda kyläkuvallisesti sekä moderni että innostava, mutta samalla oleviin rakennuksiin mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopiva julkinen rakennus. Osa uusista aula- ja käytävätiloista suunnitellaan kahden kerroksen korkuisiksi 20

21 12 RAKENTAMISEN TAVOITTEET 12.1 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on 2-3kerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään rakentamisajankohdan määräyksiä. Paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristys toteutetaan määräysten mukaan. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään LVIA-tekniset tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian kulutuksen mittausjärjestelmä, joka liitetään kiinteistövalvomoon. Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon ja lämmitys toteutetaan pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Myös vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen ja lämmitysjärjestelmän (maalämpö, aurinkokennot) mahdollisuus selvitetään suunnitteluvaiheessa, kysymykseen voi tulla myös ns. hybridilämmitys. 21

22 Patteripiirien runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtävät laajennukset. Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai komposiittiputkista. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,60m3/Rm2. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S3 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Poikkeuksena on keittiö, jonka sisäilmaluokan tulee olla S2. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/ hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20 %. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella LTO. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M2-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M2-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC- tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Lon- väylää. Valvomossa tulee olla selainpohjainen suomenkielinen käyttöliittymä. Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Tavoitteena on, että huoltokirja voidaan myöhemmin liittää kunnan kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 22

23 12.3 Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason tulee olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähkötilat ja kiinteistön jakeluverkko Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö-, turva - ja teleteknisille järjestelmille. Kiinteistö liitetään energialaitoksen jakeluverkkoon maakaapelein. Kiinteistön pääkeskukselle varataan oma tila. Pääkeskus on rakenteeltaan kennokeskus ja se varustetaan kytkinvarokelähdöillä. Kiinteistön sähkönjakelu toteutetaan TN-S- järjestelmällä (liittymisjohtoa lukuun ottamatta) jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen sähkönjakelu pääkeskuksesta ryhmäkeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan johdonsuojakatkaisijoilla sekä vikavirtasuojakytkimillä. Kiinteistön sähköenergian kulutus mitataan energialaitoksen ohjeen mukaisesti. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata tarvittaessa erikseen. Takamittaukset toteutetaan Rakentamismääräyskokoelman D3 mukaisesti. Rakennuksen varustaminen varavoimajärjestelmällä selvitetään siten, että sähkö tuotetaan varavoimakoneella tai varustetaan ulkoisen voimakoneen liitosmahdollisuudella. Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Kiinteistö varustetaan ylijännitesuojilla sekä loisteho- ja yliaaltosuodatuksella. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyjä, erilliset hyllyt vahvaja heikkovirtakaapeleille. Tulipalon aikana toimiviksi tarkoitettujen järjestelmien kaapeleille asennetaan palonkestävät johtotiet. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Kaikki kaapelit ovat halogeenivapaita, nipussa paloa levittämättömiä sekä vähäsavuisia. Paloalueiden väliset läpiviennit tiivistetään ETA- hyväksytyillä läpivienneillä. Suunnittelussa tarkennettaviin turva- ja teletiloihin asennetaan antennijärjestelmän, yleiskaapelointijärjestelmän, poistumistievalaistusjärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. 23

24 Valaistus ja pistorasiat Valaistus toteutetaan noudattaen standardin EN vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Luokka-, oleskelu- ja toimistotilojen värintoistoindeksi Ra on vähintään 80. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita, hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia. Valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla ja pitkäikäisillä valonlähteillä. Led-valaisimia käytetään siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Valaistuksen ohjauksessa käytetään läsnäolo- ja valoisuusantureita sekä aikaohjausta. Sisävalaistuksessa hyödynnetään ulkoa saatavaa luonnonvaloa, käytävä- ja aulatiloissa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta. Teknisten- ja aputilojen valaistusta ohjataan läsnäoloanturein. Valaistuksen säädössä käytetään Dali- ohjausjärjestelmää. Alue- ja ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Henkilökunnan autopaikoille asennetaan pistorasiakotelot autojen lämmitystä ja sähköautojen latausta varten. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Kaikki 1- vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Tietoliikennejärjestelmät Lähiverkkojärjestelmää ( lähiverkot IEEE 802,3 ) varten rakennukseen toteutetaan yleiskaapelointi. Lisäksi yleiskaapelointia käytetään puhelinsisäjohtoverkkona. Kiinteistö liitetään kunnan ATK-järjestelmään valokuitukaapelilla. Myös pää- ja alajakamoiden väliset yhteydet rakennetaan valokuituyhteydellä. Laitekaapit /- telineet asennetaan omiin teletiloihin. Sisäjohtoverkon kaapelointi rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmänä noudattaen voimassa olevia standardeja EN Lisäksi yleiskaapelointi toteutetaan siten, että se täyttää luokan EA siirtotiet ( 90 m ) ja kategorian 6A komponentit vaatimukset. Rasioina käytetään 2xRJ-45 rasioita. Telepistorasiat kytketään EIA/TIA 568 A mukaan. Kiinteistöön toteutetaan langaton WLAN-verkko. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja välituntisoittoja varten äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmä. 24

25 Järjestelmän toteutuksesta sähkösuunnittelija neuvottelee paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit / ovipuhelinlaitteet asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Kiinteistöön asennetaan aikakellojärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistö varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella. Kulunvalvontaa ja ovien lukitusta varten kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä on voitava liittää ja käyttää yleistä tiedonsiirtoverkkoa käyttäen. Järjestelmä koostuu PC- pohjaisesta keskuslaitteesta, ohjelmistoista, kulunvalvonta etälukijoista tarvittavine elektroniikkayksikköineen, ovien aikaohjelmistosta ja valvontalaitteista. Järjestelmän laitteet ovat akkuvarmistettuja mahdollisen sähkökatkoksen varalta. Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä. Murtotapahtumien havaitsemiseksi kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmään integroitu rikosilmoitusjärjestelmä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan pääsisäänkäyntejä ja pääkäytäviä sekä nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoitin liitetään välittimellä aluehälytyskeskukseen. 25

26 LIITTEET 8 kpl Liite 1, Hanketekijät 2 sivua Liite 2, Perustamiskustannukset uudis pääryhmittäin 2 sivua Liite 3, Perustamiskustannukset uudis yhteenveto 1 sivu Liite 4, Tilaluettelo, uudishinta, 4 sivua Liite 5, Oppilasennusteet, 2 sivua Liite 6, Viikkotunnit ja ryhmäkoot, 1 sivu Liite 7, Yhtenäiskoulun tilaohjelma, 3 sivua Liite 8, Tontinkäyttösuunnitelma, 1 sivu 26

27 LIITE 1 Hanketekijät (2 sivua) 27

28 28

29 LIITE 2 Perustamiskustannukset uudis- pääryhmittäin (2 sivua) 29

30 30

31 LIITE 3 Perustamiskustannukset uudis- ja yhteenveto 31

32 LIITE 4 Tilaluettelo, uudishinta (4 sivua) 32

33 33

34 34

35 35

36 LIITE 5 Oppilasennusteet (2 sivua) koko kunnan oppilasennuste 1/2 36

37 Yhtenäiskouluhankkeen oppilasennuste 2/2 37

38 LIITE 6 Viikkotunnit ja ryhmäkoot 38

39 LIITE 7 Yhtenäiskoulun tilaohjelma (3 sivua) 39

40 40

41 41

MASKUN KURITTULAN KOULU. HANKESUUNNITELMA 11.2.2016, täydenn. 15.2.2016 MASKU

MASKUN KURITTULAN KOULU. HANKESUUNNITELMA 11.2.2016, täydenn. 15.2.2016 MASKU Liite Kvalt 9..01 5 MASKUN KURITTULAN KOULU HANKESUUNNITELMA 11..01, täydenn. 15..01 MASKU Täydennys, kunnanhallitus 15..01: Rakennettavan koulun pinta-ala suhteessa oppilasmäärään suunnitellaan vastaamaan

Lisätiedot

KASAVUOREN KOULUKESKUS. Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C- ja D-käytävät & opettajainhuoneet HANKE 890035 HANKESUUNNITELMA

KASAVUOREN KOULUKESKUS. Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C- ja D-käytävät & opettajainhuoneet HANKE 890035 HANKESUUNNITELMA KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C- ja D-käytävät & opettajainhuoneet HANKE 890035 HANKESUUNNITELMA 25.8.2014 Kauniaisten kaupunki Grankulla stad 2 1 YHTEENVETO HANKKEESTA...

Lisätiedot

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus 1(3 TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Toiminnan järjestäjä Osoite Puhelin(vaihde Telekopionumero Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelin Gsm Oppilaitos Osoite Hanke Yhteishanke Päivämäärä

Lisätiedot

KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS HANKE 823204 HANKESUUNNITELMA

KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS HANKE 823204 HANKESUUNNITELMA KESKUSKEITTIÖN SANEERAUS HANKE 823204 HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMA 1 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 1.1 HANKKEEN PERUSTIEDOT 1 2 ORGANISAATIO 2 2.1 HANKKEEN PROJEKTIRYHMÄ 2 3 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT 3 3.1 HANKKEESTA

Lisätiedot

1(4) 15.9.2015. Laukaan Ekokoulu. Laukaantie 14 41340 Laukaa TAVOITEHINTA ARVIO LASKENTAMUISTIO. Tavoitehinta, Laukaan Ekokoulu

1(4) 15.9.2015. Laukaan Ekokoulu. Laukaantie 14 41340 Laukaa TAVOITEHINTA ARVIO LASKENTAMUISTIO. Tavoitehinta, Laukaan Ekokoulu 1(4) HANKE TILAAJA Laukaan Ekokoulu Laukaan kunta Laukaantie 14 41340 Laukaa TAVOITEHINTA ARVIO LASKENTAMUISTIO Tavoitehinta, Laukaan Ekokoulu TAVOITEHINTA ARVIO 2(4) 1. HANKETIEDOT Hanke: Osoite: Hankemuoto:

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 14.10.2014

LAUKAAN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 14.10.2014 LAUKAAN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 14.10.2014 KIRKONKYLÄN KOULU JA KESKUSPÄIVÄKOTI UUDISRAKENNUS, VAIHE 1 LOPPURAPORTTI KUVA HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Tarveselvitys Kouluverkko ja tarveselvityksen lähtökohta

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Svenska skolcentrum, liikuntatilat

Svenska skolcentrum, liikuntatilat Svenska skolcentrum, liikuntatilat, hankesuunnitelma Sivu 1 / 10 Svenska skolcentrum, liikuntatilat Liikuntatilan saneeraaminen Hanke 890 049 Hankesuunnitelma 31.10.2014 Svenska skolcentrum, liikuntatilat,

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Kantavan alapohjan osuus % Paalutussyvyys Rakennuksen lisäkustannukset. Hissit Asuntohissit kpl Kerrosluku 0 krs. Henkilöhissit 1 kpl Kerrosluku 2 krs

Kantavan alapohjan osuus % Paalutussyvyys Rakennuksen lisäkustannukset. Hissit Asuntohissit kpl Kerrosluku 0 krs. Henkilöhissit 1 kpl Kerrosluku 2 krs 13.10.2011 Sivu 1/2 Heikki Peltonen HP Crea Oy Hanke: 201147 1 Hirvaskankaan koulu ja päiväkoti Vaihe: Tilaohjelma 10/2011 Paikkakunta: Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso:

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

TILALUETTELO, KORJAUSHINTA

TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Sivu 1/2 TILALUETTELO, KORJAUSHINTA Paikkakunta: Kajaani Laajuus: 3 598 m2, 3 904 brm2, 20 025 rm3 Hankekoko: 3 904 brm2 Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² kor.% /m² A 1.kerros A Manuaalikoneistus

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaiheen rakennustapaselostus, sähkö Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P029 Viimeisin muutos Laadittu

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO pvm 11.12.2014. Sisältää laskelmat Tavoitehinta, uusi päiväkoti, v1.0a Tavoitehinta, koulurakennuksen muutos, v1.

LASKENTAMUISTIO pvm 11.12.2014. Sisältää laskelmat Tavoitehinta, uusi päiväkoti, v1.0a Tavoitehinta, koulurakennuksen muutos, v1. LASKENTAMUISTIO pvm 11.12.2014 Sisältää laskelmat Tavoitehinta, uusi päiväkoti, v1.0a Tavoitehinta, koulurakennuksen muutos, v1.0b Hanke proj. nro 3879 KINNULAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus / saneeraus 43900

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu-hanke Hankkeessa suunnitellaan Vuonteen alueelle Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yhteistä kylien koulua, joka on monella

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Mouhijärven yhteiskoulu, vaihe 1. Rakennuttamispalvelut SASTAMALAN TILAKESKUS/

Hankesuunnitelma. Mouhijärven yhteiskoulu, vaihe 1. Rakennuttamispalvelut SASTAMALAN TILAKESKUS/ 1 SASTAMALAN TILAKESKUS/ Rakennuttamispalvelut Hankesuunnitelma Mouhijärven yhteiskoulu, vaihe 1 Ala-asteen laajennus ja peruskorjaus Palvelukeittiön peruskorjaus Biolämpökeskuksen rakentaminen 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. Active. Uudisrakennus SAAMELAISKULTTUURIKESKUS, INARI 01.12.2004. Active - kustannushallinta. Laajennustyöt 1 (5)

KUSTANNUSSELVITYS. Active. Uudisrakennus SAAMELAISKULTTUURIKESKUS, INARI 01.12.2004. Active - kustannushallinta. Laajennustyöt 1 (5) Active - kustannushallinta Tocoman Finland Oy Helsingin aluetoimisto Mäkelänkatu 52 A FIN-00510 HELSINKI Puh. +358 (0)20 7420 200 Fax. +358 (0)20 7420 249 www.tocoman.fi Active KUSTANNUSSELVITYS Laajennustyöt

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti)

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) 0 1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.10.2009 (96 ) Loimaan

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO pvm 21.02.2015. Sisältää laskelman Tavoitehinta 1.1. Hanke proj. nro 3879. KINNULAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus 43900 KINNULA

LASKENTAMUISTIO pvm 21.02.2015. Sisältää laskelman Tavoitehinta 1.1. Hanke proj. nro 3879. KINNULAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus 43900 KINNULA LASKENTAMUISTIO pvm 21.02.2015 Sisältää laskelman Tavoitehinta 1.1 Hanke proj. nro 3879 KINNULAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus 43900 KINNULA Laatinut: Veli Matti Hokkanen LASKENTAMUISTIO 21.02.2015 Kinnulan

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Ensto-valaistus Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Miksi Ensto-valaistus Laaja valikoima ratkaisuja koteihin ja kiinteistöihin Energiatehokkuus Toimivuus Taloudellisuus Ilkivallan ehkäisy

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA MUISTIO 1 (5) Tilaaja: Orimattilan kaupunki / tilapalvelu PL 46 16301 Orimattila Hanke: Orimattilan urheilutalo Uudisrakennus, 1. ja 2. vaihe LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA 1. YLEISTÄ Laskelmat

Lisätiedot

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Sivu 1/1 n hyvinvointikampus Paikkakunta: Laajuus: Hankekoko: 437 m2, 486 brm2, 1 775 rm3 490 brm2 Jakaja: 384 m2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /m2 % B1 Rakennuttajan

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUS 1(6) Riihenmäen yhtenäiskoulu Einontie 3 04600 Mäntsälä. TSn 20.12.2013 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT W SÄHKÖNJAKELU

JÄRJESTELMÄKUVAUS 1(6) Riihenmäen yhtenäiskoulu Einontie 3 04600 Mäntsälä. TSn 20.12.2013 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT W SÄHKÖNJAKELU JÄRJESTELMÄKUVAUS 1(6) TSn 20.12.2013 Riihenmäen yhtenäiskoulu Einontie 3 04600 Mäntsälä SÄHKÖJÄRJESTELMÄT W SÄHKÖNJAKELU W 1 Liittymät Kiinteistön nykyinen koulurakennus on liitetty tontin reunassa sijaitsevaan

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Kastellin monitoimitalo

Kastellin monitoimitalo Kastellin monitoimitalo Kaikkien Kastelli muunneltava ja kestävä tila toimii tänään ja tulevaisuudessa Kastellin monitoimitalo on Oulun kaupungin oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen TOIMITILAT Riihenmäen yhtenäiskoulu Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen Aikataulu: Rakentamisen aloitus 11/2015 Budjetti: 15 300 000 Nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakennetaan laajennusosa,

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Luokkatilat: Aineluokat: Teorialuokat: Erityisopetus: Aulat ja käytävät Liikuntatilat Muut tilat:

Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Luokkatilat: Aineluokat: Teorialuokat: Erityisopetus: Aulat ja käytävät Liikuntatilat Muut tilat: Liite 1 Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Tilojen määrä hym2 (á) hym2 yhteensä Huom! Luokkatilat: Aineluokat: Musiikki 2 77,00 154 Tekstiilityö 2 92,50 185 Kuvataide 2 100,00 200 Fysiikka/kemia

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. SIILAISTEN TERVEYSKESKUS Noljakantie 17 a 80130 Joensuu 23.10.2014. 2014 FMC Laskentapalvelut Oy Sivu 1/6

KUSTANNUSSELVITYS. SIILAISTEN TERVEYSKESKUS Noljakantie 17 a 80130 Joensuu 23.10.2014. 2014 FMC Laskentapalvelut Oy Sivu 1/6 KUSTANNUSSELVITYS SIILAISTEN TERVEYSKESKUS Noljakantie 17 a 80130 Joensuu 23.10.2014 2014 FMC Laskentapalvelut Oy Sivu 1/6 23.10.2014 Sivu 1/2 Ari Saari FMC Laskentapalvelut Oy Hanke: 14568 2VE2U Siilaisen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

PERUSKORJAUS, C-SIIPI (TEKNISEN TYÖN TILAT (3 KPL) TEKSTIILITYÖ, MUSIIKKI, KUVATAIDE JA PERUSLUOKKIA

PERUSKORJAUS, C-SIIPI (TEKNISEN TYÖN TILAT (3 KPL) TEKSTIILITYÖ, MUSIIKKI, KUVATAIDE JA PERUSLUOKKIA HANKE- /TARVESELVITYS 1.9.2014 Sivu 1/3 AMA Tilaaja: Turun Kiinteistöliikelaitos PL 11 20101 Turku Hanke: Puropellon koulu, C-osan korjaustyöt Osoite: Sepänkatu 11, 20700 Turku PERUSKORJAUS, C-SIIPI (TEKNISEN

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen.

Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen. MYYNTIESITE Rakennusosasto 27.3.2015 Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen. Esittely ja tiedustelut: Rakennusmestari Teemu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot