Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä

Transkriptio

1 2016 Neuronin palvelut 2016 sivuilla 6-7 Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä sivut 4-5 Tuettavasta vertaistukijaksi sivut 8-9

2 Tutkimuksia Neurologisen kuntoutuksen palveluvalikoima laajenee Aivoverenkiertohäiriö on Suomessa yleisin työ- ja toimintakyvyn heikentymistä aiheuttava sairaus. Sen vuoksi tehokkaan kuntoutuksen merkitys korostuu etenkin työikäisillä sairastuneilla. Otollisin ajankohta kuntoutuksen tehokkaaseen toteuttamiseen ovat ensimmäiset kolme kuukautta. Monen sairastuneen kohdalla kuntoutusta tarvitaan tehostetusti myös kotihoitoon siirryttyä. Kuntoutusta toteutetaan nykyisin yksilöllisinä laitoskuntoutusjaksoina, kuntoutuskursseina ja avoterapiapalveluina. Kuntoutuksen vaillinainen toteutuminen voi johtaa työkyvyttömyyden pitkittymiseen. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden henkilöiden onkin usein vaikea palata takaisin työelämään. issa on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutuva kehittämishanke, jonka tarkoituksena on selvittää mobiiliyhteyksillä toimivan etäkuntoutuksen toimivuutta aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla. Kuntoutujat saavat kuuden viikon ajaksi kotikäyttöön tablet-tietokoneen ja tarvittavan ohjaimen kuntouttavien harjoitusten tekemiseksi. Laite taltioi tehdyt harjoitukset ja terapeutti voi seurata niiden etenemistä ajantasaisesti. Terapeutti voi tarpeen mukaan olla video- ja ääniyhteydessä kuntoutujaan. Kuntoutujan tavoitteena on tehdä harjoitteita viisi tuntia viikossa kuuden viikon ajan. Kuntoutusjakson aikana tiivistetään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kuntoutusprosessin edistämiseksi ja työhön paluun taustatekijöiden kartoittamiseksi. Hyvinvointivaikutuksia arvioidaan toimintakykytestein ja elämänlaatua mittaavin arviointilomakkein. Tutkimuksessa hyödynnetään kuntouttaviin terveyspeleihin perustuvia harjoituksia, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat motivaation ja houkuttelevuuden lisääminen omatoimista aktiivista harjoittelua kohtaan. Se voi osaltaan edistää kuntoutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuuden esille tulemista. Tutkimuksen avulla selvitetään, kuinka hyvin aivoverenkiertohäiriön sairastaneet omaksuvat etäkuntoutuskäytännön ja pitävätkö he sitä omien tavoitteidensa kannalta toimivana kuntoutusmuotona. Mikäli menetelmä osoittautuu hyvin toimivaksi, on mahdollista, että terveyspeleihin perustuva etäkuntoutus tulee vakiintuneeksi kuntoutusmuodoksi täydentämään perinteisiä avokuntoutusmuotoja. Kauko Pitkänen, LT, ylilääkäri FinnHealthterveysmatkailupalvelut Neuron on mukana Kysin johtamassa terveysmatkailuhankkeessa, jolle on myönnetty Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) -rahoitus. Vuosille ajoittuvassa hankkeessa ovat mukana myös Hammas Hohde Oy, Hotelli Puijonsarvi, Kunnonpaikka, Kuopion kaupunki, Mehiläi - nen Oy ja Tahko Spa Oy. Hankkeen tarkoituksena on räätälöidä etenkin venäjänkielisille terveysmatkailupotilaille ja heidän mukanaan matkustaville henkilöille yksilöllinen palvelupaketti, joka sisältää valittujen hoitotoimenpiteiden tai kuntoutuksen lisäksi matkat, majoitukset sekä muut matkailupalvelut ja myös tarvittavat tukipalvelut kuten tulkkauksen ja liikkumisen. Yksilöllisesti suunnitellut palvelupaketit rakennetaan FinnHealth-brandin alle. Palveluprosessin koordinaattorina toimii Helena Länsimies Kysistä. Leena Korhonen Projektipäällikkö, TtM, fysioterapeutti Neuron kehittää uutta etäkuntoutusmenetelmää Pienenevät terveydenhuollon resurssit ja kuntoutustarpeen lisääntyminen edellyttävät uusien työ- ja toimintakykyä tukevien palvelumallien kehittämistä. On tärkeää turvata kuntoutuksen saumaton jatkuvuus ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa kuntoutusta asuinpaikasta riippumatta. Näiden ajatusten pohjalta on syntynyt Verkkopalvelupohjaisella etäkuntoutuksella kohti parempaa työkykyä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta -hanke, eli tuttavallisemmin VEKU-hanke, joka käynnistyi Neuronissa vuodenvaihteessa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja se toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Siilinjärven ja Lapinlahden terveyskeskusten kanssa. Mukana menetelmän ja pelisisältöjen suunnittelussa on lisäksi aivohalvauskuntoutujista koottu asiantuntijapaneeli, jonka työpanos on tärkeää käyttäjälähtöisen palvelumallin kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää aivohalvauksen sairastaneiden henkilöiden työ- ja Jukka Jolkkonen Dosentti, Itä-Suomen yliopisto toimintakykyä moniammatillisen etäkuntoutuksen keinoin. Hankkeessa kehitetään pelillisyyteen perustuva etäkuntoutusmenetelmä, joka mahdollistaa kotona tapahtuvan kuntoutuksen terapeutin etäohjauksessa. Pelillisyyden tavoitteena on motivoida toistuviin harjoitteisiin ja sitouttaa henkilö paremmin omaan kuntoutusprosessiinsa. Etäkuntoutuskäytäntö rakentuu verkkopalvelualustan ympärille, mikä mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonsiirtymisen potilaan ja terapiahenkilöstön välillä. Hankkeeseen sisältyy hyvinvointivaikutusten arviointitutkimus, jossa mitataan etäkuntoutuksen vaikutuksia työikäisten aivohalvauskuntoutujien koettuun työ- ja toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Hankkeen tuloksena syntyy verkkopalvelupohjainen etäkuntoutusmalli, erilaisia kuntoutuspeliympäristöjä fysio-, toiminta- ja puheterapian työkaluksi sekä toimintamalli työterveyshuollon integroimisesta osaksi kuntoutusprosessia. Hanke päättyy vuonna 2017, jonka jälkeen menetelmä on tarkoitus jalkauttaa osaksi Neuronin avoterapiapalveluita. Suonensisäinen soluterapia mahdollisuuksia ja haasteita Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin asiakaslehti Julkaisija: Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Grano, 2016 Sisältö Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä Neuronin palvelut Tuettavasta vertaistukijaksi Opintomatka Unkariin...10 Työhyvinvointia ja virkistystä Soluterapia on yksi lupaavimmista keinoista tehostaa toiminnallista kuntoutumista iskeemisen aivoinfarktin jälkeen. Erityisesti suonensisäistä annostelua on tutkittu sekä kokeellisissa malleissa että alkuvaiheen potilaskokeissa. Vaikka suonensisäinen solujen annostelu on potilaalle kivuton toimenpide, suuri ongelma on solujen kulkeutuminen ei-toivottuihin kudoksiin kuten sisäelimet. MEMS-IRBI hankkeessa tavoitteena oli solujen muokkaus siten, että ne hakeutuisivat tehokkaasti aivokudokseen iskeemisen tapahtuman jälkeen. Solujen pintarakenteita muokkaamalla parempaan hoitotulokseen Solujen kulkeutumista kohteeseen voidaan lisätä eri keinoin. MEMS-IRBI hankkeessa päädyttiin lisäämään solujen tietyn pintaproteiinin (VLA-4) ilmentymistä, joka auttaa solujen hakeutumisessa iskeemiseen aivokudokseen. Solujen muokkaus tapahtui Puolassa ja Saksassa ja se osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Varsinkin rotan luuytimestä eristetyt kantasolut olivat hankalia. Vasta kahden vuoden kovan työn jälkeen saimme ensimmäisiä soluja testauksiin Kuopioon. Dosentti Jukka Jolkkosen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta oli mukana ERA-NET Neuron hankkeessa, MEMS-IRBI. Kuopion lisäksi hankkeeseen osallistui tutkimusryhmiä Puolasta, Saksasta ja USA:sta. Hankkeen loppukokous pidettiin Kuopiossa , sen yhteydessä yliopistolla järjestettiin myös jatkokoulutuskurssi ja vierailu Neuroniin.

3 Kelan kuntoutuksen lakimuutoksella oikein ajoitettua kuntoutusta Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Kuntoutuksen kytkös vammaisetuuteen poistuu: hakijan ei tarvitse enää saada korotettua vammaistukea saadakseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Laki tuo mukanaan sisällöllisiä uudistuksia, jotka mahdollistavat kuntoutuksen joustavaa toteutusta ja yhteistyötä kuntoutumisen tukemisessa. Kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten. Yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla Teknologiaa hyödyntävä kuntoutusympäristö painokevennetty porraskävelysimulaattori painokevennetty kävelymattokuntoutus painokevennetty kävelyrata simuloitu suojatienylitys käden toiminnan ja hienomotoriikan tehokas harjoitteluympäristö monia istuen tapahtuvan harjoittelun mahdollistavia laitteita kuntoutujaa motivoivia kuntoutuspelejä Kuntoutuksen myöntöedellytykset säilyvät ennallaan seuraavissa asioissa: henkilö on alle 65-vuotias henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa rajoite liittyy sairauteen tai vammaan, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan myös suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia kuntoutus on perustellusti tarpeen Lainmuutoksen tuomia uusia asioita: Henkilöltä edellytetään sairauteen tai vammaan liittyviä huomattavia vaikeuksia/rajoitteita arjen toiminnoissa suoriutumisessa ja osallistumisessa (ICF luokitus.). Rajoite voi olla esimerkiksi liikkumisen ja käsien käytön, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen, käyttäytymisen ja mielentoimintojen, oppimisen ja tiedon soveltamisen, aistitoimintojen, tai itsestä, kodista tai asioinneista huolehtimisen alueella. Yksilö- ja ympäristötekijöiden, kuten elämäntilanteen, voimavarojen, ympäristön tuen, sairauksien kokonaisuuden sekä toimintaympäristön vaikutus suoriutumiseen ja osallistumiseen huomioidaan. Kuntoutus voi toteutua yksilö-, ryhmä- tai monimuototerapioina (avoterapiat) tai yksilöjaksoina soveltuvalla palvelulinjalla tai sopeutumisvalmennuskurssina tai kuntoutuskurssina. Omaisella tai läheisellä on mahdollisuus osallistua (max 5 vrk) kuntoutusjaksolle, kun osallistuminen perustellaan kuntoutussuunnitelmassa. Lisätietoja: Neuronin vaativan kuntoutuksen palveluista sivulla 6. Kelan kuntoutuspalvelut Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä nielemisen kuntoutus puheen kuntoutus kommunikoinnin harjoittelu pienryhmässä kognitiivinen kuntoutus, neglect-kuntoutus kivunhallinta sähköstimulaatio kuntoutuksessa elämänhallinnan tukeminen sairastumisen jälkeen moniammatillinen pienryhmätoiminta vertaistuen hyödyntäminen savolainen huumori Asiakkaamme arvioivat yksilölliseltä kuntoutusjaksolta saadun hyödyn asteikolla 1-5: pisteiden keskiarvo oli 4,5! Hienoa, kun olemme voineet auttaa! Oletko kiinnostunut kuntoutuksesta omakustanteisesti? Lisätietoja: Asiakassuunnittelija, sh Kirsi Roivainen, puh , kuntoutus@neuron.fi Katso lisää: 4 5

4 Neuronin palvelut 2016 sinun kuntoutumisesi hyväksi Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm. AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma, monivamma) tai muun moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyvän asiakasryhmän kuntoutukseen. Neuronin yksilöllisellä kuntoutusjaksolla kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutuksen toteutuksessa voidaan hyödyntää kuntoutuksen tieteellistä vaikuttavuusnäyttöä ja käyttää nykyaikaisimpia teknologisia sovelluksia ja pelillisiä menetelmiä. Kuntoutuksen aikana on myös mahdollisuus kokeilla sovelletun liikunnan harrastusvälineitä. Kuntoutusjaksolla tutustuu helposti toisiin saman kokeneisiin, ja ohjattu toiminnallinen vertaistoiminta antaa paljon mukavia hetkiä ja onnistumisen kokemuksia. Yksilöllisen kuntoutusjakson päivittäinen ohjelma Ohjelma sisältää kunkin henkilön kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä, pienryhmämuotoista ja ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus Kuntoutukseen hakeutuminen Kuntoutuja sinä valitset kuntoutuspaikan! Kelan VAATIVA (ent. vaikeavammaisen) moniammatillinen yksilökuntoutus (KKRL 9-10 ) alle 65-vuotiaille Neuroniin voi hakeutua neurologisen palvelulinjan tai yleispalvelulinjan mukaiseen kuntoutukseen kuntoutuja jonka sairauteen tai vammaan liittyvä suoritustai osallistumisrajoite aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka arvioitu kuntoutustarve kestää vähintään vuoden ajan jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista joka ei ole julkisessa laitoshoidossa Kuntoutus voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen/läheisen osallistumisen tarve, Lisätietoja: max 5 vrk) perustellaan hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 104 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa (hakemuslomakkeessa kysymys 9). Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilölliset jaksot (KKRL 12 ) Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu työja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim. neurologisen sairauden tai vammautumisen vaikeuttaessa selviytymistä. osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan ja käyttää monipuolista välineistöä omatoimiseen harjoitteluun. Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja lopussa pidämme kuntoutuspalaverin, johon toivotaan omaisenkin osallistuvan. Moniammatillinen työryhmä Työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä tai sosionomi, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti ja uroterapeutti. Kuntoutujia avustavat lähi- ja sairaanhoitajat. Neuroniin voi hakeutua neurologisen palvelulinjan mukaiseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen kesto on yleensä 15 arkipäivää (yhteen jaksoon voi sisältyä lisäksi 1 sunnuntai). Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen/läheisen osallistumisen tarve, max 5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 132 -lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa (hakemuslomakkeessa kysymys 9) Terveydenhuollon kuntoutusjaksot Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot Vakuutusyhtiön toimintakykykuntoutus Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitämiseen Itse maksaen kuntoutukseen Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso (esim. 5 vrk, 12 vrk, 19 vrk) Lisätietoja/ kuntoutusjakson varaukset: Asiakassuunnittelija, sh Kirsi Roivainen puh sähköposti: kuntoutus@neuron.fi Avoterapiapalvelut Sinun tukenasi arjen haasteissa Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan VAA- TIVANA (ent. vaikeavammaisten) kuntoutuksena alle 65-vuotiaille, terveydenhuollon maksusitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä ja itsemaksaville kuntoutujille. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735, Kuopio fysio- ja allasterapia puh , Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti) puh , botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, Kuopio fysioterapia puh , toimintaterapia puh , puheterapia puh , botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kelan sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssit Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisestä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä tekemisen avulla. MUISTISAIRAUDET Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi, sopeutumisvalmennuskurssi (5 vrk) LIHASSAIRAUDET/DYSTROFIA Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastavien aikuisten osittainen perhekurssi, sopeutumisvalmennuskurssi (5+5 vrk) Kursseilla esivalinta* OMAISHOITAJAT Omaishoitajien kuntoutuskurssi (5+5+5 vrk) PARKINSONIN TAUTI Parkinsonin tautia sairastavien parikurssi ja sairauden varhaisvaiheessa olevien sopeutumisvalmennuskurssi (5 vrk) (varhaisvaihe) ALS ALS-sairautta sairastavien aikuisten parikurssi, sopeutumisvalmennuskurssi (10 vrk) Kursseilla esivalinta* ATAKSIASAIRAUDET Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien parikurssi pidempään sairastaneille, sopeutumisvalmennuskurssi (5 vrk) ÄÄREISHERMOSAIRAUDET Ääreishermosairauksia sairastavien aikuisten osittainen perhekurssi, sopeutumisvalmennuskurssi (5+5 vrk) Kursseilla esivalinta* Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan ohjeilla ja lomakkeilla: KU 132 harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 104 vaikeavammaisen kuntoutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutustarve on todettu. Hakemukset lähetetään Kelalle. *Kursseilla, joissa on esivalinta, on hakemusten oltava Neuronissa viimeistään 2 kk ennen kurssin alkua. Tietoa valintakriteereistä, omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja jaksotuksesta sekä vapaista paikoista löytyy kurssikalenterista kotisivuiltamme tai Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi. 7

5 Tuettavasta vertaistukijaksi Merja Korhonen Vertaistukihenkilö Eilen olin nuori, kaunis ja menevä uranainen. Tänään olen hukassa, palasina ja yritän käsittää mitä hirviö nimeltä aivoverenvuoto on tehnyt minulle. Vertaistukihenkilöksi Elämä aina välillä nakkeloo. Vuonna 2012 tuli avioero ja sen jälkipyörteissä varasin vertaistukijani suositteleman Esteettömän matkan Teneriffalle. Matka oli mieltä mullistava, ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja vertaisuus teki upean vaikutuksen. Tukihenkilöni Armi Parviaisen ja matkanjohtaja Risto Lappalaisen myötävaikutuksella aloin ensimmäistä kertaa ajatella, että voisin itsekin toimia vertaistukihenkilönä. Olin löytänyt uuden asian elämääni, johon aloin perehtyä. AVH nuorten vertaistoiminta alkaa (alle 45-vuotiaat) Matkan jälkeen hakeuduin Aivoliiton vertaistukihenkilökoulutukseen, minkä jälkeen olin kahden muun vertaistukihenkilön ja Aivoliiton järjestösuunnittelijoiden kanssa perusta- VERTAISTUKEA AIVOLIITOSTA Aivoliiton vertaistukea voi hakea ja esittää kysymyksiä sähköpostilla: Tukea voi hakea sairastunut, läheinen ja usein tarvitaan hakemiseen ammattilaisten apua Kun etsit tukea kerro itsestäsi ikä, elämäntilanne ja mahdollinen toive tukihenkilöstä. Tämä profilointi auttaa etsimään sopivaa vertaistukihenkilöä Käytämme suojattua välitystä eli kysymme ensin vertaistukihenkilöltä onko hän käytettävissä ja sitten luvan saatuamme välitämme yhteystiedot tuettavalle tai tukea pyytäneelle taholle. Lisätietoja järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p tai joka vie eteenpäin. Näistä tukijoista osa on jäänyt myös pysyvästi ystäviksi. Kuntoutuksessa olisi tärkeää aina voida hyödyntää spontaanin vertaistuen mahdollisuus sosiaalisena ja psyykmassa AVH-nuorten valtakunnalllista toimintaryhmää. Vuonna 2013 aloitimme viidellä hengellä ja vuoden 2015 valtakunnallisessa tapaamisessa oli mukana lähes 30 nuorta, osa perheineen. Oman ikäisteni vertaisten kanssa toimiminen on antanut paljon. Olen saanut hyvää tukea ja voinut auttaa muita. Vastavuoroisuus, toisen ymmärtäminen ja tasavertaisuus ovat vertaistuen kantavia voimia. Vertaistukihenkilöiden koulutus- ja virkistysristeilyllä Anne Vehkaperä ja Merja Kolehmainen. Tällä reissulla syntyi idea ja ajatus valtakunnallisesta AVH-nuorten toiminnasta. Puolisoni vierelläni on aivan yhtä hukassa ja pelkää kuolemaani. En vielä tajua, että oli alkanut uuden elämäni ensimmäinen päivä. Alun avuttomuus tekee vihaiseksi ja tuska menetetyistä asioista rakentuu pitkäksi listaksi, mikä ei ehkä koskaan toteudu. Usko, toivo ja rakkaus sekä sisu voisivat kantaa ja viedä perille, mutta minne? Spontaania vertaistukea Kuntoutus alkoi heti, sängyn pohjalta toimivaksi, itsestään vastaavaksi ihmiseksi tuntuu olevan pitkä matka, saati sitten paluu vielä joskus töihin ja muuhun normaaliin elämään ja harrastusten pariin kuten pilkille. Ensimmäinen kuukausi meni akuutisti sairaalassa ja jatkui sitten intensiivikuntoutuksella Neuronissa. Tässä vaiheessa tarvitsee toivoa ja uskoa. Sitä antoivat spontaanisti muut saman sairauden kokeneet. Se oli ensimmäinen ja tärkeä kokemus vertaistuesta, Olin löytänyt uuden asian elämääni, johon aloin perehtyä. kisenä voimavarana. Ensimmäinen intensiivijakso kesti lähes kaksi kuukautta ja päättyi joulun alla joululomaan. Läheisten, ammattihenkilöiden ja vertaistuen pyhä kolminaisuus antoi uskoa ja kantoi tämän vaikean ajan yli. Kutoutumisen myötä asiat, joita en uskonut ikinä tekeväni, alkoivat vähetä ja usko siihen, että voin vielä itse toimia ja vastata itsestäni ja tekemisistäni alkoi palata. Myös pippurinen pahapäinen sisu auttoi asiassa. Ohjattua vertaistukea NEKTI-projektin kautta Seuraava jakso alkoi jo tammikuussa ja eteenpäin mentiin jakso kerrallaan. Reilun vuoden jälkeen pääsin työkokeilun kautta osa-aikaiseen työhön ja sain osatyökyvyttömyyseläkettä. Mahdollisuudesta palata työhön olikin tullut totta. Kiitos aktiivisen kuntoutuksen ja vertaistsemppareiden sekä läheisten. Seuraavan isomman kokemuksen vertaistuesta koin Neuronin ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa, NEKTIryhmässä, jossa tuettiin itselle asetettuja kuntoutustavoitteita. On tärkeää, että fyysisen kuntouttamisen lisäksi nimenomaan sosiaalinen ja henkinen tuki tulee ryhmältä. Haaveita AVH-Nuoret - Valtakunnallisella tapaamisella Viking Gracella. Toiminta vertaistukihenkilönä Olen vakuuttunut oman kokemuksen kautta vertaistuen voimasta, vertaisuudesta, jonka vain saman kokenut voi jakaa toisten kanssa. Antamalla ymmärrystä, kuulevaa korvaa ja toivon kipinää luomme uskoa kuntoutumiselle ja elämänhallinnan palautumiselle. Vertaistukea tarvitsevat niin sairastunut kuin hänen läheisensä. Usein läheiset jäävät liian vähälle huomiolle. Vertaistukihenkilökoulutuksen myötä olen osa ohjattua Aivoliiton vertaistukitoimintaa. Käyn nykyään Neuronissa sovitusti tapaamassa sairastuneita ja läheisiä kerran kuussa infotilaisuudessa muiden tukihenkilöiden kanssa, jossa kerron oman tarinani tuettavasta vertaistukijaksi. Tämä on tärkeä osa sitä yhteistyötä, mitä järjestöt, virallinen sektori ja yksityinen kuntoutuslaitos parhaimmillaan voivat tehdä. Lisäksi otan vastaan Aivoliiton kautta tulevia henkilökohtaisia vertaistukipyyntöjä. Olen yksi lähes 200 koulutetusta vertaistukihenkilöstä Suomessa. Aivoliiton vertaistukivälityksen kautta voivat vertaistukea pyytää sairastuneet ja omaiset tai myös terapeutti tai hoitaja. Pyynnön jälkeen pyritään löytämään vertaistukihenkilö, joka vastaa elämäntilanteeltaan tuettavan elämäntilannetta tai henkilö, jonka tuettava itse haluaa. Käytössä on suojattu vertaistukihenkilövälitys, jossa Aivoliitto kysyy ensin tukihenkilöltä onko hän valmis tapaamaan tuettavaa ja sitten välittää yhteystiedot tuettavalle. Olen huomannut, että terapeuttien ja hoitajien tulisi aktiivisesti tukea sairastuneita ja läheisiä hakemaan vertaistukea, koska monille hakukynnys on iso ja osalla myös sairauden toimintarajoitteet voivat olla este. Neuronissa on onneksi havahduttu tähän vertaistuen voimaan ja odotan antoisaa yhteistyötä Neuronin kanssa, jotta me vertaistukihenkilöt voisimme omalta osaltamme jatkaa sitä vertaisvoiman ketjua, joka on meitäkin auttanut eteenpäin. Ehkä sinä hyvä lukija olet joskus osa tätä vertaisvoimaketjua ja omalla panoksellasi edesautat tuen saamista. Merja Kolehmainen ensimmäisen vertaistukihenkilönsä Armi Parviaisen kanssa esteettömällä lomalla Teneriffalla. toteutui lisää. Kävin mieheni kanssa mm. lomalla ulkomailla. 8 9

6 Yhteiskuva Sm Centrum Nyiregyházan edessä. Opintomatka Unkariin Tanulmányikirándulás Magyarországra Erja Kokkonen, Harri Kokkonen, Heli Jonninen Kati Ruuskanen, Mia Kalke, Raija Toroi, Satu Peltomaa Titta Kekäläinen, Ilona Dargai Neuronissa oli keväällä 2015 työssäoppimisjaksolla lähihoitajaopiskelija Josefne Ilona Dargai, jonka kanssa kerran kahvipöytäkeskusteluissa heräsi ajatus, että voisimme tehdä yhteisen matkan hänen kotimaahansa Unkariin ja kotikaupunkiinsa Tokajiin sekä tutustua myös samalla Nyiregyházan kaupungissa sijaitsevaan neurologiseen kuntoutuskeskukseen. Matka toteutui syyskuussa. Neuronista oli matkalla kahdeksan hoitajaa Ilonan toimiessa tulkkina. Lensimme Budapestiin, mistä jatkoimme matkaa autolla 240 kilometriä Unkarin koillisosaan Tokajiin. Tokajin alue on kuuluisa makeista aszú-viineistään. Majoituimme hotelliin, jossa meitä vastaanottamassa olivat Ilona sukulaisineen ja iso höyryävä kattilallinen maailman parasta gulassikeittoa. Sm Centrum Nyiregyháza Toisena päivänä vierailimme neurologisessa kuntoutuskeskus Sm Centrum Nyiregyházassa. Keskus on erikoistunut MS-tautia sairastavien kuntoutukseen. Vastaanotto oli lämmin ja aistimme heti, että olimme odotettuja vieraita. Käsiharjoitetaulu. Sm Centrum Nyiregyháza on perustettu vuonna 2006 ja se toimii Nyiregyházan alueen väestölle. Asiakasmäärä on hieman yli 70. Keskuksessa on seitsemän työntekijää ja heillä voi päivittäin olla asiakkaita jopa 50. Kuntoutujat käyvät keskuksessa päiväkäynneillä saaden mm. fysioterapiaa, allasterapiaa, väriterapiaa ja hierontaa sekä vuodelämpöhoitoja, vertaistukea, tietoa, yhdessä oloa ja aterian. Tämän lisäksi keskukseen oltiin avaamassa asumispalveluyksikköä. Vierailun jälkeen kävimme Nyiregyházan kylpylässä ja paikallisessa eläintarhassa. Molemmat kohteet toivat joukollemme uusia ihania kokemuksia. Debrecenin yliopistollisen sairaalan kuntoutusyksikkö Kolmantena matkapäivänä matkakohteemme oli Unkarin toiseksi suurin kaupunki Debrecen ja kaupungin yliopistollisen sairaalan kuntoutusyksikkö. Vierailu alkoi tuolijumpalla yhdessä osastojen potilaiden kanssa. Yksikkökierrolla saimme tietoa kuntoutuksen järjestämisestä. Meille tuttuakin löytyi: fysioterapiassa kuntoutuslaitteita mm. Motomed ja seisomatelineet ja toimintaterapiassa harjoituskeittiö. Fysio- ja toimintaterapeutit keskittyvät potilaiden kanssa tehtäviin harjoitteisiin sekä päivittäisten toimien hoitamiseen ja ohjaamiseen. Toimintaterapeutit huolehtivat mm. potilaiden suihkussa käynnit. Esittelijän mukaan hoitotyötä ei toteuteta kuntouttavalla työotteella vaan se on erillinen kokonaisuus, jossa keskitytään vain sairauden hoitamiseen. Näin ollen moniammatillinen yhteistyö ei ehkä toimi samoin, kuin meillä Neuronissa. Saimme hyvän tietopaketin yliopistosairaalatasoisen kuntoutuksen järjestämisestä ja muutamia kivoja vinkkejäkin. Esimerkkeinä taulu, jossa on kiinni ovenkahvoja, lukkoja ym., kädentaitojen harjoittamiseen ja ulkoalue erilaisine kävelypintoineen (laatta, puu, kivikko, hietikko). Ilona kertoi meille matkan aikana myös kotimaansa terveydenhuoltojärjestelmästä ja ammattiyhdistystoiminnasta, joka ei ole Unkarissa kovinkaan aktiivista. Loppumatkan aikana tutustuimme kauniiseen ja arvokkaaseen Debrecenin yliopistokampukseen, katselimme Tokajin nähtävyyksiä, teimme ostoksia ja tutustuimme myös Budabestiin Tonavan jokiristeilyllä. Unkarilaiset olivat hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Jätimme haikein mielin hyvästit Tokajille, uusille ystävillemme, Unkarin herkuille, Budapestille ja Unkarille. Koimme yhdessä jotain niin mukavaa, että tällä ilon määrällä jaksamme mennä kohti pimeää talvea. Erityiskiitokset tästä kaikesta kuuluvat Ilonalle ja hänen läheisilleen, jotka järjestivät meille tämän upean matkan. Työhyvinvointia ja virkistystä Neuronissa Heli Jussila, Linda Taskula, Sirpa Vuori röntgenhoitajaopiskelijat Eija Partanen- Kivinen, ohjaava opettaja, lehtori Savoniaammattikorkeakoulu Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin pihalta kuuluu iloista naurua ja kiljahduksia, kun henkilökunta heittäytyy arjen keskellä. Viereisen rakennuksen terapiatilassa vastaavasti on menossa rentoutustuokio, jossa henkilökunta uinuu melkein unten mailla. Työhyvinvointiako arjen keskellä? Juuri näin. Savonia-ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijat osallistuivat Neuronin työhyvinvoinnin ja virkistystoiminnan kehittämiseen opintoihinsa kuuluvien hankeopintojen puitteissa. Neuron antoi hankkeen toimeksiannon opiskelijoille tukemaan Neuronin omaa ajankohtaista hyvinvointiteemaa. Projekti sisälsi työhyvinvointia edistävää ohjelmaa henkilökunnalle ja virkistystoimintaa Neuronin kuntoutujille. Projektin tavoitteena oli henkilökunnan osalta luoda rentoutuksen ja ryhmäliikunnan kautta mieltä virkistävää toimintaa, lisätä yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä työyhteisössä. Kuntoutujien osalta tavoitteena oli tarjota heille normaalista kuntoutuksesta poikkeavaa toimintaa heidän sairautensa rajoitteiden ehdoilla ulkoilmassa, ja luoda näin vaihtelua, kokemusta ja elämystä kuntoutujien kuntoutuspäivän arkeen. Hankkeen toteutus Työhyvinvointi- ja virkistyspäivät järjestettiin kahtena eri päivänä. Henkilökunta sai valita etukäteen, mihin toimintaan halusi osallistua. Liikunnallisessa osuudessa henkilökunnalle järjestettiin olympialaiset, jotka koostuivat erilaisista leikkimielisistä kilpailulajeista. Osallistujat pääsivät irtautumaan arjesta ja saivat positiivisen kokemuksen yhdessä tekemisestä. Rentoutustuokio alkoi ohjatulla korvahieronnalla, jonka jälkeen osallistujat saivat halutessaan akupunktioneulat edesauttamaan rentoutumista, jonka aikana he kuuntelivat ohjausta nauhalta. Kuntoutujille opiskelijat järjestivät ulkoilmatapahtuman. Ensimmäisenä virkistyspäivänä tapahtuma sisälsi kivien maalausta ohjattuna. Kuntoutujat saivat itse toteuttaa luovuuttaan valitsemalla materiaalin, värit ja maalaamansa kuvan. Toiminta järjestettiin ryhmämuotoisena, kuntoutujilla oli mahdollisuus myös yhdessä olemiseen ja vertaistuen saamiseen. Tapahtuma onnistui hyvin, kuntoutujat nauttivat luovuuden käyttämisestä ja ulkoilmasta. Eräs kuntoutuja kommentoi: Maalaaminen sai minut hetkeksi unohtamaan olevani sairas. Toinen virkistyspäivä toteutettiin pienryhmissä. Opiskelijat johdattivat kuntoutujat patikoimaan kauniin luonnon keskelle. Ryhmä eteni kuntoutujien ehdoilla, huomioiden heidän voimavaransa liikkumiseen. Yhteistyö Hankeopinnot toteutettiin yhteistyössä Neuronin henkilöstön kanssa ja ohjaajana toimi Savonia- ammattikorkeakoulun lehtori Eija Partanen-Kivinen. Projektin idea syntyi Neuronin työhyvinvointi teemasta. Opiskelijat saivat aloitteen hankkeeseen Neuronin TSN-luottamusmieheltä Outi Jussilalta. Neuronissa oli meneillään Tehyn Neuronin ammattiosaston ja TSN- luottamusmiehen järjestämä positiivinen työhyvinvointi- kampanja, jolla pyritään kehittämään Neuronin työhyvinvointia yhä paremmaksi. Hanke toteutui yhteistyössä kuntoutusosaston osastonhoitaja Titta Kekäläisen ja Neuronin virkistystoimikunnan kanssa. Hankkeen organisointi ja merkitys opiskelijalle Yhteistyö Neuronin henkilökunnan kanssa oli sujuvaa.opiskelijat saivat vapaasti toteuttaa virkistyspäivät oman suunnittelmansa mukaisesti huomioiden Neuronin tavoitteet toiminnalle. Henkilöstö sai osallistua työajalla. Opiskelijat tutustuivat kuntoutujaryhmiin etukäteen, mikä oli edellytys hankkeen toteutumisen onnistumiselle, sillä kuntoutujaryhmän toimintakyky voi vaihdella Neuronissa runsaasti. Hankeopintojen kautta opiskelijat saavat kokemusta ja mahdollisuuden tutustua erilaisiin työyhteisöihin ja asiakasryhmiin. Opinnot tukevat opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen ja organisointitaitojen kehittymistä ja valmentavat heitä työelämän haasteisiin. Hankeopintojen avulla opiskelijat pystyvät verkostoitumaan eri työnantajiin ja työntekijöihin sekä erilaisiin projekteihin. Erityiskiitokset yhteistyöstä ja hankkeen onnistumisesta Neuronin kuntoutusosaston osastonhoitaja Titta Kekäläiselle, virkistystoimikunnan jäsenille ja TSN-luottamusmiehelle Outi Jussilalle sekä iso kiitos ohjaavalle opettajallemme tuesta ja neuvoista

7 5 KUOPIO Iisalmi Siilinjärvi 9 VUORELA LENTOASEMA Joensuuntie KORTEJOKI NEURON 539 Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto MUSEOKATU SUOKATU Maljalahden puisto MALJALAHDENKATU SNELLMANINKATU MAAHERRANKATU TULLIPORTINKATU ITKONNIEMENKATU SATAMAKATU KUPOLI Vehmersalmi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö SUOMEN AIVOTUTKIMUS- JA KUNTOUTUSKESKUS NEURON Käyntiosoite: Vehmersalmentie 735 Postiosoite: Kortejoki Kuopio Snellmanin puisto KAUPPAKATU VAHTIVUORENKATU Matkustajasatama Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km Yksilölliset kuntoutusjaksot Ajanvaraus ja tiedustelut, puh Kuntoutusosasto, puh faksi , kuntoutus@neuron.fi Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit puh , faksi Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella Fysio- ja allasterapia, puh , Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti), puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio, kupoli@neuron.fi Fysioterapia, puh , Toimintaterapia, puh , Puheterapia, puh , Tehostettua palveluasumista muistisairaille Kortejoen palvelukodissa Vehmersalmentie 735, Kortejoki puh tai Kortejoen palvelukoti sijaitsee Neuronissa, luontoa lähellä Kallaveden rannalla. Kodinomainen ja turvallinen ympäristö ammattitaitoisen henkilöstön hoivassa antaa puitteet hyvään elämään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Kortejoki (Vehmersalmentie 735), Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)