Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa

Transkriptio

1

2 Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa Jyväskylän yliopisto, Rehtori-instituutti Pekka Kanervio ja Mika Risku

3 Tutkimuksen tarkoitus kuvata Suomen kuntien yleissivistävän koulutuksen johtamisen tilaa vuonna 2008 käsityksiä muutoksista vuoteen 2015 mennessä. muodostaa tietopankki jatkotutkimuksille

4 Tutkimuksen toteutus tutkimus on kaksivaiheinen: kyselytutkimus syksyllä 2008 haastattelututkimus 2009 tänään julkistettava raportti käsittelee kyselytutkimusta kyselytutkimuksen kohteena oli kaikkien Suomen kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimi näkökulmana oli opetuspalvelujen johtajien käsitykset

5 Raportin rakenne tiivistelmä paino johtopäätöksissä tulokset paino tulosten yksityiskohtaisessa käsittelyssä luettavissa myös kyselylomakkeen kautta yhteenveto paino johtopäätöksissä, tutkimuskysymyksiin vastaamisessa ja tulosten vertailussa

6 Tutkimuksen näkökulmat näkökulmana oli opetuspalvelujen johtajien käsitykset opetuspalvelujen johtaja = kunnan yleissivistävästä koulutuksesta vastaava viranhaltija Tilastokeskuksen kuntatyyppien näkökulma Kuntaliiton kuntaluokituksen näkökulma väkiluvun ja väkiluvun kehityksen näkökulma sukupuolinäkökulma

7 Tilastokeskuksen kuntatyyppien näkökulma Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai kunnan suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja kunnan suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja kunnan suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja kunnan suurimman taajaman väkiluku on alle

8 Kuntaliiton kuntaluokituksen näkökulma Kuntaliitoskunnat ovat kuntia, jotka ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain ( /169) mukaisesti liittymässä yhteen. Syvenevän yhteistyön kunnat ovat kuntia, jotka hakevat liittymisen vaihtoehtona lisääntyvästä yhteistoiminnasta ratkaisua palvelurakenteen uudistamiseen. Kaupunkiseutukunnat ovat kuntia, jotka ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain ( /169, 7) mukaisesti velvoitettuja tekemään suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Muut kunnat ovat kuntia, jotka eivät ole kuntaliitoskuntia, eivätkä yhteistoiminta-aluetta (Pekola-Sjöblom 2008).

9 Kuntien väkiluvun kehityksen näkökulma Kunnan väkiluku ei muutu merkittävästi Kunnan väkiluku vähenee väestön luonnollisen vähenemisen vuoksi Kunnan väkiluku vähenee muuttotappion vuoksi Kunnan väkiluku kasvaa luonnollisen väestön kasvun vuoksi Kunnan väkiluku kasvaa muuttovoiton vuoksi Kunnan väkiluku kasvaa kuntaliitoksen vuoksi

10 Tutkimuksen keskeiset tulokset kunnissa ymmärretään strategisen kehittämisen merkitys

11 Strategisiin linjauksiin vaikuttavia tekijöitä toiminnalliset tarpeet (86%, ka. 2.1*) taloudelliset tarpeet (77,6 %, ka. 2.8*) kunnanvaltuuston strategiset linjaukset (73,8 %, ka. 2.5*) valtion hallinnon strategiset linjaukset (42 %, ka. 3.3.*) * sillä että tuli valituksi oli merkitystä * vaikuttavuuden suurin arvo 1

12 Valtion hallinnon tapoja tukea kuntien yleissivistävän opetustoimen strategista ajattelua 35,0 % 30,0 % 29,3 % 25,0 % 20,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 11,7 % 10,7 % 10,3 % 8,3 % 5,0 % 4,7 % 2,0 % 1,7 % 1,3 % 0,0 % Ohjaus Rahoitus Koulutus Opetussuunnitelma Hankkeet Lainsäädäntö Ei mitään Arviointi Informaatio Paras-hanke

13 Tutkimuksen keskeiset tulokset kunnissa ymmärretään strategisen kehittämisen merkitys opetustoimen johtamisen henkilöstöresurssit eivät riitä kehittämiseen

14 Opetusviraston henkilöstön määrien suhteelliset osuudet 30,0 % 26,7 % 25,0 % 21,9 % 20,0 % 15,0 % 15,2 % 11,0 % 10,0 % 5,0 % 4,8 % 5,7 % 2,4 % 3,3 % 1,0 % 2,4 % 5,7 % 0,0 %

15 Opetuspalvelujen johtajien käsityksiä työn aiheuttaman stressin määrästä 40,0 % 37,1 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 28,1 % 27,1 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 2,4 % 5,2 % 0,0 % ei lainkaan vähän jonkin verran paljon erittäin paljon

16 Opetuspalvelujen johtajien tehtävien jakautuminen eri toimialueille 80,0 % 70,0 % 70,5 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 27,1 % 3,3 % 2,4 % 11,0 % 21,4 % 0,0 % laaja-alainen sivistyspalveluiden johtaja (esim. opetustoimi, sivistystoimi, liikuntatoimi ja nuorisotoimi y hdessä) yleissivistävän koulutuks en koulutuspalvelujen vastaava toimin suomen- ja ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtajana jostain / joistain yleissivistävän koulutuksen koulutuspalveluista vastaava muu toimin myös rehtorina

17 Opetuspalvelujen johtajien keskeisten toimintojen tehtäväalueita kuvaavat maininnat 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 15,7 % 13,6 % 12,5 % 12,3 % 9,9 % 8,1 % 7,8 % 6,4 % 4,3 % 4,3 % 3,3 % 2,0 % 1,0 % 0,9 % 0,0 % Taloudesta vastaaminen Vastuualueen palveluista vastaaminen Hallinnon hoitaminen Kehittäminen, valvonta, arviointi Henkilöstöstä vastaaminen Lautakuntatyö Vastuualueen tukipalveluista vastaaminen Strateginen johtaminen, suunnittelu Pedagoginen johtaminen Verkostotyö yhteistyötahoihin päin Rehtorina toimiminen Hankkeiden johtaminen Hankinnoista vastaaminen

18 Opetuspalvelujen johtajien työajan kohdentumista kuvaavat maininnat 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Esimiestyö, henkilöstöjohtaminen Talous Hallinto ja viranhaltijapäätökset Verkostotyö Tukipalvelujen järjestäminen Lautakuntatyö Strateginen johtaminen, suunnittelu Kehittäminen Peruspalvelujen järjestäminen Akuutit muutokset ja ongelmat, valitukset Kyselyt, raportoinnit, selvitykset, tilastoinnit Kokoukset Rehtorin tehtävät Rutiiniasioiden hoitaminen Kunnan yleisjohtamiseen osallistuminen Pedagogiikan johtaminen Hankintojen tekeminen 8,1 % 8,0 % 8,0 % 7,8 % 6,8 % 6,3 % 5,5 % 5,2 % 4,5 % 4,1 % 3,7 % 3,4 % 2,2 % 0,8 % 14,0 % 11,7 % 21,5 %

19 Opetuspalvelujen johtajien työssä stressiä aiheuttavia seikkoja 35,0 % 32,6 % 30,0 % 25,0 % 28,3 % 27,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 5,3 % 4,6 % 2,3 % 0,0 % työn hajanaisuus ongelmalliset työt kiire turhautuminen henkilöstöpula ei stressiä

20 Opetuspalvelujen johtajien toimenkuvan muuttuminen vuoteen 2015 mennessä 35,0 % 33,2 % 30,0 % 28,1 % 25,0 % 20,0 % 18,9 % 15,0 % 12,9 % 10,0 % 8,3 % 5,0 % 0,0 % tehtäväkenttä laajenee tehtävien painotus/toimintaympäristö muuttuu toimenkuva selkiytyy ei muutosta en tiedä

21 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Rehtorin toimenkuvan muuttuminen vuoteen 2015 mennessä 29,9 % 22,8 % 19,2 % 10,7 % 5,8 % 5,4 % 2,2 % 4,0 % hallinnolliset tehtävät/vastuu lisääntyvät tehtävät lisääntyvät, opppilashuolto, talous ei muutosta pedagoginen johtajuus lisääntyy tehtäviä rajattava, jaettu johtajuus, helpottuu professionaalisuus, toimitusjohtajuus,lisääntyy, verkostoyhteistyö lisääntyy en tiedä

22 Opetustoimen johdon kelpoisuus 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % Piti tarpeellisena Ei pitänyt tarpeellisena 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Opetuspalvelujen johtajien valtakunnallinen kelpoisuus Rehtoreiden yliopistotasoinen kelpoisuuskoulutus

23 Tutkimuksen keskeiset tulokset kunnissa ymmärretään strategisen kehittämisen merkitys opetustoimen johtamisen henkilöstöresurssit eivät riitä kehittämiseen kuntien yleissivistävän opetustoimen tilanteet olivat hyvin erilaisia

24 Vastanneiden ja vastaamattomien kuntien suhteelliset osuudet asukasluvun mukaan luokiteltuna 60,0 % 50,0 % 49,1 % 44,8 % 40,0 % 30,0 % 30,5 % 25,2 % Vastanneet Vastaamattomat 20,0 % 14,8 % 11,0 % 10,0 % 7,2 % 5,4 % 4,8 % 3,0 % 1,9 % 2,4 % 0,0 %

25 Tutkimuksen keskeiset tulokset kunnissa ymmärretään strategisen kehittämisen merkitys opetustoimen johtamisen henkilöstöresurssit eivät riitä kehittämiseen kuntien yleissivistävän opetustoimen tilanteet olivat hyvin erilaisia käsitykset kuntien yleissivistävästä opetustoimesta vuonna 2015 olivat pääosin myönteiset

26 Koulujen opetuksen tason kehitys vuoteen 2015 mennessä 50,0 % 45,0 % 47,1 % 44,3 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 3,8 % 4,8 % 0,0 % paranee pysyy samana heikkenee en osaa sanoa

27 Tutkimuksen keskeiset tulokset kunnissa ymmärretään strategisen kehittämisen merkitys opetustoimen johtamisen henkilöstöresurssit eivät riitä kehittämiseen kuntien yleissivistävän opetustoimen tilanteet olivat hyvin erilaisia käsitykset kuntien yleissivistävästä opetustoimesta vuonna 2015 olivat pääosin myönteiset mies- ja naispuolisten sivistys- ja koulutoimenjohtajien määrä oli lähes sama mutta miespuolisten palkat olivat merkittävästi suuremmat kuin naispuolisten

28 Opetuspalvelujen johtajien sukupuoli kuntien asukasmäärän mukaan tarkasteltuna 45,0 % 40,0 % 39,4 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 25,5 % 26,4 % 24,0 % nais et 20,0 % 15,0 % 13,5 % 11,3 % 15,1 % 14,4 % 16,0 % miehet 10,0 % 5, 0 % 5,8 % 1,9% 1,9% 3,8 % 1,0 % 0, 0 % alle 2000 asukasta

29 Opetuspalvelujen johtajien urakehitys sukupuolen mukaan tarkasteltuna 60,0 % 50,0 % 40,0 % 51,9 % 43,3 % 34,6 % kaikki naiset miehet 30,0 % 20,0 % 10,0 % 20,2 % 16,2 % 17,9 % 14,4 % 13,8 % 8,7 % 9,0 % 9,4 % 7,5 % 22,1 % 17,6 % 13,2 % 0,0 % opettaja, rehtori, opetuspalvelujen johtaja rehtori, opetuspalvelujen johtaja opettaja, opetuspalvelujen johtaja opetuspalvelujen johtaja muu

30 Tutkimuksen jatko tutkimuksen toinen vaihe rehtori- ja koulutason tutkimus kansainvälinen kuntien yleissivistävän opetustoimen tutkimus tietopankin mahdollistamat poikittais- ja pitkittäistutkimukset tutkimuksen tulosten valtakunnallisen ja paikallisen tason soveltaminen

31 Kiitos Kuntaliitto Koulutuksen tutkimuslaitos Opetusalan ammattijärjestö Opetusministeriö Opetushallitus Opetus ja sivistystoimen asiantuntijat ry Suomen rehtorit ry Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto University of Kentucky OPETUSPALVELUJEN JOHTAJAT

32