Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen"

Transkriptio

1 Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B Lahti Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Inventoinnin toteutus ja menetelmät Selvitysalueen yleiskuvaus Suokohtaiset kuvaukset Yhteenveto kasvillisuustyypeistä ja eliölajistosta Aluekohtainen jako ja toimenpide-ehdotukset Kirjallisuus Kirjoittajan yhteystiedot Johdanto Kesällä 2010 Hämeen-Liiton toimeksiannosta inventoitiin 43 kantahämäläistä suoaluetta. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää soiden luonnontilaisuus ja luonnonsuojelullinen arvo sekä toisaalta mahdollinen soveltuvuus turvetuotantoon. Tässä selvityksessä esitellään inventoitujen soiden suokasvillisuustyypit sekä niillä esiintyvä putkilokasvi- ja sammallajisto suokohtaisesti. Selvityksessä arvioidaan myös soiden kasvilajiston ja kasviyhteisöjen osoittamia luontoarvoja sekä soiden luonnontilaisuutta. Vastaavasti soiden ojitustilannetta esitellään, ja ojituksista johtuvaa lajiston muuttumista sekä suoluonnon köyhtymistä arvioidaan taloudellisten hyötynäkökulmien kannalta. Selvityksessä ehdotetaan luontoarvoiltaan edustavimpia kohteita suojeluun sekä rajataan parhaiten mahdolliseen turvetuotantoon soveltuvat alueet. Tässä selvityksessä raportoidaan myös erilliset olemassa olevat havainnot alueilla esiintyvistä uhanalaisista eliölajeista. Kasvillisuusselvityksen maastotöistä sekä raportin laatimisesta vastasi FM Katja Juutilainen. 2. Inventoinnin toteutus ja menetelmät Inventoinnin maastotyöt toteutettiin ajalla Inventointi toteutettiin kävelemällä kohdealueet läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki alueella esiintyvät kasvillisuustyypit kyettiin havaitsemaan. Suokasvillisuustyyppien määrittelyssä ja soiden luonnontilaisuuden arvioinnissa käytettiin apuna Suokasvillisuusopasta (Eurola ym. 1995, Raunio ym. 2008). Jokaiselta suokasvillisuustyypiltä määritettiin putkilokasvi- ja sammallajisto kulkemalla kasvillisuustyypin läpi ja havaitut lajit kirjattiin muistiin. Muuttuneiden suotyyppien kohdalla tyydyttiin lajiston yleiskuvaukseen, mutta luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppien lajisto inventoitiin mahdollisimman tarkasti. Kohteilla esiintyvät putkilokasvit ja sammalet pyrittiin määrittämään lajilleen jo maastossa. Mikäli määritys jäi maastossa epävarmaksi tai puutteelliseksi otettiin lajista näyte myöhempää tarkastelua varten. Putkilokasvit on 2

3 määritetty silmämääräisesti, näytesammalien määrityksessä on tarvittaessa käytetty apuna valomikroskooppia. Osa sammalista on määritetty vain suvulleen. Käytetty määrityskirjallisuus on listattu kohdassa Kirjallisuus. Uhanalaisluokitus on Rassi ym. (2000) mukainen. Kasvillisuusinventointien yhteydessä arvioitiin myös suohon kaivettujen ojien kuntoa, suokasvillisuuden luonnontilaisuuden tasoa sekä metsätalouden vaikutuksia suon luonnontilaan. Raportointivaiheessa tarkasteltiin myös suon luontaisen vesitalouden palauttamismahdollisuuksia ja kasvilajiston potentiaalia palautua alkuperäisen kaltaiseksi ennallistamistoimien jälkeen. Lisäksi kiinnitettiin huomiota suon luonnontilaisten osien maisemallisiin ja virkistyksellisiin arvoihin. Soveltuvuutta turvetuotantoon tarkasteltiin vesi- ja ympäristönsuojelulain puitteissa mm. huomioimalla sijainti vesistöjen läheisyydessä sekä arvioimalla mahdollisia melu- ja pölyhaittoja lähistön asukkaille. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmista soista on esitetty kartta, johon on rajattu arvokkaimmat, luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet kohteittain. Lisäksi mukana rajauksissa ovat myös löydetyt Metsä- ja Vesilain mukaiset kohteet (erityisen tärkeät elinympäristöt ML 10 ja suojeltavat pienvedet VL 17 a). Muista kohteista on raportin erillisenä liitteenä sähköinen paikkatietoaineisto. Paikkatietoaineisto on tehty MapInfo-ohjelmalla ja digitoinnin suoritti Timo Metsänen. Karttamerkintöjen selite. Numerot kartoilla osoittavat valokuvien ottokohdat. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa 175/PISA/ Selvitysalueen yleiskuvaus Kanta-Hämeen alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Suomen soiden aluejaossa Kanta-Hämeen suot sijoittuvat suurelta osin eksentristen- ja Sphagnum fuscum keitaiden alueelle, eteläosassa myös rannikko-suomen kermikeitaiden alueelle. Ojitetuilla soilla ojitusten vaikutuksen intensiteetti vaihtelee ojitusten iän, ojien tiheyden ja syvyyden, paikalla vallinneen suotyypin sekä kunkin suon erityispiirteiden mukaan. Paikoin suon vesitalous on ojituksesta huolimatta säilynyt liki ennallaan, tai palautunut lähelle alkutilaa ojien kasvettua umpeen. Tällöin alueen kasviyhteisö on alkuperäisen, tai 3

4 ainakin luonnontilaisen, kaltainen. Lievimmillään ojituksen vaikutus näkyy yleensä männyn taimien lisääntymisenä. Kun veden pinta ojituksen myötä laskee, ensimmäisenä kärsivät rimpi- ja välipintalajit. Lopulta suon märkäpinta kuivuu kokonaan ja jäljelle jää vain mätäspintaa. Tällöin mätäspinnan lajit runsastuvat, mikä näkyy suovarpujen ja tupasvillan lisääntymisenä. Rimpipinnan sammallajisto voi korvautua karhunsammalilla. Kuivumisen jatkuessa suolajisto alkaa korvautua kuivuutta paremmin sietävillä metsälajeilla (mm. mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, vadelma, maitohorsma; seinäsammal, metsäkerrossammal, kangaskynsisammal, poron- ja torvijäkälät). Puuston kasvu elpyy ja rungot järeytyvät. Lopulta kasvilajisto voi olla niin muuttunutta, ettei alkuperäistä suotyyppiä tunnista edes päätyyppiryhmän (korpi, räme, neva jne.) tasolla. Inventoitujen soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä Suokohtaiset kuvaukset 1 Lakeasuo Lammi Lakeasuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa Iso-Evon kylän eteläpuolella Lammilla, noin kilometrin verran kantatie 53:sta länteen. Suo on kauttaaltaan ojitettu ja jo pitkälle muuttunut. Alkuperäisiä suotyyppejä on mahdotonta erottaa ja alueella vallitsevatkin turvekankaat. Suon eteläistä osaa halkoo metsäautotie. Suo on pinta-alaltaan 76 ha. Tien eteläpuolinen alue on mäntyvaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1) sekä eteläja länsireunoilta mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Kenttäkerros on suo (suopursu, juolukka, kanerva, variksenmarja)- ja metsävarpujen (puolukka, mustikka) vallitsema. Lisäksi yleisinä kasvavat tupasvilla ja suomuurain. Reunaosat ovat jo varsin metsämäisiä, lajistossa tavataan metsäalvejuurta, korpi-imarretta, metsätähteä, kevätpiippoa ja maitohorsmaa. Pohjakerros on ojitusten seurauksena kuivunut runsaasti, joten sammallajisto on erittäin metsälajivaltainen. Seinäsammal on pohjakerroksen ehdoton valtalaji, lisäksi tavataan rämekarhunsammalta, kangaskynsisammalta sekä jokasuon-, puna- ja ruskorahkasammalta. Puusto on mäntyvaltainen, lisäksi esiintyy koivun ja kuusen taimia. Tien pohjoispuolinen alue on eteläosastaan puolukkaturvekangasta (Vtkg2). Alue on vähemmän kuivunut ja lajistossa on havaittavissa jäänteinä muutamia nevalajeja (pyöreälehtikihokki, hentorahkasammal). Kenttäkerros on isovarpuvaltainen, lähinnä juolukkaa ja vaivaiskoivua. Paikoin kasvaa myös metsävarpuja ja pallosaraa. Keskiosan kapeikkoa kohti korpisuus sekä metsävarvut lisääntyvät. Samalla alue muuttuu kuusi- ja koivuvaltaiseksi. Alue on lähinnä mustikkaturvekangasta (Mtkg1), osittain soistunutta mustikkatyypin kangasta, jota täplittävät suokasvillisuuslaikut. Kenttäkerroksessa kasvaa edellä mainittujen lajien ohella metsämaitikkaa, kevätpiippoa, korpikastikkaa, metsälauhaa ja oravanmarjaa. Pohjakerroksessa korpikarhun-, korpirahka- ja vaalearahkasammalta kasvaa pieninä laikkuina. 4

5 Suon lounaisosa on pääosin lehtomaista turvekangasta (Lhmtkg). Keskiosa on varsin tiheää nuorta kuusipöheikköä, jonka aluskasvillisuus on näivettynyt varjostuksen ja kuivumisen myötä. Reunamilla lehtomaisuus on selkeämpää ja etelässä on havaittavissa myös luhtaisuutta (kurjenjalka, viitakastikka, suo-orvokki, suo-ohdake; haprarahkasammal). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsätähti ja pallosara. Lisäksi tavataan metsäkortetta, kevätpiippoa ja vanamoa, sekä eteläosissa käenkaalia, oravanmarjaa, korpiorvokkia, iso- ja nuokkutalvikkia. Pohjakerros on seinäja metsäkerrossammalvaltainen, seassa esiintyy laikuittain iso- ja kangaskynsisammalta, korpikarhunsammalta sekä korpi- ja vaalearahkasammalta. Puustossa kuusen, koivun ja männyn ohella kasvaa pihlajaa ja metsäraitaa. Lakeasuon keskiosa on lajistoltaan köyhtynyttä mustikkaturvekangasta (Mtkg1), jossa paikoin metsäriidenlieko kasvaa runsaana. Puustoa on harvennettu. Pohjoista kohti männyn osuus puustossa lisääntyy ja alueella on sekä mustikka (Mtkg2)- että lehtomaisen turvekankaan piirteitä. Itäreunalla lajisto vaihettuu rämeisemmäksi puolukkaturvekankaaksi. Luoteisosan tiheämmin ojitettu kaistale on varputurvekangasta. *** Ei huomionarvoista kasvilajistoa tai arvokkaita suotyyppejä *** Muu huomionarvoinen lajisto: Kanahaukka (rauhoitettu), Kurki (Dir.,Hertta) 2 Kiimasuo Lammi Kiimasuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa kantatien 53 itäpuolella, noin 6 km Lammin keskustasta pohjoiseen. Suo on pienikokoinen, pinta-alaltaan 44 ha, ja kauttaaltaan ojitettu. Suo jakautuu usean eri maanomistajan palstoiksi, joista monia on harvennettu. Alueella vallitsevat rehevähköt korpi- ja lehtovaikutteiset turvekankaat. Suon itäosa on korpivaikutteista mustikkaturvekangasta (Mtkg1). Puustoltaan alue on ylitiheää kuusikkoa, seassa kasvaa myös koivua ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja juolukka, pohjakerroksessa seinä- ja metsäkerrossammal. Lisäksi paikoin kasvaa pallosaraa, metsätähteä, oravanmarjaa ja metsäalvejuurta. Korpikasvillisuutta tavataan pieninä laikkuina: kenttäkerroksessa virpapaju ja korpipaatsama, pohjakerroksessa korpi- ja vaalearahkasammal. Ojien laiteilla kasvillisuus on lehtomaisempaa, mm. käenkaali, vadelma, kevätpiippo ja maitohorsma Korpi- ja luhtavaikutteisista lajeista tavataan kurjenjalkaa, harmaasaraa, korpikastikkaa ja haprarahkasammalta. Länteen päin johtavassa kapeikossa kasvillisuus on rehevämpää lehtomaista turvekangasta (Lhmtkg). Metsävarpujen ohella kenttäkerroksessa kasvaa hiirenporrasta, metsäimarretta, tähtisaraa, lehtotesmaa, nuokkuhelmikkää, mesiangervoa ja käenkaalia. Paikoin esiintyy myös lehtoarhoa ja metsätähtimöä. Kapeikon jälkeen puusto vaihettuu mänty- ja koivuvaltaiseksi. 5

6 Kuva 1. Kiimasuo: itäosan mustikkaturvekangas. Katja Juutilainen Suon pohjoisosa on mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Koilliskulmassa puusto on mäntyvaltaista, osin harvennettua. Keskiosassa sekä koivut että männyt ovat järeitä, alakasvoksena kasvaa kuusta. Harventamattomilla alueilla on paikoin kohtalaisesti lahopuuta. Kenttäkerros on metsävarpuvaltainen, lisäksi tavataan metsäruohoja (lajisto itäosan kaltainen, lisänä isotalvikki). Pohjakerros on erittäin kuivunut ja suurelta osin karikkeen peittämä. Seinä-, metsäkerros-, kangaskynsi- ja korpirahkasammalta esiintyy pieninä laikkuina. Mustikkaturvekangas jatkuu myös suon keski- ja eteläosissa. Keskiosan puusto on mäntyvaltaista ja osittain harvennettua, kasvillisuus on rämevaikutteista. Niukkalajisessa pohjakerroksessa kasvaa lähinnä seinä- ja metsäkerrossammalta, paikoin esiintyy laikkuina jokasuon- ja punarahkasammalta sekä rämekarhun- ja kangaskynsisammalta. Kenttäkerroksessa esiintyy metsävarpujen ja pallosaran ohella suopursua, juolukkaa, kanervaa ja suomuurainta. Keskiosan ojat ovat vanhoja ja hiljalleen kasvamassa umpeen. Suon eteläosan ojat ovat melko tuoreita, syviä ja leveitä. Ojien laiteilla kasvaa luhtalajistoa, mm. suoputki, rentukka ja terttualpi. Puusto on mänty- ja koivuvaltaista, kuuset ovat nuorempia. Mäntyä ja koivua on harvennettu vaihtelevalla intensiteetillä, paikoin jäljellä on vain ylitiheää nuorta kuusikkoa, jonka pohjalla ei kasva juuri mitään. 6

7 Väljempipuustoisilla alueilla kenttäkerros on mosaiikkimaista: paikoin vallitsevat metsälajit, paikoin lisänä kasvaa rämevarpuja. Aukkopaikoissa etenkin rehevimmillä laikuilla kenttäkerros on tukahduttanut pohjakerroksen sammalet liki täysin. Ravinteisuutta ilmentävästä lajistosta tavataan rätvänää, kultapiiskua, luhtamataraa ja jokapaikansaraa. *** Ei huomionarvoista lajistoa tai arvokkaita suotyyppejä 3 Kuurnasuo Lammi Kuurnasuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa, noin 3 km Lammin keskustasta koilliseen. Kohde on pinta-alaltaan 69 ha ja kauttaaltaan ojitettu. Suon pohjoisosa on mäntyvaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1), jossa alikasvoksena koivun ja kuusen taimia. Ojat ovat suuria. Kenttäkerros on suopursu- ja juolukkavaltainen, seassa kasvaa tupasvillaa, kanervaa, variksenmarjaa, suomuurainta, vaivaiskoivua sekä metsälajeista mustikkaa ja puolukkaa. Pohjakerros on seinäsammalvaltainen, lisäksi tavataan iso- ja kangaskynsisammalta, jokasuon- ja kangasrahkasammalta sekä mättäillä poronjäkäliä. Etelää kohti puusto muuttuu kituliaammaksi, männyn ohella kasvaa koivun taimia. Myös pohjakerros on säilynyt kosteampana, lajistossa edellä mainittujen lisäksi puna-, rusko- ja varvikkorahkasammalta. Ojat ovat vanhempia, pienempiä ja liki umpeen kasvaneita suon länsiosassa. Luoteessa puusto on kituliasta männikköä. Muuttuma- alueen kasvillisuudessa on yhä alkuperäisen suotyypin, isovarpurämeen (VIRmu) piirteitä, joskin ojituksen vaikutus näkyy veden pinnan alenemisena ja männyn taimien lisääntymisenä. Kenttäkerros on selvästi isovarpuvaltainen, lisäksi tavataan tupasvillaa ja suomuurainta, sekä harvakseltaan mustikkaa. Pohjakerros on säilynyt rahkasammalvaltaisena (jokasuon-, puna-, rusko- ja kangasrahkasammal), seassa kasvaa seinäsammalta sekä poron- ja torvijäkäliä. Lounasta ja länsireunaa kohti suotyyppi vaihettuu puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1), koivua ja kuusta esiintyy jälleen puustossa. Kenttäkerros on yhä paikoin isovarpu- paikoin metsävarpuvaltainen. Pohjakerroksen rahkasammalet ovat suurelta osin korvautuneet metsäsammalilla. Suon etelä- ja kaakkoisosat ovat edellä kuvatun kaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1+2). Ojat ovat suurehkoja. Puustossa on valtapuuna kasvavan männyn ohella koivun- ja paikoin kuusen taimia. Männyn järeys vaihtelee, kaakossa on paikoin tuulenkaatoja. Kenttäkerros on yhä suolajivaltainen, mutta metsävarpujakin esiintyy yleisesti. Pohjakerroksessa kasvaa yhä rahkasammalia, mutta suurelta osin lajisto on metsäsammalvaltainen (lähinnä seinä- ja kangaskynsisammalta). 7

8 Koillisen ojittamaton alue (missä yhä nähtävissä ikivanhoja, jo umpeenkasvaneita ojia) sekä suon keskiosa ovat varputurvekangasta (Vrtkg). Alueen puusto on kituliasta mäntyä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat suovarvut, paikoin tupasvilla. Lisäksi tavataan pikkukarpaloa, suomuurainta ja suokukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa jokasuon-, rusko-, kangas- ja varvikkorahkasammalta, seinä- ja suonihuopasammalta sekä poronjäkäliä. Itää kohti metsälajien vaikutus lisääntyy ja suotyyppi vaihettuu mäntyvaltaiseksi puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1). Ojat ovat suurempia ja tuoreempia, koivun taimia esiintyy paikoin. Kasvillisuus on yhä isovarpuvaltainen, kenttäkerroksessa kasvaa lisäksi mustikkaa. Pohjakerroksessa seinäsammalen peittävyys lisääntyy. *** Ei huomionarvoista kasvilajistoa tai arvokkaita suotyyppejä *** Muu huomionarvoinen lajisto: Käki (NT) Kuva 2. Kuurnasuo: koillisosan varputurvekangas. Katja Juutilainen 4 Laaviosuo Lammi Laaviosuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa valtatien 12 eteläpuolella, noin 5 km Lammin keskustasta etelään. Pinta-alaltaan 67,5 ha laajuinen suo on kauttaaltaan ojitettu ja suon keskiosan läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa sekä vanha ajoura että sähkölinja. 8

9 Lännestä itään kuljettaessa ojituksen vaikutus lajistoon vähenee ja kasvillisuus on säilynyt luonnontilaisempana. Suon koillisosa sekä itäreuna ovat puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Puusto on mäntyvaltaista, lisäksi esiintyy männyn, koivun ja paikoin kuusenkin taimia. Ojat ovat melko vanhoja ja jo kasvamassa umpeen. Maastossa voi myös havaita ikivanhoja, täysin umpeenkasvaneita ojalinjoja, joita ei näy kartassa. Kenttäkerros on yhä suovarpu-, paikoin tupasvillavaltainen. Seassa kasvaa suolajeista suomuurainta ja suokukkaa, metsälajeista mustikkaa, puolukkaa ja metsätähteä. Pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Rahkasammalista tavataan jokasuon-, puna-, kangas- ja ruskorahkasammalta. Lisäksi esiintyy kangaskynsi- ja rämekarhunsammalta sekä poron- ja torvijäkäliä. Metsälajiston osuus vähenee etelää ja länttä kohti, ja suotyyppi vaihettuu varputurvekankaan (Vrtkg) kautta kanervarahkarämeen muuttumaksi (KaRRmu). Puusto on kituliasta mäntyä, seassa jokunen männyn- ja koivun taimi. Veden pinnan taso on ojituksen myötä alentunut, mutta kasvilajisto on yhä melko luonnontilaisen kaltainen. Etenkin mätäspintalajit ovat elinvoimaisia. Kenttäkerroksen valtalajina on kanerva, lisäksi tavataan tupasvillaa, variksenmarjaa, suomuurainta, vaivaiskoivua, juolukkaa, pikkukarpaloa ja pyöreälehtikihokkia. Pohjakerroksen valtalaji on ruskorahkasammal. Seassa kasvaa jokasuon- ja kangasrahkasammalta, seinäsammalta, rämekarhunsammalta, suonihuopasammalta sekä poron- ja torvijäkäliä. Ajouran ja sähkölinjan ympärys on lajistoltaan köyhempää varputurvekangasta (Vrtkg). Suovarvut ja tupasvilla vallitsevat kenttäkerroksessa, mutta pohjakerroksessa seinäsammal on syrjäyttänyt rahkasammalet valtalajeina. Suon länsipuoli on suurelta osin keidasrämeen muuttumaa (KeRmu). Ojat ovat kasvaneet liki umpeen ja kasvillisuus säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Suon lounaisosassa on yhä säilynyt välipintaa. Kenttäkerroksessa kasvaa tupasvillaa, kanervaa, variksenmarjaa, suokukkaa, pyöreälehtikihokkia sekä välipintalajeista isokarpaloa ja leväkköä. Pohjakerroksessa esiintyy silmäke-, jokasuon-, ruso-, rusko-, puna- ja vajorahkasammalta sekä kangaskynsi- ja seinäsammalta. Lounaiskärki sekä suon länsireuna ovat kuivempaa, suopursuvaista varputurvekangasta (Vrtkg). Suon luoteis-/ pohjoisosaa on muokattu voimakkaammin: puusto on tasakokoiseksi harvennettua männikköä, jossa alikasvoksena koivuntaimia. Kasvillisuus on puolukkaturvekangasta (Vtkg1). *** Vaikka veden pinnan taso on laskenut, kasvilajisto on monin paikoin säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. *** Potentiaalinen ennallistamiskohde, sillä ojat ovat jo monin paikoin liki ummessa. 9

10 Kuva 3. Laaviosuo: läntisen keskiosan keidasrämemuuttuma. Katja Juutilainen 5 Karhunkorpi Lammi Karhunkorpi sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa valtatie 12 eteläpuolella, noin 8 km Lammin keskustasta etelään. Pienikokoista, pinta-alaltaan 45 ha ojitettua suota halkoo länsipäässä sähkölinja. Suon itäosa Karhunkorvenojan ympärillä on koillisessa soistunutta mustikkatyypin kangasmetsää, osin mustikkakangaskorven muuttumaa (MKgKmu). Puusto on kuusivaltainen, seassa kasvaa koivua ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksen valtalaji on mustikka, metsälajeista myös puolukka, kevätpiippo, metsäalvejuuri, metsäriidenlieko ja metsälauha kasvavat yleisinä. Suolajeista tavataan suomuurainta, tupasvillaa, juolukkaa ja pallosaraa. Pohjakerros on seinä- ja metsäkerrossammalen sekä korpirahka-, vaalearahka- ja korpikarhunsammalen mosaiikkia, lisäksi tavataan varvikkorahka- ja kangaskynsisammalta, ojissa myös haprarahkasammalta. Etelää kohti maasto muuttuu kuivemmaksi ja suotyyppi vaihettuu mustikkaturvekankaaksi (Mtkg1). Puustossa esiintyy myös mäntyä. Ravinteikkaasta korpimenneisyydesta kielivät harvakseltaan esiintyvät korpipaatsama, virpapaju ja rätvänä. Lisäksi tavataan metsämaitikkaa ja metsätähteä. 10

11 Kaakoisosassa suotyyppi on jo lehtomaista turvekangasta (Lhmtkg). Puusto on paikoin harvennettua ja valtalaji vaihtelee maanomistajan mieltymysten mukaan. Kenttäkerros on rehevöitynyt harvennuksen myötä, paikalla kasvaa mm. vadelmaa, oravanmarjaa, isoalvejuurta, hiirenporrasta, nurmilauhaa, nokkosta, korpiorvokkia, rönsyleinikkiä, metsäkortetta, jokapaikansaraa ja korpikastikkaa. Metsäsammalvaltainen pohjakerros on näivettynyt runsastuneen ruohoston alla. Suon keskiosassa on mäntyvaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Kenttäkerrokssen valtalajeja ovat suo- ja metsävarvut sekä tupasvilla. Pohjakerroksessa tavataan seinäsammalen ohella rämekynsi- ja suonihuopasammalta sekä jokasuon-, kangas- ja ruskorahkasammalta. Suon eteläreuna on pidemmälle muuttunutta mäntyvaltaista mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Sekä lounasta että pohjoista kohti suotyyppi vaihettuu mustikkaturvekankaan kautta lehtomaiseksi turvekankaaksi. Puustoa on harvennettu, paikoin vain ylitiheää nuorta kuusikkoa on jätetty kasvamaan. Lounaassa ylispuumännyt ovat jo järeitä. Pohjoisosan kenttäkerroksessa lehtomaiset ruohot vallitsevat, runsaimpana kasvaa vadelma. Pohjakerroksessa esiintyy ainoastaan seinäsammalta karikkeen seassa. Yhden maanomistajan omistama alue (1 sarka) on hakattu. *** Ei huomionarvoista lajistoa tai arvokkaita suotyyppejä 6 Uraanisuo Janakkala Uraanisuo sijaitsee Janakkalan kunnassa valtatie 10 ja seututie 292 välissä, noin 7 km Kataloisten kylästä länteen. Suo on kauttaaltaan ojitettu ja pinta-alaltaan 123,5 ha. Metsäautotie jakaa suon eteläiseen Uraanisuohon ja pohjoiseen Paroninkorpeen. Tien eteläpuolinen alue on pohjoisosastaan harvennettua mustikkaturvekangasta (Mtkg1+2). Puustossa esiintyy mäntyä, kuusta ja koivua; länsilaidalla puusto on kuusi-, muualla mäntyvaltaista. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka, lisäksi kasvaa suomuurainta, tupasvillaa, variksenmarjaa, pallosaraa, metsäalvejuurta ja metsätähteä. Pohjakerroksessa esiintyy seinäsammalen ohella laikuittain korpi-, varvikko-, jokasuon- ja pallorahkasammalta sekä korpikarhunsammalta. Etelää kohti suotyyppi vaihettuu ensin puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1), itäreunalla jopa varputurvekankaaksi (Vrtkg). Puusto on mäntyvaltaista, joskin koivua ja kuusta esiintyy paikoin. Kenttäkerroksessa vallitsevat metsävarpujen ohella suopursu ja juolukka. Lisäksi kasvaa kanervaa, vaivaiskoivua, tupasvillaa, variksenmarjaa, pallosaraa ja pikkukarpaloa sekä paikoin vanamoa. Pohjakerroksessa esiintyy seinäsammalen ohella jokasuon-, kangas-, varvikko-, korpi-, pallo-, puna- ja ruskorahkasammalta sekä rämekarhun-, kangaskynsi- ja suonihuopasammalta. 11

12 Suon keski- ja eteläosat ovat säilyneet luonnontilaisemman kaltaisina, suotyyppi on varputurvekangasta (Vrtkg). Länsireunassa on puolukkaturvekangasta, itäreunassa sekä eteläkärjessä yhä varputurvekangasta. Valtapuusto on kituliasta mäntyä, paikka paikoin esiintyy koivun ja kuusenkin taimia. Kenttäkerroksessa vallitsevat kanerva ja juolukka, lisäksi esiintyy tupasvillaa, suomuurainta, vaivaiskoivua sekä pikku- ja isokarpaloa. Pohjakerros on yhä rahkasammalvaltainen (rusko-, jokasuon-, kangas-, rusorahkasammal), lisäksi esiintyy seinä-, rämekarhun- ja suonihuopasammalta sekä poronjäkäliä. Suon eteläkärki on ruskorahkasammalvaltainen, lajistossa tavataan edellä mainittujen ohella suokukkaa ja silmäkerahkasammalta. Uraanisuon ojat ovat varsin vanhoja ja liki umpeen kasvaneita. Paroninkorven etelä-, itä- ja keskiosat ovat puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Valtapuusto on mäntyä, seassa kasvavat koivut ja kuuset ovat nuorempia. Alueen eteläosa on tuoreeltaan harvennettu. Korpisuus lisääntyy länttä ja pohjoista kohti, ja suotyyppi vaihettuu mustikkaturvekankaaksi (Mtkg1+2). Valtapuulaji vaihtelee. Luoteisosassa paroninkorpea halkovan pohjois-eteläsuuntaisen ojan länsipuoli on hakattu ja kasvaa lähinnä koivuvesakkoa. Ojan länsipuoli on muilta osin korpivaikutteista mustikkaturvekangasta (Mtkg1), osin jopa mustikkakangaskorven muuttumaa (MKgKmu). Isot aiemman sukupolven kuuset ja -koivut on hakattu. Tämän hetkinen puusto on koivuvaltaista, alikasvoksena on kuusen taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka, lisäksi esiintyy suomuurainta, pallosaraa, metsätähteä, metsäalvejuurta, oravanmarjaa, käenkaalia, metsäriidenliekoa sekä vanamoa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros-, korpirahka-, korpikarhun- sekä iso- ja kangaskynsisammalta. Suuren ojan luhtavaikutteisella penkalla kasvaa viitakastikkaa, virpapajua, mesiangervoa, korpikaislaa, jouhivihvilää, nuokkutalvikkia, pullosaraa sekä haprarahkasammalta. Paroninkorven ojat ovat tuoreempia ja yhä varsin syviä. Lounaassa suo muodostaa ulokkeen, jossa ojien ympärillä on lehtokorven muuttumaa (LhKmu). Rehevä kasvillisuus vaihettuu reunoja kohti lehtomaiseen kangasmetsään. Metsälajien ohella kenttäkerroksessa kasvaa saniaisista isoalvejuurta, hiirenporrasta, korpi- ja metsäimarretta. Ruohoista tavataan mesiangervoa, kultapiiskua, vadelmaa, metsäkortetta, rentukkaa, rönsyleinikkiä, korpi- ja suo-orvokkia, pikkumataraa sekä huopaohdaketta. Heinä- ja saramaisista kasveista tavataan korpi- ja viitakastikkaa, korpikaislaa ja nurmilauhaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja kerrossammalen ohella hapra- ja okarahkasammalta, korpi-, kilpi- ja kiiltolehväsammalta sekä korpikarhun- ja luhtakuirinsammalta. *** Uraanisuo toimii osaltaan suojavyöhykkeenä läheiselle Suurisuolle (luonnontilainen, suojeltu suo) *** Huomionarvoinen kasvilajisto: Pallorahkasammal (Suomen kv. Vastuulaji) *** Muu huomionarvoinen lajisto: Pikkutikka (VU, Hertta) 12

13 Kuva 4. Uraanisuo: Paroninkorven lounaisosan lehtokorpimuuttuma. Katja Juutilainen 7 Jylisjärvensuo Janakkala Jylisjärvensuo sijaitsee Janakkalan kunnassa valtatie 10 ja seututie 292 välissä, noin 5 km Kataloisten kylästä länteen. Pienikokoinen, pinta-alaltaan 56 ha suo, rajoittuu kaakossa Mustalahden rantakosteikkoon ja pohjoisreunalla metsäautotiehen. Suon sisäosissa on muutamia kangasmaalaikkuja ja suo on kauttaaltaan ojitettu. Suon koillisosa on varputurvekangasta (Vrtkg), joka reunoja kohti vaihettuu puolukkaturvekankaaksi (Vtkg2). Valtapuusto on kasvultaan elpynyttä mäntyä, seassa kasvaa jonkin verran männyn ja koivun taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat suopursu, juolukka, kanerva ja tupasvilla. Seassa kasvaa suomuurainta ja variksenmarjaa 13

14 sekä paikoin puolukkaa ja mustikkaa. Pohjakerroksessa esiintyy seinä-, kangaskynsi- ja rämekarhunsammalta, kangas-, jokasuon- ja varvikkorahkasammalta sekä poronjäkäliä. Varputurvekangas jatkuu etelää kohti Mustalahden rannan ja ojitetun osan rajavyöhykkeenä aina kaakkoiskulmaan saakka. Itää (ojittamatonta rantaa) kohti suotyyppi vaihettuu oligotrofisen lyhytkorsirämeen muuttumaksi (ollknrmu). Kenttäkerroksessa kasvaa tupasvillaa, variksenmarjaa, kanervaa, suomuurainta, suokukkaa, pyöreälehtikihokkia, rahkasaraa, pikkukarpaloa ja juolukkaa. Pohjakerros on ruskorahkasammalvaltainen; lisäksi esiintyy jokasuon-, puna-, ja vajorahkasammalta sekä seinäsammalta. Länttä kohti suon muuttuneisuus lisääntyy ja suotyyppi vaihettuu puolukkaturvekankaan (Vtkg1) kautta mustikkaturvekankaaksi (Mtkg2). Männyt ovat koillisosaan verrattuna järeämpiä, seassa kasvaa yleisesti koivun taimia ja vesoja, paikoin kuustakin. Kenttäkerroksessa esiintyy suovarpujen ohella mustikkaa ja puolukkaa sekä metsäalvejuurta ja järviruokoa. Pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Lisäksi tavataan suonihuopa-, rämekarhun- ja kangaskynsisammalta sekä jokasuon-, varvikko-, kangas-, puna- ja korpirahkasammalta. Kaakkoisosan etelälaidalla puusto muuttuu kuusivaltaiseksi mustikkaturvekankaaksi (Mtkg1), jota on pieneltä alalta hakattu. Kasvillisuus on erittäin metsälajivaltaista. Eteläreunaa länttä kohti siirryttäessä puusto muuttuu jälleen mäntyvaltaiseksi, tosin seassa kasvaa edelleen nuorempaa kuusta ja koivua. Ojat ovat suuria ja puustoa on harvennettu. Suon eteläosan keskivaiheilla on ojituksesta huolimatta säilynyt luonnontilaisen kaltaisena pienialainen tupasvillakorven ojikko (TKoj). Laikku on puustoltaan koivuvaltainen; seassa kasvaa muutamia kuusia. Kenttäkerrosta hallitse tupasvilla, mättäillä tavataan kanervaa, variksenmarjaa, juolukkaa ja mustikkaa, märkäpinnalla suomuurainta ja isokarpaloa. Maariankämmekkää löytyi useita kukkivia versoja. Pohjakerros on rahkasammalvaltainen (jokasuon-, puna-, korpi- ja haprarahkasammal), lisäksi esiintyy korpi- ja rämekarhunsammalta sekä seinä-, suonihuopa- ja luhtakuirisammalta. Laikun ympärillä ja eteläreunan länsiosassa on varputurvekangasta (Vrtkg). Kenttäkerros on suovarpuvaltainen; seassa kasvaa tupasvillaa, suokukkaa, pikkukarpaloa, suomuurainta sekä paikoin mustikkaa ja puolukkaa. Pohjakerros on jokasuonrahkasammalvaltainen. Lisäksi tavataan puna-, varvikko- ja rusorahkasammalta sekä seinä- ja rämekarhunsammalta. Ojat ovat melko leveitä, mutta hyvin kasvamassa umpeen. Ojissa esiintyy pullo- ja harmaasaraa sekä sara- ja haprarahkasammalta. Suon länsiosa on varpu- ja puolukkaturvekankaan (Vtkg1) mosaiikkia. Sekä kenttä- että pohjakerros ovat suolajivaltaisia; metsävarpuja ja -sammalia kasvaa siellä täällä. Puusto on mäntyvaltaista, koivun ja kuusen osuus lisääntyy länttä kohti. Metsäautotiehen 14

15 rajautuva suon pohjoisosa on varputurvekangasta. Kenttäkerroksessa vallitsevat suovarvut, pohjakerroksessa puolestaan rusko- ja jokasuonrahkasammal. Metsälajeista mustikkaa, puolukkaa ja seinäsammalta esiintyy paikoin. Tien pohjoispuolinen uloke on eteläosastaan mäntyvaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1) ja vaihettuu pohjoista kohti varputurvekankaaksi. Alueen männyt ovat järeähköjä, satunnaiset koivut ja kuuset nuoria. *** Luonnontilaisen kaltaiset suotyypit: Tupasvillakorpi (EN) *** Muu huomionarvoinen lajisto: Teeri (NT, Dir.), poikue *** Ei sovellu turvetuotantoon Jylis- ja Jänisjärvien välittömän läheisyyden vuoksi Kuva 5. Jylisjärvensuo: kaakkoisosan tupasvillakorven ojikko. Katja Juutilainen 15

16 8 Jänisrahka Tuulos Jänisrahka sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa valtatie 10 ja seututie 292 välissä, noin 10 km Tuuloksen Syrjäntaasta etelälounaaseen. Aluetta rajaavat pohjoisessa ja etelässä metsäautotiet. Suon läpi kulkee länsiosastaan perattu Jänisjoki, joka jakaa alueen länsipuoliseen Jänisjoenkorpeen sekä itäpuoliseen Piikainleiriin. Suo on kauttaaltaan ojitettu ja pinta-alaltaan 55,5 ha. Piikainleiri on suotyypiltään etelässä varputurvekangasta (Vrtkg) ja pohjoisessa puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Puusto on alueen eteläosassa varsin kituliasta männikköä sekä männyn taimia. Pohjoisosassa männyt ovat järeämpiä ja seassa kasvaa paikoin koivun, jopa kuusenkin taimia. Kenttäkerroksessa vallitsevat suuret suovarvut: suopursu, juolukka, kanerva ja vaivaiskoivu. Lisäksi esiintyy suomuurainta, tupasvillaa, pikkukarpaloa sekä vaihtelevissa määrin mustikkaa ja puolukkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalen ohella jokasuon-, varvikko-, rusko- ja punarahkasammalta, kangaskynsisammalta sekä poronjäkäliä. Piikainleirin luoteisosa on hakattu noin kolmen saran leveydeltä ja kasvaa lähinnä parimetristä koivuvesakkoa. Itäosastaan luonnontilaisena säilyneen Jänisjoen varrella on kapealti luhtanevakorpea (LuNK). Paikoin ympäröivä varputurvekangas ylettyy uomaan saakka. Alueella kasvaa luhta- ja korpivaikutteista lajistoa mm. ranta-alpi, suoputki, kurjenjalka, suovehka, pikkumatara, luhtavuohennokka, raate, viitakastikka, järviruoko ja lumme. Nevalajeista esiintyy pullo-, jouhi ja mutasaraa sekä metsälajeista metsälauhaa. Pohjakerroksessa luhtalajeista haprarahka- ja luhtakuirisammalta sekä korpivaikutteisia korpi- ja vaalearahkasammalta sekä korpi- ja kiiltolehväsammalta. Jänisjoenkorpi on lähinnä puolukkaturvekangasta (Vtkg1), paikoin myös varputurvekangasta. Puusto on mäntyvaltaista, nuorta koivua ja kuusta esiintyy pääasiassa ojien varsilla. Suon eteläistä osaa on paikoin harvennettu. Eteläosassa sijaitsevan pienen lammen rantavyöhyke on oligotrofista sararämettä (olvsr). Kenttäkerroksen välipinnalla vallitsevat pullo-, jouhi ja mutasara sekä raate, pyöreälehtikihokki, isokarpalo ja kurjenjalka. Mättäillä kasvaa kanervaa, suokukkaa, suomuurainta, tupasvillaa ja pikkukarpaloa. Pohjakerroksen valtalajeja ovat puna-, sara-, kalvakka-, silmäke- ja vajorahkasammal, mättäillä jokasuon-, rusko- ja rusorahkasammal. *** Jänisjoen uoman itäosa ja pienen lammen ympärys ovat luonnontilaisia *** Arvokkaat suotyypit: Luhtanevakorpi (VU), Sararäme (VU) *** Ei sovellu turvetuotantoon Jänisjärven välittömän läheisyyden vuoksi. 16

17 Kuva 6. Jänisrahka: Jänisjoen itäosan luhtanevakorpi. Katja Juutilainen 9 Kärkistensuo Janakkala Kärkistensuo sijaitsee Janakkalan kunnassa valtatie 10 ja seututie 292 välissä, noin 5 km Hämeenlinnan keskustasta itään. Vaikka tämä 128 ha suo on kauttaaltaan ojitettu, on kasvilajisto säilynyt monin paikoin luonnontilaisen kaltaisena. Suon eteläosaa halkoo sähkölinja. Sähkölinjan eteläpuolinen osa on muuttunut eniten ojitusten myötä. Eteläkärki on synkkää, kuusivaltaista mustikkaturvekangasta (Mtkg1), joka vaihettuu pohjoista kohti mäntyvaltaiseksi puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1). Luode- kaakko suuntaisen ojan itäpuolinen puusto on harvennettu. Aluskasvillisuus on alueella erittäin niukkaa ja 17

18 turvepinta ratisee kuivuuttaan. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, metsätähteä, oravanmarjaa, metsäriidenliekoa, metsäalvejuurta, vadelmaa sekä pallo- ja riippasaraa. Pohjakerros on paikoin karikkeen peitossa. Valtalajina ovat seinä- ja metsäkerrossammal, lisäksi esiintyy laikuittain korpi- ja vaalearahkasammalta sekä kangaskynsisammalta. Ojien varsilla kasvaa luhta- ja korpivaikutteista lajistoa, mm. suovehkaa, myrkkykeisoa, pikkumataraa, ranta-alpia, korpiorvokkia, korpikastikkaa ja nurmilauhaa. Suon keski- ja pohjoisosa ovat lähinnä oligotrofisen lyhytkorsirämeen ojikkoa ja muuttumaa (ollkroj+mu). Länttä kohti rimpisyys lisääntyy ja suotyyppi saa keskiosan länsipuoliskossa oligotrofisen Sphagnum- rimpinevarämeen (olrinrmu) piirteitä. Keskiosan itäpuoliskossa sekä paikoin pohjoisosassa on varputurvekangasta. Puusto on kituliasta mäntyä, luoteessa kasvaa jokunen koivun taimikin. Ojat ovat varsin vanhoja ja umpeenkasvaneita. Veden pinnan taso on vain hieman laskenut; ojituksen vaikutus näkyykin lähinnä männyn taimien lisääntymisenä sekä välipintalajien elinvoimaisuutena. Metsävarpuja tai -sammalia ei esiinny. Sekä väli- että rimpipintaa on säilynyt ojituksista huolimatta ja kasvillisuus on edelleen luonnontilaisen kaltaista. Kenttäkerroksessa mätäspinnalla kasvaa kanervaa, variksenmarjaa, suopursua, juolukkaa, vaivaiskoivua ja pikkukarpaloa. Välipinnan lajeja ovat tupasvilla, suokukka, pyöreälehtikihokki, rahkasara ja tupasluikka, luoteen rimpipinnoilla esiintyy valkopiirtoheinää ja mutasaraa. Pohjakerroksen valtalajeja ovat rusko-, jokasuon-, puna- ja silmäkerahkasammal. Lisäksi esiintyy rämekarhun- ja seinäsammalta sekä kalvakka- ja rusorahkasammalta. Rimmissä kasvaa vajorahkasammalta sekä paikoin silmäkerihma- ja ruoppasammalta. Länsireunaa kohti suotyyppi vaihettuu varputurvekankaan kautta puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1). Männyt ovat järeämpiä ja seassa kasvaa koivun sekä kuusen taimia. Etenkin länteen työntyvässä ulokkeessa nuorta koivua on runsaasti. Suon pohjoisosa on pääosin oligotrofisen lyhytkorsirämeen muuttumaa. Pohjoisreunalla veden pinnan taso on selvästi alentunut ja suolajien ohella esiintyy hieman puolukkaa, mustikkaa ja seinäsammalta. Suon itäreuna pohjoiskärjen ja keskiosan välillä on muita osia ravinteisempi. Pohjoisessa suon itäreunalla esiintyy tervaleppä- ja koivuvaltaisia luhtanevakorpi -juotteja (LuNKoj). Kenttäkerroksessa kasvaa luhtarölliä, suovehkaa, terttualpia, raatetta, kurjenjalkaa, isokarpaloa sekä pullo-, jouhi-, harmaa- ja jokapaikansaraa. Pohjakerroksessa vallitsevat hapra-, korpi- ja vaalearahkasammal. 18

19 Kuva 7. Kärkistensuo: keskiosan oligotrofisen lyhytkorsirämeen muuttuma (2). Katja Juutilainen Suon koillisosassa, kahden koilliseen vievän poikkiojan välissä, on pieni laikku oligo- ja mesotrofista Sphagnum- rimpinevan ojikkoa (ol+merinoj), jota ympäröi saranevavyöhyke (VSNoj). Rimpinevalaikku on pohjoisosastaan oligotrofinen, mutta ravinteisuus lisääntyy kaakkoa kohti. Kenttäkerroksessa kasvaa raatetta, mutasaraa, valkopiirtoheinää, tupas- ja luhtavillaa, iso- ja pikkukarpaloa sekä pyöreä- ja pitkälehtikihokkia. Pohjakerroksessa esiintyy jokasuon-, sara-, puna ja vajorahkasammalta sekä mättäillä rämekarhunsammalta. Mesotrofisella alueella kasvaa villapääluikkaa, järviruokoa, äimäsraraa ja lettorahkasammalta, ympäröivän saranevavyöhykkeen valtalaji on pullosara. Edelleen suon itäreunaa etelää kohti mentäessä luhtaisuus ja ravinteisuus näkyvät juotteina. Kasvillisuus on mosaiikkimaista ja alueella voidaan havaita oligo- ja mesotrofisen lyhytkorsirämeen (ol+melknroj), mesotrofisen sararämeen (mevsroj), mesotrofisen Sphagnum -rimpinevarämeen (merinroj) ja luhtanevakorven (LuNKoj) piirteitä. Kenttäkerroksessa kasvaa suovarpujen ohella suokukkaa, tupas- ja luhtavillaa, iso- ja pikkukarpaloa, pyöreä- ja pitkälehtikihokkia, tupas- ja villapääluikkaa, raatetta, hanhenpajua, järviruokoa, viitakastikkaa sekä muta-, 19

20 pullo-, tähti- ja rahkasaraa. Myös pohjakerroksen sammallajisto on runsas: rahkasammalista esiintyy jokasuon-, puna-, sara-, vajo-, kalvas- ja keräpäärahkasammalta, lehtisammalista hetesirppi- ja kalvaskuirisammalta. *** Ojituksista huolimatta kasvillisuus on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena, myös vedenpinnan taso säilynyt monin paikoin hyvänä; Potentiaalinen ennallistamiskohde *** Runsasravinteisia suotyyppejä, joiden lajisto edustava *** Luonnontilaisen kaltaiset suotyypit: Lyhytkorsirämeet (VU), Rimpinevarämeet (NT), Luhtanevakorpi (VU), Saraneva (VU) *** Muu huomionarvoinen lajisto: kalasääski 20

21 Kuva 8. Kärkistensuo: koillisosan mesotrofisen rimpinevarämeen ojikko (6). Katja Juutilainen 10 Valkeasuo Hauho Valkeasuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa valtatie 12 ja kantatie 57 välissä, noin 7 km Hauhon keskustasta lounaaseen. Pieni, pinta-alaltaan 28 ha suo on kauttaaltaan ojitettu. Alue on muuttunut jo kauttaaltaan turvekankaiksi, ja kasvilajisto on melko vaatimaton. Suon vallitseva kasvillisuustyyppi on varputurvekangas (Vrtkg). Puusto on kituliasta mäntyä, jonka seassa kasvaa paikoin männyn ja koivun taimia. Ojat ovat suuria ja syviä, joskin vähävetisiä kuivan kesän vuoksi. Pohjoista kohti korpisuus lisääntyy ja suotyyppi vaihettuu puolukkaturvekankaaksi (Vtkg1). Pohjoisosassa männyt ovat paikoin järeämpiä ja seassa kasvaa koivun ohella nuorta kuusta. Eteläosan puustoa on harvennettu. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat tupasvilla ja suovarvut (suopursu, juolukka). Lisäksi suon keskiosissa kasvaa variksenmarjaa, suomuurainta, suokukkaa, kanervaa; pohjoista kohti pallosara, mustikka ja puolukka yleistyvät. Pohjakerroksessa esiintyy 21

22 seinäsammalen ohella paakku- ja jokasuonrahkasammalta sekä kangaskynsi- ja rämekarhunsammalta. *** Ei huomionarvoista lajistoa tai arvokkaita suotyyppejä 11 Lintusuo Hattula Lintusuo sijaitsee Hattulan kunnassa valtatie 12 ja kantatie 57 välissä, noin 8 km Hauhon keskustasta lounaaseen Valkeasuon lounaispuolella. Inventoitu 63 ha laajuinen ojitettu alue on osa suurempaa Lintusuon kokonaisuutta, jonka arvokkain, osin ojittamaton, osa sijoittuu inventoidun alueen eteläpuolelle. Suota halkoo kaksi vanhaa ajouraa itä-länsi suunnassa. Suon pohjoisosa on mäntyvaltaista puolukka (Vtkg1)- ja paikoin mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Männyt ovat järeähköjä, seassa kasvaa nuorempaa koivua ja kuusta. Luoteisosassa puustoa on harvennettu ja hakattu. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat puolukka, mustikka, juolukka ja suopursu. Lisäksi tavataan suomuurainta, variksenmarjaa ja metsäalvejuurta. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, kangaskynsi- ja jokasuonrahkasammalta. Keskiosassa on pienialainen korpirämeen muuttuma (VKRmu), jossa kasvaa edellä mainittujen lajien lisäksi pallosaraa, kangas-, korpi-, paakku-, varvikko- ja haprarahkasammalta sekä metsäkerros- ja suonihuopasammalta. Laikku on puustoltaan pusikkoinen, valtalajina on koivu ja seassa kasvaa kuusta sekä mäntyä. Etelää kohti suotyyppi vaihettuu mustikka (Mtkg2)- ja puolukkaturvekankaan (Vtkg2) kautta varputurvekankaaksi (Vrtkg). Kasvillisuus on mosaiikkimaista ja eri turvekangastyypit esiintyvät laikuittain. Puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa koivun vesoja. Kenttäkerroksen valtalajeina vaihtelevat suo- ja metsävarvut sekä tupasvilla, pohjakerroksessa puolestaan seinäsammal ja rahkasammalet. Eteläisen keskiosan ojat ovat liki umpeen kasvaneet, muualla hieman suuremmat. Kultionojan ympärillä esiintyy luhta- ja korpilajeja, mm. suovehka, luhtakastikka, kurjenjalka, ranta-alpi, jouhivihvilä, suoputki, korpiorvokki ja harmaasara. Pohjakerroksessa kasvaa korpirahka- ja korpikarhunsammalta. *** Ei huomionarvoista lajistoa tai arvokkaita suotyyppejä *** Alue toimii puskurivyöhykkeenä maatalousmaisemassa luonnontilaisempana säilyneelle varsinaisen Lintusuon alueelle 22

23 12 Siikasenkorpi Hauho Siikasenkorpi sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa Hauholla, noin 3 km Sappee-Vihavuosi kyläkeskuksen eteläpuolella. Pinta-alaltaan 50,5 ha suo on kauttaaltaan ojitettu. Suon kaakkoisosa rajoittuu Siikanen- järveen, ja suon ympäristöä täplittävät useat muut pienet järvet. Suon itäpuoliskon koillisosa on mustikkaturvekankaan (Mtkg1) ja lehtomaisen turvekankaan (Lhmtkg) sekä paikoin soistuneen lehtomaisen kankaan mosaiikkia. Puusto on järeää alaharvennettua kuusikkoa, seassa kasvaa hieman koivua ja mäntyä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka; yleisinä esiintyy myös pallosaraa, metsäriidenliekoa, metsätähteä, oravanmarjaa, käenkaalia, metsäalvejuurta, vadelmaa, vanamoa ja metsäkastikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa korpi-, hapra-, varvikko- ja paakkurahkasammalta sekä seinä-, metsäkerros- ja metsläliekosammalta. Ojien varsilla kasvaa korpivaikutteista lajistoa, mm. korpiorvokki, korpikastikka, korpi- ja tähtisara, metsä- ja suokorte, korpi-imarre, sekä korpikarhunsammal. Lisäksi havaittiin muutamia maariankämmekän versoja. Pohjoisosan puusto on tuoreeltaan avohakattu ja metsäkoneilla myllätty. Muilta osin suon itäpuolisko on mäntyvaltaista, harvennettua mustikka (Mtkg2)- ja puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Siikasen rantavyöhyke on luhtanevakorven ojikkoa (LuNKoj). Kenttäkerroksessa kasvaa järviruokoa, luhtarölliä, jouhivihvilää, luhtakastikkaa, muta- ja jouhisaraa, villapääluikkaa sekä ruohoista kurjenjalkaa, suoputkea, korpiorvokkia, pyöreä- ja pitkälehtikihokkia, isokarpaloa, rätvänää sekä järvikortetta. Pohjakerroksen sammallajisto on runsas: hapra-, oka-, letto-, kalvas-, sara-, siro-, puna- ja paakkurahkasammal sekä hetesirppi-, luhtakuiri- ja suonihuopasammal. Suon keskiosan kapeikko sekä länsipuolisko luoteiskulmaa lukuun ottamatta on harvennettua puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa koivun taimia, eteläosassa kuustakin. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat paikoin suo (suopursu, juolukka)- paikoin metsävarvut (mustikka, puolukka). Lisäksi kasvaa variksenmarjaa, tupasvillaa, suomuurainta, kanervaa sekä paikoin suokukkaa. Seinäsammalvaltaista pohjakerrosta täplittävät paikoin jokasuon- ja punarahkasammal. Luoteiskulmassa on osin harvennettua mäntyvaltaista mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Sekapuustoisen alueen kuuset, männyt ja koivut ovat järeitä, alikasvoksena on koivua ja kuusta. Kenttä- ja pohjakerros ovat erittäin niukkalajisia, lähinnä kariketta. Korpikasvillisuutta esiintyy paikoin ojien penkoilla. *** Arvokkaat suotyypit: Luhtanevakorpi (VU) *** Muu huomionarvoinen lajisto: Kanahaukka (rauhoitettu), pesivä Laulujoutsen (Dir. ), perhe Kalasääski Punakämmekkä (rauhoitettu) *** Ei sovellu turvetuotantoon Siikanen-järven välittömän läheisyyden vuoksi 23

24 Kuva 9. Siikasenkorpi: harvennettu länsiosa. Katja Juutilainen 13 Mäyränkorpi Hauho Mäyränkorpi sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa seututien 305 länsipuolella, noin 10 km Tuuloksen keskustasta länteen. Pinta-alaltaan 57 ha laajuinen suo on kauttaaltaan ojitettu. Suon koillisosa on lehto- ja lehtomaista turvekangasta (Lhtkg, Lhmtkg) sekä paikoin metsäkortekorven muuttumaa (MkKmu). Puusto on osittain harvennettua, järeää ja kuusivaltaista, seassa kasvaa hieman koivua ja mäntyä. Ojat ovat suuria, mutta osa niistä on jo umpeenkasvaneita. Kenttäkerros on erittäin runsaslajinen: Saniaisista tavataan metsä- ja isoalvejuurta sekä hiirenporrasta, heinä- ja saramaisista kasveista nurmi- ja metsälauhaa, metsäkastikkaa sekä harmaasaraa. Tavanomaista ruoholajistoa edustavat vadelma, maitohorsma, oravanmarja, käenkaali, metsätähti, vanamo, metsäkorte,, korpiorvokki, rönsyleinikki, mustikka ja puolukka. Vaateliaampia ruohoja ovat mesiangervo, niittyhumala, luhtavuohennokka, vuohenputki, valkovuokko, nurmitädyke, luhtatähtimö, pikkumatara, pikku- ja nuokkutalvikki, lehto-orvokki, lehtoarho sekä suohorsma. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja metsäkerrossammalen ohella oka-, hapraja korpirahkasammalta, iso- ja kiiltolehvä-, luhtakuiri-, metsäriidenlieko-, isokynsi-, suonihuopa- ja korpikarhunsammalta sekä suikerosammalia. 24

25 Muilta osin suon itäisen koillis-lounaissuuntaisen poikkiojan ympäristö on harvennettua mustikka- ja puolukkaturvekangasta (Vtkg1, Mtkg1+2). Paikoin puusto on ylitiheää kuusikkoa. Kenttäkerrosta hallitsevat mustikka ja puolukka, joiden ohella tavataan pallosaraa, tupasvillaa, variksenmarjaa, suomuurainta, juolukkaa, suopursua ja metsälauhaa, sekä paikoin harmaa- ja jokapaikansaraa, metsäalvejuurta ja metsäkastikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammalta sekä paakku- ja korpirahkasammalta. Suon keski- ja länsiosa ovat säilyneet luonnontilaisempina. Suotyyppi on lähinnä varputurvekangasta (Vrtkg). Puusto on kituliasta männikköä, jonka seassa on paikoin männyn taimia. Ojat ovat hyvää vauhtia kasvamassa umpeen. Kenttäkerros on suovarpuvaltainen; lajistossa tavataan kanervaa, variksenmarjaa, juolukkaa, tupasvillaa, suomuurainta, suokukkaa sekä suon reunamilla puolukkaa ja mustikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, rämekarhun-, kangaskynsi- ja suonihuopasammalta sekä jokasuon-, rusko-, paakku- ja punarahkasammalta. Suon keskiosan pohjoispuolella on ollut avosuolaikku, jossa tällä hetkellä kasvaa kituliasta mäntyä. Kasvillisuus on oligotrofisen lyhytkorsirämeen muuttumaa (ollknrmu). Veden pinnan taso on alentunut, mutta muutamia välipintalajeja, kuten suokukka, pyöreälehtikihokki ja silmäkerahkasammal, sinnittelee yhä. Kasvillisuus on kenttäkerroksessa kanerva- ja variksenmarjavaltaista, lisäksi tavataan edellä mainittujen lisäksi juolukkaa, suomuurainta ja pikkukarpaloa. Pohjakerroksen valtalaji on ruskorahkasammal, jonka ohella esiintyy puna- ja jokasuonrahkasammalta sekä rämekarhun- ja seinäsammalta. *** Ominaisluonteensa säilyttäneitä suotyyppejä ja monimuotoinen kasvilajisto *** Potentiaalinen ennallistamiskohde; ojat jo liki umpeenkasvaneita. *** Muu huomionarvoinen lajisto: Metso (NT ja Dir.) Teeri (NT ja Dir.) Pyy (Dir.) 25

26 Kuva 10. Mäyränkorpi: koillisosan metsäkortekorven muuttumaa. Katja Juutilainen 14 Koninsuo Hauho Koninsuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa valtatie 12 ja kantatie 57 välissä, noin 10 km Hauhon keskustasta etelään. Laaja, pinta-alaltaan 213 ha suokokonaisuus on kauttaaltaan ojitettu ja noin ¼ pinta-alasta suon itäosassa on jo otettu turvetuotantoon. Lisäksi alueelta on hakattu puustoa turvetuotantoalueen laajentamiseksi. Suon poikki kulkee suurjännitelinja luode-kaakkosuunnassa. Suon koillisosa on mustikka (Mtkg2)- ja lehtomaista turvekangasta (Lhmtkg). Harvennettu puusto on mäntyvaltaista, seassa kasvaa nuorempaa koivua ja kuusta. Ojat ovat todella suuria ja syviä. Kenttäkerroksessa kasvaa suolajeista suopursua, juolukkaa, 26

27 tupasvillaa ja suomuurainta sekä metsälajeista metsä- ja isoalvejuurta, vadelmaa, metsätähteä. mustikkaa, puolukkaa, metsäimarretta, metsäriidenliekoa, taikinamarjaa ja metsämaitikkaa. Pohjakerros on varsin kuiva ja paikoin karikevaltainen. Sammallajeista tavataan seinä-, metsäkerros-, kangaskynsi-, rämekarhun- ja kiiltolehväsammalta sekä jokasuon-, korpi- ja kangasrahkasammalta. Ojien penkoilla kasvaa lehtoarhoa, rönsyleinikkiä, maitohorsmaa, harmaasaraa, järviruokoa sekä korpikarhunsammalta. Pitkäsaaren itäpuolinen, tiheään ojitettu alue on puolukkaturvekangasta (Vtkg2). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat juolukka ja tupasvilla, lisäksi tavataan suomuurainta, mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Pohjakerros on varsin kuivunut ja vahvasti seinäsammalvaltainen. Muita alueella tavattuja sammalia ovat rämekarhun- ja kangaskynsisammal sekä jokasuon-, rusko-, kangas- ja paakkurahkasammal. Itäreunan keskivaiheilla oleva ojittamaton alue on varputurvekangasta (Vrtkg). Puusto on kituliasta mäntyä, jonka seassa kasvaa männyn ja hieman koivunkin taimia. Kenttäkerros on yhä täysin suolajivaltainen: valtalajeja ovat variksenmarja, juolukka, tupasvilla ja suopursu, lisäksi tavaan suomuurainta, iso- ja pikkukarpaloa sekä pyöreälehtikihokkia. Pohjakerros on ruskorahkasammalvaltainen. Muita havaittuja sammalia ovat jokasuon-, puna- ja paakkurahkasammal sekä rämekarhun-, suonihuopaja seinäsammal. Suon keskiosa on mäntyvaltaista puolukkaturvekangasta (Vtkg1). Männyt ovat melko järeitä, seassa kasvaa koivun ja kuusen taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa suo- ja metsävarpuja, pohjakerros on pääosin seinäsammalvaltainen. Suon kaakkoisosa on osin harvennettua ja kunnostusojitettua mustikkaturvekangasta (Mtkg2). Kenttäkerros on paikoin jo metsävarpu- ja pohjakerros selkeästi seinäsammalvaltainen. Valtapuusto on järeähköä mäntyä, jonka seassa kasvaa nuorta koivua ja kuusta. Etelää kohti korpisuus lisääntyy ja puusto vaihettuu kuusivaltaiseksi. Kenttäkerroksessa esiintyy paikoin metsäriidenliekoa, metsätähteä, harmaasaraa ja yövilkkaa, pohjakerroksessa puolestaan korpi- ja vaalearahkasammalta. Raiskassaaren pohjoispuolinen alue on mäntyvaltaista puolukka- ja osin jo mustikkaturvekangasta. Järeähköjen mäntyjen ohella kasvaa paikoin nuorta koivua ja kuusta. Raiskassaaren eteläpuolinen, suurjännitelinjaan rajoittuva osa suon länsireunalla on avohakattu turvetuotantoalueen tulevaa laajennusta varten. Varsinainen toiminnassa oleva turvekenttä on suon etelä- ja länsiosassa suurjännitelinjan eteläpuolella. Kentän itäja eteläpuolelle on jätetty muutaman saran levyiset kaistaleet mäntyvaltaista puolukka- ja mustikkaturvekangasta. *** Ei huomionarvoista lajistoa tai arvokkaita suotyyppejä *** Suurin osa suosta on jo turvetuotannossa; puustoa hakattu kentän laajennusta varten. 27

28 Kuva 11. Koninsuo: pohjoisen länsiosan tuoreeltaan hakattu turvekentän laajennusosa. Katja Juutilainen 15 Juottolansuo Lammi Juottolansuo sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa Lammilla, Evon retkeily- ja luonnonsuojelualueen eteläpuolella, noin 7 km Evon Metsäopistolta itään. Topografialtaan varsin heterogeeninen suo rajautuu itäreunaltaan Arrajokeen ja on muilta osin laajalti teiden ympäröimä. Kolmeen osaan jakautunut suo on kauttaaltaan ojitettu ja pinta-alaltaan 151 ha laajuinen. Metsätien rajaama suon läntinen kolmannes on sekapuustoista mustikkaturvekangasta (Mtkg1+2). Ojat ovat suuria ja tuoreita. Harvennettu puusto on eteläosassa jätetty kuusivaltaiseksi. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka ja tupasvilla, lisäksi tavataan suomuurainta, vadelmaa, maitohorsmaa, harmaasaraa ja metsälauhaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalen ohella jokasuon-, kangas- ja paakkurahkasammalta. Keskivaiheilla puusto on mäntyvaltaista ja lajistossa esiintyy selvemmin rämevarpuja (juolukka, suopursu). Pohjoista kohti korpisuus jälleen lisääntyy ja puusto muuttuu kuusivaltaiseksi. Kenttäkerroksessa kasvaa metsävarpujen ohella pallosaraa, metsäalvejuurta ja metsälauhaa, pohjakerroksessa puolestaan seinä-, 28

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011 Tapani Ilo & Timo Metsänen 13.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011 SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

PUUPPOLAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS: TÄYDENNYSOSA

PUUPPOLAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS: TÄYDENNYSOSA PUUPPOLAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS: TÄYDENNYSOSA Kirsi Hänninen-Valjakka Tiina Lappalainen 2002 1. Johdanto, selvitysalue ja menetelmät...1 2. Maaperä...2 3. Kasvillisuus...2 3.1. Metsäkasvillisuus...3

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

TALVIVAARA PURKUPUTKEN LUONTOSELVITYS

TALVIVAARA PURKUPUTKEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 23.9.2014 TALVIVAARA PURKUPUTKEN LUONTOSELVITYS 1 / 23 Päivämäärä 23.9.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Katariina

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1

Lisätiedot

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi KASVILLISUUSSELVITYS 16X170594 5.12.2013 VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 11.10.2011 VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS VALTATIEN 13 PARANTAMINEN MYTTIÖMÄEN KOHDALLA LUONTOSELVITYS A Versio Päivämäärä 11.10.2011 Laatinut Emilia Saarivuo Hyväksynyt

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS

HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS Marko Vauhkonen 24.10.2008 HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN LUOTEISPUOLISEN SUOALUEEN KASVILLISUUS- JA KASVISTOSELVITYS SISÄLLYS 1

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot