YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset"

Transkriptio

1 YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset 1/5 Kaupunkiseudut hajautuvat: väestöntiheys laskussa Maankäyttöä kehitetään yhä kuntakeskeisesti, ei kaupunkiseutukokonaisuuksien näkökulmasta Lähtökohta: Millaiset edellytykset kaupunkiseuduilla on strategiseen maankäytön suunnitteluun? Vaikuttavatko kuntarajat siihen, miten yhdyskuntarakenne kaupunkiseuduilla kehittyy? Muun muassa näihin kysymyksiin tutkimushankkeen raporteissa annetaan vastauksia. Tutkimuksen aineisto on kerätty viidellä case-kaupunkiseudulla. Kultakin kaupunkiseudulta mukana oli keskuskaupungin lisäksi yksi ympäröivä kunta: Jyväskylän seudulla Uurainen, Kuopion seudulla Siilinjärvi, Oulun seudulla Haukipudas, Turun seudulla Lieto ja Vaasan seudulla Mustasaari. Kaupunkiseudut hajautuvat. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt yhdyskuntarakenteen analyysit osoittavat, että kaupunkiseutujen kasvusta merkittävä osa kohdistuu hyvin matalan väestöntiheyden alueille. Vähintään kaksi autoa omistavien kotitalouksien osuus on kasvanut. Lisäksi tutkituilla kaupunkiseuduilla taajamien keskimääräinen väestöntiheys on ollut pääsääntöisesti laskussa jo pitkään. Tässä mielessä sana hajautuminen kuvaa suomalaisten kaupunkien kehitystä paremmin kuin sana tiivistyminen. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen vaikeuttaa julkisten palvelujen järjestämistä ja lisää entisestään riippuvuutta yksityisautoilusta. Keskeinen päätelmä: kaupunkiseutuja kehitetään yhä kuntakeskeisesti. Vaikka kaupunkiseutu on useimmiten selkeä toiminnallinen kokonaisuus, ei maankäytön suunnittelulle useimmiten ole luotu kuntien kesken selkeitä, yhtenäisiä pelisääntöjä. Kuntarakenne on kytköksissä maankäytön suunnitteluun. Kaavoitus on viime kädessä kuntien vastuulla, minkä lisäksi kunnilla on veronkanto-oikeus. Seurauksena on usein jopa kuntien välille muodostuva kilpailuasetelma. Pahimmillaan suunnittelematon, kuntakeskeinen maankäyttöpolitiikka johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen ns. hajakaavoituksen, hallitsemattoman hajarakentamisen ja kaupan suuryksiköitymisen muodossa.

2 Tarvitaanko kuntien välistä yhteistyötä vai kuntaliitoksia? 2/5 Kaupunkiseutujen kuntaliitokset eivät ratkaise maankäytön ongelmia automaattisesti Maankäytön suunnitteluyhteistyö ei toistaiseksi ole ollut tehokasta. Tutkimuksessa haastatellut viranhaltijat ja luottamushenkilöt suhtautuivat pääsääntöisesti varauksellisesti yhteistyön purevuuteen. Ongelmana pidettiin erityisesti sitä, ettei kunnista löydy poliittista tahtoa sitoutua maankäytön suunnittelun kuntien väliseen yhteistyöhön. Elinkeinopoliittinen yhteistyö, maankäytön erilaiset rakennemallit ja muut vastaavat yhteistyön työkalut ovat voineet avata uusia seudullisia näkökulmia kuntien kehittämistyöhön. Ajattelutapa on kuitenkin yhä pääsääntöisesti kuntakeskeinen. Lisäksi monessa pienessä kunnassa ei ole riittäviä kaavoitusresursseja, joko poliittisista tai taloudellisista syistä johtuen. Myöskään kuntaliitokset kaupunkiseuduilla eivät automaattisesti johda eheytyneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Olennaista on se, millaisia toiminnallisia kokonaisuuksia kuntarajat sulkevat sisäänsä, ja se, millainen maankäytön suunnittelukulttuuri uuteen kuntaan syntyy. Kuntaliitokset asettavat hallintokulttuurin koetukselle, sillä yhteenliittyvien kuntien maankäyttökulttuurit ovat voineet aiemmin poiketa toisistaan voimakkaasti. Maankäyttöä tulisi suunnitella sen mukaan, ollaanko maalla vai kaupungissa ei sen mukaan, missä kuntaraja kulloinkin sijaitsee. Toiminnallisilla kriteereillä (esimerkiksi työssäkäyntialue-kriteerillä) määritellyille kaupunkiseuduille mahtuu niin sanotun kaupunki maaseutu-jatkumon erilaisia alueita, ja siten myös erilaisia joustavan sääntelyn tarpeita oli seudun kuntarakenne millainen hyvänsä. Liian yksipuolisia pelkistyksiä kaupunkiseutujen yhdyskuntajärjestelmistä onkin syytä välttää. Toisaalta maaseudun elinvoimasta keskusteltaessa kaupunkiseutujen lähimaaseutua, jossa kasvupaine on paikoin kova, ei tule sekoittaa syvään maaseutuun, joissa suunnittelutarve on erilainen kuin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutujen kokonaisvaltainen suunnittelu vaikeaa. Kaupunkiseuduille kohdistuva kasvu on miellettävissä resurssiksi, jota voitaisiin hyödyntää määrätietoisesti. Seuduille kohdistuva kasvu kanavoituu kuitenkin osittain suunnittelemattomasti mm. haja-asutusalueelle. Suunnittelematta jättämiselläkin on seurauksensa, sillä se, minne asuminen ja kaupan kasvu suuntautuu, vaikuttaa edellytyksiin ylläpitää julkisia palveluja. Strategisen tavoitetyhjiön käsite kuvaa asetelmaa, jossa viranomaissuunnittelijat ja kaavoittajat eivät kykene hallitsemaan maankäyttöä halutulla tavalla. Tällöin kaupunkiseutu kasvaa ikään kuin orgaanisesti; osin hallitsemattomasti, osin erilaisten yksityisten toimijoiden ehdoilla.

3 TUTKIMUKSEN VIISI CASE-KAUPUNKISEUTUA 3/5 Jyväskylän seutu Keskusta-alueen väestönkasvu erottaa Jyväskylän seudun muista tutkituista kaupunkiseuduista. Jyväskylän kantakaupungin (etäisyys alle 2km seutukeskukseen) väestömäärä on tasaisesti noussut yli 20 vuoden ajan. Muilla kaupunkiseuduilla keskustan tuntumassa asukkaiden lukumäärä on pysynyt melko vakaana. Merkittävä osa kasvusta kohdistuu matalan väestöntiheyden alueille, joskin muihin seutuihin verrattuna hajautumisen vauhti on hillitty. Kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla väestönkasvusta merkittävä osa kohdistuu alueille, joiden väestöntiheys on hyvin matala. Vain pieni osa väestönkasvusta kohdistuu alueille, joiden väestöntiheys on riittävä esimerkiksi kannattavan joukkoliikenteen järjestämiseksi. Tilanne on pääpiirteiltään sama myös Jyväskylän seudulla. Muihin tutkittuihin kaupunkiseutuihin verrattuna hajautumiskehitys Jyväskylän ja Oulun seuduilla on kuitenkin hillittyä. Jyväskylän seudun haasteena voidaan pitää erilaisten maankäyttökulttuurien yhteensovittamista. Jyväskylän seutu on tutkittujen seutujen kohdalla poikkeuksellinen, sillä tapahtuneiden kuntaliitosten myötä merkittävä osa seudun sisäisistä jännitteistä purkautui tai on purkautumassa. Viranhaltijayhteistyö pohjusti kuntaliitoksia. Haastattelujen perusteella Jyväskylän seudun kuntaliitoksia on seurannut jonkin verran ristiriitoja, jotka ovat liittyneet maankäytön suunnittelun toimintatapojen yhteensovittamiseen. Muiden tutkittujen seutujen tilanteisiin verrattuna ilmapiiriä ei voi kuitenkaan pitää erityisen huonona. Jokseenkin poikkeukselliselle tilanteelle on tunnistettavissa erilaisia syitä: esimerkkeinä voidaan pitää pitkään jatkunutta maankäytön viranhaltijoiden keskinäistä yhteistyötä ja elinkeinoyhteistyötä kuntien välillä. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdyskuntarakenne oli myös ollut jo pitkään poikkeuksellisen selkeästi yhtoiminnallinen kokonaisuus. Kuntien välillä ei myöskään ollut mitään ilmeistä kulttuurista tai poliittista syytä, joka olisi ylläpitänyt erillisiä, itsenäisiä kuntia. Oulun seutu Harvimmin asuttujen alueiden pieni osuus väestönkasvusta erottaa Oulun seudun muista tutkituista kaupunkiseuduista. Yleisesti voidaan sanoa, että kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla väestönkasvusta merkittävä osa kohdistuu alueille, joiden väestöntiheys on hyvin matala. Tässä suhteessa Oulun seudulla tilanne on jonkin verran poikkeuksellinen muihin tutkittuihin kaupunkiseutuihin verrattuna, sillä kaikkein harvimmin asutuille alueille kohdistuu seudulla suhteellisen pieni osuus kasvusta. Toisaalta myös kaikkein korkeimpien väestöntiheyksien alueiden (yli 50 as/ha) osuus väestönkasvusta on Oulun seudulla pienempi kuin esimerkiksi Jyväskylän ja Kuopion seuduilla. Keskustan tuntumassa (etäisyys alle 2km seutukeskukseen) väkiluku on vuoden 1990 jälkeen kasvanut vain vähän. Kokonaisuudessaan Oulun seudun väestönkasvu on ollut jo pitkään voimakasta. Yllättävä liitospäätös? Seudulla tehtyjä haastatteluja leimasi turhautuminen esimerkiksi joidenkin kuntien heikkoon maapolitiikkaan ja kuntien väliseen kilpailuun mm. kaupan suuryksiköiden suhteen. Toisaalta seudun aiempi, viranhaltijatason yhteistyö maankäytön suunnittelussa, ja esimerkiksi tiukentunut lainsäädännöllinen ohjaus kaupan ohjauksessa ovat voineet luoda pohjaa kilpailuasetelman purkamiselle. Oulun seudun suuri kuntaliitos tuo mukanaan joka tapauksessa suuria haasteita. Erilaisten maankäyttökulttuurien yhteensovittaminen on ollut ja tulee haastateltujen mukaan olemaan suuritöinen prosessi. Vielä on aikaista arvailla sitä, millaiseksi yhteen liittyvien kuntien ja liitoksen ulkopuolelle jäävien kuntien väliset suhteet muodostuvat.

4 Turun seutu 4/5 Väestönkasvu Turun seudulla on melko hidasta, ja hajautuvaa. Seudun väestönkasvusta suuri osa suuntautuu matalan väestöntiheyden alueille. Turun seudulla, joka on väestömäärältään tutkituista seuduista suurin, merkittävä osa väestönkasvusta suuntautuu matalan väestönkasvun alueille. Luonnonolot selittänevät vain osin sitä, miksi ero toiseen tutkittuun suureen kaupunkiseutuun eli Oulun seutuun on niin suuri. Keskustan tuntumassa (alle 2km seutukeskukseen) väestön määrä on samaa luokkaa kuin vuonna Vuodesta 1990 alkaen keskusta-asukkaiden lukumäärä on noussut, tosin erittäin maltillisesti. Pientä edistystä on tapahtunut kuntien välisistä jännitteistä huolimatta. Useita haastatteluja leimasi voimakas turhautuminen seudun sisäiseen tilanteeseen. Myönteisiäkin merkkejä oli kuitenkin näkyvissä; useat viranhaltijat olivat tyytyväisiä rakennemallityön muodossa alkaneeseen keskusteluun seudun maankäytön suunnittelun pelisäännöistä. Lähtökohta yhteistyölle on haasteellinen, sillä seutukokonaisuuden näkökulmasta Turun seudun kuntakarttaa voi luonnehtia poikkeuksellisen rikkonaiseksi: yhdyskuntarakenteellinen toiminnallinen kokonaisuus ei myötäile kuntarajoja. Kuntaliitoksia on tapahtunut vain keskusta ympäröivien kuntien kesken. Kuopion seutu Kuopion seudun väestöntiheys on poikkeuksellisen suuri, mutta laskee nopeasti. Kuten useimmilla muillakin seuduilla, keskustan tuntumassa (alle 2km seutukeskuksesta) väkiluku on pysynyt melko vakaana. Vuodesta 1985 alkaen väkiluku on kasvanut ylivoimaisesti eniten etäisyysvyöhykkeellä 5-10km keskustasta, mikä viime vuosien osalta selittyy esimerkiksi Saaristokaupungin kasvulla. Kaikkiaan seudun väestönkasvu on ollut tutkituista seuduista hitainta. Muihin tutkittuihin kaupunkiseutuihin verrattuna Kuopion seudun niin sanottujen YKR-taajamien väestöntiheys on ollut perinteisesti selkeästi suurin. Myös autottomien kotitalouksien osuus on verrattain suuri. Väestöntiheys on kuitenkin melko nopeasti laskemassa samalle tasolle Jyväskylän seudun kanssa. Väestönkasvusta kaikkein harvimmin asuttujen alueiden (väestöntiheys alle 5 as/ha) osuus, ja toisaalta kaikkein tiheimmin asuttujen alueiden (väestöntiheys yli 50 as/ha) osuus, on verrattain suuri. Seutuyhteistyölle erittäin haastavat puitteet. Tutkimushaastattelujen perusteella voidaan sanoa, että seudun kehittäminen on hyvin kuntakeskeistä, eikä poliittisia edellytyksiä suuriin muutoksiin ole näköpiirissä. Kuntien väliset erot korostuvat eri tavoin, myös maankäyttöpolitiikassa. Myös seudulla kerätyssä dokumenttiaineistossa kilpailuasetelma korostuu erityisen näkyvästi. On kuitenkin syytä huomata muutokset Siilinjärven maankäyttöpolitiikassa, jota on pyritty viime aikoina saamaan hallintaan aiempaa paremmin. Vaasan seutu Vaasan seutu erottuu erityisesti hyvin matalalla väestöntiheydellä, joka laskee entisestään. Ero erityisesti Kuopion seutuun verrattuna on merkittävä. Vaasan seudulla ns. YKR-taajamien väestöntiheys on selvästi alle puolet verrattuna Kuopion seutuun, joka on tutkituista seuduista Vaasan seudun jälkeen väkiluvultaan pienin. Vaasan seudulla lisäksi vähintään kaksi autoa omistavien osuus kotitalouksista on hyvin suuri. Keskustan tuntumassa (alle 2km seutukeskuksesta) väkiluku on pysynyt melko vakaana pitkään. Seudun sisäinen ilmapiiri on edelleen jännitteinen. Tutkittujen kaupunkiseutujen joukossa Vaasan seutu on tutkimuksen alusta asti näyttäytynyt ongelmallisena: seudullisen tahtotilan luominen on ollut vaikeaa. Haastateltavien joukossa oli eriäviä näkemyksiä siitä, miten kielikysymys vaikuttaa kuntien väliseen asetelmaan. Kuntarajat eivät joka tapauksessa vastaa kaupunkiseudun toiminnallista rakennetta, mikä näkyy selvästi myös yhdyskuntarakenteen ongelmallisena kehityksenä.

5 Paras-hankkeen ARTTU-arviointitutkimusohjelman yhdyskuntarakenteen toimivuutta koskevassa tutkimusosiossa (YKS-ARTTU) perehdytään kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön suunnitteluun. 5/5 Lisätietoja (myös kaupunkiseutukohtaisista) tutkimustuloksista löytyy tutkimuksen loppuraportista Kaupunkiseutujen kasvukivut II on YKS-ARTTU-tutkimuksen loppuraportti. Raportti kokoaa yhteen nelivuotisen tutkimushankkeen tulokset. Tutkimuksesta on vastannut Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän (YTK) tutkimustiimi. YKS-ARTTU-hankkeessa kerätty aineisto koostuu yhteensä yli sadasta haastattelusta, paikkatietoaineistosta ja suunnitteludokumenteista. Keskeiset tutkimusjulkaisut on saatavissa myös sähköisinä versioina Kuntaliiton verkkokaupasta Mäntysalo, Peltonen, Kanninen, Niemi, Hytönen & Simanainen (2010). Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2. Kuntaliitto & Aalto-yliopisto. Hytönen, Mäntysalo, Akkila, Kanninen & Niemi (toim.) (2012) Kaupunkiseutujen kasvukivut II. Päätelmiä maankäytön suunnitteluyhteistyön kehityksestä viidellä kaupunkiseudulla. Acta nro 241. Suomen Kuntaliitto. Lisätietoja tutkimuksesta YTK professori Raine Mäntysalo, TKT, tohtorikoulutettava Jonne Hytönen, YTM, Kuntaliitto tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, YTK on yksi Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen kolmesta tutkimusryhmästä. YTK harjoittaa monitieteistä tutkimusta ja koulutusta maankäytön suunnittelun ja kaupunkitutkimuksen alalla.

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI 11.5.2010 Marianne Pekola-Sjöblom & Pentti Meklin Vaikka ARTTU-tutkimusohjelmalla pyritään mahdollisuuksien

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus

Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus Kaupunkiseutujen tilan arviointi raportin tulokset Anne Leskinen 2.3.2016 arviointi toukokuussa 2015 11 kaupunkiseutua : Tampere 369 525 as Turku 286 379 as Oulu 238

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Urban Growth Boundary

Urban Growth Boundary Urban Growth Boundary mallin kehittäminen hajarakentamisen hallintaan Suomessa Taustoja ja luonnostelua hankkeen toteutuksesta 16.3.2011 Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kyse on palveluvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta

Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta Kaupunkisuunnitteluseminaari II Oulu Kestävä kaupunki? Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta Paula Korkala 1 Oulu noin 50 vuotta sitten. Meurmanin ja Ervin yleiskaava 1952 2 Suur-Oulun yleiskaava 1968 3 Kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) 1 PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) ASU-LIVE -tutkimusohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Toivo

Lisätiedot

Rauman yleiskaavan strateginen osa

Rauman yleiskaavan strateginen osa KUNTATALOUSTARKASTELU Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja hajautumisen vaikutukset sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksiin Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhteistyön tilan arviointi. Maankäyttö, asuminen ja liikenne

Kaupunkiseutujen yhteistyön tilan arviointi. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Kaupunkiseutujen yhteistyön tilan arviointi Maankäyttö, asuminen ja liikenne YHTEISTYÖSSÄ Suomen Kuntaliitto ry liikenne- ja viestintäministeriö työ- ja elinkeinoministeriö valtiovarainministeriö ympäristöministeriö

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Paras-arviointitutkimusohjelma (ARTTU) ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Kohdejoukkona ARTTU-tutkimuskuntien keskeiset luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kasvukivut

Kaupunkiseutujen kasvukivut Jonne Hytönen, Ilona Akkila, Raine Mäntysalo (toim.) Kaupunkiseutujen kasvukivut Kuntien maankäyttöpolitiikka ja suunnitteluyhteistyö viidellä kaupunkiseudulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 15 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011 TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011 Olli T. Alho KOKO vaihdossa verkoston ja Tampereen kaupunkiseudun oppilaana. Marja Uusivuori KOKO vaihdossa Oulun seudulla. Aluekäynti Vaasa 9.11. ja Pori 29.11. Konsulttien

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013

MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013 MAL-verkoston ohjausryhmä 11.1.2013 Toiminta edellisen ohjausryhmäkokouksen 24.10.2012 jälkeen Seminaarit ja työpajat - Maankäytön strateginen ohjaaminen: oikean välineen valinta, seminaari - Kasvusopimus/MAL-työpaja

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen mahdollisuudet kaupunkiseuduilla Avauksia JULMA-hankkeen tuloksista. 21.10.2015 Sari Puustinen 1

Täydennysrakentamisen mahdollisuudet kaupunkiseuduilla Avauksia JULMA-hankkeen tuloksista. 21.10.2015 Sari Puustinen 1 Täydennysrakentamisen mahdollisuudet kaupunkiseuduilla Avauksia JULMA-hankkeen tuloksista 21.10.2015 Sari Puustinen 1 JULMA -tutkimushanke Keskeinen tutkimuskysymys: Miten maankäytön suunnittelun ja asumisen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT Kansallinen kaupunkipolitiikka YM, LVM, VM, TEM ARA, Liikennevirasto

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Sopimuksista kestävää kasvua. Matti Vatilo, ympäristöministeriö Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040-seminaari 16.10.2012

Sopimuksista kestävää kasvua. Matti Vatilo, ympäristöministeriö Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040-seminaari 16.10.2012 Sopimuksista kestävää kasvua Matti Vatilo, ympäristöministeriö Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040-seminaari 16.10.2012 PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko kaupunkiseutukuntien

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi. Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään

Lisätiedot

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja levittäminen Aiesopimusmenettelyn

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Työpaja. MAL-aiesopimusten seuranta 25.3.2013 Tikkurila, Sokos Hotel Vantaa

Työpaja. MAL-aiesopimusten seuranta 25.3.2013 Tikkurila, Sokos Hotel Vantaa Työpaja MAL-aiesopimusten seuranta 25.3.2013 Tikkurila, Sokos Hotel Vantaa Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja tiedon levittäminen Sopimusten seurannan kehittäminen:

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2 Acta nro 217

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot