Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013-2015"

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Hyväksytty valtuustossa SEINÄJOEN KAUPUNKI TALOUSHALLINTO

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Talousarvion valmistelun lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Valtion talousarvioesityksen vaikutukset kuntatalouteen Talousarviorakenne Talousarvion laadinnan lähtökohdat Kaupungin strategia ja hallitusohjelma vuoden 2011 talousarvion valmistelussa Talousarvioehdotuksen valmistelu Liikelaitokset Talousarvio Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma vuosille Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Seinäjoen Työterveys Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen Määrärahojen ja tulosarvioiden yhteenveto Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Hallintokunnat Liikelaitokset Tytäryhteisöt Tulosalueet ja tulosyksiköt Tulosalueet tilitasolla Investoinnit Taloussuunnitelma Liitteet Seinäjoen kaupungin suunnitelman mukaiset poistot Talousarviolainojen ottamista koskeva delegointi Talousarvion sitovuusmäärittely

3 1 TALOUSARVIO TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet loppukesästä 2011 alkaen. Epävarmuuden lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla on kääntänyt keskeiset osakeindeksit laskuun. Riskilisät ovat kasvaneet niin valtion- kuin yrityslainamarkkinoilla. Samalla kysynnän suuntautuminen turvallisina pidettyihin sijoituskohteisiin, kuten Saksan ja Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoihin ja kultaan, on nostanut näiden sijoituskohteiden hinnat ennätystasoille. Epävarmuus on heijastunut reaalitalouteen. Kotitalouksien ja yritysten luotta musta ja odotuksia kuvaavat indikaattorit ovat heikentyneet monissa maissa. Luottamuspula on johtamassa hyvin heikkoon lähiajan talouskehitykseen. Erityisesti kehittyneiden maiden ja maailmankaupan näkymät ovat huonontuneet. Jotta talouden hidastuminen jäisi ennustetun kaltaisesti tilapäiseksi, luottamusta on kyettävä nopeasti vahvistamaan. Mikäli se ei onnistu, uhkana on talouden suistuminen uuteen taantumaan. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen ja leviäminen on alkanut heikentää alueen rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Pankkien välisillä markkinoilla vakuudellisten ja vakuudettomien korkojen ero on kasvanut ja luottoriskiltä suojautumisen hinta on noussut. Velkakriisi lisää rahoituslaitosten riskejä kahta kautta. Yhtäältä epävarmuuden kriisimaihin tehtyjen sijoitusten takaisinsaamisesta nähdään lisääntyneen. Toisaalta yleinen kasvunäkymien heikkeneminen lisää luottotappioiden kasvun riskiä. Keskeistä tilanteen vakauttamisessa on, että luottamus poliittiseen päätöksentekokykyyn palautetaan. Valtioiden velkakriisissä ei enää ole kyse vain yksittäisten pienten maiden ongelmasta, vaan euroalueen systeemiseksi kasvaneesta kriisistä. Ongelmiin joutuneen maan omat toimet eivät enää välttämättä riitä korjaamaan tilannetta, vaan se edellyttää laajaa yhteistä tahtotilaa. Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 toisella neljänneksellä odotettua enemmän. Erityisesti yllätti kehittyneiden talouksien kasvun heikkous. Myös nousevien talouksien kasvuvauhti hidastui alkuvuonna, mutta tämä oli pitkälti odotustenmukaista ja seurausta ylikuumenemista ehkäisevistä politiikkatoimista. Osittain kevään heikko kehitys liittyi kertaluonteisiin tekijöihin. Japanin maaliskuinen luonnonkatastrofi aiheutti kotimaisten vaikutusten lisäksi katkoksia maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa mm. auto- ja elektroniikkateollisuudessa. Lisäksi Pohjois-Afrikan levottomuudet nostivat öljyn hintaa, mikä näkyi hitaampana kuluttajien reaalitulojen ja kulutuksen kasvuna laajasti kehittyneissä talouksissa. Kesän 2011 mittaan kävi ilmeiseksi, ettei kasvun hidastuminen johtunut pelkästään tilapäistekijöistä, vaan kyseessä oli maailmantalouden kasvudynamiikan laajempi hiipuminen. Maailmankauppa ei palautunut odotetulla tavalla Japanin katastrofin aiheuttamasta häiriöstä, ja yritysten tuotanto-odotukset jatkoivat

4 heikkenemistään kesäkuukausien aikana. Yhdysvaltojen viimeaikaista talouskehitystä koskevien tietojen tarkentuminen aiemmin uskottua heikommiksi lisäsi osaltaan epävarmuutta kasvunäkymistä. Yhdysvaltojen vaikeat velkakattoneuvottelut ja euroalueen velkakriisin kärjistyminen uudelleen heikensivät luottamusta edelleen. Erityisesti usko poliittiseen päätöksentekokyyn koki markkinoiden näkökulmasta pahoja kolauksia. Taloustilanteen nopea heikkeneminen näkyy myös Suomen taloudessa. Valtion vuoden 2012 budjettiehdotuksessa on kirjattu tavoite kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden kestävyyttä pyritään parantamaan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeuttamistoimilla ja rakenteellisilla muutoksilla. Keskeisenä tavoitteena on, että Suomen valtion luottoluokitus säilyy nykyisellä tasolla. Tällä on merkitystä myös kuntien rahoituskustannusten kehittymiseen. Valtion taholla on linjattu, että valtio toteuttaa lisäsopeutustoimia, ellei tavoitteeksi asetettu valtionvelan bruttokansantuoteosuus käänny laskuun. Bruttokansantuotteen ennustetaan kehittyvän taloussuunnitelmakaudella seuraavasti: ,2 % ,6 % ,5 % ,8 % ,0 % ,5 % 2,7 % 2 BKT:n kehitysnäkymät vaihtelevat eri ennustelaitosten suhdanne-ennusteissa varsin paljon vuoden 2012 osalta. Joissain ennusteissa arvioidaan BKT:n kasvavan ensi vuonna 2 prosentin verran kun taas jotkut ennustelaitokset arvioivat Suomen olevan jo taantumassa ja ensi vuodelle ennustetaan jopa 1,5 prosentin suuruista BKT:n alentumista. Selvältä ainoastaan näyttää, että tuleva talouskehitys on erittäin haastava ja se tulee edellyttämään merkittäviä talouden sopeuttamistoimia koko julkiselle sektorille. Rahoitusmarkkinoilla korkotaso on pysynyt edelleen historiallisen matalla. Uhkaava taantuma on siirtänyt korkojen nousupaineita eteenpäin ja tämän hetken ennusteissa ennakoidaan korkotason pysyvän likimain nykytasolla, eli n. 1,5 3 %:n tasolla korkojaksosta riippuen. Korkotaso on merkittävä kaupungille velkamäärän aiheuttamien korkokustannusten takia. Inflaatiokehityksen ennustetaan pysyvän jatkossa oheisessa taulukossa esitetyn mukaisesti varsin maltillisena, joskin inflaatiopaineita on selvästi olemassa. Keskeistä inflaatiokehityksen kannalta on talouden kokonaiskehitys ja uudet neuvottelujen alla olevat palkkaratkaisut ,0 % ,2 % ,5 % ,3 % ,0 % ,0 % 3,5 %

5 Työllisyystilanne alkoi parantua nopeasti vuoden talouskriisin jälkeen. Hyvä kehitys on kuitenkin vaarantumassa talousongelmien kärjistyessä. Työllisyyden kehityksen kannalta aivan oleellista on, siirtyykö rahoitusmarkkinoilla olevat ongelmat myös reaalitalouteen ja näin vaarantavat työpaikkoja. Työttömyyskehitykseen vaikuttaa myös työn tarjonnan määrän muutokset ja voimakkaasti lisääntyvä eläkkeelle siirtyminen. Työttömyysasteen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: ,2 % ,4 % ,9 % ,0 % ,8 % ,5 % 7,3 % Työvoimahallinnon ilmoittamien lukujen mukaan työttömyysaste on kehittynyt Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa oheisen kuvion mukaisesti. Elokuun tilanteen mukainen työttömyysaste oli Seinäjoella 7,7 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,9 %. Vastaavat luvut elokuussa 2011 olivat koko maassa 8,7 % ja Etelä-Pohjanmaalla 6,6 %. TYÖTTÖMYYSASTE 1/2008-8/ Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Koko maa

6 Seinäjoen kaupungin asukasluku on kehittynyt varsin myönteisesti. Asukasluvun arvioidaan olevan vuoden 2011 lopussa n Arvio asukasluvun kehityksestä käy ilmi oheisesta kuviosta, asukkaan raja tullaan nykyisellä kasvuvauhdilla saavuttamaan vuoden 2013 kuluessa. Asukasluvun kehitys viimeisen vuoden aikana elokuusta 2010 elokuuhun 2011 käy ilmi oheisesta kuviosta: 4 Asukasluvun ennustetaan kehittyvän vuoteen 2015 saakka seuraavasti, jolloin asukasluvun määrän ennustetaan olevan asukasta: ASUKASLUKU Seinäjoki Peräseinäjoki Nurmo Ylistaro

7 5 1.2 Kunnallistalouden kehitys Vaikka kuntatalouden kehitys kääntyi myönteiseksi vuoden taantuman jälkeen, kuntien taloushaasteet ovat kuitenkin edelleen merkittävät ja tämän hetkiset talousnäkymät lisäävät huolenaiheita. Verotulojen toteutunut myönteinen kehitys ei tahdo olla riittävä menojen kasvun ja uusien palveluvelvoitteiden kattamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2009 merkittävästi edellisen vuoden lähes kahdeksan prosentin lisäyksestä. Vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu oli 4 %. Palkat ja muut henkilöstömenot kasvoivat ainoastaan 2,8 %. Vuoden 2011 osalta toimintamenojen kasvu nopeutuu jälleen, ollen n. 4 % ja saman suuruista menokehitystä ennustetaan myös vuodelle Menokehitykseen tulee kuitenkin vaikuttamaan merkittävästi yleisen taloustilanteen kiristyminen ja sitä kautta myös kuntatalouteen kohdistuvat säästövelvoitteet. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus on linjannut merkittävästi myös kuntasektoriin liittyviä asioita. Hallituksella on kolme painopistealuetta: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Nykyistä eheämmän yhteiskunnan rakentamisessa hallitus nostaa perusturvaa ja toimeentulotuen perusosaa. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus toteuttaa muun muassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi työllisyysastetta nostetaan, kilpailupolitiikkaa uudistetaan ja elinkeinorakennetta monipuolistetaan. Rakennetyöttömyyden torjumiseksi käynnistetään muun muassa työllisyyden hoidon kuntakokeilu. Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuuksia lisätään. Samalla hankintojen kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiiviarvoja. Osana julkisen talouden tasapainotustoimenpiteitä myös kuntien toimintaan ja talouteen kohdistetaan niin rakenteellisia kuin suoraan kuntien rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Hallituksen kuntapolitiikan keskeisin toiminnallinen tavoite on toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus nojautuen vahvoihin, pääosin luonnollisiin työssäkäyntialueisiin, pohjautuviin peruskuntiin. Uudistus käynnistetään välittömästi ja tarkemmat kriteerit ja etenemisaikataulu määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Hallitus ohjaa kunta-uudistuksen tekemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan myös kuntalain kokonaisuudistukselle, jonka tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Hallituksen kuntapolitiikassa pyritään myös kuntien velvoitteiden ja rahoitusmahdollisuuksien nykyistä parempaan hallintaan. Valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä kehitetään, peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta

8 ja ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä parempi ennakointi. Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Samalla arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituksella edistetään. Kunnallisveron verovähennykset kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Nimellisen ja todellisen kunnallisverotason kaventaminen käynnistetään. Kiinteistöveroa kehitetään ja se siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 %- yksiköllä korotettuna 2012 ja Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Kuntasektorin tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistetään ja kustannuslaskentaa kehitetään. Kuntapolitiikan kehittämisen lisäksi kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavat uudet velvoitteet sekä kuntien osuus julkisen talouden tasapainottamisesta. Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla alentamalla tilapäisesti peruspalvelujen valtionosuusprosenttia nykyisestä 34,11 prosentista 2,7 prosenttiyksiköllä. Tämä leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutetaan tämän lisäksi kuntia koskevat noin 80 miljoonan euron leikkaukset. Toimintoja kehitetään ja resursseja uudelleen kohdennetaan muun muassa jatkamalla perusopetuksen laadun parantamista ja toteuttamalla työllisyyden hoidon kuntakokeilu. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään säätämällä vanhuspalvelulaki, kehittämällä vammaispalveluja, perhehoitoa, lastensuojelua, oppilashuoltoa ja lapsiperheiden kotipalvelua sekä vahvistamalla perus-terveydenhuoltoa. Palvelurakenteita kehitetään toimintojen tehostamiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi hallitusohjelma sisältää runsaasti toimintalinjauksia muun muassa aluekehityksen, sekä ympäristö- ja asuntopolitiikan osalta, joilla on myös kuntavaikutuksia. Seinäjoen kaupungin taloutta koskettavat samat kysymykset ja haasteet kuin koko julkista taloutta ja kuntakenttää. Kaupungin nopeana jatkuva kasvu tarkoittaa osaltaan tulopohjan vahvistumista mutta edellyttää myös uusien palvelujen tuottamista ja investointeihin panostamista. Selkeästi ongelmaksi vuoden 2012 budjetissa muodostuu menojen tuloja nopeampi kasvu. Vuoden 2010 myönteisen tilinpäätöksen mukaiset keskeiset luvut olivat seuraavat: vuosikate oli liikelaitokset huomioiden 20,1 milj. tilikauden ylijäämäksi muodostui 7,4 milj.. lainamäärä ,3 milj. ja /asukas Kuluvalle vuodelle 2011 laaditun ja muutetun talousarvion mukainen vuosikate on liikelaitokset huomioituna 16,7 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,6 milj.. Nettoinvestointien määrä on 21,2 milj. euroa. 6

9 Kaupungin talouden ongelmat liittyvät edelleen vuosikatteen mataluuteen sekä vuosikatteen ja investointitason epätasapainoon. Investoinnit ovat viime vuosina olleet poikkeuksetta selvästi vuosikatetta korkeammat. Tämä kehitys on jatkuva haaste pohdittaessa ja hallittaessa velkakehitystä. Seinäjoen kaupungin taloudessa on haasteita, mutta toisaalta talouden pitäminen tasapainoisena on mahdollista, mikäli menokehityksen hallinnassa onnistutaan. Kaupungin nopea kasvu luo myös mahdollisuuksia palvelurakenteen kehittämiselle. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa palvelutuotannon tehostamista, tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa ja tuotettavien palvelujen priorisointia. Talouden taantuma ja yleiset reunaehdot merkitsevät myös sitä, että lisäresursseja voidaan osoittaa vain uusien, aivan välttämättömimpien ja keskeisimpien peruspalvelujen kehittämiseen. Investointikohteita harkittaessa joudutaan aina ottamaan huomioon talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman tasapainotustarve ja kaupungin velkakehitys VALTION TALOUSARVIOESITYKSEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Merkittävimmät vaikutukset kuntatalouteen tulevat valtionosuuksien leikkausten kautta. Keskeisimpiä asioita ja tavoitteita ovat: Vahvat peruskunnat, Kuntarakenneuudistus, kunta luonnollinen työssäkäyntialue ja riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa sairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Edistetään kunnan kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituksellaan. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013, alenee siis 5 prosenttiyksikköä nykytasosta. Veromuutoksista kuntien verotuloihin aiheutuvat menetykset (perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korotukset) kompensoidaan täysimääräisesti. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Kiinteistöveroa kehitetään. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä. Kuntien valtionosuuksien leikkaus 631 milj. euroa. 3. TALOUSARVIORAKENNE Kuntalain taloutta koskevat uudet säädökset tulivat voimaan Lain 65 :ssä on säädökset talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta. Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväk-

10 syttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. 8 Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnittelu- ja kirjanpitojärjestelmän tavoitteena on korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa, kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun, osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi, sitoa toiminta ja talous yhteen, antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellinen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot ja parantaa vertailtavuutta muihin talousyksikköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kunnassa kolme päätehtävää. Ensiksi niissä asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. Toiseksi talousarvioon ja suunnitelmaan budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot eri tehtäville ja hankkeille. Talousarviovuoden osalta arviot ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Kolmanneksi talousarviossa ja suunnitelmassa osoitetaan miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja suunnitelman rakenne palvelee mainittuja kolmea tehtävää, palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevien tavoitteiden asettamista sekä niiden edellyttämien menojen ja tulojen budjetointia käyttötalous- ja investointiosassa. Toiminnan ja investointien pääomarahoitus ja siihen liittyvät korvaukset osoitetaan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille:

11 9 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. 4. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Tämä talousarvio on kuntaliitoksen jälkeen neljäs uuden kaupungin budjetti. Kaupungin taloudenhoitoon liittyy merkittäviä haasteita, joita edelleen lisää uhkaava talouden taantuma. Vuosikatteen nostamiseksi riittävälle tasolle ja hyvän investointikyvyn takaamiseksi joudutaan jatkuvasti ponnistelemaan kasvavien menopaineiden kanssa niin käyttömenojen kuin investointienkin osalta. Kaupungin nopean kasvun myötä palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kaupungin taloudessa keskeisenä tavoitteena on edelleen vuosikatetason nostaminen lähemmäksi nettoinvestointien tasoa. Tavoitteen saavuttaminen kaupungin nykyisessä kasvuvauhdissa on äärimmäisen vaikeaa. Tunnusomaista kaupungin taloudelle on, että poistotaso ei kuvasta investointitarvetta, nettoinvestointien määrä on jatkuvasti poistoja suurempi. Vasta sellainen vuosikatetaso, joka turvaa riittävän investointikyvyn, mahdollistaa velkakehityksen pysäyttämisen. Tällä talousarviokierroksella on valmisteluprosessia muutettu ja kehitetty niin, että kehystarkastelu on saanut aikaisempaa merkittävämmän painoarvon. Kaupunginhallitus piti tammi-helmikuun vaihteessa ensimmäisen talousseminaarin, jossa aloitettiin kehyksen valmistelu. Tehdyn valmistelutyön pohjalta valtuusto hyväksyi kokouksessaan talousarviokehyksen vuodelle Kehystarkastelua on jatkettu kaupunginhallituksen ja valtuuston syyskuussa pidetyissä talousseminaareissa. Kehystä ja talousarvion lähtökohtia valmisteltaessa on lähdetty siitä, että tulosalueiden talousarvion laadintatyötä ohjataan eräillä keskeisillä periaatteilla. Tällaisia budjetointia ohjaavia tekijöitä ovat seuraavat:

12 1. Käyttömenot 10 Käyttömenojen eli toimintakulujen osuus kuluvan vuoden kokonaismenoista on lähes 90 %. Käyttömenojen budjetointitaso on näin ollen keskeisin asia talousarvion kannalta. Keskeinen se on myös siksi, että näillä määrärahoilla tuotetaan ne palvelut, joita varten kuntaorganisaatio ensisijaisesti on olemassa. Lisäksi investointimahdollisuudet riippuvat käyttömenojen budjetoinnista ja vuosikatteesta, kun tavoitteena toisaalta on kaupungin velkakehityksen pysäyttäminen. Käyttötalouden kehitystä arvioitaessa ja talousarvion raamitusta tehtäessä on lähdetty seuraavista lähtökohdista: Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin ja vuosikatetaso tulee saada oleellisesti ja pysyvästi poistotasoa korkeammaksi. Palvelujen tuottamisen tehokkuutta tulee jatkuvasti parantaa. Inflaatiokehitystä ei voida sisällyttää budjetoitaviin määrärahoihin. Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaan perustua enintään n. 3,5 %:n suuruiselle toimintamenojen kasvulle. Henkilöstökuluihin voidaan sisällyttää palkkakustannusten nousun aiheuttama määrärahojen kasvu. Kuntayhtymiltä ostettaviin palveluihin voidaan lisätä myös henkilöstökulujen nousua vastaava korotus. Kaupungin henkilöstömäärän kasvua kehys ei mahdollista. Uusien palvelukokonaisuuksien luominen edellyttää aina tarvittavan rahoituksen selvittämistä. Lähtökohtana on, että rahoitus löytyy asianomaisen palvelukeskuksen ja tulosalueen sisältä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelujen priorisointiin ja painopisteiden määrittelyyn. Kuntaliitoksen tuomat mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamiseen tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi. Tuloveroprosentti Valtionosuudet Kassahallinta Ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien valmistelussa lähdetään siitä, että tuloveroprosentti nostetaan 19,75 prosenttiin. Valtionosuudet budjetoidaan taloushallinnon toimesta yhteistyössä tulosalueitten kanssa. Valtionosuuksien leikkaukset otetaan huomioon. Valtionosuuksissa huomioidaan myös valtionosuusperusteiden tarkistukset ja verotulojen vähennysten aiheuttamat verotulojen menetysten kompensaatiot. Kaupungin rahoitusasema tulee olemaan kireä. Kassanhallintapolitiikassa pyritään kaupungin vakavaraisuusaseman ja kassatilanteen vakaana pitämiseen. Keskeisinä keinoina tässä ovat joustavien rahoitusinstrumenttien, lähinnä kuntatodistusten, käyttö kassatilanteen turvaamisessa. Kaupunki käyttää myös kassanhallinnassaan tytäryhtiöiden konsernitilille tekemiä konsernitalletuksia. Maksutulot

13 11 Maksutulojen osalta kaupungin liikkumavara on suhteellisen pieni. Tulosalueiden tulee kuitenkin budjettia laatiessaan käydä tarkkaan läpi omat myynti- ja maksutulonsa ja tehdä niihin kaikki mahdolliset tarkistukset tulojen lisäämiseksi. Myös uusien tuottojen selvittäminen on aina tarpeen. Palvelukeskuksille annettiin erikseen tehtäväksi maksujen ja taksojen tarkistaminen tällä budjettikierroksella. Lainanotto Investoinnit Kaupungin velkaantumiskehitys tulee pitää vakaana. Tärkeää tässä yhteydessä olisi se, että vuosikate voitaisiin saada riittävän korkeaksi niin, että se vastaa tarvittavia nettoinvestointeja. Tehtävä on erittäin haasteellinen ja edellyttää investointitason jatkuvaa tarkastelua. Talousarvioon esitettävien investointikohteiden ja investointien kokonaismäärän tulee perustua valtuustojen hyväksymään taloussuunnitelmaan. 5. KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLITUSOHJELMA VUODEN 2012 TALOUSARVION VALMISTELUSSA Vuosi 2012 on nykyisen strategian ja hallitusohjelman viimeinen toteuttamisvuosi ja myös aloitusvuosi uuden strategiakauden valmistelulle. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus tulevat vuoden aikana itsearvioimaan toimintaansa ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Uuden strategian valmistelu alkaa virkamiesvalmisteluna kesällä Seinäjoen kaupungin strategiassa ja hallitusohjelmassa asetut tavoitteet ja toiminnalliset linjaukset ovat kolmen toteutusvuoden aikana onnistuneesti ja tuloksellisesti ohjanneet kaupungin toimintaa. Seinäjoen kaupungin menestys ja saavutetut tulokset tarjoavat kiristyneessäkin taloudellisessa tilanteessa hyvät lähtökohdat vuodelle Seinäjoen kaupungin vetovoima ja kaupunkilaisten ja yritysten tahto rakentaa tulevaisuuttaan Seinäjoelle ovat myös vuonna 2012 kaupungin kasvulähtöisen kehittämisen perustana. Kasvun ennakoidaan edelleen olevan voimakasta ja ylittävän jälleen 1,5% kasvutavoitteen. Kaupungin toimet tonttitarjonnan turvaamiseksi ja työpaikkakehityksen edistämiseksi tukevat kasvutavoitteen saavuttamista. Kaupungin sisäistä kasvun kehää pyritään laajentamaan myös Ylistaron ja Peräseinäjoen keskusta-alueille tehostamalla tonttimarkkinointia sekä laatimalla keskusta-alueita koskeva kehitysohjelma. Vuoden 2012 toimintaan tulee merkittävästi vaikuttamaan valtioneuvostossa valmisteilla oleva rakennelaki. Rakennelain seurauksena tulee mitä todennäköisimmin käynnistymään Seinäjoen ja sen lähikuntien välisiä kuntaliitosneuvotteluja. Rakennelaki myös uudistaa kunta- ja palveluyhteistyön muotoja. Tavoitteet vuoden 2012 talousarvion valmistelussa:

14 Kaupunginhallituksen hallitusohjelmatyöhön perustuvat tavoitteet vuodelle 2012 Kasvuvisio: Seinäjoki varautuu1,8%:n kasvuun vuonna Keskimääräinen kasvu hallitusohjelmakaudella on 1,5%-1,7% Kaupunginhallitus seuraa kasvun vaikutuksia kaupungin palvelutuotantoon ja ryhtyy tarvittaviin toimiin palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. (tavoite 1, valmisteluvastuu: johtoryhmä) Seinäjoki -brändin jatkuva vahvistaminen tukemaan sekä kaupungin kehitystä kasvukeskuksena että myös edistämään kaupungissa toimivien organisaatioiden henkilöstö- ja oppilasrekrytointia. (tavoite 2, valmisteluvastuu: johtoryhmä, kaupungin viestintä, SEEK/ KOMIA-markkinointi) 12 Kasvuvisio: Kaupungin kasvuun vastaamisen toimialakohtaiset ydintavoitteet vuonna 2012 ovat: -Sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaali- ja terveyskeskus: Lääkäri hoitaja- työparimallilla toimivan vastaanottotoiminnan keskittämisen Y-taloon, erityisasiantuntijuutta vaativien terveyspalvelujen siirtymisen peruskorjauksen jälkeen Huhtalan terveysasemalle ja terveysasemien kehittämisen terveydenhoitajavetoisiksi lähiterveyspalveluyksiköiksi. Kaupunginsairaalan toimintaedellytykset turvataan vahvistamalla mm. kuntoutuspalveluja, kotona asumisen tukemista ja vanhustyön asumispalveluja. Kehitetään ikääntyvien palveluissa palvelualuemallia. - Sivistyskeskus: Lasten määrän kasvu lisää erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden kysyntää. Varhaiskasvatuksen organisaatio uudistetaan ja päivähoidon rakenne suunnittellaan nykyistä tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Vapaa-aikapalveluiden painopisteenä ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut, joista muodostetaan yhtenäinen palvelukokonaisuus. - Tekniikkakeskus: Kasvu heijastuu edelleen vahvasti tonttituotannon haasteena. Tavoitteena on 150 uutta ok-tonttia kysynnästä, 10 rivitalotonttia ja 1-2 vuokrakerrostalotonttia. - Muu asuntopolitiikka: Seinäjoen ydinkeskustan tiivistäminen: 1-2 kiinteistöjen kehittämishanketta, 2-3 uudisrakennuskohdetta Edistetään vuokra-asuntotuotantoa, tavoitteena 30 uutta vuokraasuntoa - Elinkeinokeskus: 30 uutta teollisuus ja liiketonttia. Toimitaan aktiivisesti tonttituotannon turvaamiseksi. (tavoite 3, valmisteluvastuu: johtoryhmä/toimialat) Kasvuvisio: Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja Framin alueen jatkuva kehittäminen yritys-, osaamis- ja innovaatioympäristönä. Y- talon toiminnan onnistunut käynnistäminen ja hoitoketjujen tehostaminen.

15 Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. maakuntakaavan uudistamisessa. Erityisenä painopisteenä on turvata riittävä varanto kaupan suuryksiköiden ja tilaa vievän kaupan tarpeisiin. (tavoite 4, valmisteluvastuu: Heikki Vierula, Harri Jokiranta, Erkki Välimäki) 13 Kasvuvisio: Palveluvisio: Seinäjoki toimii yhteistyöhakuisesti kaupungin strategian tavoitteiden mukaisten uusien kuntaliitosten toteuttamiseksi osana rakennelain toimeenpanoa. (tavoite 5, valmisteluvastuu: Jorma Rasinmäki) Tuottavuuden kehityksen 1%:n tavoitteen saavuttaminen ja hyväksytyn tuottavuusohjelman toteuttaminen osana palvelustrategista kokonaisuutta. Kaupunki toimii aktiivisesti Seinäjoen vahvistamiseksi julkisen sekä yritys- ja yhteisöpohjaisen palvelutuotannon keskuksena. Kansallisen tuottavuusohjelman (20 suurinta kaupunkia) mukaisen tuottavuusvertailua hyödynnetään vuoden 2012 talousarvion toteutumisen arvioinnissa. (tavoite 6, valmisteluvastuu: Harri Jokiranta, Heikki Vierula, Markku Kujanpää, Juha Luukko, Aaro Honkola) Palveluvisio: Palveluvisio: Osaamisvisio: Koko kaupungin kasvun tukeminen Peräseinäjoen ja Ylistaron keskustojen sekä Nurmonjokilaakson ja muiden kylien elinvoimaisuutta edistämällä. Peräseinäjoen ja Ylistaron kaupunginosakeskuksille laaditaan kehittämisohjelma, joka sisältää kaupunginosakeskuksen palvelutasotavoitteen. (tavoite 7, valmisteluvastuu Erkki Välimäki, toimialajohtajat) Tuetaan henkilöstön jaksamista ja mahdollisuutta pitkiin työuriin. Jatketaan tuloksellista toimintamallia ja turvataan saavutetut tulokset. Edistetään palveluinnovaatioiden syntyä kannustavalla henkilöstöpolitiikalla ja toteuttamalla palveluinnovaatioita edistävää uutta toimintamallia. Kohdistetaan työllistymistoimia erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. (tavoite 8, valmisteluvastuu Raija Ranta) Korkeakoulumallin mukaisesti edistetään Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen yhteistyötä. Tuetaan Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulusäätiön pääoman kasvattamista. Toimitaan aktiivisesti Seinäjoen aseman turvaamiseksi osaamiskeskusohjelmaa jatkavassa kansallisessa kehittämisohjelmassa. (tavoite 9, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki, Heikki Vierula, Jari Jokinen, Erkki Välimäki)

16 Elinkeinotoiminnan visio: Tapahtumien ja elämysten visio: Yhteistyövisio: Talousvisio: Johtamisvisio: Seinäjoen vahvistaminen palveluyrittäjyyden keskuksena ja erityisesti kaupunkikeskustan palveluyrittäjyyden vahvistaminen osana kaupunkikeskustan kehittämistoimia. SEEK vahvistuu kaupunkiseudun elinkeinopoliittisena foorumina (tavoite 10, valmisteluvastuu Juha Luukko) Vision mukaisista kohteista tuetaan Ruuhikosken vahvistumista yhtenä Suomen golfin huippukentistä. Tuetaan Kaupunginteatterin osallisuutta kansallisissa kehittämishankkeissa. Edistetään toimia, joilla vahvistetaan Seinäjokea Rytmimusiikin kaupunkina. Elämysliikunnan kehittämistyössä painopisteenä on pyöräilyn edistäminen. (tavoite 11, valmisteluvastuu Heikki Vierula, Erkki Välimäki, Markku Kujanpää) Kaupungin edunvalvonnan tavoitteena on varmistaa Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittaminen sekä Seinäjoki- Oulu radan peruskorjauksen jatkuminen vuoden 2012 aikana. Lentoliikennetoiminnan kehityksen turvaaminen. (tavoite 12, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki, Markku Kujanpää, Jari Jokinen, Juha, Luukko, Erkki Välimäki) Konsernin ja palvelukeskusten tuottavuustyön edistäminen. Tuottavuustyössä hyödynnetään 20 suurimman kaupungin yhteistä arviointityötä. (tavoite 13, valmisteluvastuu Aaro Honkola + koko johtoryhmä) Lautakuntien ja palvelukeskusten uudistuneiden talousarvion valmisteluprosessien vakiinnuttaminen. Strategian, hallitusohjelman, vuosittaisen talousarvion sekä taloushallinnon ohjausjärjestelmän muodostaman kokonaisuuden jatkuva kehittäminen. Aktivoidaan konsernirakenteen ja konserniohjauksen kehittämistä osana palvelustrategian toteuttamista. Tarkistetaan ja uudistetaan johtosääntökokonaisuus. (tavoite 14, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki + koko johtoryhmä) TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELU Talousarvion valmistelu on toteutettu siten, että työ käynnistettiin jo tammihelmikuussa kehysvalmistelulla. Valtuusto hyväksyi kehyksen kokouksessaan toukokuussa. Tämän jälkeen budjetin valmistelutyö on tehty virkamiesvalmisteluna, jonka jälkeen lautakunnat ja johtokunnat ovat käsitelleet omat talousarvioehdotuksensa. Talousarviokehyksestä ja kokonaisuudesta on pidetty omat talousseminaarinsa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle syyskuussa. Talousarvioehdotus on valmisteltu yhdeksi kokonaisuudeksi ja se on esitetään kaupunginjohtajan ehdotuksena kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Esitetyissä talousarvioluvuissa on talousarviokirjan alkuosassa kaupungin toiminta, käyttötalous, investoinnit ja rahoitus sekä peruskaupungin osalta että liikelaitokset huomioituna.

17 Talousarvioehdotus on julkistettu ja kaupunginhallitus on käsitellyt talousarvioehdotuksen lokakuun aikana. Valtuusto on käsitellyt talousarvion kokouksessaan Veroperusteet on käsitelty samassa kokouksessa LIIKELAITOKSET 8. TALOUSARVIO Seinäjoen kaupungilla on vuoden 2012 alusta lukien kolme liikelaitosta. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos - liikelaitos Seinäjoen Työterveys - liikelaitos Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus - liikelaitos Liikelaitoksille on valmisteltu omat talousarvioesitykset ensi vuodelle ja ne liitetään tähän talousarvioehdotukseen. Seinäjoen Elintarvike- ja ympäristölaboratorio - liikelaitos, SeiLab yhtiöitetään vuoden 2012 alusta lukien ja sen luvut on poistettu kaupungin talousarvioehdotuksesta. Talousarviossa on esitetty oheisena selvitykset tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Sen jälkeen talousarviokirjassa on selvitykset liikelaitosten budjeteista. Talousarviokirjassa on jäljempänä lisäksi seuraavat kokonaisuudet: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niitä vastaavat määrärahat tulosaluetasolla, joka on myös valtuustoon nähden sitova määrärahataso. Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yksityiskohtaiset talousarviomäärärahat tulosyksikkötasolla Kaupunginkanslia Sivistyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Tekniikkakeskus

18 8.1. Tuloslaskelmaosa 16 Oheisena on esitetty tuloslaskelmaosa, jossa on esitetty kaupunki ja liikelaitokset erikseen ja koko kaupungin tuloslaskelmaosa. TULOSLASKELMAOSA, TP 2010 TA 2011 TAE 2012 TAE 2012 TAE 2012 Muutos Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset Yhteensä % Toimintatulot Myyntitulot ,3 Maksutulot ,2 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatulot ,9 Toimintatulot yhteensä ,9 Toimintamenot Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,5 Muut toimintamenot ,0 Toimintamenot yhteensä ,2 TOIMINTAKATE ,9 Verotulot Kunnallisvero ,2 Yhteisövero ,9 Kiinteistövero ,6 Valtionosuudet ,6 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,2 Muut rahoitustulot ,2 Korkomenot ,5 Muut rahoitusmenot ,8 VUOSIKATE ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tulot ja menot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot -301 TILIKAUDEN TULOS ,2 Varausten vähennys Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2

19 17 TUNNUSLUVUT 2012 Toimintatulot / Toimintamenot % 28,6 Vuosikate / Poistot % 124,9 Vuosikate, euro/asukas 264,57 Kertynyt yli-/alijäämä, euro/asukas 608,59 Asukasmäärä vuoden lopussa Edellä olevasta tuloslaskelmaosasta ei ole tehty kaupungin ja liikelaitosten välisiä eliminointeja. Eliminoinnit esitetään liikelaitosten talousarvioita koskevan selvityksen lopussa. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Toimintatulot Toimintatulojen määrä on 110,6 milj. ja kasvua on 6,9 %. Tuloja kasvattaa kuitenkin uusi sisäisten vuokrien määrittely, jonka vaikutus tuloissa on 9,0 milj.. Toisaalta tuloja vähentää SeiLabin yhtiöittäminen. Ilman näitä muutoksia tulot vähenevät 0,6 %. Tulojen vähenemiseen vaikuttaa mm. yhdistymisavustuksen maksatuksen päättyminen. Toimintamenot Toimintamenojen määrä on 387,0 milj. ja kasvua on 6,2 %. Sisäisen vuokrajärjestelmän muutos ja SeiLabin yhtiöittäminen vaikuttaa myös menojen kasvuun, ilman niitä todellinen menokasvu on 4,0 %. Toimintakate Tuloslaskelmaosan osalta voidaan erikseen todeta seuraavaa: Toimintakate muodostuu käyttötalouden eli palvelutuotannon toimintatulojen ja -menojen erotuksesta. Toimintakate on 276,4 milj., jossa kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 5,9 %. Henkilöstösuunnitelma talousarviovuodelle 2012 Valtuusto on kokouksessaan käsitellyt ensi vuoden henkilöstösuunnitelman ja hyväksynyt, että vuodelle 2012 tehdään seuraavat henkilöstöratkaisut: Uudet virat/toimet 48,5 Vakinaistaminen/määräaikaisuuden jatkaminen 6,0 Henkilöstörakenteen vahvistaminen 9,0 Yhteensä 63,5 Alkuperäisistä henkilöesityksistä on valmistelun yhteydessä karsittu 17,5 uutta virkaa tai tointa. Edellä todettu merkitsee 1,5 milj. euron lisäystä vuoden 2012 palkkamäärärahoihin.

20 Henkilöstömenojen kehityksen arviointia vaikeutta se, että nyt voimassa oleva sopimuskausi päättyy ja uutta virka- ja työehtosopimusta ei vielä ole neuvoteltu. Palkankorotuksiin on varattu 2,5 %. Henkilöstömenot kasvavat 3,5 %. Toimintamenojen jakaantuminen Kaupungin talousarvion käyttömenot jakaantuvat palvelukeskuksittain seuraavasti: Toimintamenot 2012 Palvelukeskukset e % Kaupunginkanslia ,9 Sivistyskeskus ,2 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Tekniikkakeskus ,8 Liikelaitokset ,9 Yhteensä ,0 18 Taulukosta nähdään, että sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus toimintamenoista on 43 % ja sivistyskeskuksen osuus 31 %. Näiden kahden palvelukeskuksen osuus kaikista toimintamenoista on 74 %.

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvioehdotus. Kh , 349

Vuoden 2014 talousarvioehdotus. Kh , 349 Vuoden 2014 talousarvioehdotus Kh 21.10.2013, 349 Kuntalain taloutta koskevat säädökset tulivat voimaan 1.8.2006. Lain 65 :ssä on säädökset talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta. Talousarvio

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

1. TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT

1. TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 TALOUSARVIO 2010 1. TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan vuoden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola TALOUSARVIO 2015 Aaro Honkola Yleinen talouskehitys 2011 2012 2013 2014 2015 BKT 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Euribor 3 kk 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 10

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot