URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA URJALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA 04.12.2013 URJALA"

Transkriptio

1 URJALAN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITELMA URJALA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPPILAITOS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN RAKENNUSPAIKKA KÄYNTIOSOITE KIINTEISTÖN OMISTUS KAAVOITUSTILANNE RAKENNUSOIKEUS HANKKEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN YLEISKUVAUS LAAJUUSTIEDOT KUSTANNUSTIEDOT AIKATAULUTIEDOT HANKKEEN RAHOITUS PERUSTELUT HANKKEELLE KOULUVERKKOSELVITYS NYKYISTEN KOULUJEN LAAJUUS JA OPPILASMÄÄRÄT OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET NYKYISTEN KOULUJEN TILAT JA TOIMINNOT SEKÄ TILAKUSTANNUKSET PEDAGOGISET PERUSTELUT VAIHTOEHTOISET RATKAISUT NYKYISTEN KOULUTILOJEN KORJAUS JA LAAJENNUS SEURAUKSET ELLEI HANKE TOTEUDU MITOITUSPERUSTEET OPPILASENNUSTEET, OPETUSRYHMÄT JA VIIKKOTUNTIMÄÄRÄT HENKILÖSTÖ TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA SUUNNITTELUTAVOITTEET KOULUYKSIKÖN KOKONAISUUDEN TAVOITTEET TILAKOHTAISET TAVOITTEET ILTAKÄYTÖN HUOMIOIMINEN PIHAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET ELINKAARI JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET RAKENTAMISEN TAVOITTEET RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET LVIA-TEKNISET TAVOITTEET VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT ILMANVAIHTO RAKENNUSAUTOMAATIO HUOLTOKIRJA SÄHKÖTEKNISET TAVOITTEET YLEISTÄ SÄHKÖTILAT JA KIINTEISTÖN JAKELUVERKKO VALAISTUS JA PISTORASIAT TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT

3 ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ MERKINANTOJÄRJESTELMÄT TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT LIITTEET 8 KPL LIITE 1 HANKETEKIJÄT (2 SIVUA) LIITE 2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- PÄÄRYHMITTÄIN (2 SIVUA) LIITE 3 PERUSTAMISKUSTANNUKSET UUDIS- JA YHTEENVETO LIITE 4 TILALUETTELO, UUDISHINTA (4 SIVUA) LIITE 5 OPPILASENNUSTEET (2 SIVUA) LIITE 6 VIIKKOTUNNIT JA RYHMÄKOOT LIITE 7 YHTENÄISKOULUN TILAOHJELMA (3 SIVUA) LIITE 8 TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

4 1 OPPILAITOS JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ 1.1 Oppilaitos Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie Urjala Yhtenäiskoulussa annetaan opetusta esikoululaisille, peruskoulun 1-9 -vuosiluokkien oppilaille ja Väinö Linnan lukion opiskelijoille. 1.2 Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjänä toimii Urjalan kunta. 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT YHTEYSTIETOINEEN Rakennuttajan edustajat Jouni Vähäkyttä, tekninen johtaja, Urjalan kunta PL 33, Urjala; Puh Juha Salo, sivistystoimenjohtaja, Urjalan kunta PL 33, Urjala;Puh Jarno Hautamäki, rehtori, Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Yhteiskouluntie 25, Urjala as; Puh Jenni Santaranta, koulun johtaja, Kirkonkylän koulu Vanhainkodintie 2, Urjala;Puh Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila ja Pasi Vuorela, Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Jumpurintie 71, Urjala; puh Yhdyshenkilö: Mikko Uotila, puh RAKENNUSPAIKKA 3.1 Käyntiosoite Urjalan yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan lukio Vanhainkodintie Urjala 4

5 Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on kaavailtu Kirkonkylän koulun tonttia. Tontti on etelään viettävän soraharjun harjalla. Kirkonkylän pääväylä, Urjalantie noudattaa harjun muotoa. Paikalla on toiminut Laukeelan alueen koulu alun perin jo puretussa puurakennuksessa ja 1970-luvulta lähtien nykyisessä 1-kerroksisessa koulurakennuksessa. Vanha keittolarakennus 1940-luvulta on edelleen tontilla. 5

6 Uusi rakennus sijoitetaan tontille siten että rakennusaikana voidaan käyttää nykyistä rakennusta normaalisti koulukäytössä. Tontti rajoittuu asuin ja liikerakennusten alueisiin, vanhusten palvelurakennusten alueisiin sekä ulkoilu- ja virkistysalueisiin. Eteläpuolella sijaitsevat asuinrakennukset ja palvelutalo ovat kerrostaloja. Tontin ympärille sijoittuvat asuinrakennukset ovat pääosin matalia rivi- ja omakotitaloja. 6

7 3.2 Kiinteistön omistus Rakennettavan Urjalan yhtenäiskoulun sijoituspaikaksi on esitetty Kirkonkylän koulun tonttia, jonka omistaa Urjalan kunta. 3.3 Kaavoitustilanne Rakennettava tontti sijaitsee Urjalan keskustaajamassa asemakaava-alueella korttelissa 46, tontilla 3. Alueen asemakaava on vahvistettu Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n Palvelutalo Reikonlinna (kiinteistötunnus ) sijaitsee samalta tontilta erotetulla maa-alalla. Kaavakorttelin merkintänä on YOSA eli opetustoimintaa, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kaavamerkintänä tontin kerroslukumerkintä on III ja tehokkuusluku e=0,40. 7

8 Kaavakartta 3.4 Rakennusoikeus Koko tontin pinta-ala on n m2. Samalle tontille sijoitetun palvelutalon osuus tontin pinta-alasta on 9970 neliömetriä. Yhtenäiskoulun tontin osan pinta-ala on n m². Tehokkuusluvun (e=0,4) mukaan koko tontilla sallittu rakennusoikeus on yhteensä kem², josta koulun tontin osalle on osoitettu kem². 8

9 Tällä hetkellä koko tontilla käytetty rakennusoikeus on yhteensä 5758 kem², josta Reikonlinnan palvelutalon osalta rakennusoikeutta on käytetty 2662 kem² (2703 brm²). Purettavan Kirkonkylän koulun kerrosala on 3030 kem² ja vanhan säilytettävän keittolarakennuksen 66 kem². Uuden yhtenäiskoulun rakennuspaikka on nykyinen koululle varattu tontin osa (kartan mukainen rasteroitu alue). 9

10 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Kirkonkylän koulun tontille rakennetaan yhtenäiskoulu, joka mitoitetaan noin 400 oppilaalle. Yhtenäiskoulun tilat mitoitetaan noin 30 esioppilaalle, perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 noin 300 oppilaalle, joista noin 20 on erityisoppilaita. Lukion tilat mitoitetaan n. 70 oppilaalle. Koulun tilat sijoitetaan uudisrakennukseen. 4.2 Laajuustiedot Yhtenäiskoulun oppilasmitoituksen perusteella rakennettavan koulun kokonaisalaksi tulee 7101 brm², joista oppimisen käyttöön 6351 brm². Muu tila tulee vapaan sivistystyön sekä iltakäytön tarpeisiin. Rakennuksen lämmitettäväksi tilavuudeksi tulee m3. Hyötyalaa koulukäyttöön saadaan 4234 hym². Vapaan sivistystyön, iltakäytön ja liikuntatoimen tarpeita varten varataan liikunta- ja kuntosali sekä iltakäytön varastot, yhteensä 500 m². 4.3 Kustannustiedot Koko hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat euroa / alv 0 % laaditun tavoitehintalaskelman mukaan / Haahtela-ind / hintataso Laskelmissa ei ole huomioitu hankerahoituksen ja tontin hankinnan kustannuksia. Nykyisin tontilla sijaitsevan Kirkonkylän koulun purkamiskustannukset on huomioitu euroa / alv 0% kokonaishinnassa. Tämä on lisätty tavoitehinta-arvion euroa / alv 0 % varsinaisiin rakentamiskustannuksiin. Hinta muodostuu seuraavasti: - Koulutilojen tilojen osuus on euroa (valtion koulurakentamisavun peruste) - Liikunta- ja iltakäytön tilojen osuus euroa (valtion liikuntapaikkojen rakentamisavun peruste) Hankkeen ensikertaisen irtaimen omaisuuden hankintakustannukset ovat noin euroa/ alv 0%. Liitteenä rakennustekniset kustannusarviolaskelmat ja erittelyt (LIITTEET 1-4). 4.4 Aikataulutiedot Hankkeen toteuttaminen, sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun hankintapäätöksen tekemiseksi. Hankkeen suunnittelu aloitetaan vuoden 2013 lopulla, urakkakilpailutus toteutetaan marraskuussa 2014 ja rakentaminen alkaa kevättalvella Koko hanke valmistuu vuoden 2016 kesäkuussa. 5 HANKKEEN RAHOITUS Kunnan talousarvioon vuodelle 2014, sekä taloussuunnitelmavuosille varataan rahaa hankkeen toteuttamista varten. Yhtenäiskoulun hankkeelle haetaan 10

11 valtionrahoitusta vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahoituspäätöksen tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa. Urjalan kunnan yhtenäiskouluhanketta on esitelty ELY-keskuksen ylitarkastaja Erja Metsärannalle pidetyssä neuvottelussa. Ylitarkastaja piti Urjalan kunnan hanketta tarpeellisena ja hyvin valmisteltuna. Hän näki hankkeella olevan hyvät mahdollisuudet valtionosuuksiin. 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Urjalan kunnanvaltuusto päätti , että Urjalan kirkonkylään rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. 6.1 Kouluverkkoselvitys Urjalan kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän pohtimaan Urjalan perus- ja lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Esityksessä otettiin huomioon tilasuunnittelu suhteessa oppilasmääriin, henkilöstösuunnittelu ottaen huomioon tulevan opetussuunnitelman muutokset, opetusteknologia, logistiikka ja ruokahuolto sekä yksikkökohtainen kustannusvertailu. Selvitys valmistui Selvityksen tuloksena oli, että investointipaine jo olevaan kouluverkkoon on lähes samaa suuruusluokkaa kuin suuri yhtenäiskouluinvestointi, koska jokaisella koulukiinteistöllä on korjaustarpeita. Tämän lisäksi käyttötalouden kustannusten arvioitiin pienentyvän enemmän kuin yhtenäiskouluinvestoinnin aiheuttamat kirjanpidolliset poistot. Syntyvät käyttötalouden kustannussäästöt aiheutuvat pääasiassa sivistyspalvelukeskuksen palkkauskustannuksista. Myös teknisen palvelukeskuksen kiinteistökustannukset pienevät, mikäli vanhat kiinteistöt saadaan realisoitua. Koulukuljetusten kustannukset todennäköisesti lisääntyvät kouluverkon tiivistyessä. Kirkonkylän koulun tontti tarjoaa uudelle yhtenäiskoululle kulkuyhteyksien ja kunnan väestön painopisteen kannalta hyvän sijainnin. Yhtenäiskoulu mahdollistaa tasa-arvoisen oppimisympäristön oppilaille. Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen takaa tulevaisuudessa vähintään yhden koulun toiminnan nykyisen Urjalan kunnan alueella mahdollisen kuntaliitoksen tapahtuessa. 6.2 Nykyisten koulujen laajuus ja oppilasmäärät Selvityshetkellä Urjalan kunnan alueella toimii kuusi koulukiinteistöä, joista alakouluja ovat Aseman koulu, Halkivahan koulu, Kirkonkylän koulu, Nuutajärven koulu ja Urjalankylän koulu. Yläkoulu on Huhdin koululla ja sen yhteydessä toimii Väinö Linnan lukio. Perus- ja lukio-opetuksen tilat ovat kaikissa kouluissa väljät opetustoiminnan harjoittamiseen lukuun ottamatta esiopetustiloja Aseman koululla. Koulutilojen pinta-alavertailu Urjalan kouluissa: kerrosala oppilasmäärä m2/oppilas Aseman koulu ,9 Halkivahan koulu ,3 Kirkonkylän koulu ,6 Nuutajärven koulu ,7 Urjalankylän koulu ,0 11

12 Huhdin koulu ,3 Väinö Linnan lukio ,0 Voimassaolevissa Opetushallituksen ohjeissa yhtenäiskoulun mitoituksen perusteena on m2 / oppilas. Suuri oppilaskohtainen ala vaikuttaa nostavasti kiinteistönpidon yksikkökustannuksiin. Kiinteistöpalvelukeskuksen käyttäjähallintokunnilta perimä sisäinen vuokra määräytyy kullekin kiinteistölle vuoden aikana kertyvistä kustannuksista. Kiinteistöpalvelukeskuksella ei ole tuottovaatimusta, joten sisäisen vuokran taso vaihtelee vuosittain riippuen siitä, mitä käyttötalouspuolen kunnossapitotöitä kiinteistöille tehdään. Nykyisten koulujen tilat ovat ylimitoitettuja oppilasmääriin nähden. Perusopetustilojen lisäksi on ylläpidettävä tarvittavia erityistiloja ja välineistöä, kuten käsityön opetuksen luokkia ja musiikin sekä kuvataiteen opetuksen vaatimia tiloja. Yhdistämällä kouluverkkoa tämän hankesuunnitelman mukaisesti kaikki oppilaat pääsisivät tasavertaiseen asemaan nykyaikaisiin opetustiloihin. 6.3 Oppilaskohtaiset kustannukset Tilastokeskuksen raportin ( ) mukaan vuonna 2011 Suomessa toimi 29 kunnallista alle 40 oppilaan peruskoulua, ja näistä kolme sijaitsee Urjalan kunnassa. Koulujen oppilaskohtainen kustannus Urjalan kunnan perusopetuksessa v oli /oppilas. Pienemmissä kouluissa kustannukset kasvoivat selvästi yli keskiarvon, ja perusopetuksen osalta alittui alakouluista vain Kirkonkylän koulussa ja Aseman koulussa. Huhdin koulussa oppilaskohtainen kustannus oli lähellä valtakunnan keskiarvoa. Valtionosuusperuste v kunnan esi- ja perusopetusikäisille 6-15-vuotiaille oli oppilasta kohden. 6.4 Nykyisten koulujen tilat ja toiminnot sekä tilakustannukset 1. Aseman koulu Aseman koulu on viimeksi peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1998 ja silloin tehdystä peruskorjauksesta oli rajattu pois liikuntasalisiipi ja pesutilat. Aseman koulun uudet laajennus- ja muutostyösuunnitelmat mm. uusine ruokala- ja esiopetustiloineen on valittu toteutettaviksi ja hankkeen tavoitehinnaksi on muotoutunut noin 1,4 miljoonaa euroa. Aseman koululla on käytössä hakelämmitys, joka lämmittää myös koulun tontilla sijaitsevaa rivitaloa. Varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella lämmin käyttövesi lämmitetään öljyllä. Laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa olevassa rivitalossa on kuusi asuntoa, joista saadaan vuokratuloja. Aseman koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat kouluverkkoselvityksen mukaan yhteensä noin euroa. Aseman koulu on jo nykyisten tilojen osalta toimiva ja peruskorjauksen ja laajennuksen myötä sen käytettävyys on entistä parempi. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 82:sta noin 95 oppilaan kouluksi. Uusi laajennus mahdollistaa myös hieman tätä lukua suuremman oppilasmäärän. Koulun keittiö on valmistuskeittiö. 12

13 2. Halkivahan koulu Halkivahan koulun vanha osa on rakennettu vuonna 1901 ja uudempi osa vuonna Vanhemman osan vesikatto on uusittu vuonna Halkivahan ryhmäperhepäivähoito toimii uuden koulun kiinteistössä. Halkivahan koulun tekninen kunto edellyttää tulevaisuudessa voimakkaita investointitarpeita. Halkivahan koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Halkivahan koulu on kahden erillisen rakennuksen koulukiinteistö. Molemmat kiinteistöt palvelevat koulun tarpeita kohtalaisesti lukuun ottamatta liikuntatiloja. Sisäliikuntatilat ovat tasoltaan korkeintaan välttävät. Tietoliikenneyhteydet koululla eivät palvele koulun hallinnon eivätkä opetuksen tarpeita, eikä niihin ainakaan toistaiseksi ole saatavissa parannusta. Urjalan kouluista Halkivahan koulu on ainoa, jossa ruokailuun ei ole erillistä tilaa, vaan oppilaat ruokailevat luokissa. Halkivahan koulun saniteettitilat ovat kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä, mikä on vastoin ohjeistuksia. Kiinteistö sijaitsee melko etäällä kyläkeskuksesta, mikä lisää tarvetta oppilaskuljetuksiin. Osa kylän lapsista käy alakoulua Punkalaitumen puolella mm. parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Oppilasmäärä oli tilastointipäivän mukaan 18 oppilasta, joista neljä oli esioppilaita. 3. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu on rakennettu 1970-luvun puolivälissä. Kirkonkylän koulun liikuntasaliin on tehty iv- ja lattiaremontti 1990-luvun lopulla. Muilta osin kiinteistö on elinkaarensa päässä ja vaatii joko täydellisen peruskorjauksen tai kiinteistön purkamisen. Kirkonkylän kouluun on haettu jo useamman vuoden ajan valtionosuutta täysimittaista peruskorjausta varten. Koulun tilat ovat toiminnallisesti melko hyvät, mutta erityisesti talotekniset puutteet tuovat koulun käyttömukavuuteen ongelmia. Pääongelmakohdat on tuotu esille YIT Kiinteistötekniikka Oy Kirkonkylän koulun kuntoarvioraportissa ja Urjalan kunnan tilaamassa Urjalan kirkonkylän koulu- Sisäilmaongelman selvitykset, jonka on laatinut Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo Merkittävin rakenteellinen ongelma on tasakaton vuotamisesta johtuva yläpohjan kostuminen. Yläpohjan elementin betonikuorien välissä sijaitsevaa märkää mineraalivillaeristettä ei voida käytetyn rakenteen vuoksi vaihtaa kohtuullisin kustannuksin. 13

14 Koululla toimii alakoulun 1-6 perusopetuksen vuosiluokkien lisäksi 1-6 pienryhmäluokka. Kiinteistön tiloissa on lisäksi sekä kaksi esiopetusryhmää lukuvuoden alusta alkaen että aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa. Esiopetuksen siirto koululle on pedagogisesti toivottu ratkaisu, mutta koululla ei ole käytössä ryhmien jakamisen kannalta tarvittavia tiloja. Laaja-alaisen erityisopetukseen ei pystytä osoittamaan omaa kiinteää opetustilaa. Oppilasennusteet osoittavat Kirkonkylän koulun oppilasmäärälle lievää kasvua. Koulu näyttäisi säilyvän reilun sadan oppilaan kouluna ilman kouluverkon yhdistämistäkin. Koulun 119 oppilaasta oli tilastointipäivän mukaan 22 kuljetusoppilasta, mikä on n. 18 % koulun oppilaista. Kuljetettavia oppilaita koululla on siis Urjalan kouluista suhteellisesti vähiten. Kirkonkylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. 4. Nuutajärven koulu Nuutajärven koululla on kaksi rakennusta, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1948, jonka keittiötilat on uusittu vuonna Uudempi osa on rakennettu vuonna 1979 eikä siihen ole tehty peruskorjausta. Uudemmassa osassa on toiminut Nuutajärven ryhmäperhepäivähoito vuodesta 2008 alkaen ja vanhassa koulurakennuksessa on vuokraasuntoja, joista kunta saa tuloja. Nuutajärven koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Nuutajärven koulu on nykyiseen oppilasmäärään nähden koulun tarpeisiin liian suuri kiinteistö, mutta koulun siirtymistä yhteen kiinteistöön rajoittaa koulun keittiö- ja ruokailutilojen sijoittuminen vanhalle osalle, jossa ei myöskään ole oppilaiden tai henkilökunnan saniteettitiloja. Koulun sisäliikuntatilat ovat erinomaiset ja niiden käyttöä tulisi tehostaa. Koulun tilastointipäivän mukaisista 24 oppilaasta 18 on kuljetusoppilaina, mikä on 75 % kaikista oppilaista. 5. Urjalankylän koulu Urjalankylän koulurakennusten kiinteistönomistus on epäselvä. Vanhempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1925 ja siihen on tehty keittiö- ja ruokailutilojen remontti vuonna Uudempi koulurakennus on valmistunut vuonna 1995 eikä siihen ole tehty peruskorjauksia. Urjalankylän koulun välittömiksi korjaustoimenpiteiksi todetaan öljylämmityksen uusiminen ja vanhan koulurakennuksen ulkomaalaus. Koulukiinteistössä sijaitsee myös asunto, josta kunta saa vähäisiä vuokratuloja. Urjalankylän koulun sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Urjalankylän koulun oppilasmäärä on osoittautunut ennustettavuudeltaan haasteelliseksi. Koululla aloitti kuluneella lukuvuodella iltapäivätoimintaryhmä. Koulun vanhassa osassa on tehty pieniä viihtyvyyttä lisääviä pintaremontteja. Uudempi rakennus, jossa on teknisen käsityön ja sisäliikunnan tilat on uudehko ja varsin toimiva koulun tarpeisiin. Urjalankylän tilastointipäivän mukaisista 23 oppilaasta 17 on koulukuljetuksessa eli n 74 % oppilaista kuljetetaan kouluun. 6. Huhdin koulu Huhdin koulun vanha rakennus on rakennettu vuonna 1958 ja laajennusosa vuonna Vanhempaan osaan on tehty ns. energiaremontti vuonna Huhdin koululla on 14

15 havaittu sisäilmaongelmia, joiden johdosta on teetetty selvityksiä ja tehty rakenteellisia tutkimuksia. Rakennuksen nykyinen ilmanvaihto on todettu riittämättömäksi vaadittuun tasoon verrattuna ja koko koulukiinteistö vaatisi laajan peruskorjauksen. Kesällä 2013 tehtiin tiloihin sisäilmaongelmien poistamiseksi välttämättömiä korjauksia pintarakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion sähkö-, lämpö- ja kiinteistönhoidon palkkakustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä noin euroa. Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion tarpeisiin tilojen mitoitus on riittävä. Toisaalta sisäliikuntatilat eivät ole yläkouluikäisille ja lukiolaisille mitoitettuja ja musiikin opetukseen ei koulussa ole siihen erityisesti rakennettua tilaa. Yläkoulun nykyisen 170 oppilaan oppilasmäärät laskevat syntyvyyden vähentymisen myötä oppilaan kouluksi. Lukion oppilasmäärä tulee jatkossa olemaan oppilasta, mitä voidaan pitää kovana tavoitetasona. Koulussa on tehtyjen tutkimusten perusteella laaja korjaustarve. LVI-saneerauksen lisäksi kiinteistö kaipaa perusteellista ajanmukaistamista toiminnan ja viihtyvyyden parantamiseksi. Opetustiloja on riittävästi, mutta opetuksen eriyttämiseen ja joustaviin ryhmittelyihin tarvittavia muunneltavia tiloja ei ole ja lisäksi koulun vanhemman osan saniteettitilat kaipaavat myös perusteellista korjausta. Lisäksi yksi merkittävä ongelmakohta on heikko tietoliikenneyhteys. Koulun sijainti Huhdin taajamassa on aiheuttanut sen, että koulun oppilaista yli 60 % on kuljetusoppilaita. Lukion oppilaille ei ole järjestettyjä kuljetuksia. Koulun sijainti kunnan keskustaajamassa olisi helpommin tavoitettava suuremmalle osalle oppilaista nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli Urjalan kunnassa ei järjestettäisi omaa lukiokoulutusta, kunta joutuisi maksamaan siitä huolimatta lukiokoulutuksen kustannuksia valtionosuusjärjestelmän kautta. 7. Nykyisten kiinteistöjen tulevaisuus Käytöstä poistuvien koulukiinteistöjen tulevaisuus pitää pohtia niiden jäljelle jäävän arvon, käyttöarvon tai muun ominaisuuden kautta. Käytännössä vaihtoehdot ovat myyminen tai purkaminen kokonaan tai osittain. 6.5 Pedagogiset perustelut Opetuksessa tarvittavan välineistön hankkiminen suuremmalle oppilasjoukolle on edullisempaa oppilasta kohden, mikä mahdollistaisi paremman varustelutason. Pienten koulujen ylläpito tuo mukanaan pedagogisia ja taloudellisia haasteita. Suurempi kouluyksikkö takaa tehokkaamman henkilöstöresurssien käytön, tasalaatuisen ja nykyistä laadukkaamman oppimisympäristön. Pienessä koulussa yhtä oppilasta kohden annetaan laskennallisesti enemmän opetusta, mutta opetus ei välttämättä vastaa opetusryhmän yksittäisen oppilaan tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla, koska yhdellä opettajalla on jopa neljä luokka-astetta yhtä aikaa opetustilanteessa. Tällä tavalla ei myöskään voida taata oppimisen tasa-arvoisuutta. Toisaalta ei ole myöskään opettajan työn kannalta mielekästä tai tarkoituksenmukaista, jos opetusta on annettava useammassa eri koulussa ja siirtyminen koulusta toiseen tapahtuu työaikana, jolloin osa käytetystä työajasta ei vastaa opetustehtävien hoitamista. 15

16 Toinen merkittävä näkökohta opetuksen kannalta on ainevalinnaisuuden merkityksen korostaminen. Erityisesti kielten opetuksessa vain suurempi kouluyksikkö voi tarjota riittävän monipuolisen kielivalikoiman. Sama koskee erilaisia taito- ja taideaineita. Pelkän yläkoulun ja lukion toimiminen samassa yksikössä ei takaa riittävän suurta oppilasmäärää esimerkiksi taito- ja taideaineiden opettajien opetusvelvollisuuden edellyttämään tuntimäärään nähden. Opettajat keräävät nyt tuntejaan erillisistä alakouluista, mikä aiheuttaa työajan käyttöä matkustamiseen, josta aiheutuu kustannuksia ns. huojennustunteina. Monipuolistuvan kielivalikoiman aloittaminen opetussuunnitelman valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti jo alakoulussa tai ruotsin kielen opetuksen alkaminen jo kuudennelta luokalta lukuvuoden 2016 aikana nykyisen seitsemännen luokan sijaan aiheuttaa haasteita ja mahdollistuisi vain suuremmassa opetusyksikössä riittävän tehokkaalla tavalla. Tietotekniikka on merkittävä nykyaikaisena opetusvälineenä. Uusi rakennettava yhtenäiskoulu mahdollistaa sellaisten suunnitteluratkaisujen käytön, jossa oppimisympäristö voidaan saattaa tulevaisuuden oppimisen tasolle kaikille oppilaille. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT Kouluverkkotyöryhmän raportissa esitettiin kaksi muuta vaihtoehtoista ratkaisua. Se, että jatketaan nykyisellä kouluverkolla, ja se, että keskitetään kaikki opetus yhteen rakennukseen. Kouluverkkotyöryhmä näki, että jatkaminen nykyisellä verkolla ei ole missään olosuhteissa järkevää. Yhden koulurakennuksen malli sai jonkun verran kannatusta. Olevista vaihtoehdoista valtuusto päätyi tämän hankesuunnitelman malliin. 7.1 Nykyisten koulutilojen korjaus ja laajennus Kirkonkylän koulun nykyiset tilat edellyttävät perusteellista peruskorjausta, jonka korjausaste tulee olemaan yli 70%, mikä on valtion rahoittamien korjaushankkeiden rahoitukset yläraja. Korjattuina erillisiin Kirkonkylän ja Huhdin nykyiset koulurakennuksiin sijoittuu päällekkäisiä toimintoja ylimääräisinä investointeina (liikunnan ja hallinnon sekä taito- ja taideaineisen tilat). 7.2 Seuraukset ellei hanke toteudu Pienten, kunnan opettajien virkarakennetta kasvattavien koulujen peruskorjauskierre jatkuu, mikäli kouluverkko jatkaa nykyisellään. Ylimääräisten tilojen ylläpitokustannukset aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa joudutaan huonokuntoisimpia rakennuksia sulkemaan hallitsemattomasti, jolloin joudutaan turvautumaan yllättäviin, pikaisiin ja kalliisiin tilapäisratkaisuihin. 8 MITOITUSPERUSTEET 8.1 Oppilasennusteet, opetusryhmät ja viikkotuntimäärät Uuteen koulukokonaisuuteen sijoittuu noin 410 oppilasta. Esiopetusta annetaan noin 30 oppilaalle. Perusopetusta noin 320 oppilaalle vuosiluokilla 1-9, joista noin 180 oppilasta on 1-6 luokilla, 120 luokilla 7-9 ja eritysiopetusta 20 oppilaalle. Lukio-opetusta annetaan noin 70 oppilaalle. 16

17 Oppiaineiden viikkotuntimäärät on laskettu voimassa olevasta tuntijaosta (arvioituna yläkoulun oppilaiden kolmen lukuvuoden valintoja seuraten valinnaisaineiden tuntimääriä) Oppilasennusteet ja viikkotuntimäärät on esitetty liitteissä olevissa taulukoissa (LIITTEET 5-6). 8.2 Henkilöstö Koko hankkeen henkilöstömäärä: Rehtorit 2 Esiopettajat 2 Luokanopettajat ja lehtorit 32,6 Avustajat 6 Opinto-ohjaaja 1 Oppilashuolto 3 Toimistohenkilökunta koulu 1 Ruokapalvelut 3 Siivous 3 Kiinteistönhoito 1 9 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA Nykyiset toiminnot sijoittuvat useaan eri rakennukseen. Tilat toteutetaan kokonaan uuteen rakennukseen. Koko hankkeen tilaohjelman hyötyalatarve on 4734 hym2. Esi-, perus- ja lukio-opetuksen hyötyalatarve on 4234 hym2 eli 10,2 m2 oppilasta kohti. Liikuntatoimen lisätilantarve on 470 hym2. Muun iltakäytön tilantarve on 30 hym2. Liitteenä on tilaohjelmataulukko (LIITE 7). 10 Tontinkäyttösuunnitelma Tontinkäyttösuunnitelmassa on kaaviomaisesti esitetty, miten oppilas- ja huoltoliikenne saadaan jäsenneltyä turvallisesti Vanhainkodintieltä. Huolto-,saatto- ja paikoitusliikenne erotetaan omiksi kiertoajoperiaatteella. Piha-alue jäsentyy ala- ja yläkoulun omiksi pihoikseen tontin eri tasoille. Suunnitelmassa esitetään tilojen laajuus sijoitettuna osittain 2-3 kerrokseen siten, että nykyinen rakennus voi toimia koulukäytössä koko rakentamisajan. Kaaviossa alimpaan kerrokseen sijoittuvat liikuntasali, keittiö, ruokasali sekä aineluokkia. Nykyisen koulun tasolle tulee hallinto ja opetustiloja. Ylimpään kerrokseen sijoittuvat loput opetustilat. Tilat on mahdollista jäsennellä koko rakennuksen keskiötä yhdistävän avoimen tilan ympärille. Se avautuu keskimmäisen kerroksen sisääntuloaulasta kirjastotilan kautta välituntipihoille ja ylempään ja alempaan kerrokseen. (LIITE 8). 17

18 11 SUUNNITTELUTAVOITTEET Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja toiminnallisuus. Rakennuksesta tulee suunnitella esteetön. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A Kouluyksikön kokonaisuuden tavoitteet Pedagogiset tavoitteet Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhtenäiskoulu on turvallinen, korkeatasoista perusopetusta antava koulu, jossa oppilas kasvaa itsensä ja toiset hyväksyväksi, lahjakkuutensa ja luovuutensa hyödyntäväksi kansalaiseksi. Opetukselliset tavoitteet on kirjattu valtakunnalliseen, kuntakohtaiseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Niiden asettamat vaatimukset tulee ottaa huomioon ja rakentaa koulu, joka täyttää paitsi nykyiset myös tulevaisuuden vaatimukset eri oppiaineiden opetuksessa. 18

19 Rakentamisvaiheen aikana valtakunnallista opetussuunnitelmaa uudistetaan. Uuden rakennuksen tulee vastata näihin haasteisiin, joita tulee ehkä vasta rakentamisen aikana. Myös alakoulujen oppilaiden viikoittainen tuntimäärä on kasvamassa. Yleisopetuksen lisäksi koulussa annetaan erityisopetusta pienryhmissä mm. oppimisvaikeuksista ja/tai sosioemotionaalisista ongelmista kärsiville oppilaille. Pienryhmäerityisopetus keskitetään yhtenäiskouluun. Eri yksiköiden sijaitseminen samassa rakennuksessa mahdollistaa yhteistyön esiopetuksen, sekä perus- ja lukio-opetuksen välillä. Monipuoliset kädentaitojen sekä taideaineiden opetustilat tuovat lisämahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja hyödyttävät sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaita ja opettajia Tilakohtaiset tavoitteet Ruokasali tulee rakentaa viihtyisäksi ja monimuotoiseksi niin, että se mahdollistaa kouluravintolatoiminnan lisäksi käytön oleskelutilana sekä esim. mediatilana käsikirjastoineen ja tietokonepäätteineen. Tilaa voi käyttää pienten ryhmien opiskelu- ja tutkimustoimintaan. Ruokasalia voi käyttää myös suurryhmäopetustilana ja kokoustilana Iltakäytön huomioiminen Rakennuksen hyödyntäminen kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti on huomioitava suunnittelussa. Tiloja tarjotaan seuroille, yhdistyksille, kansalaisopistolle yms. toimijoille iltakäyttöön. Tilojen saavutettavuus ja rakennuksen jakaminen iltakäytön alueisiin on otettava huomioon Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto-, huoltoliikenne- ja paikoitusalueiksi sekä jäsennellyksi välitunti- ja leikkipihaksi. Pihalle suunnitellaan sekä aurinkoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojaisia paikkoja. Piha suunnitellaan helposti valvottavaksi - katvealueita vältetään. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta-alue tulee olla valaistu riittävässä määrin. Pihalle suunnitellaan yhtenäisiä kasvillisuusalueita ja istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. Piha mahdollistaa ulko-opetustilan alkusyksyn ja loppukevään opetusjärjestelyjen monipuolistamiseksi. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja koulusta tulee järjestää turvallisia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Kuljetusoppilaiden jättö- ja ottopaikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös vanhempien saattoliikenne henkilöautoilla on huomioitava. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. Teknisen työn huoltoliikenne tulee järjestää turvallisesti. 19

20 Piha-alueelle tulee saada kenttäalue ja mahdollisesti monitoimikenttä, joka mahdollistaa monipuoliset pallopelit ulkona Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. Lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo n50 = 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan luokka A (päiväkodit, ET 140 kwh/brm²/a ja opetusrakennukset ET 120 kwh/brm²/a). Energiatehokkuusluku mukautetaan voimassa oleviin lämmöneristysmääräyksiin ja -ohjeisiin. Kyläkuvalliset tavoitteet Uusien rakennuksien ja ulkotilojen suunnittelulla tulee luoda kyläkuvallisesti sekä moderni että innostava, mutta samalla oleviin rakennuksiin mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sopiva julkinen rakennus. Osa uusista aula- ja käytävätiloista suunnitellaan kahden kerroksen korkuisiksi 20

21 12 RAKENTAMISEN TAVOITTEET 12.1 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet. Koulu on 2-3kerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään rakentamisajankohdan määräyksiä. Paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristys toteutetaan määräysten mukaan. Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, koulukäyttöön soveltuvia materiaaleja. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään LVIA-tekniset tavoitteet LVIA -suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2x25v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas, terveellinen ja vedoton sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Rakennukseen suunnitellaan käyttäjiä palveleva, havainnollinen energian kulutuksen mittausjärjestelmä, joka liitetään kiinteistövalvomoon. Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon ja lämmitys toteutetaan pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Myös vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen ja lämmitysjärjestelmän (maalämpö, aurinkokennot) mahdollisuus selvitetään suunnitteluvaiheessa, kysymykseen voi tulla myös ns. hybridilämmitys. 21

22 Patteripiirien runkojohtojen mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisesti myöhemmin tehtävät laajennukset. Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina tai komposiittiputkista. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Myös keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen. Rakennuksen vuotuiseksi veden ominaiskulutustavoitteeksi ja suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 0,60m3/Rm2. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S3 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Poikkeuksena on keittiö, jonka sisäilmaluokan tulee olla S2. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmamääriä tulee voida muuttaa huonekohtaisella lämpötila-/ hiilidioksidiohjauksella ja puhaltimien taajuusmuuttajilla. Tällaisissa tiloissa tulee ilmamääriä voida lisätä tehostuskäytössä 20 %. Auringon aiheuttama ylilämpö tulee estää rakenteellisella, ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella LTO. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M2-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1- ja M2-tasoa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan P2-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC- tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää ns. Lon- väylää. Valvomossa tulee olla selainpohjainen suomenkielinen käyttöliittymä. Huoltokirja Kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja, johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoimisen ja kokoamisen tekee LVIA -suunnittelija. Tavoitteena on, että huoltokirja voidaan myöhemmin liittää kunnan kiinteistöjen ylläpitojärjestelmään. 22

23 12.3 Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason tulee olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Sähkötilat ja kiinteistön jakeluverkko Kiinteistöön rakennetaan tarpeen mukaiset tilat sähkö-, turva - ja teleteknisille järjestelmille. Kiinteistö liitetään energialaitoksen jakeluverkkoon maakaapelein. Kiinteistön pääkeskukselle varataan oma tila. Pääkeskus on rakenteeltaan kennokeskus ja se varustetaan kytkinvarokelähdöillä. Kiinteistön sähkönjakelu toteutetaan TN-S- järjestelmällä (liittymisjohtoa lukuun ottamatta) jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen sähkönjakelu pääkeskuksesta ryhmäkeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan johdonsuojakatkaisijoilla sekä vikavirtasuojakytkimillä. Kiinteistön sähköenergian kulutus mitataan energialaitoksen ohjeen mukaisesti. Keittiön sähkön kulutus on voitava mitata tarvittaessa erikseen. Takamittaukset toteutetaan Rakentamismääräyskokoelman D3 mukaisesti. Rakennuksen varustaminen varavoimajärjestelmällä selvitetään siten, että sähkö tuotetaan varavoimakoneella tai varustetaan ulkoisen voimakoneen liitosmahdollisuudella. Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Kiinteistö varustetaan ylijännitesuojilla sekä loisteho- ja yliaaltosuodatuksella. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyjä, erilliset hyllyt vahvaja heikkovirtakaapeleille. Tulipalon aikana toimiviksi tarkoitettujen järjestelmien kaapeleille asennetaan palonkestävät johtotiet. Toimisto- ja luokkatilat varustetaan johtokanavilla, yksittäiset pisteet uppoasennuksena putkeen. Kaikki kaapelit ovat halogeenivapaita, nipussa paloa levittämättömiä sekä vähäsavuisia. Paloalueiden väliset läpiviennit tiivistetään ETA- hyväksytyillä läpivienneillä. Suunnittelussa tarkennettaviin turva- ja teletiloihin asennetaan antennijärjestelmän, yleiskaapelointijärjestelmän, poistumistievalaistusjärjestelmän, paloilmoitinjärjestelmän, murtohälytys-, videovalvonta-, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä hätäkuulutus- ja äänentoistojärjestelmän keskuslaitteet. 23

24 Valaistus ja pistorasiat Valaistus toteutetaan noudattaen standardin EN vaatimuksia valaistuksen laadun ja valaistusvoimakkuuden suhteen eri tiloissa käytön asettamat erityisvaatimukset huomioiden. Luokka-, oleskelu- ja toimistotilojen värintoistoindeksi Ra on vähintään 80. Valaistuksen laadun ja energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi käytetään valaistuksessa energiatehokkaita, hyvän hyötysuhteen omaavia ja helposti puhdistettavia valaisimia. Valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla ja pitkäikäisillä valonlähteillä. Led-valaisimia käytetään siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Valaistuksen ohjauksessa käytetään läsnäolo- ja valoisuusantureita sekä aikaohjausta. Sisävalaistuksessa hyödynnetään ulkoa saatavaa luonnonvaloa, käytävä- ja aulatiloissa käytetään energiankulutusta minimoivaa poissaolo-ohjausta. Teknisten- ja aputilojen valaistusta ohjataan läsnäoloanturein. Valaistuksen säädössä käytetään Dali- ohjausjärjestelmää. Alue- ja ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Henkilökunnan autopaikoille asennetaan pistorasiakotelot autojen lämmitystä ja sähköautojen latausta varten. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Kaikki 1- vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Tietoliikennejärjestelmät Lähiverkkojärjestelmää ( lähiverkot IEEE 802,3 ) varten rakennukseen toteutetaan yleiskaapelointi. Lisäksi yleiskaapelointia käytetään puhelinsisäjohtoverkkona. Kiinteistö liitetään kunnan ATK-järjestelmään valokuitukaapelilla. Myös pää- ja alajakamoiden väliset yhteydet rakennetaan valokuituyhteydellä. Laitekaapit /- telineet asennetaan omiin teletiloihin. Sisäjohtoverkon kaapelointi rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmänä noudattaen voimassa olevia standardeja EN Lisäksi yleiskaapelointi toteutetaan siten, että se täyttää luokan EA siirtotiet ( 90 m ) ja kategorian 6A komponentit vaatimukset. Rasioina käytetään 2xRJ-45 rasioita. Telepistorasiat kytketään EIA/TIA 568 A mukaan. Kiinteistöön toteutetaan langaton WLAN-verkko. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan kuulutuksia ja välituntisoittoja varten äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmä. 24

25 Järjestelmän toteutuksesta sähkösuunnittelija neuvottelee paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit / ovipuhelinlaitteet asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Kiinteistöön asennetaan aikakellojärjestelmä. Turvallisuusjärjestelmät Kiinteistö varustetaan määräysten ja ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella. Kulunvalvontaa ja ovien lukitusta varten kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä on voitava liittää ja käyttää yleistä tiedonsiirtoverkkoa käyttäen. Järjestelmä koostuu PC- pohjaisesta keskuslaitteesta, ohjelmistoista, kulunvalvonta etälukijoista tarvittavine elektroniikkayksikköineen, ovien aikaohjelmistosta ja valvontalaitteista. Järjestelmän laitteet ovat akkuvarmistettuja mahdollisen sähkökatkoksen varalta. Kiinteistön kaikkiin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä. Murtotapahtumien havaitsemiseksi kiinteistöön asennetaan kulunvalvontajärjestelmään integroitu rikosilmoitusjärjestelmä. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan pääsisäänkäyntejä ja pääkäytäviä sekä nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoitin liitetään välittimellä aluehälytyskeskukseen. 25

26 LIITTEET 8 kpl Liite 1, Hanketekijät 2 sivua Liite 2, Perustamiskustannukset uudis pääryhmittäin 2 sivua Liite 3, Perustamiskustannukset uudis yhteenveto 1 sivu Liite 4, Tilaluettelo, uudishinta, 4 sivua Liite 5, Oppilasennusteet, 2 sivua Liite 6, Viikkotunnit ja ryhmäkoot, 1 sivu Liite 7, Yhtenäiskoulun tilaohjelma, 3 sivua Liite 8, Tontinkäyttösuunnitelma, 1 sivu 26

27 LIITE 1 Hanketekijät (2 sivua) 27

28 28

29 LIITE 2 Perustamiskustannukset uudis- pääryhmittäin (2 sivua) 29

30 30

31 LIITE 3 Perustamiskustannukset uudis- ja yhteenveto 31

32 LIITE 4 Tilaluettelo, uudishinta (4 sivua) 32

33 33

34 34

35 35

36 LIITE 5 Oppilasennusteet (2 sivua) koko kunnan oppilasennuste 1/2 36

37 Yhtenäiskouluhankkeen oppilasennuste 2/2 37

38 LIITE 6 Viikkotunnit ja ryhmäkoot 38

39 LIITE 7 Yhtenäiskoulun tilaohjelma (3 sivua) 39

40 40

41 41

NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus

NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus Nikkilän sydämen päiväkoti Hankesuunnitelman liite 10 NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus Iso Kylätie 12, 04130 Sipoo 2 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 2 TEKNISET JÄRJESTELMÄT... 4 2.1 Sähköliittymä

Lisätiedot

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli Nykyinen liikuntahalli RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 HANKESUUNNITELMA päivitetty 14.06.2016 JOENSUUN TILAKESKUS Länsikatu 15, rakennus 2 80100 Joensuu puh. (013) 267 7111 faksi

Lisätiedot

MASKUN KURITTULAN KOULU. HANKESUUNNITELMA 11.2.2016, täydenn. 15.2.2016 MASKU

MASKUN KURITTULAN KOULU. HANKESUUNNITELMA 11.2.2016, täydenn. 15.2.2016 MASKU Liite Kvalt 9..01 5 MASKUN KURITTULAN KOULU HANKESUUNNITELMA 11..01, täydenn. 15..01 MASKU Täydennys, kunnanhallitus 15..01: Rakennettavan koulun pinta-ala suhteessa oppilasmäärään suunnitellaan vastaamaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio Juankosken päiväkoti, kustannusarvio 25.02.2016 Uudisvaihtoehto Olemme arvioineet Juankosken päiväkodin uudisrakennushinnan. Kustannukset on laskettu arvioituun Juankosken hintatasoon 03/2016. Laskelma

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 1 KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 1.6.2016 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SELOSTUS HANKKEESTA 1.1 Hankesuunnitelman

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Itäreimarintie 5 ja Pallokuja 5, Esirakentaminen Hankenumero 2080109 Sijainti Yhteenveto Hankkeen nimi Staran

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti)

LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA. Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) LOIMAAN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA Yhtenäiskoulu (Hirvikoski) KH 18.11.2013 (päivitetty kaupunginvaltuuston 11.11.2013 päätöksen mukaisesti) 0 1. Johdanto Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.10.2009 (96 ) Loimaan

Lisätiedot

Uudenkaupungin uimahalli

Uudenkaupungin uimahalli Uudenkaupungin uimahalli Tavoitehinta-arvio 30.11.2015 2 (3) Uudenkaupungin uimahalli Tavoitehinta-arvio 1 Yleistä Laskennan lähtötietoina on käytetty arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy:n arkkitehtiluonnoksia

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA MUISTIO 1 (5) Tilaaja: Orimattilan kaupunki / tilapalvelu PL 46 16301 Orimattila Hanke: Orimattilan urheilutalo Uudisrakennus, 1. ja 2. vaihe LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA 1. YLEISTÄ Laskelmat

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 14.06.2016 Sivu 1 / 1 3411/2015 02.08.00 31 Kulttuurilautakunnan lausunto Meri-Matin hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825 6113 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Suolahden yhtenäisperuskoulun hankesuunnitelman hyväksyminen 64/02.07.

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Suolahden yhtenäisperuskoulun hankesuunnitelman hyväksyminen 64/02.07. Tekninen lautakunta 3 27.01.2016 Tekninen lautakunta 78 20.07.2016 Suolahden yhtenäisperuskoulun hankesuunnitelman hyväksyminen 64/02.07.00/2016 TELA 27.01.2016 3 Äänekosken kaupungin tilapalvelut on tehnyt

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Ruotsinkielinenkielinen koulukeskus Tilaohjelma ISO RKK, VE1

Ruotsinkielinenkielinen koulukeskus Tilaohjelma ISO RKK, VE1 Tilakonsultit TM2 Oy Loviisan kaupunki 5.11.2015 Ruotsinkielinenkielinen koulukeskus Tilaohjelma ISO RKK, VE1 Oppilasmäärät Koulun oppilasmäärä yhteensä 694 Alakoulu 200 Haddom 58 Tessjö 46 Yläkoulu 270

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi

KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi Valtuusto 72 10.09.2012 Söderkullan koulukeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 281/10.03.02/2012 281/10.03.02/2012 KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto 23.4.2012 Valmistelija: opetusjohtaja Annelie

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen TOIMITILAT Riihenmäen yhtenäiskoulu Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen Aikataulu: Rakentamisen aloitus 11/2015 Budjetti: 15 300 000 Nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakennetaan laajennusosa,

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v 665/001/2016 Sivistyslautakunta 29.11.2016 138 WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Sisällysluettelo 1. Yhdenvertaisuuslaki 3 2. Ketä koskee, kenen on vastuu 3 3. Koulut ja

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila

Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila Tilakeskus 31.3.2015 Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila Parrukatu 4 Väistötilojen rakentaminen Hankenumero 8033126 Tilakeskus Sosiaali- ja terveysvirasto Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 123 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Lasten päiväkoti Yliskylän uudisrakennuksen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman hyväksymiseksi HEL 2016-002292

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA

SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN RAKENNUTTAJASEMINAARI 25.8.2016 TIETOTURVA KIINTEISTÖN- OMISTAJAN KANNALTA SUOMEN SUURIN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIYRITYS 2100 Asiantuntijaa 350 2100 Strategian mukaista vahvaa

Lisätiedot

HANKINTAHINTA, KORJAUS - HINTAERITTÄIN

HANKINTAHINTA, KORJAUS - HINTAERITTÄIN 28.8.2015 Sivu 1/1 Matti Antikainen Rimako Oy Hanke: KANKAANPLK 003 Kankaanpään liikuntakeskus, korjaus ja laajennus Jämintie 10 38700 Kankaanpää Vaihe: Paikkakunta: HANKINTAHINTA, KORJAUS - HINTAERITTÄIN

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ LEMPÄÄLÄSTÄ

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ LEMPÄÄLÄSTÄ MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ LEMPÄÄLÄSTÄ Myydään vuonna 2009 valmistunut tuotantokiinteistö moottorintien tuntumasta Lempäälän Marjamäestä. Alueella runsaasti pihatilaa ja laajennusmahdollisuus. Kohde

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot