HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys

Transkriptio

1 LUONTOSELVITYS Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) kukkimassa retkeilyreitin linjauksella Natura-alueella Heinisuolla. Kuva Jari Venetvaara HÄMEENJÄRVI Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, Kouvola

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Jari Venetvaara, FM maastotyöt ja raportointi sekä valokuvat Yhteystiedot: Viitakummuntie 3 A 10, Kouvola puh jari.venetvaara@svk.fi kotisivu:

3 3

4 4 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena oli selvittää Oulun Haukiputaan Hämeenjärvelle, Eerolan tilallle, suunnitellun Hiljaisuudenkeskuksen (Hotelli) kahden eri tielinjauksen vaihtoehdon luontoarvotilannetta. Lisäksi selvitettiin tievaihtoehtojen välille sijoittuvan suunnitellun retkeilypolun luontoarvotilanne. Eerolan tila sijaitsee Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä n. 14 km Oulun keskustasta pohjoiseen. Tievaihtoehtojen pituudet Alakyläntielle ovat 4,9 km (VeA) ja 3,3 km (VeB) (kuvat 1 ja 2). Työn tilasi yrittäjä Tarja Iso-Hätälä. Kuva 1. Hämeenjärven yleiskartta sekä luontoarvoselvitysalueen rajaus (mustat viivat). Hämeenjärven suunnittelualueella on Natura-alue Kummunlammit- Uikkulanjärvi. Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alue on vähäravinteista aapasuoaluetta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilanen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapauot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10%. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku ja suokukko. Tievaihtoehdoista

5 5 VeA kulkee Heinisuon länsipuolella ja VeB kulkee Heinisuon ja Kummunlammit välistä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Molemmat tielinjausvaihtoehdot sekä niitä yhdistävä ulkoilureittiehdotus käveltiin läpi. Lisäksi ajettiin autolla muuta suunniteltua ulkoilureitistöä pitkin Aaltokankaan suuntaan. Maastotyö tehtiin ajalla Maastotyöt teki biologi, FM Jari Venetvaara. Maastotöissä katsottiin luontotyyppejä sekä kasvillisuutta linjausvaihtoehdoilla ja reitillä sekä niiden läheisyydessä. Kuitenkaan itse Natura-alueille ei menty. Myöskään pesimälinnustoselvitystä ei voitu enää tehdä, se olisi pitänyt tehdä toukokuun puolivälissä ensimmäisen kerran ja toisen kerran kesäkuun alussa. 3 TULOKSET Kummankaan tielinjausvaihtoehdon (VeA ja VeB) reitillä ei kasvanut mitään uhanlaista tai harvinaista kasvilajia eikä ollut uhanalaista luontotyyppiä. Sensijaan tielinjausvaihtoehtojen välille suunnitellulla retkeilypolun kohdalla Natura-alueella on hyvin herkkää ja kulumiselle altiita, melko ohutturpeisia (turvekerroksen paksuus on vain cm, jonka alla hiekka) uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). Seuraavana on maastokäynnin tulokset kartalla. Kartan alueiden numerointi on juokseva ja ne viittavat kuviin ja kuvateksteissä kuvataan biotooppia sanallisesti. Kuvatekstin kasvilajit ovat runsausarvioitu asteikolla 1-5, jossa 1 = lajista on havainto, 2 = lajia kasvaa siellä täällä, 3 = lajia esiintyy sirotellusti, 4 = lajia on paljon ja 5 = lajia kasvaa kokonaisvaltaisen runsaasti. Puiden runkojen keskimääräinen rungon halkaisija tai vaihteluväli rinnan korkeudella mitattuna on suluissa (cm). Kasvilajeista mainitaan vain päälajisto tai muuten työn kannalta tärkeimmät lajit. Lajiluettelo ei ole siten täydellinen.

6 Kuva 2 Rajaukset perustuvat maastokäyntiin ajalla Selite: Punainen vino viivoitus = Natura-alue (suo), keltainen alue = avohakkuu tai taimikko, heleänvihreä alue = muu suo, vihreä = metsää, musta katkoviiva = uusia ajouria. 6

7 7 Alue 1 Puolukka-tyypin kuivakangas, mänty (Pinus sylvestris) 5, puolukka (Vaccinium vitis-idaea) 5, variksenmarja (Empetrum nigrum) 3, kangasmaitikka (Melampyrum pratense) 3, metsälauha (Deschampsia flexuosa) 2, jne. Alue 2 Natura-alueen karua oligotrofista saroja kasvavaa suota, kuiva suo i ja p.

8 8 Alue 3 Mänty (Pinus sylvestris) (15-20 cm) 5, mustikka (Vaccinium myrtillus) 2, puolukka (v. vitis-idaea) 5, seinäsammal (Pleurozium schreberi) 5, i ja p vieressä avohakkuu taimikolla (ei näy kuvassa). Alue 4 Taimikkoa i ja p

9 9 Alue 5 "Aukea metsä" on n. 6 m korkeata puustoa: Vieressä Natura-suo. Haapa (Populus tremula), pihlaja (sorbus auquparia), hieskoivu (Betula bubescens), kuusi (Picea abies), metsätähti (Trientalis europaea) 3, kultapiisku (solidago virgaureae) 3, vanamo (Linnaea borealis) 3, oravanmarja (Maianthemum bifolia) 3, kielo (Convallaria majalis) 4, puolukka (Vaccinium vitis-idaea) 4. Alue 5a "Lehtimetsää" i ja p. Vanhaa sekametsää, oravanmarjatyypin tuorekangas. Pihlaja (Sorbus auquparia) 4, haapa (Populus tremula) 3, kuusi (Picea abies) 3, hieskoivu (Betula bubescens)

10 10 3, taulakääpä (Fomes fomentarius) lahossa koivussa. oravanmarja (Maianthemum bifolia) 5, kultapiisku (Solidago virgaureae) 2, lillukka (Rubus saxatilis) 2, kielo (Convallaria majalis) 2, sudenmarja (Paris quadrifolia) 2, seinäsammal (Pleurozium schreberi) 2, raita (Salix caprea) 2, tuomi (Prunus padus) 2, metsämaitikka (Melampyrum pratensis) 2. Takana Natura-alueen suota (ei näy kuvassa). Alue 6 Vaihtoehdossa VeA oikaisu Natura alueen vierestä menisi tästä kohtaa. Kuvan korkean puuston takana on heti Natura-suo i ja p. Taimikkoa ja mäntykangasta. Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) 5, variksenmarja (Empetrum nigrum) 4, seinäsammal (Pleuroziun schreberi) 5, paikoin kanerva (Calluna vulgaris) 3, taimikossa 2 m korkea kouvu (Betula bubescens) 4 ja 1 m korkea mänty (Pinus sylvestris) 4.

11 11 Alue 7 Kuivaa mäntykangasta, puolukka-tyyppi. Puolukka (Vaccinium vitisidaea) 5, variksenmarja (Empetrum nigrum) 4, seinäsammal (Pleurozium schreberi) 5, paikoin kanerva (Calluna vulgaris) 3. Alue 7b Kuivaa mäntykangasta. Kanerva-poronjäkälä-tyyppiä (Calluna vulgaris - Cladonia rangiferina). Seassa variksenmarjaa (Empetrum nigrum). Vieressä näkyy Hämeenjärventietä.

12 12 Alue 8 Hämeenjärventiellä (kuvattu etelää kohti) mökkitien risteys, josta tielinjausvaihtoehto VeB lähtisi itää kohti Alakyläntielle. Avohakkuu, taimikkoa i ja p. Alue 9 Hakattu drumliini taimikkona i ja p.

13 13 Alue 10 "Vesijättöä". Soistuvaa Hämeenjärveä. Tielinjausvaihtoehto VeB kulkisi takana näkyvällä penkereellä, jossa nyt on hiekkatie mökeille. Alue 11 Tielinjausvaihtoehto VeB kulkisi tästä kuvan suuntaan erkaannuttuaan mökkitieltä. Kartassa paikalla on polku, jota ei voi havaita kynnöksissä. Avohakkuu i ja Matalia männyn taimia.

14 14 Alue 12 VeB menisi tästä i ja p. Avohakkuu + uuden metsätien tien raivaus. Kuvassa ajoura tulee oikealta eli lännestä. Kuvattu kohti kaakkoa. Alue 13 Uusi ajopolku hieman koillisessa VeB:n reitiltä. Kohdassa ojitettua puuta kasvavaa rämesuota, alkuperäinen suotyyppi on ollut todennäköisesti VIR eli isovarpuräme. Päävarpuina suopursu (Ledum palustre), puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja variksenmarja (Empetrum nigrum).

15 15 Alue 14 Edellisen ajouran pää i ja p. Kuvattu tulosuuntaan eli luoteeseen. Luoteessa oli pöheikkö. Mänty (4-10cm) 5, töyhtötiaisen pesäkolo löytyi. Alue 15 Ojitettua ohutturpeista isovarpurämettä (VIR).

16 16 Alue 16 Avohakkuu i ja p. VeB kulkisi tästä. Metsän takana Natura-alueella tässä kohdin suolla Takalampi, josta kalalokit ja lapintiira tulevat varoittelemaan. Alue 17 "Lapio" i ja p. Avohakkuuta. VeB kulkisi tästä.

17 17 Alue 18 Kuiva puolukka-tyypin mäntykangas: puolukka (V. vitis-idaea) 5, mustikka (V. mytillus) 3, kanerva (Galluna vulgaris) 2, kerrossammal (Pleurozium schreberi) 5. VeB:ltä lähtevä retkeilyreitti kulkisi tästä. VeB kulkisi kuvan takaosassa. Kuva otettu itään päin. Alue 19 VeB kulkisi tästä. Taimikkoa 1-2 m mänty i ja p.

18 18 Alue 20 Mäntysekametsä. VeB:n reitti. Mänty (Pinus sylvestris) 5, hieskoivu (Betula bubescens) 3, kuusi (Picea abies) 3, mustikka (Vaccinium myrtillus) 5, puolukka (V. Vitis-idaea) 3, suopursu (Ledum palustre) 3, seinäsammal (Pleurozium schreberi) 5, metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) 4, sulkasammal (Ptilium crista-castrensis) 2. Alue 21 "Kävelypolku", VeB:n reitti. Kuiva mäntykangas puolukka-variksenmarja - tyyppi. Rämesuo kahta puolta kangas-selännettä.

19 19 Alue 22 "Suo, metsää kasvava", ojitettua rämesuota. Päävarpuina juolukka (Vaccinium uliginosum) ja hilla (Rubus chamaemorus). Kartalla näkyneen polun päästä itään n 20 m:n matka i ja p. Alue 23 Hiihtolatu ja rajapaalu i ja p Hilla (Rubus chamaemorus) 4, karhunsammal 5, suopursu (Ledum palustre) 5, pallosara (Carex globularis) 4, mustikka (Vaccinium myrtillus) 3, puolukka (V. vitis-idaea) 3-5.

20 20 Alue 24 "Kiinteistönraja" i ja p. Kuiva puolukkatyypin mäntykangas. Mänty (Pinus sylvestris) 5, puolukka (Vaccinium vitisidaea) 5, poronjäkälä (Gladina rangiferina) 3, seinäsammal (Pleurozium schreberi) 5, kanerva (Calluna vulgaris) 3, variksenmarja (Empetrum nigrum) 4. Alue 25 Kuivaa puolukkatyypin mäntykangasta i ja p. VeB kulkisi tästä. Kuvattu Alakyläntieltä poispäin länttä kohti.

21 21 Alue 26 "Lehtisekametsä" i ja p. Juolukka (Vaccinium uliginosum) 5, mustikka (V. myrtillus) 4, puolukka (V. vitis-idaea) 3, suopursu (Ledum palustre) 4, seinäsammal (Plweurozium schreberi) 5, hieskoivu (Betula bubescens) 4 (30 cm), mänty (Pinus sylvestris) 5 (10-20cm). Alue 27 "Oikea polku" i ja p. Mäntykangas. Mänty 5 (10-20 cm), mustikka 5, hieskoivu 4, suopursu 4, juolukka 3, variksenmarja 5, puolukka 3, seinäsammal 5.

22 22 Alue 28 "Oikeareitti" i ja p. Mäntykangas, puolukkatyyppi. Mänty 5 (10-20 cm). Alue 29 Ohutturpeista mesotrofista suota, ruohokorpea (RhK) i ja p. Natura-alue. Tässä kohtaa kulkisi suunniteltu retkeilyreitti. Kasveina mm. virpapaju (Salix aurita), paatsama (Rhamnus frangula), hieskoivu (betula bubescens), pullosara (Carex rostrata), suovehka (Calla palustris), puolukka (Vaccinium vitis idaea), juolukka (V. uliginosum), suopursu (Ledum palustre), kuusi (Picea abies), kataja (Juniperus

23 23 communis), suokorte (Equisetum palustre), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), korpirahkasammal, (S. girgensohnii) jne. Alue 29a Ohutturpeista mesotrofista suota, ruohoista sararämettä (RhSR). Naturaalue. Tässä kohtaa kulkisi suunniteltu retkeilyreitti. Kasvilajeina mm. kataja (Juniperus communis), hieskoivu (Betula bubescens), kuusi (Picea abies), mänty (Pinus sylvestris), suopursu (Ledum palustre), luhtavilla (Eriophorum angustifolium), maariankämmekkä (Dactylorchiza maculata), kaitakämmekkä (D. traunstaineri), juolukka (Vaccinium uliginosum), puolukka (V. vitis-idaea), suokorte (Equisetum palustre), pullosara (Carex rostrata), lettorahkasammal (Sphagnum teres) jne.

24 24 Alue 30 Taimikkoa. Suunniteltu retkeilyreitti kulkisi tästä i ja p. Avohakkuualue. Natura-alueen Heinisuo ympäröi aluetta muualla paitsi lounaassa. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Hämeenjärvellä tielinjausvaihtoehdoilla VeA ja VeB ei havaittu mitään sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tien rakentamisen. Sensijaan mikäli retkeilypolku toteutetaan Natura-alueen poikki tielinjausten VeA ja VeB välillä, olisi se hyvä rakentaa irti suon pinnasta ettei suon luontoarvoja vahingoiteta liikaa, esimerkiksi lankkusiltana 50 cm:n korkeudella. Kohdassa esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). Linjausvaihtoehdolla VeB alueen 16 läheisyydessä Natura-alueen puolella olevan Takalammen kohdalla voi tien rakentaminen lintujen pesimäaikaan aiheuttaa häiriöitä lammella pesiville linnuille (kuikka, lapintiira, kalalokki, laulujoutsen). Muuten teiden rakentaminen suunnitellulla tavalla tuskin aiheuttavat uhkaa Natura-alueille, koska kuivalle kankaalle ei tarvita syviä kuivatusojia eikä liikenteen pölyhaitta ole saveuksen jälkeen kovin iso. Suurimpana uhkana nykyisin Naturaalueen soille on Alakyläntien itäpuolella tapahtuva maa-ainesten otto. Sen on havaittu aiheuttavan Natura-alueen soiden itäosien kuivumista.

25 25 5 VIITTEET Airix Ympäristö 2012: Hämeenjärven hiljaisuuden keskus. Yleissuunnitelman tie- ja reittivaihtoehdot sekä käytettävissä olevat selvitykset. Viranomaisneuvottelu Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Meriluoto, M., & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. - Punainen kirja Edita. Sierla Liisa, Esa Lammi, Jari Mannila ja Markku Nironen (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Siira, Olli-Pekka 2011: Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus, vuosiraportti Luonto-Osuuskunta Aapa, Tutkimusraportti 102.