Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN"

Transkriptio

1 Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

2 Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices. Ehkä siksi, että näin saadaan karvat ja kynnet muitta mutkitta asiaan mukaan. Integument tarkoittaa biologiassa yleisterminä eliön, organismin luonnollista pintaa, kuten simpukan tai puun kuori. Latinan integumentum tarkoittaa peittoa. Englannin kielessä se voi tarkoittaa materiaalia tai kerrosta, joka paittää, vaatettaa tai päällystää jotakin Lähde: Wikipedia Integumenttiin verhoutuneita ihmisiä

3 OSIO 1 Iho (integumentary system) IHO Ihon rakenne Epidermiksen (orvaskesi) rakenne ja solut Keratinisaatio (sarveistuminen) Dermis (verinahka) Iho on elimistön suurin elin. Se painaa yli 4 kg ja sen pinta-ala on noin 1,5-2 neliömetriä. Iho koostuu pintaa verhoavasta kerrostuneesta, keratinisoituneesta levyepiteelistä, epidemiksestä (orvaskesi) ja sen alaisesta sidekudoksesta, dermiksestä (verinahka). Monesti tyvisolukerros karvatuppi Ihon rakenne epidermis d e r m i s subcutis/hypodermis fokaalikontakti tyvikalvo talirauhanen pullistuma hikirauhanen adherens -liitos desmo somi marraskesi jyvässolukerros okasolukerros tyvikalvo hemidesmosomi ihoon luetaan myös sen alainen rasvakerros, subkutis. Ihon lisäkkeitä ovat hikirauhaset, talirauhaset, kynnet ja hiukset ja maitorauhanen. Ihon toimintoja: 1. iho suojaa fysikaalisilta vaurioilta, bakteerien ja muiden mikro-organismien invaasiolta, kuivumiselta ja kulumiselta, 2. lämmönsäätely, 3. aistitehtävät (kosketus, lämpötila ja kipu), 4. eritystehtävä hiki- ja talirauhasista, 5. suoja ultraviolettisäteilyä 2

4 vastaan, 6. toimii immunologisena elimenä, 7. D-vitamiinin metabolia, 8. aineiden imeytyminen Epidermis Epidermis on keratinisoitunutta kerrostunutta levyepiteeliä. Epidermis vaihtelee runsaasti paksuudeltaan: ohut ja paksu iho. Epidermiksessä on neljä pääsolupopulaatiota: keratinosyytit, melanosyytit, Langerhansin solut ja Merkelin solut. Keratinosyyttejä on huomattavasti enemmän kuin muita soluja. Tyvisolukerroksessa (stratum basale) soolut ovat kuutiomaisia ja jakautumiskykyisiä. Tämä kerros tuottaa uudet solut, jotka lähtevät erilaistumaan keratinosyyttilinjaa eteenpäin ja joutuvat samalla seuraavaan kerrokseen. Tyvisolukerroksen varsinaiset kantasolut on vastikään paikallistettu: ne löytyvät karvatupen yläosan pullistumasta. 1. Tyvisolukerroksesta solut joutuvat erilaistuessaan okasolukerrokseen (stratum spinosum) (Katso oheinen kaavakuva!). Nimi tulee siitä, että valomikroskooppivalmisteessa solut näyttävät piikikkäiltä (oka, spina). Piikkien kohdalla naapurisolut kiinnittyvät toisiinsa desmosomilla kun solu näytettä valmistettaessa kutistuu, jäävät desmosomikohdat koholle piikit ovat siis artefaktaa. 2. Okasolukerroksessa keratinosyyttien sytoplasmaan kertyy erityisen runsaasti sytokeratiini-rihmoja, tonofilamentteja ja ne kimppuuntuvat valomikroskoopilla nähtäviksi säikeiksi asti, tonofibrillit (säikeet). Keratinosyytin erilaistuminen 3. Solun kypsymisen jatkuessa sen rakenne muuttuu ja sen asema siirtyy seuraavaan kerrokseen, jyväissolukerrokseen (stratum granulosumiin). Nyt solun sytoplasmassa näkyy suuri määrä keratohyaliinijyväisiä ja lamellaarisia kappaleita tonofilamenttikimppujen lisäksi. 4. Seuraavaan kerrokseen, marrasketeen, stratum corneumiin siirtyessään solun Kuva kirjasta Ross et Pawlina: Histology. LWW jyväisissä ja välikokoisissa säikeissä tapahtuu dramaattisia muutoksia keratinisaatio ja seuraa ohjelmoitu solukuolema. 3

5 Jyvässolukerroksen uloimmissa solussa tapahtuva keratinisaatio-prosessi käsittää useita yhtaikaisia tapahtumia. Epidermiksen muut solut Melanosyyttien soluruumiit sijaitsevat tyvisolukerroksessa. Valomikroskooppivalmisteessa ne erottuvat keratinosyyteistä kirkassytoplasmisina (clear) soluina. Ne ovat isoja haarakkaita soluja, joiden ulokkeet sijaitsevat stratum spinosumissa. Melanosyytit valmistavat tummaa pigmenttiä sisältäviä melanosomeja, jotka kulkeutuvat solu-ulokkeiden päihin. Keratinosyytit fagosytoivat ulokkeiden kärjet ja saavat siten sytoplasmaansa pigmenttijyväsiä. Tällaista eritysprosessia kutsutaan sytokriiniseksi eritykseksi. Keratinisaatiossa keratohyaliinijyvästen sisältö (mm. filaggriini ja tricohyaliini) vapautuu solun sytoplasmaan ja liittyy tonofilametteihin, jolloin muodostuu filamettikimppuja, tonofibrillejä Keratinisaation viimeinen vaihe (fibrilli=syy). Samaan aikaan muodostuu solukalvon sisäpuolelle solukuori (cell envelope) isoista proteiineista (mm. involucriini ja loricriini). Tonofibrillit hautautuvat ja kiinnittyvät osin näihin. Melanosyyttien määrä on käytännössä sama valko- ja tummaihoisilla. Melanosomien/ melaniinin muodostumis/ hajoamisnopeus Epidermiksen solutyyppejä määrää sen miten tumma/vaalea iho on. Langerhansin soluja kutsutaan myös dendriittisiksi soluiksi. Solut toimivat antigeenejä esittelevinä soluina immuunijärjestelkuva kirjasta Ross et Pawlina: Histology. LWW 2011 mässä. Langerhansin solut päivystävät epidermiksen pinta-osissa vieraita antigeeneja. Tavattuaan sellaisen solu lähtee liikkeelle, poistuu epiteelistä, lävistää tyvikalvon, kulkeutuu sidekudoksessa imusuoneen ja sitä tietä Samassa prosessissa edelleen, solut Kuva kirjasta Ross et Pawlina: Histology. LWW erittävät soluvälitilaan lipidiainesta lamellaarikappaleista. Tämä muodostaa oman osansa epidermiksen vesiesteestä (lipid envelope). 4

6 imusolmukkeeseen, jossa esittelee löytämäänsä antigeenia Tja B-lymfosyyteille aloittaen näin immuunivasteen. Langerhansin solun sytoplasmassa on tälle solulle tyypillisiä Birbeck in jyväsiä, joiden funktio tuntematon. Dermis (ihon sidekudos, verinahka) Dermiksessä on erotettavissa pinnallinen, papillaarinen kerros, jossa on runsaasti löyhää sidekudosta (ks. tarkemmin sidekudosluento) ja syvempi tiiviimmästä sidekudoksesta koostuva retikulaarinen kerros. Papillaarikerroksessa on löyhän solurikkaan sidekudoksen lisäksi runsaasti verisuonia ja hermorakenteita. Merkelin solut sijaitsevat tyvisolukerroksessa ja usein läheisyydessä nähdään myelinoimaton sensorinen hermo. Solut toimivat mekanoreseptoreina. Nämäkin näkyvät valomikroskooppivalmisteessa kirkkaina soluina. Kuva kirjasta Ross et Pawlina: Histology. LWW 2011 Elektronimikroskoopilla sytoplasmassa näkyy tiivisjyväisiä rakkuloita. Ne sisältävät hermovälittäjäaineita. Elektronimikroskooppikuva Merkelin solusta Oheisesta kuvasta käy ilmi, miten valo- mikroskooppitasolla papillaarisen Galleria 1.1 Lorem Ipsum dolor amet, kerroksen (PL) vaaleat dermal papillat consectetur lomittuvat epidermiksen tyven tummien poimujen (epidermal ridges) kanssa, muodostaen laajan kontaktipinnan. Sormenjäljet taas ovat korkeampia, makroskooppisen tasoisia ja laajempia dermiksen poimuja, jotka heijastuvat epidermiksen pintaan asti. Kuva kirjasta Ross et Pawlina: Histology. LWW Retikulaarisessa dermiksessä (RL) (varsinainen nahka)

7 nähdään tiivistä järjestäytymätöntä sidekudosta, joka koostuu enimmäkseen tyyppi I kollageenia säikeinä, mutta sisältää myös elastisia säikeitä (ks. tarkemmin sidekudosluento). Hikirauhaset, talirauhaset ja karvafollikkelit sijaitsevat dermiksessä tai hypodermiksessä, jonne ne sikiökautisen kehityksen aikana syntyvät epidermiksen ulokkeina. Ihon rauhaset Ekkriiniset hikirauhaset (erite vapautuu eksosytosilla eriterakkulasta) toimivat erityisesti lämmönsäätelyssä. Ne voivat erittää jopa 10 litraa/vrk. Ne ovat yksinkertaisia kierteisiä putkimaisia rauhasia, jotka sijaitseva syvällä dermiksessä tai hypodermiksessä (subcutis) asti. Rauhastiehyt nousee ihon pinnalle asti epidermikseen asti itsenäisenä, epidermiksessä keratinosyyttien rajaamana. Rauhasosan erite on lähinnä seerumin ultrafiltraattia, josta tiehytosassa poistetaan osa suoloista. Lopputuloksena on hypotooninen, niukkaproteiininen neste, jossa on jonkunverran ureaa, virtsahappoa ja ammonium ioneja. Hiki toimii siis myös eritystienä. Ekkriinisiä hikirauhasia stimuloivat sympaattisen hermoston kolinergiset (sic!) postganglionaariset säikeet. Apokriinisiä hikirauhasia esiintyy vain kainaloissa, nännin ja nännipihan alueella, ulkoisissa sukuelimissä ja anaalialueella. Rauhastiehyt avautuvat karvatuppeen. Rauhasputket ovat pitkiä (<3 mm) ja syvällä dermiksessä tai sen alla. Epiteelisolut kuutiomaisia tai matalia lieriöitä. Nimestään huolimatta nämä rauhaset erittävät merokriinisesti* (eksotytoosilla). Rauhanen varastoi poikkeuksellisesti eritettään laajojen rauhasrakenteiden sisällä. Stimuluksen saatuaan niitä ympäröivät myoepiteliaalisolut pusertavat eritettä eteenpäin ja ihon pinnalle. Apokriinisiä hikirauhasten eritystä stimuloivat sympaattisen hermoston adrenergiset säikeet. Rauhaseritteessä on mm. feromoneja, jotka tuntuvat hajuttomilta, mutta vaikuttavat ihmisenkin käyttäytymiseen. Epämiellyttävä haju syntyy vasta bakteerien metabolian tuotteena. *Apokriininen tarkoittaa, että eritys ei ole eksosytoottista vaan erite kuroutuu solukalvon ympäröimäksi rakkulaksi. Talirauhasia (sebaceous glands, erite= sebum) esiintyy kaikilla karvaisilla alueilla. Talirauhanen muodostuu karvatupen epiteelin erilaistumana sen viereen. Karvatuppi toimii samalla rauhasen erityskanavana. Erite on öljymäistä. Kun solu täyttyy eritteestä, se joutuu apoptoosiin, jolloin solu hajoaa ja sen osat poistuvat eritteen mukana karvatupen kautta ihon pinnalle. Eritystapa, jossa koko solu eritetään on holokriininen. 6

8 Epidermiksen kiinnittyminen dermikseen Epidermiksen tyvikalvon samoin kuin monien muidenkin epiteelisolujen ja tyvikalvon välille rakentuu levymäinen kiinnittymiskompleksi, hemi- eli puolidesmosomi. Elektronimikroskooppikuvassa epiteelisolujen keratiinisäikeiden nähdään kiinnittyvän hemidesmosomiin samalla tavoin hiuspinnimäisesti kuin varsinaisiin solu-solukiinnittymistä välittäviin desmosomeihin. Keratiinisäikeiden merkitys ihon kiinnittymisessä tulee esiin siinä, että yhden keratiiniproteiinin muutos aiheuttaa ihmisen epidermolysis bullosa simplex-rakkulasairauden kaltaisen tilan. Tässä sairaudessa ihon kerrostuneen epiteelin tyvisolut hajoavat ja tämän vuoksi epidermis irtoaa alla olevasta kudoksesta. Hemidesmosomeissa on useita toiminnallisesti tärkeitä proteiineja: Integriiniheterodimeeri, bullous pemphigoidiproteiinit BP230 ja BP 180 ja plektiini. Hemidesmosomit kiinnittyvät laminiini-5:een integriinin välityksellä (ankkurifilamentit/rihmat). Tyvikalvokompleksi kiinnitetään ympäröivään sidekudokseen tyyppi VII kollageenin ja fibrilliinin muodostamien ankkurifibrillien/säikeiden avulla. Mutaatio missä tahansa tämän kiinnittymiskompleksin osassa johtaa ihon rakkulasairauteen. Täydellisenä hemidesmosomi-laminiini-5-ankkurisäiekompleksi esiintyy vain kerrostuneissa levyepiteeleissä, bronkuksen valekerrostuneessa epiteelissä ja esim. amnionkalvon epiteelissä. Hemidesmosomeja ei tavata useimmilla muilla epiteeleillä mukaan lukien hengityselinten ääreisosat, ruuansulatuskanava mahalaukun mukoosasta eteenpäin jne. Useimmissa näissäkin voidaan kuitenkin todeta tyyppi VII kollageenin muodostamat ankkurisäikeet tyvikalvoa kiinnittävänä tekijänä. Tämän vuoksi useimmissa rakkulasairauksissa muut kuin ihon muutokset ovat varsin vähäisiä. Epiteelien jatkuva uusiutuminen Epiteelien (ja muidenkin kudosten) uusiutumisessa on tärkeää kantasolun käsite. Suolen epiteelissä kantasolut ovat multipotentteja, pystyvät lisääntymään ja muuntumaan kaikiksi suolen epiteelin solutyypeiksi. Suolessa kantasolut sijaitsevat hyvin rajatulla alueella suolirauhasen (Lieberkühnin) kryptassa. 7

9 Epidermiksen basaalikerroksen solut ovat kantasoluja, mutta ne pystyvät tuottamaan lähinnä vain yllään olevan solujoukon. Tyvisolukerroksen varsinaiset kantasolut on vastikään paikallistettu: ne löytyvät karvatupen yläosan pullistumasta. Sieltä ne pystyvät liikkumaan pinnalle (basaalikerrokseen) ja edelleen lateraalisesti ja osallistumaan esim. haavan paranemiseen. Karvatupettomalla alueella vaurio paranee huonommin. - Ihon hilsetystaudissa l. psoriasiksessa keratinosyytit lisääntyvät tavallista nopeammin ja tulevat paksuuntuneen ihon pinnalle epäkypsinä. Sairauden oireina ovat mm. tarkkarajaiset läiskät, joissa on punoittavan pohjan päällä hopeanharmaa hilse. Haavan paraneminen 1. Tyvikalvo on tuhoutunut ja haava ulottuu syvemmälle. Verihyytymässä ja kudoksen soluväliaineessa (ECM)on fibriiniä, kollageenia, fibronektiiniä ja tenaskiinia. 2. Solut tunnistavat ECM:a sitä vastaavin reseptorein: α2β1-integr.(kollageeni) ja α5β1-integr. (fibronektiini) ja etenevät tätä tilapäistä soluväliainetta pitkin. 3. Etummaisten solujen perässä tulevat solut tekevät soluväliaineeksi prosessoimatonta laminiini-5:ttä ja solut liikkuvat sitä pitkin α3β1-integriinin avulla. 4. Näiden takana tulevat solut tuottavat prosessoitua laminiini-5:ttä ja tunnistavat sitä integriini α6β4:llä (hemidesmosomi). Tämä johtaa liikkeen pysähtymiseen ja stabiloitumiseen. Samaan aikaan dermiksen sidekudosvaurio paranee tulehduksen ja granulaatiokudoksen muodostuksen kautta. (ks. tark. sidekudos) tyvisolujen liike Rubin and Farber: Pathology. 3rd edition, 1999 Lippincott-Raven Epiteelihaavan (-vaurion) paraneminen Useat epiteelit ovat hyvin uusiutumiskykyisiä. Esim. maksa regeneroituu eli uusiutuu rotalla täysin, vaikka 2/3 maksasta on poistettu. Ohutsuolessa pienet yksikerroksisen epiteelin vauriot korjautuvat lyhyessä ajassa soluliikkeen ja venymisen kautta (restituutio). 8

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori 5.11.2012

IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori 5.11.2012 IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT Antti Lauerma professori 5.11.2012 IHO JA SUKUPUOLITAUTIOPPI Kaksoiserikoisala johtuen historiallisista syistä (syfilis) 15 % yleislääkärin käynneistä liittyy ihotauteihin Dermatologia

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3 Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Iho, ihmisen suurin elin epidermis dermis IHON PINTA ALA Mosteller kaava BSA (m²) = ( [Height(cm)

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA

Lisätiedot

Auringon vaikutus ihoon...

Auringon vaikutus ihoon... 1 Auringon vaikutus ihoon.......... Toivonen-Gräsbeck, Minna 2009 Laurea Tikkurila 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila, Vantaa Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma Estenomi Tiivistelmä Minna Toivonen-Gräsbeck

Lisätiedot

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x

Lisätiedot

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3 Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Iho, ihmisen suurin elin epidermis dermis IHON PINTA ALA Mosteller kaava BSA (m²) = ( [Height(cm)

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Raaka-aineoppaan suunnitteleminen ja toteuttaminen Case Face Helsinki Ky

Raaka-aineoppaan suunnitteleminen ja toteuttaminen Case Face Helsinki Ky Raaka-aineoppaan suunnitteleminen ja toteuttaminen Case Face Helsinki Ky Sihvonen, Sanna 2010 Tikkurila Laurea Ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Raaka-aineoppaan suunnitteleminen ja toteuttaminen - Case

Lisätiedot

Ikääntyvä iho. Sirpa Pajunen johtava hoitaja Helsingin Ihopiste/Iholiitto ry 1/2011

Ikääntyvä iho. Sirpa Pajunen johtava hoitaja Helsingin Ihopiste/Iholiitto ry 1/2011 Ikääntyvä iho Sirpa Pajunen johtava hoitaja Helsingin Ihopiste/Iholiitto ry 1/2011 Ihoon vaikuttavia tekijöitä Ikä Perinnölliset tekijät Erilaiset sairaudet Tupakointi Ilman saasteet Ravinto ja elämäntavat

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

PERUSVOITEIDEN KÄYTTÖ KUIVAN JA ATOOPPISEN IHON HOIDOSSA

PERUSVOITEIDEN KÄYTTÖ KUIVAN JA ATOOPPISEN IHON HOIDOSSA PERUSVOITEIDEN KÄYTTÖ KUIVAN JA ATOOPPISEN IHON HOIDOSSA Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Jaana Hannula-Törrönen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Arpikudoksen fysioterapia

Arpikudoksen fysioterapia Marika Laurikainen Johanna Lintunen Arpikudoksen fysioterapia Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Hyvinvointi ja toimintakyky Opinnäytetyö 23.11.2014 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle

Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle Kontsas, Heini Miettinen, Veera 2015 Otaniemi Laurea- ammattikorkeakoulu Otaniemi Haavanhoito-opas Suursuon sairaalan osasto 10 henkilökunnalle.

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ABSOLUE. Lancôme Absolue Precious Cells. Saatavilla viikolla 39/2009. Suosituskuluttajahinnat:

ABSOLUE. Lancôme Absolue Precious Cells. Saatavilla viikolla 39/2009. Suosituskuluttajahinnat: ABSOLUE PRECIOUS CELLS MERKITTÄVÄ LÄPIMURTO KANTASOLUTUTKIMUKSESSA TUTKIMUKSIN TODISTETTU: 6 PÄIVÄSSÄ IHO SAA TAKAISIN NUOREN IHON KALTAISEN EPIDERMIKSEN*. * IN VITRO -TESTIT IKÄÄNTYNEEN IHON KEINOIHOMALLILLA

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Sisältää tärkeää tietoa lemmikkisi IHONHOIDOSTA

Sisältää tärkeää tietoa lemmikkisi IHONHOIDOSTA Sisältää tärkeää tietoa lemmikkisi IHONHOIDOSTA 9.2011 SEBORRHEA Seborrhea (talivuoto) on nimi joka kuvaa ihosairautta, jossa iho hilseilee tai rasvottuminen on lisääntynyt. Kuivassa seborrheassa iho on

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Biokemistien tutkimat aineosat Farmakologien kehittämät koostumukset Jälleenmyynnissä koulutetuilla ammattilaisilla

Biokemistien tutkimat aineosat Farmakologien kehittämät koostumukset Jälleenmyynnissä koulutetuilla ammattilaisilla Biokemistien tutkimat aineosat Farmakologien kehittämät koostumukset Jälleenmyynnissä koulutetuilla ammattilaisilla Peeling-hoidot eli kemialliset kuorinnat Kuluttajaesite 2 Medik8 on kansainvälisesti

Lisätiedot

Spa SHR Edistynyt fluoresenssi valoteknologia

Spa SHR Edistynyt fluoresenssi valoteknologia Spa SHR Edistynyt fluoresenssi valoteknologia Kliiniset käyttöohjeet Maahantuoja ES-Cosmetics Ky Spa SHR Hoitopäät SHR SSR SST SAcne Spa SHR Koodit SHR Super Hair Removal SSR Super Skin Rejuvenation SST

Lisätiedot

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle SISÄLLYSLUETTELO IHO 3 HAAVA 4 HAAVAN LUOKITTELU 5 HAAVAN PARANEMINEN 6 PAINEHAAVA JA DIAGNOSTIIKKA 7-8 SYVYYSLUOKITUS 9-10 PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY

Lisätiedot

WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue

WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS THE Skin Rebirth Issue Naiset hankkivat nykyään lapsia entistä vanhempina, joten heistä ei enää tule isoäitejä 50-vuotiaina. 50VUODEN IKÄ ON KUIN UUSI

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Sure Prep menetelmän käytettävyys kliinisessä potilastilanteessa EEGrekisteröinnin

Sure Prep menetelmän käytettävyys kliinisessä potilastilanteessa EEGrekisteröinnin Sure Prep menetelmän käytettävyys kliinisessä potilastilanteessa EEGrekisteröinnin ihonkäsittelymenetelmänä Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 10.11.2009 Laura Sinisalo Metropolia

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Glykolihappojen vaikutus dermaaliseen ja epidermaaliseen kosteuspitoisuuteen

Glykolihappojen vaikutus dermaaliseen ja epidermaaliseen kosteuspitoisuuteen Glykolihappojen vaikutus dermaaliseen ja epidermaaliseen kosteuspitoisuuteen Kalliomaa, Leena 2015 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Glykolihappojen vaikutus dermaaliseen ja epidermaaliseen

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

A -VITAMIINI KOSMETIIKASSA. Tri Des Fernandes

A -VITAMIINI KOSMETIIKASSA. Tri Des Fernandes A -VITAMIINI KOSMETIIKASSA Tri Des Fernandes A-vitamiini tulee aina olemaan oleellinen ainesosa pitämään ihon terveenä ja nuorekkaana ja sitä tulisi päivittäin lisätä ihoalueille, jotka altistuvat UV-säteilylle.

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle

Virpi Kulju ja Rita Winter. Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Virpi Kulju ja Rita Winter Kun polttaa ja sattuu! II-asteen palovamman ja palovammakivun potilasohje Virtain terveyskeskuksen poliklinikalle Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

C- ja A-vitamiinien vaikutuksia ihoon

C- ja A-vitamiinien vaikutuksia ihoon C- ja A-vitamiinien vaikutuksia ihoon Ruhanen, Eija 2010 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila C- ja A-vitamiinien vaikutuksia ihoon Eija Ruhanen Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma

Lisätiedot

IHON APUELINTUUMORIT. IAP, Suomen osasto Matti Kallioinen

IHON APUELINTUUMORIT. IAP, Suomen osasto Matti Kallioinen IHON APUELINTUUMORIT IAP, Suomen osasto 9.11.-10.11.2017 Matti Kallioinen Ihon apuelintuumorit Perinteisesti luokitellaan erilaistumissuunnan ja erilaistumisasteen mukaan vähintään 80 entiteettiä Karvafollikkelituumorit

Lisätiedot

EPIDERMOLYSIS BULLOSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

EPIDERMOLYSIS BULLOSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ EPIDERMOLYSIS BULLOSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Olivia Anttila Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10 WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE revelation bb cream anti-ageing revitalift total repair 10 REVITALIFT TOTAL REPAIR 10 VUODESTA 2011 1 MONITEHOINEN VOIDE 10 TEHOKASTA

Lisätiedot

Laatukosmetiikkaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kauneuteen

Laatukosmetiikkaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kauneuteen Laatukosmetiikkaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kauneuteen Iho koostuu ihosoluista. Ihonhoito = vaikuttamista ihosoluihin A = melanosyytti; B = Langerhansin solu; C = Merkelin solu, D = hermon pääte

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Epidermiksestä ja dermiksestä koostuva iho

Epidermiksestä ja dermiksestä koostuva iho Biomateriaalit HELI LAGUS JA JYRKI VUOLA Tekoihon täytyy olla rakenteeltaan kaksikerroksinen oikean ihon tapaan: epidermis toimii suojaavana ja haihduttamista säätelevänä raja-aitana ympäristöön nähden

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

ILOINEN. graafinen. Lempäälän seurakunta. takana paistaa aurinko LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA

ILOINEN. graafinen. Lempäälän seurakunta. takana paistaa aurinko LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA ILOINEN graafinen o eisto Lempäälän seurakunta äriper e raafiset elementit t po rafia aloku at ersio 1. 13.3. 017 a epil ien takana paistaa aurinko Lempäälän seurakunnan uusi ILOINEN ilme on reipas, elävä,

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Kosmetiikan raaka-ainekoulutus apteekin henkilökunnalle

Kosmetiikan raaka-ainekoulutus apteekin henkilökunnalle Kosmetiikan raaka-ainekoulutus apteekin henkilökunnalle Aaltonen, Susanna 2013 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Kosmetiikan raaka-ainekoulutus apteekin henkilökunnalle Susanna Aaltonen Kauneudenhoitoala

Lisätiedot

Aina väärä ihonväri - selvitys itseruskettavista ja ihoa vaalentavasta kosmetiikasta

Aina väärä ihonväri - selvitys itseruskettavista ja ihoa vaalentavasta kosmetiikasta Aina väärä ihonväri - selvitys itseruskettavista ja ihoa vaalentavasta kosmetiikasta Halme, Susanna Penttilä, Tiina 2015 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Aina väärä ihonväri - selvitys itseruskettavista

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Piz Buinin tuoteoppaan suunnittelu ja toteutus

Piz Buinin tuoteoppaan suunnittelu ja toteutus Piz Buinin tuoteoppaan suunnittelu ja toteutus Oksanen, Kati 2013 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Piz Buinin tuoteoppaan suunnittelu ja toteutus Kati Oksanen Kauneudenhoitoalan

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Ikääntyvä Iho IholIItto

Ikääntyvä Iho IholIItto Ikääntyvä iho Iholiitto IKÄÄNTYVÄ IHO SISÄLLYS Teksti: Sirpa Pajunen, Helsingin Ihopisteen johtava hoitaja, Iholiitto ry Taitto ja ulkoasu: Katriina Iho, Wirbel Yleistä 3 Miten iho muuttuu ikääntyessä

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence

Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence Sirkiä, Piia 2013 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista L Occitane en Provence

Lisätiedot

PALELTUMAVAMMAN TUNNISTAMINEN JA OMAHOITO Potilasohje

PALELTUMAVAMMAN TUNNISTAMINEN JA OMAHOITO Potilasohje Jonna Niiranen Tuuli Vänttinen PALELTUMAVAMMAN TUNNISTAMINEN JA OMAHOITO Potilasohje Opinnäytetyö Sairaanhoitajakoulutus Toukokuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.5.2016 Tekijä(t) Jonna Niiranen

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

IPL karvanpoisto. Pakettihinnat

IPL karvanpoisto. Pakettihinnat IPL karvanpoisto E-Stylen valon ja radiofrekvenssin yhdistelmä hyydyttää karvankasvusolut ja pysäyttää karvatupen toiminnan. Karvankasvusta ja tulostoiveesta riipuen suositellaan e-style hoitoja. Leuka/Chin

Lisätiedot

577 SOLUT JA KUDOKSET

577 SOLUT JA KUDOKSET 577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Polttonupoutuksen ja emäksisen pastanupoutuksen paranemisen histopatologia ja niiden vaikutus vasikan hyvinvointiin

Polttonupoutuksen ja emäksisen pastanupoutuksen paranemisen histopatologia ja niiden vaikutus vasikan hyvinvointiin Polttonupoutuksen ja emäksisen pastanupoutuksen paranemisen histopatologia ja niiden vaikutus vasikan hyvinvointiin Eveliina Leppävuori Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Eläinlääketieteellisten

Lisätiedot

Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää. finneistä

Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää. finneistä Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää finneistä KUN KAIKKI TUNTUU VAIKEALTA Rinnat tai parta alkavat kasvaa. Vanhemmat eivät ymmärrä. Kuukautiset, äänenmurros, rakastumiset. Tuntuu, että kaikki on mahdollista

Lisätiedot