PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)"

Emilia Korhonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) ASU-LIVE -tutkimusohjelman päätösseminaari Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 1, Niina Kotavaara 3, Ilona Akkila 2, Jonne Hytönen 2, Jarkko Pyysiäinen 1 ja Laura Kitti 1 1 Luonnonvarakeskus, LUKE, 2 Aalto-yliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK), 3 Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusryhmä

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 2 Hankkeen tavoite ja lähestymistapa Tutkimusalueet Kaupunkeja ympäröivien alueiden neljä asuinaluetyyppiä Tulokset Lopuksi Kuva: Jonne Hytönen

3 HANKKEEN TAVOITE JA LÄHESTYMISTAPA 3 Tavoitteena löytää uusia lähestymistapoja paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottamiseksi ja yhteensovittamiseksi maaseutu-kaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

4 TUTKIMUSALUEET 4 Kajaanin kaupunkiseutu 1) Kuluntalahti (Kajaani) 2) Paltaniemi (Kajaani) Oulun kaupunkiseutu 3) Linnakangas (Kempele) 4) Tupos (Liminka) 5) Vesala (Oulu) Seinäjoen kaupunkiseutu 6) Ahonkylä (Ilmajoki) 7) Keski-Nurmo (Seinäjoki) 8) Kitinoja (Seinäjoki) Tampereen kaupunkiseutu 9) Laasonportti (Lempäälä) 10) Metsäkylä (Ylöjärvi) 11) Sammalisto-Tohkala (Kangasala) 12) Vuores (Tampere)

5 KAUPUNKEJA YMPÄRÖIVÄT ALUEET TYYPITELTÄVISSÄ 5 Osaoptimointityyppi kytkeytyy kuntarakenteeseen ja verokilpailuun. Leimaavina piirteinä saarekemaisuus ja suhteellisen korkea tiiviys. Tämän tyyppiset alueet eivät yleensä tukeudu sijaintikuntaansa toiminnallisessa mielessä. Myös hajarakentamistyypin taustalla on osaltaan kuntien välisen kilpailun asetelma, sekä salliva hajarakentamisen lupapolitiikka. Leimaavina piirteinä toiminnallisen keskuksen puuttuminen ja tarve mm. liikkuville palveluille. Luontevan sijainnin tyypin alueet tukeutuvat olemassa oleviin taajamarakenteisiin. Näille suhteellisen tiiviin asutuksen alueille ominaista on sijainti osana seudullisen yhdyskuntarakenteen luontevaa jatkumoa. Kyläkeskustyyppi tukeutuu olemassa oleviin taajamarakenteisiin. Leimallista hidas ja vähittäinen kasvu, joka perustuu harvoin kaavaohjaukseen. Mahdollisesti tuettavissa palvelurakennesuunnittelulla ja suunnitelmallisella maankäytöllä.

6 JOHTUUKO HAJAUTUMINEN KUNTIEN VÄLISESTÄ KILPAILUSTA? 6

7 HAJAUTUMINEN JA KUNTIEN OSAOPTIMOINTI (1/2) 7 Taloudelliset hyödyt jakautuvat harvoin tasaisesti kaupunkiseudun kuntien kesken Parhaiten menestyvät keskuskaupungin lähimmät naapurikunnat houkuttelemalla hyvätuloisia asukkaita väljille pientalotonteille hyvien pendelöintiyhteyksien päähän Keskuskaupunki on luontevin sijainti erityisryhmille kuntapalveluja käyttävien osuus kasvaa paine veroasteen nostoon houkuttavuus vähenee entisestään Ulomman kehän kunnat vähemmän houkuttelevia suurempien etäisyyksien ja kaikkoavien palvelujen vuoksi Kaupunkiseudun kuntien keskinäinen kilpailu houkuttelee kuntia ns. taloudelliseen osaoptimointiin. Kuva: Jonne Hytönen

8 HAJAUTUMINEN JA KUNTIEN OSAOPTIMOINTI (2/2) 8 Osaoptimointi korostuu kuntien maankäytössä: maankäyttöpoliittista keinovalikoimaa käytetään hyvien veronmaksajien houkutteluun Osaoptimoinnilla taipumuksena johtaa hajarakentamisen sallimiseen kaavoitettujen alueiden ulkopuolelle hajakaavoitettujen asuinalueiden tuottamiseen Keskuskaupungit voivat vastata kilpailuun asukkaista omalla hajakaavoituksellaan Tuloksena sekä ohjattua että ohjaamatonta seudullisen yhdyskuntarakenteen hajautumista Toimivan ja kestävän yhdyskuntarakenteen järjestäminen lähipalveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen vaikeutuu Kuva: Jonne Hytönen

9 MILLAISTA ON KESTÄVÄ MAASEUTUASUMINEN KAUPUNKISEUDUN REUNALLA? 9

10 KESTÄVÄ MAASEUTUASUMINEN KAUPUNGIN REUNALLA (1/2) Onko tiivis ja säteittäisiksi kasvuvyöhykkeiksi haarautuva yksikeskuksinen yhdyskuntarakenne ainoa vaihtoehto kestävää yhdyskuntarakennetta tavoiteltaessa? Teknisen infrastruktuurin kehitys mahdollistaa hajautetun yhdyskuntarakenteen kestävyyden parantamisen paikkaperusteisesti kehitetyillä ratkaisuilla esim. jätevesiratkaisut, ekologinen rakentaminen, lämmitys- ja polttoainevalinnat, langattomat tietoliikenneyhteydet Myös joukkoliikennepalveluissa meneillään oleva kehitys kohti asiakaslähtöisiä ja kutsuohjattuja palveluita lisää hajautetun yhdyskuntarakenteen kestävyyttä Minkä verran kasvua ohjatessa kannattaa tukeutua palvelujen sijaintiin? Yhdyskuntarakenteen muutos on hidas Palveluverkostot muuttuvat nopeasti ja yhä suurempi osa palveluista muuttuu sähköisiksi teknologisen kehityksen mahdollistamana ja taloudellisen niukkuuden pakottamana 10 Kuva: Jonne Hytönen

11 KESTÄVÄ MAASEUTUASUMINEN KAUPUNGIN REUNALLA (2/2) 11 Osaoptimoivien kuntien hajakaavoitus on usein ongelmallista myös maaseuturakentamisen käytäntöjen kannalta Kaavoitetaan maisemallisesti ja maaperältään asuinrakentamiseen sopimattomia alueita Rakennetaan monotonisia rivi- ja omakotitaloja liian ahtaille tonteille Asuinalueet eivät nivoudu luontevasti vanhaan kulttuurimaisemaan Mikäli talouskriisi pitkittyy yhä ja kehysalueiden kasvu jatkuu pitkään hitaana, on tilanteen korjaaminen esimerkiksi täydennysrakentamisella aiempaa vaikeampaa Näkyvätkö asukkaiden tarpeet riittävästi nykyisessä kaavoituksessa ja suunnittelussa? Kuva: Jonne Hytönen

12 VOIKO HAJAUTUVAA ASUMISTA OHJATA KESTÄVÄSTI JA ASUKASLÄHTÖISESTI? 12

ASUINPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KAUPUNGIN REUNALLA (1/2) Asukkaat hakevat asuinpaikaltaan ennen kaikkea Lapsiystävälliseksi koettua asuinympäristöä (erit.

hajarakentamistyyppi) Edullisia asuinkustannuksia Lapsiystävälliseksi koettua asuinympäristöä sekä asumisen tilavuutta painottaneet asukkaat olivat päätyneet kaupunkimaisemmilla alueilla

13 ASUINPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KAUPUNGIN REUNALLA (1/2) Asukkaat hakevat asuinpaikaltaan ennen kaikkea Lapsiystävälliseksi koettua asuinympäristöä (erit. osaoptimointityyppi ja kyläkeskustyyppi) Tilaa (suuri tontti/piha ja tilava asunto) (erit. hajarakentamistyyppi) Edullisia asuinkustannuksia Lapsiystävälliseksi koettua asuinympäristöä sekä asumisen tilavuutta painottaneet asukkaat olivat päätyneet kaupunkimaisemmilla alueilla osaoptimointityypin alueille Luontevan sijainnin alueet olisivat yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta parempi vaihtoehto Luontevan sijainnin alueet voisivat houkutella asukkaita nykyistä enemmän, mikäli alueilla kasvatettaisiin tonttien ja pihojen kokoa Samalla voitaisiin pyrkiä mahdollisimman tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, tonttien ja pihojen koosta tinkimättä, sillä vastaajat pitävät suurta tonttia ja pihaa tärkeämpänä kuin etäisyyttä naapuriin 13 ASUKASKYSELY - Toteutettiin vuonna Kohdennettiin asuinalueiden tyypittelyn mukaisesti erityyppisille alueille neljällä kaupunkiseudulla (Oulu, Kajaani, Seinäjoki, Tampere) - Lähetettiin 3989 (kaikki kotitaloudet), vastauksia 1214 (30,4 %) - Vastaajista hieman yli puolet lapsiperheitä - Yhtenä tavoitteena selvittää asuinpaikan valintaan vaikuttaneiden tekijöiden (34) merkitystä ja tärkeysjärjestystä Väestörekisterikeskus 2013, väkilukutieto rekisteritilanne 5/5/2013, asuntokuntatieto rekisteritilanne 26/6/2013

14 ASUINPAIKAN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KAUPUNGIN REUNALLA (2/2) 14 Hajarakentamistyypin alueilla asumisen ohjaaminen kestävämpään suuntaan näyttäisi onnistuvan vain siten, että alueilla varataan tilaa ja omaa rauhaa asumiselle, mutta edistetään samalla kestäviä, hajautettuja ja mahdollisesti kiinteistökohtaisia teknisiä ratkaisuja esim. maalämpöä, aurinkopaneeleita, maakellareita, kompostoivia kuivakäymälöitä ja ekologisia harmaiden vesien puhdistusjärjestelmiä Hajautumiskehitykseen voidaan siis vaikuttaa, myös asukkaiden mieltymykset huomioiden: tilavat asunnot ja tontit ovat kantakaupungin ja maaseudun väliselle vyöhykkeelle hakeutuville tärkeämpiä kuin erittäin väljä ja suunnittelematon sijainti Kuva: Jonne Hytönen

15 LOPUKSI 15 Kaupunkiseutujen reuna-alueiden kasvun tapaan voidaan vaikuttaa, eikä se välttämättä ole ristiriidassa ihmisten asumistoiveiden kanssa Maaseutumaisen asumisen kestävyyttä voitaisiinkin parantaa nopeasti panostamalla yhtä aikaa ekologisempiin rakennusratkaisuihin, uusiutuvaan energiaan sekä palvelujen ja työnteon lähiratkaisuihin Kaupunginläheisessä maaseutumaisessa pientaloasumisessa piilee erilaisten teknisten ratkaisujen mahdollistama kestävyyden potentiaali, jota ei ole vielä hyödynnetty Maaseutumaisen asumisen kestävyyttä lisää se, jos asumiseen ei liity kaupunkimaisia kulutustottumuksia, vaan se perustuu aineettomista hyödykkeistä, kuten tilasta, luonnosta ja meluttomuudesta, nauttimiseen Kiitos! Kuva: Jonne Hytönen

Samankaltaiset tiedostot

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara