Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot
|
|
- Satu Heli Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jukka Perälä ja Kirsti Numminen Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot ovat toimenpiteitä, joissa pyritään kasvaimen tuhoamiseen nykyaikaista kuvantamistekniikkaa ja vähän kajoavia toimenpideradiologisia hoitomenetelmiä käyttäen. Kasvaimen kuumennukseen tai jäädytykseen perustuvien paikallishoitojen lisäksi käytetään valtimonsisäisiä kasvaimeen kohdennettavia hoitoja, kuten embolisaatiota, kemoembolisaatiota ja paikallista sädehoitoa. Suoraan kasvaimeen kuvantamisohjauksessa ruiskutettu etanoli on niin ikään vakiintunut hoitomuoto. Tässä katsauksessa esitellään eri hoitomuodot ja niiden tuloksia lähinnä maksakasvainten hoidossa. K asvainten kuvantamisohjauksiset hoidot kehitettiin viimeiseksi mahdollisuudeksi tapauksiin, jotka jäivät syövän tavanomaisten hoitojen eli leikkauksen, solunsalpaajahoidon ja sädehoidon ulkopuolelle. Kuvantamista tarvitaan hoidettavan kohteen paikantamiseen, hoitovälineiden ohjaamiseen kohteeseen ja hoitotapahtuman kontrollointiin. Kuvantamisdiagnostiikka ja hoidon jälkeinen seuranta ovat oleellisia osia toimintaketjussa. Valtaosa kasvainten kuvantamisohjauksisista hoidoista on tähän saakka kohdistunut maksan leikkauskelvottomiin kasvaimiin tavallisimmin maksasolusyövän (HCC) ja kolorektaalikarsinooman etäpesäkkeisiin. Maksakasvainten hoitomenetelmistä maksansiirtoa, resektiota ja paikallisia ablaatiohoitoja pidetään teoreettisesti parantavina. Kemoembolisaatio, embolisaatio, valtimonsisäinen kohdennettu solunsalpaajahoito ja valtimonsisäinen paikallinen sädehoito luokitellaan palliatiivisiksi hoitomuodoiksi. Esimerkiksi maksasolusyöpää sairastavista arvioidaan olevan leikkauksella hoidettavissa vain %. Sädehoito ja laskimonsisäinen solunsalpaajahoito tehoavat huonosti maksakasvaimiin (Weeks ja Burke 2005). Maksaresektiolla hoidettujen HCC potilaiden viiden vuoden elossaolo osuus on eri tutkimusten mukaan % ja leikkauskuolleisuus 5 10 % (Choti 2002). HCC:n parhaana hoitomenetelmänä pidetään maksansiirtoa, jolla kuitenkin on omat rajoituksensa, merkittävimpänä siirtomaksojen rajallinen saatavuus. Leikkaukseen kelpaamattomien kasvainten hoitamiseksi kehitettiin ensin maksavaltimoon annettava solunsalpaajalääkitys ja edelleen kemoembolisaatio. Perkutaanisista hoitomenetelmistä käytetään eniten etanoliruiskehoitoa (PEI) ja kasvainkudoksen radiotaajuuksista lämpöablaatiota (RF ablaatio). Hoitotekniikat ovat tällä vuosituhannella kehittyneet edelleen toimenpideradiologian teknisen kehityksen ja kuvantamismenetelmien kehittymisen myötä. Hoitoaiheet ovat laajentuneet Heikki Mäkisalon pääkirjoitus»kasvainten paikallishoidot kuka hoitaa ja missä» sivulla Duodecim 2006;122:
2 Kuva 1. Laserilla koaguloitua naudan maksaa. Ympäristöään vaaleampana näkyvän koagulaatioalueen keskellä on tumma, reunoiltaan hiiltynyt laserkuidun jättämä reikä. maksan lisäksi muihin elimiin, ja uusia sovelluksia kasvainten hoitamiseksi on kehitetty. Vanhempiin hoitomuotoihin verrattuna kuvantamisohjauksisten hoitojen etuina pidetään niihin liittyvää vähäisempää kuolleisuutta ja komplikaatioiden määrää, pienempiä toimenpidekustannuksia, mahdollisuutta toimenpiteen kontrollointiin reaaliaikaisen kuvantamisen avulla, yhdistettävyyttä syövän muihin hoitoihin, toimenpiteiden toistettavuutta ja mahdollisuutta polikliiniseen toteuttamiseen (Goldberg ym. 2000). Kasvainkudoksen lämpötilan muutokseen perustuvat menetelmät Lämpöhoidot perustuvat kasvaimeen eri tavoin johdetun energian aiheuttamaan kudostuhoon kasvaimessa ja halutulla alueella sitä ympäröivässä terveessä kudoksessa (vertaa leikkausmarginaali). Kasvainsolukko tulisi saada lämmitetyksi tasaisesti asteiseksi, jolloin tapahtuu kudoksen välitön koaguloituminen. Jos lämpötila jää alle 60 ºC:seen, voi elävää kasvainsolukkoa jäädä jäljelle. Toisaalta kuumentaminen yli 100 ºC:seen höyrystää ja hiillostaa kudoksen, mikä estää lämmön leviämisen riittävän etäälle lämmönlähteestä (Rhim ym. 2001) (kuva 1). Radiotaajuusablaatio on laajalti käytetty maksakasvainten paikallishoito tapauksissa, joissa leikkaus ei ole mahdollinen. Menetelmää hyödynnetään myös muiden elinten kasvainten paikallishoidossa, ja sitä on käytetty jopa kuorsauksen hoitoon (Powell ym. 1998). Eniten kokemusta on kuitenkin maksapesäkkeiden hoidosta. Yleisin aihe maksan RF hoidolle on kirroottisen maksan HCC pesäke. Etäpesäkkeistä hoidetaan yleisimmin koolonista tai peräsuolesta lähtöisin olevia. Myös rinta, munuais, haima ja mahalaukkusyövän sekä karsinoidikasvainten maksametastaaseja hoidetaan sillä. Maksapesäkkeiden paikallishoidossa RF hoidon tulokset ovat paremmat kuin perkutaanisten alkoholiruiskeiden (Lencioni ym. 2003), mutta hyviä vertailevia tutkimuksia muihin paikallishoitoihin nähden ei ole tehty. Ei ole käytettävissä ohjeita siitä, mitä tai minkälaisia pesäkkeitä hoidetaan. Esimerkiksi HCC:ssä aiheena pidetään yleisesti yhtä alle 5 cm:n pesäkettä tai kolmea alle 3 cm:n pesäkettä (Lencioni ym. 2005). Hoitoa hankaloittaa pesäkkeiden koon ja lukumäärän lisäksi sijainti. Maksan sentraalisissa pesäkkeissä sappitievaurion mahdollisuus kasvaa, ja siksi etäisyyden maksaporttiin tulisi olla yli 1 cm. Pinnallisissa pesäkkeissä kasvainkylvö on mahdollista. Erityinen varovaisuus on myös aiheellista, jos kasvain sijaitsee lähellä suolirakenteita tai sappirakkoa. Myös etäisyyden sappirakkoon tulisi olla yli 1 cm. Ehdottomia vasta aiheita hoidolle ovat veren huono hyytyvyys ja sappitielaajentuma. Tarkka harkinta on aiheen, jos tauti on levinnyt maksan ulkopuolelle tai maksan verisuoniin tai potilaalla on Child C luokan kirroosi. RF hoidossa maksakasvaimeen asetetaan elektrodi radiologisessa ohjauksessa. Se on metallineula, jonka paksuus on 1,2 1,9 mm. Neulan kautta kasvaimeen johdetaan radiotaajuusenergiaa. Se saa aikaan lämpövaikutuksen ja sitä kautta koagulaationekroosin. Ohjauksessa käytetään apuna tavallisimmin kaikukuvausta, mutta myös tietokonetomografiaohjaus on mahdollista. Toimenpide suoritetaan joko paikallispuudutuksessa tai kevyessä sedaatiossa. Perku 2982 J. Perälä ja K. Numminen
3 taanisen toimenpiteen lisäksi RF hoito voidaan suorittaa laparotomiateitse tai laparoskopiassa. Viimeksi mainittuihin menetelmiin joudutaan turvautumaan, jos pesäke sijaitsee erityisen hankalassa paikassa, esimerkiksi aivan pallean alla tai sappirakon läheisyydessä (Rhim ym. 2001). Koagulaationekroosialueen laajuus on riippuvainen radiotaajuusenergian määrästä ja antoajasta, elektrodineulan koosta, kudoksen lämmönjohtokyvystä ja lämmön menetyksestä, jonka saa aikaan suurten verisuonten virtaus. Jo 3 mm:n läpimittaisella suonella on merkittävä viilentävä vaikutus (Hansen ym. 1999). Saavutettu hoitoalue yhdellä elektrodin insertiolla on noin 3 cm, ja tähän käytetty hoitoaika on minuuttia. Koska pesäkkeen ympärille on saatava 0,5 1 cm:n marginaali, yhdellä insertiolla voidaan hoitaa noin 1,5 cm:n kokoinen pesäke. Tästä suuremmat pesäkkeet vaativat käytännössä aina useita elektrodin insertioita. Hoitoalueen laajentamiseksi tai hoidon tehostamiseksi RF ablaatioon voidaan yhdistää muita tekniikoita, kuten kemoembolisaatio (Rhim ym. 2001) tai suuren verisuonen sulkeminen väliaikaisesti pallokatetrilla (Rossi ym. 2000). Eläinkokeissa koagulaationekroosialuetta on saatu laajennettua ennen RF hoitoa pesäkkeeseen ruiskutetulla solunsalpaajalla (Ahmed ym. 2005) tai hypertonisella keittosuolaliuoksella (Lobo ym. 2004) (kuva 2). RF:llä hoidettujen HCC potilaiden yhden, kolmen ja viiden vuoden eloonjäämistulokset ovat olleet parhaimmillaan 97 %, 67 % ja 41 %. Ennustetta heikentävät kasvainten suuri määrä ja koko sekä se, että kirroosi on edennyt pitkälle. Uusien kasvainten ilmaantuvuus kolmen ja viiden vuoden aikana on 49 % ja 81 %, ja paikallisresidiivejä ilmaantuu 10 %:ssa tapauksista (Lencioni ym. 2005). Etäpesäkkeiden hoitojen tulokset ovat huonommat. Paksusuolisyövän etäpesäkkeissä yhden, kolmen ja viiden vuoden eloonjäämistulokset ovat 96 %, 46 % ja 24 %. Vuoden seurannassa uusia pesäkkeitä ilmaantuu 50 %:lle ja kahden vuoden kuluessa 65 %:lle potilaista, ja lisäksi 40 %:iin pesäkkeistä tulee paikallisresidiivi (Solbiati ym. 2001, Abdalla ym. 2004). Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot A B C Kuva 2. A) Tietokonetomografiakuva 72 vuotiaan naisen maksasta (Child A kirroosi). Maksan segmentissä näkyy 8,5 cm:n läpimittainen hepatosellulaarinen karsinoomapesäke. B) Heti radiotaajuushoidon jälkeen otettu seurantakuva osoittaa laajan koagulaationekroosialueen, joka kattaa pesäkkeen ja vajaan 1 cm:n marginaalin. Pesäkkeeseen tehtiin useita insertioita. C) Kolme vuotta hoidon jälkeen koagulaationekroosialue oli kutistunut arveksi. Residiivejä ei ole ilmaantunut. RF hoito on hyvin siedetty. Komplikaatiomäärä on noin 2 6 % ja kuolleisuus 0,01 %. Yleisimmät komplikaatiot ovat verenvuoto ja 2983
4 infektiot. Myös palovammoja, kasvainkylvöä, ilmarintaa ja maksan vajaatoimintaa on kuvattu esiintyneen. Muita vakavia komplikaatioita ovat sappitie ja verisuonivammat sekä vauriot viereisissä rakenteissa, kuten palleassa, sappirakossa tai suolistossa (Rhim ym. 2004). Laserablaatio toteutetaan teknisesti samaan tapaan kuin RF ablaatiokin. Kuvantamisohjauksessa hoidettavaan kohteeseen viedään laserkuitu, johon johdetaan kudoksen koagulaation aikaansaavaa laservaloa. Laserablaation etu RF ablaatioon nähden on sen parempi kontrolloitavuus. Lämpövaikutuksen leviämistä kasvaimessa ja maksakudoksessa voidaan seurata magneettikuvauksella erikoissekvenssein. Hoitoon käytettävä laserkuitu ja muut välineet ovat magneettisesti yhteensopivia. (Blanco ym. 2005). Laserablaatiota voidaan käyttää, jos kasvaimia on enintään viisi ja kasvaimen läpimitta on enintään 5 cm (Vogl ym. 2002). Laser on kasvaimen nekroosin aiheuttajana yhtä tehokas kuin RF ablaatio; täydellinen nekroosi saadaan aikaan %:ssa tapauksista (Vogl ym. 2002, Dick ym. 2002). Laserhoitoon liittyvät komplikaatiot ovat samantyyppisiä ja niiden määrä suunnilleen sama kuin RF ablaatiossakin. Mikroaaltohoidossa kohteeseen viedään lämmönlähde (antenni) kuvantamisohjauksessa samalla tavalla kuin RF ja laserablaatiossakin. Kudos lämpenee mikroaaltotaajuisen ( MHz) sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Ultraääni. Kohdennettuun ultraäänienergiaan perustuvassa menetelmässä ultraäänilähde sijaitsee kehon ulkopuolella ja suurienergiainen ultraääni fokusoidaan kasvaimeen lämpövaikutuksen aikaansaamiseksi (Wu ym. 2005). Menetelmän etuja ovat täydellinen kajoamattomuus, mahdollisuus määrittää tarkasti hoidettavan alueen koko ja sijainti, hoitoalueen tarkka rajautuminen ympäristöönsä nähden ja hoidon lyhyt kesto (muutamia sekunteja annosta kohti). Keskeinen käyttöä rajoittava tekijä on ultraäänen jokseenkin täydellinen takaisin heijastuminen tiheydeltään hyvin erilaisten kudosten rajapinnoista. Tämä rajoittaa menetelmän käyttökelpoisuutta esimerkiksi keuhko ja luukasvainten sekä maha suolikanavan kasvainten hoidossa (Dick ym. 2005). Jäädytyshoito perustuu kasvainkudoksen lämpötilan nopeaan alentamiseen. Lämpötilan lasku saadaan aikaan nestemäisellä argonilla tai typellä, jota johdetaan kasvaimeen vietyyn suljettuun sondiin. Jäähdytyksen loputtua kasvainkudos sulaa nopeasti, jolloin solukalvot rikkoontuvat ja seuraa solukuolema (Rubinsky ym. 1990). Jäädytyshoito annetaan harvoin perkutaanisesti; yleensä toimenpide suoritetaan leikkauksen yhteydessä. Harvojen jäädytyshoidosta julkaistujen raporttien perusteella keskimääräinen elossaoloaika toimenpiteen jälkeen on ollut 8 43 kuukautta. Komplikaatioita on esiintynyt 6 29 %:ssa tapauksista ja kuolleisuus on 1,6 % (Liu ym. 2003). Verenvuodot, absessit ja biloomat ovat tavallisimmat jäädytykseen liittyvät komplikaatiot. Kemiallinen ablaatio Kasvaimen kemiallinen tuhoaminen toteutetaan tavallisimmin 95 prosenttisella etanoliruiskeella. Myös etikkahappoa on käytetty. Toimenpide tehdään tavallisimmin paikallispuudutuksessa kaikukuvausohjauksisella punktiolla hoidettavaan kasvaimeen. Kun neula nähdään hoidettavassa kohteessa, ruiskutetaan etanolia seuraten kaikukuvasta sen leviämistä kasvaimen sisällä. Hoito toistetaan useita kertoja, kunnes saavutetaan kasvaimen koon mukaan laskettu etanolin kokonaisannos. Yksittäisiä kookkaampia (yli 5 cm) kasvaimia on hoidettu yleisanestesiassa yhdessä istunnossa. Pienet (alle 5 cm) maksasolusyöpäpesäkkeet ovat suotuisia hoitokohteita, koska kasvainkudoksen ja terveen maksan tiheyseron ansiosta käytettävä kemikaali leviää kasvaimen sisälle ja säästää ympäröivän terveen kudoksen (Bartolozzi ja Lencioni 1996). Alle 3 cm:n kokoisiin maksasolusyöpäpesäkkeisiin on parhaiden tulosten mukaan saatu aikaan nekroosi 100 %:ssa tapauksista. Paikallisresidiivejä on todettu kolmen vuoden aikana 10 %:ssa. Valikoiduilla potilailla on ylletty 81,6 %:n ja 60,3 %:n eloonjäämis 2984 J. Perälä ja K. Numminen
5 tuloksiin kolmen ja viiden vuoden seurannassa (Ebara ym. 2005). Täydellisen kasvainnekroosin aikaansaaminen on etäpesäkkeitä hoidettaessa harvinaisempaa kuin maksasolusyövässä, mutta yli 50 % alle 4 cm:n läpimittaisista etäpesäkkeistä on saatu täydelliseen nekroosiin (Giovannini 2002) (kuva 3). Suonensisäiset hoidot Valtimonsisäinen kohdennettu solunsalpaajahoito. Kasvainta syöttävään valtimoon tai valtimoihin annettavalla solunsalpaajainfuusiolla kasvaimeen ajatellaan saatavan suurempi lääkeainepitoisuus vähemmillä haittavaikutuksilla verrattuna systeemiseen hoitoon. Kuitenkin haittavaikutukset ovat olleet suurin syy hoidon keskeyttämiseen (Bode ym. 2005). Lupaavia tuloksia on saatu pahanlaatuisten aivokasvainten hoidossa (Newton 2005). Embolisaatio. Kasvainta syöttävien valtimoiden tukkimisen tavoitteena on saada aikaan hapenpuute kasvaimeen ja tätä kautta kasvaimen nekroosi. Syöttävään valtimoon ruiskutetaan tavallisimmin gelatiini tai polyvinyylialkoholipartikkeleita tai etanolia. Pelkkää embolisaatiota käytetään nykyään lähinnä karsinoidikasvain A B Kuva 3. A) Ympäristöään runsaskaikuisempana erottuva maksasolusyöpäpesäke. B) Injektioneulan kärki näkyy vaaleana pisteenä kasvainpesäkkeen keskellä. C) Etanoliruiskutuksen alku. Runsaskaikuisena näkyvä etanoli leviää kasvaimen sisällä. D) Etanoliruiskutuksen loppu. Kasvain on lähes kokonaan runsaskaikuinen etanolin leviämisen takia. Kuvat: dosentti Markku Päivänsalo, OYS. C D Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot 2985
6 ten maksametastaasien hoidossa (Meij ja Zuetenhorst 2005). Karsinoidikasvaimen etäpesäkkeiden embolisaatiolla tavoitellaan pesäkkeiden pienenemistä sekä 5 hydroksi indolietikkahapon (5 HIAA) erityksen vähenemistä ja siten oireiden helpottumista. Jonkin verran tehdään myös muiden kuin maksakasvainten leikkausta edeltäviä embolisaatioita leikkauksenaikaisen verenvuodon vähentämiseksi ja palliatiivisia embolisaatioita leikkauskelvottoman munuaissyövän hoidossa. Kemoembolisaatio. Maksakasvaimet ovat suotuisa kohde embolisaatiolle ja kemoembolisaatiolle maksan verenkierron erityispiirteiden takia. Terveeseen maksakudokseen tulee verta pääosin porttilaskimon kautta, joka huolehtii 50 prosenttisesti maksakudoksen hapensaannista. Maksakasvaimet puolestaan saavat verenkiertonsa lähes yksinomaan maksavaltimosta (Stuart 2003). Kemoembolisaatiossa yhdistetään valtimonsisäinen, suoraan kasvaimeen kohdistettu solunsalpaajalääkitys ja syöttävien valtimoiden tukkiminen embolisaatiolla. Tavoitteena on molempien menetelmien tehon parantaminen. Kemoembolisaatiolla tavoitellaan suurta solunsalpaajapitoisuutta kasvaimessa ilman systeemisiä haittavaikutuksia: verenkierron pysähtymisen aiheuttamaa pitkittynyttä paikallista solunsalpaajavaikutusta ja kasvainkudoksen tuhoutumista hapenpuutteen vuoksi. Kemoembolisaation onnistuminen edellyttää kasvaimen valtimosuonituksen huolellista selvittelyä selektiivisin valtimokuvauksin. Varsinkin maksasolusyövässä on kohtalaisen tavallista, että maksavaltimon lisäksi kasvain saa valtimosuonitusta myös maksan ulkopuolisista suonista. Aikaisemmin oli tapana varsinkin maksasolusyöpää hoidettaessa tehdä kemoembolisaatio koko maksan alueelle. Nykyisin pyritään tekemään kemoembolisaatio kasvainta suonittavan segmenttivaltimon tai enintään toisen maksalohkon alueelle, jotta vältetään embolisaation aiheuttama maksan vajaatoiminnan paheneminen. Toimenpiteen suorittamiseksi täytyy tehdä selektiivinen katetrisaatio kaikkiin kasvainta syöttäviin valtimoihin. Solunsalpaaja sekoitetaan tavallisimmin pellavansiemenöljypohjaiseen jodivarjoaineeseen, joka jo sinänsä tukkii pieniä sinusoideja hidastaen kasvaimen verenkiertoa. Embolisaatiota täydennetään tavallisimmin gelatiini tai polyvinyylialkoholipartikkeleilla. Niitä ruiskutetaan valtimoon niin paljon, että virtaus saadaan pysähtymään. Gelatiinipartikkeleiden etuna on niiden resorboituvuus, joka mahdollistaa myöhemmin mahdollisesti tarvittavan uusintahoidon. Tärkeimmät kemoembolisaation käyttöä rajoittavat tekijät ovat maksan vajaatoiminta ja porttilaskimotukos (kuva 4). Kemoembolisaation tulosten arviointia vaikeuttaa maksasolusyöpään liittyvien hepatiitin ja maksakirroosin osuus potilaiden selviytymiseen vaikuttavina tekijöinä. Kemoembolisaatiotekniikat vaihtelevat eri keskusten välillä niin käytettyjen solunsalpaajien, embolisaatiomateriaalien kuin hoitokertojenkin suhteen, joten yleistävien päätelmien teko on vaikeaa. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa saatiin maksasolusyöpäpotilaiden yhden ja kahden vuoden eloonjäämisosuuksiksi 74,3 % ja 52,1 % sekä 62,9 % ja 18 % (Biselli ym. 2005, Becker ym. 2005). Segmentaalisen kemoembolisaation on todettu parantavan viiden vuoden eloonjäämisosuutta %:iin verrattuna koko maksan embolisaatioon, jota käytettäessä viiden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 9 32 % (Livraghi 2001). Etäpesäkkeiden hoidosta kemoembolisaatiolla on julkaisuja varsin vähän. Kolorektaalisyövän etäpesäkkeiden arvioidaan reagoivan hypovaskulaarisen rakenteensa takia maksasolusyöpää huonommin kemoembolisaatioon. Joka tapauksessa yli 50 %:n vasteita kasvaimen pienenemisen tai häviämisen muodossa on raportoitu samoin kuin elossaolo osuuksien paranemista verrattuna hoitamattomiin tai systeemistä solunsalpaajahoitoa saaneisiin (Stuart 2003). Neuroendokriinisten kasvainten hoitotuloksia on arvioitu, mutta tulokset ovat olleet tutkimussarjojen pienuuden takia jossain määrin ristiriitaisia. Selkeää paremmuutta pelkkään embolisaatioon verrattuna ei ole voitu osoittaa. Kemoembolisaatiolle ja embolisaatiolle tyypillinen komplikaatio on ns. postembolisaatio oireyhtymä. Sen oireina ovat kipu, kuume ja pahoinvointi. Oireyhtymä menee ohi parissa 2986 J. Perälä ja K. Numminen
7 A Kuva 4. A) Kookas maksasolusyöpäpesäke maksan oikeassa lohkossa. Selektiivinen maksavaltimon angiografia. B) Maksavaltimon angiografian loppuvaihetta. Maksasolusyövälle tyypillisiä patologisia valtimohaaroja. C) Kemoembolisaation jälkeen kasvaimeen menevät valtimot eivät täyty. Kasvain erottuu Lipiodol varjoaineella latautuneena (nuolet). B C päivässä oireenmukaisella hoidolla. Harvinaisempia komplikaatioita ovat bakteremia, keuhkokuume, askites ja munuaisten vajaatoiminta. Iskeeminen sappirakon tulehdus voi olla seurauksena embolisaatiomateriaalin joutumisesta sappirakkovaltimoon. Maksa absesseja esiintyy harvoin (Stuart 2003). Valtimonsisäinen paikallinen sädehoito. Tavallisella kehonulkoisella sädetyksellä ei ole ollut juuri käyttöä maksakasvainten hoidossa. Terve maksasolukko reagoi kohtalaisen herkästi säteilyyn eikä näin ollen kestä kasvainten hoitamiseksi tarvittavista annoksista koituvaa säderasitusta (Goin ym. 2005). Valtimonsisäinen paikallinen sädehoito toteutetaan teknisesti samalla tavalla kuin kasvaimen embolisaatio. Embolisaatiopartikkelit korvataan pienillä, yleisimmin 90 yttriumisotooppia sisältävillä lasikuplilla, jotka ruiskutetaan katetrin kautta maksavaltimoon. Menetelmän ajatellaan sopivan erityisen hyvin maksasolusyövän hoitoon, koska syövän pesäkkeet ovat runsassuonisia ja nimenomaan maksavaltimon haarojen suonittamia. Tämän perusteella on odotettavissa maksavaltimoon ruiskutettujen säteilypartikkeleiden kertyvän juuri kasvainpesäkkeisiin. Kuitenkin jopa 42 % hoidetuista saa jonkinlaisia maksan toimintaan liittyviä haittavaikutuksia (Goin ym. 2005). Lisäksi on kuvattu muihin kuin kohde elimeen kulkeutuneiden säteilypartikkeleiden aiheuttamia haittavaikutuksia, kuten keuhkojen sädefibroosi ja mahahaava. Yhdistelmähoidot Koska kaikilla edellä kuvatuilla hoitomenetelmillä on omat puutteensa (taulukko), on menetelmiä yhdistetty paremman lopputuloksen toivossa. Yhdistelmähoitojen on todettu olevan tehokkaampia kuin yksittäiset menetelmät ja Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot 2987
8 Taulukko. Maksakasvainten hoitomenetelmien rajoitukset (Stuart 2003). Hoito Maksansiirto Maksaresektio Lämpöablaatiot (radiotaajuinen säteily, laser, mikroaallot, ultraääni) Jäädytyshoito Sädehoito Valtimonsisäinen sädehoito Etanoliruiskeet Kemoembolisaatio Systeeminen tai valtimonsisäinen solunsalpaajahoito Rajoitukset Siirteiden saatavuus Enintään kolme pesäkettä, koko enintään 3 cm Yksittäinen kasvain alle 5 cm Enintään lievä kirroosi Kasvaimen hankala sijainti lisää komplikaatioriskejä Enintään kolme pesäkettä, jokainen alle 5 cm Pienet pesäkkeet Harvoin perkutaanisesti Sädevaurio maksakudokseen Sädehepatiitti Munuais- ja haimavauriot Pienet, vähälukuiset pesäkkeet Vaativat toistuvia hoitokertoja Vaikeasti kontrolloitavissa ruiskutuksen aikana Maksan vajaatoiminta Porttilaskimotukos Paikallinen toksisuus Systeeminen toksisuus Tehottomuus mahdollistavan kookkaampien kasvainten hoitamisen. RF ablaation ja sitä seuranneen PEI:n yhdistelmällä on saatu aikaan kasvaimen täydellinen tuho 80 %:ssa hoidetuista yli 5 cm:n läpimittaisista HCC pesäkkeistä (Sakr ym. 2005). PEI:tä edeltävän kemoembolisaation on esitetty edistävän etanolin leviämistä kasvaimen sisällä ja kehittävän fibroottisen kapselin kasvaimen ympärille. Tämä mahdollistaa etanoliannoksen suurentamisen ja aikaisempaa kookkaampien kasvainten hoitamisen (Qian ym. 2003). Parhaimmillaan kemoembolisaation ja PEI:n yhdistelmällä on saavutettu 50 %:n viiden vuoden elossaolo osuus HCC:n hoidossa (Kamada ym. 2002). Kemoembolisaatio on yhdistetty ainakin RFja laserablaatioihin sekä mikroaaltokoagulaa tioon. Kaikilla yhdistelmillä on todettu olevan yksittäisiin menetelmiin verrattuna parempi teho kasvaimen tuhoamisessa ja suuremmat elossaolo osuudet (Qian ym. 2003). Seuranta Paksuneulabiopsia on nykyään ainoa keino, jolla voidaan yksiselitteisesti todeta kasvaimen uusiutuminen tai hoidon jääminen epätäydelliseksi. Invasiivisena se ei kuitenkaan sovi seurantamenetelmäksi. Toisaalta punktiotekniikkaan liittyvät epävarmuustekijät voivat aiheuttaa vääriä negatiivisia tuloksia. Epäilyttävän kuvantamislöydöksen varmistamisessa paksu tai ohutneulabiopsia on käyttökelpoinen. Kuvantamismenetelmistä tietokonetomografia (TT) ja magneettikuvaus (MK) ovat käytetyimpiä. Molemmilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka riippuvat hoidettavan kasvaimen verekkyydestä ja käytetystä hoitomenetelmästä. Varjoainetehosteinen TT tai MK suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kerran kuukauden kuluttua hoidosta ja tämän jälkeen kolmen kuukauden välein. Alle kuukauden kuluessa hoidosta tehtyjen tutkimusten tulkintaa saattavat häiritä hoidonjälkeinen reaktiivinen verekkyyslisä hoidetun alueen ympärillä ja mahdollisesti hoidon yhteydessä syntyneet pienet oikovirtaukset valtimosta laskimoon (Guan ym. 2004). Laskimonsisäisen tehosteaineen avulla tehtävä kaikututkimus on mielenkiintoinen ja lupaava kuvantamismenetelmä maksakasvainten toteamisessa ja hoidonjälkeisessä seurannassa (Lassau ym. 2005). Muut hoitoaiheet Ablaatiohoitoja eri muodoissaan on viime vuosina kohdistettu varsin laajalti myös maksan ulkopuolelle. Laajimmin näitä on käytetty munuais ja keuhkosyövässä. Näissä käytetyin menetelmä on ollut RF ablaatio, mutta kaikkia muitakin ablaatiotekniikoita on raporttien mukaan ainakin kokeiltu. Pienten munuaissyöpien RF ablaatiolla saatu onnistuneesti hoidettua J. Perälä ja K. Numminen
9 97 % kasvaimista, ja vakavien komplikaatioiden esiintyvyys on jäänyt 1 %:iin (Zagoria 2004). Edellä mainittujen lisäksi ablaatiotekniikoita on käytetty ainakin rinta, eturauhas ja haimasyövässä, fibroadenoomissa, luukasvaimissa erityisesti osteoidissa osteoomassa, lisämunuaiskasvaimissa ja myoomissa. Lopuksi Kasvainten kuvantamisohjauksisia hoitoja on annettu kauimmin maksakasvaimiin ja näistä nimenomaan maksasolusyöpään. Näiden menetelmien kohdevalikoima on laajentunut myös muihin elimiin, mutta niihin kohdistuvia hoitoja koskevat julkaisut ovat pääosin vielä tapausselostustasoa, ja siitä syystä tässä katsauksessa on keskitytty maksakasvainten hoitoon. Vaikka maksakasvainten hoitotuloksista on selkeästi eniten kirjallisuutta, satunnaistettuja tutkimuksia on tehty erittäin vähän. Cochrane tietokannassa on kaksi katsausta kasvainten kuvantamisohjauksisista hoidoista. Toisessa todettiin seitsemän satunnaistetun tutkimuksen perusteella, että valtiomonsisäinen liitännäishoito solunsalpaajilla ei paranna maksaan metastasoitunutta kolorektaalisyöpää sairastavien ennustetta (Nelson ja Freels 2004). Toinen katsaus perustuu kahteen satunnaistettuun tutkimukseen. Näistä toisessa tutkimuksessa verrattiin RF hoitoa etanoliruiskeisiin pienten maksasolusyöpien hoidossa ja todettiin RF hoidon pidentävän merkitsevästi tauditonta elossaoloaikaa etanolihoitoon verrattuna. Toisessa katsauksen tutkimuksessa ei todettu eroa RF hoidon ja mikroaaltohoidon välillä muissa muuttujissa kuin hoitokerroissa, joita mikroaaltoja käytettäessä tarvittiin useampia kasvaimen täydellisen tuhon aikaansaamiseksi. RF hoidon on todettu olevan potentiaalisesti lupaava menetelmä pienten maksasolusyöpien hoidossa, mutta enemmän satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia tarvitaan (Galandi ja Antes 2002). Kookkaampien, leikkauskelvottomien maksakasvainten hoitoon antavat toivoa hyvät tulokset, joita on saatu yhdistämällä erilaisia kuvantamisohjauksisia hoitomuotoja. Käyttökokemusten karttuessa ja tarkoituksenmukaisimpien toimintatapojen selkiytyessä on todennäköistä, että myös pienempien kasvainten hoidossa tullaan siirtymään yhdistelmähoitojen käyttöön. Osaa ablaatiohoidoista on tulokset tuottaneissa tutkimuksissa luonnehdittu jo leikkauksen veroisiksi. Hoidettavien kasvainten monimuotoisuudesta ja niihin liittyvistä perussairauksista johtuu, että suurten satunnaistettujen tutkimusten toteuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Tässä katsauksessa on keskitytty kuvantamisohjauksisiin hoitoihin, mutta kohtalaisen paljon on näyttöä myös näiden hoitojen ja leikkauksen yhdistämisen hyödyllisyydestä. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi ajan voittaminen kuvantamisohjauksisen hoidon avulla maksansiirtoa odottavalle potilaalle tai kokonsa tai sijaintinsa takia leikkauskelvottoman kasvaimen pienentäminen leikkauskelpoiseksi. Oikeiden hoitomuotojen valinta vaatii hyvää monialaista yhteistyötä hoitavan kliinikon tavallisimmin kirurgin onkologin ja toimenpideradiologin välillä. Yhteistyön helpottamiseksi kannattaisi maksakasvaimia hoitavissa yksiköissä pitää maksakasvainkokouksia. y d i n a s i a t Teoriassa maksakasvainten parantavia hoitoja ovat maksansiirto, maksaresektio ja kasvainten ablaatiohoidot. Harvat maksakasvainpotilaat soveltuvat leikkaushoitoon. Hoitomenetelmien yhdistäminen parantaa hoitotuloksia. Monialainen yhteistyöryhmä on tarpeen maksakasvainten hoitoja suunniteltaessa. Kasvainten kuvantamisohjauksiset hoidot 2989
10 Kirjallisuutta Abdalla E, Vauthey J, Ellis L, ym. Recurrence and outcomes following hepatic resection, radiofrequency ablation, and combined resection/ablation for colorectal liver metastases. Ann Surg 2004; 239: Ahmed M, Liu Z, Lukyanov A, ym. Combination radiofrequency ablation with intratumoral liposomal doxorubicin: effect on drug accumulation and coagulation in multiple tissues and tumor types in animals. Radiology 2005;235: Bartolozzi C, Lencioni R. Ethanol injection for the treatment of hepatic tumours. Eur Radiol 1996;6: Becker G, Soezgen T, Olschewski M, ym. Combined TACE and PEI for palliative treatment of unresectable hepatocellular carcinoma. World J Gastroenterol 2005;11: Biselli M, Andreone P, Gramenzi A, ym. Transcatheter arterial chemoembolization therapy for patients with hepatocellular carcinoma: a case-controled study. Clin Gastroenterol Hepatol 2005;3: Blanco RT, Ojala R, Kariniemi J, ym. Interventional and Intraoperative MRI at low field scanner a review. Eur J Radiol 2005;56: Bode MK, Perälä J, Mäkelä JT, ym. Intra-arterial chemotherapy with mitomycin C in gallbladder cancer: a follow-up study. J Surg Oncol 2005;91: Choti MA. Surgical management of hepatocellular carcinoma: resection and ablation. J Vasc Interv Radiol 2002;13:S Dick EA, Taylor-Robinson SD, Thomas HC, ym. Ablative therapy for liver tumors. Gut 2002;50: Galandi D, Antes G. Radiofrequency thermal ablation versus other interventions for hepatocellular carcinoma. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD Giovannini M. Percutaneous alcohol ablation for liver metastasis. Semin Oncol 2002;29: Goin JE, Salem R, Carr BI, ym. Treatment of unresectable hepatocellular carcinoma with intrahepatic Yttrium 90 microspheres: factors associated with liver toxicities. J Vasc Interv Radiol 2005;16: Goldberg SN, Gazelle GS, Mueller PR. Thermal ablation therapy for focal malignancy: a unified approach to underlying principles, techniques and diagnostic imaging guidance. Am J Roentgenol 2000;174: Guan YS, Sun L, Zhou XP ym. Hepatocellular carcinoma treated with interventional procedures: CT and MRI follow-up. World J Gastroenterol 2004;10: Hansen P, Rogers S, Corless C, ym. Radiofrequency ablation lesions in a pig liver model. J Surg Res 1999;87: Kamada K, Kitamoto M, Aikata H, ym. Combination of transcatheter arterial chemoembolization using cisplatin-lipiodol suspension and percutaneous ethanol injection for treatment of advanced small hepatocellular carcinoma. Am J Surg 2002;184: Lassau N, Lamuraglia M, Chawi I, ym. Role of contrast-enhanced color Doppler ultrasonography and dynamic flow in the evaluation of hepatic tumors treated with radiofrequency. Cancer Imaging 2005;5: Lencioni R, Allgaier HP, Cioni D, ym. Small hepatocellular carcinoma in cirrhosis: randomized comparision of radiofrequency thermal ablation versus percutaneous ethanol injection. Radiology 2003;228: Lencioni R, Cioni D, Crocetti I, ym. Early-stage hepatocellular carcinoma in cirrhosis: long-term results of percutaneous image-guided radiofrequency ablation. Radiology 2005;234: Liu LX, Zhang WH, Jiang HC. Current treatment for liver metastases from colorectal cancer. World J Gastroenterol 2003;9: Livraghi T. Treatment of hepatocellular carcinoma by interventional methods. Eur Radiol 2001;11: Lobo S, Afzal K, Ahmed M, ym. Radiofrequency ablation: modeling the enhanced temperature response to adjuvant NaCl pretreatment. Radiology 2004;230: Meij V, Zuetenhorst JM. Local treatment in unresectable hepatic metastases of carcinoid tumors: experiences with hepatic artery embolization and radiofrequency ablation. World J Surg Oncol 2005;3:75. Nelson R, Freels S. Hepatic artery adjuvant chemotherapy for patients having resection or ablation of colorectal cancer metastatic to the liver. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2004, Issue 2. Art. No.: CD pub2. DOI: / CD pub2. Newton HB. Intra-arterial chemotherapy of primary brain tumors. Curr Treat Options Oncol 2005;6: Powell N, Riley R, Troell R, Li K, Blumen M, Guilleminault C. Radiofrequency volumetric tissue reduction of the palate in subjects with sleep-disordered breathing. Chest 1998;113: Qian J, Feng GS, Vogl T. Combined interventional therapies of hepatocellular carcinoma. World J Gastroenterol 2003;9: Rhim H, Dodd G, Chintapalli K, ym. Radiofrequency thermal ablation of abdominal tumors: lessons learned from complications. Radiographics 2004;24: Rhim H, Goldberg SN, Dodd GD, ym. Essential techniques for successful radio-frequency thermal ablation of malignant hepatic tumors. Radiographics 2001;21: Rossi S, Garbagnati F, Lencioni R, ym. Percutaneous radio-frequency thermal ablation of nonresectable hepatocellular carcinoma after occlusion of tumor blood supply. Radiology 2000;217: Rubinsky B, Lee CY, Bastacky J, ym. The process of freezing and the mechanism of damage during hepatic cryosurgery. Cryobiology 1990;27: Sakr AA, Saleh AA, Moeaty AA, Moeaty AA. The combined effect of radiofrequency and ethanol ablation in the management of large hepatocellular carcinoma. Eur J Radiol 2005;54: Solbiati L, Livraghi T, Goldberg SN, ym. Percutaneous radio-frequency ablation of hepatic metastases from colorectal cancer: long-term results in 117 patients. Radiology 2001;221: Stuart K. Chemoembolization in the management of liver tumors. Oncologist 2003;8: Vogl TJ, Straub R, Eichler K. Malignant liver tumors treated with MR imaging-guided laser-induced thermotherapy: experience with complications in 899 patients (2520 lesions). Radiology 2002;225: Weeks SM, Burke C. Local therapeutic treatments of focal liver disease. Radiol Clin North Am 2005;43: Wu F, Wang ZB, Zhu H, ym. Feasibility of US-guided high-intensity focused ultrasound treatment in patients with advanced pancreatic cancer: initial experience. Radiology 2005;236: Zagoria RJ. Imaging-guided radiofrequency ablation of renal masses. Radiographics 2004;24 Suppl 1:S Jukka Perälä, dosentti, erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri jukka.perala@oulu.fi OYS, pohjoinen keskusröntgen PL 50, OYS Kirsti Numminen, LT, erikoislääkäri, vt. ylilääkäri HUS-röntgen, Kirurginen sairaala PL 263, HUS 2990
Maksan kasvainten tuhoaminen paikallishoidoilla
Julkaistu verkossa ensin 11.4.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: ARNO NORDIN LT, erikoislääkäri HYKS, elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka, Meilahden sairaala KIRSTI NUMMINEN
LisätiedotHepatosellulaarisen karsinooman kemoembolisaatio solunsalpaajalla käsitellyin partikkelein
Kati Kivelä, Janne Seppänen ja Leo Keski-Nisula TAPAUSSELOSTUS Hepatosellulaarisen karsinooman kemoembolisaatio solunsalpaajalla käsitellyin partikkelein Hepatosellulaarinen karsinooma on yleistyvä sairaus.
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotPotilasohje. Selektiivinen valtimonsisäinen maksakasvaimien sädehoito (SIRT) SIR-Spheres mikropalloilla. mikropallot
mikropallot Potilasohje Selektiivinen valtimonsisäinen maksakasvaimien sädehoito (SIRT) SIR-Spheres mikropalloilla Sirtex Medical Limited (Sirtex) on luonut tämän esitteen palvelemaan potilaita ja heidän
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMaksan ja sappiteiden toimenpideradiologia
Jukka Perälä, Wolf-Dieter Roth ja Kirsti Numminen TOIMENPIDERADIOLOGIA Maksan ja sappiteiden kuvantamisohjauksessa tehtävät toimenpiteet kohdistuvat maksan verisuoniin, sappiteihin tai maksaparenkyymin
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotCOPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Heikki Mäkisalo Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Mitkä maksan kasvaimet hoidetaan maksansiirrolla? Milloin metastaasikirurgia kannattaa? Heikki Mäkisalo
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotSentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut
Sentraaliset kanyylit lapsilla Nukkumarkku ja muut ? Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis Kanyylin paikka? 1. Interna 2. Subclavia 3. Femoralis 47,0% 53,0% 0,0% ? Kanyylin syvyys? 1. VCS
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla
LisätiedotRadiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi
Hepatologia Radiologia maksasairauksien diagnostiikassa Kirsti Numminen, Heikki Mäkisalo ja Pekka Tervahartiala Kuvantamismenetelmien kehittyminen on parantanut huomattavasti maksasairauksien diagnostiikkaa.
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotSarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB
Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotUrologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010
Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotMagneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa. Seppo K. Koskinen
Katsaus Seppo K. Koskinen Magneettikuvaus on ylivertainen pehmytkudosten kuvantamistekniikka hyvän kontrastin, anatomisen paikanerotuskykynsä ja vapaavalintaisten kuvatasojen takia, eikä potilasta altisteta
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotPakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova
Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotIV-kanyylien käsittely
IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotLiite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle
Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
Lisätiedot