Kuntoudu. kanssamme. Toimintaterapiaa koiran kanssa sivu 3. sivut 4-5.

Transkriptio

1 2017 Kuntoudu kanssamme Kuntoutuspolulla on väliä! sivut 4-5 Toimintaterapiaa koiran kanssa sivu 3

2 Pääkirjoitus Neuronin asiakaslehti 2017 Kauko Pitkänen, LT, ylilääkäri Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Tavoitteellista kuntoutusta Vuosien ajan on työryhmissä nostettu esille vaatimus kuntoutuksen vaikuttavuuden lisäämisestä. Kuntoutumisen polulla on voitu tunnistaa monia tekijöitä, jotka vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista kuten kuntoutuksen käynnistymisen viivästyminen tai kuntoutusprosessin ennenaikainen keskeytyminen ja sen pitkittyminen. Kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamisessa on keskeistä nähdä kuntoutusprosessi yhtenä kokonaisuutena, joka tähtää yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kansallisiin, riippumattomiin eri sairauksia koskeviin hoitosuosituksiin eli Käypä hoito suosituksiin on alettu kirjata nyt myös kuntoutuksen vaikuttava ja suositeltava käytäntö. Voit tutustua Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuosituksen kuntoutusosuuteen tässä lehdessä. Neuron on toiminut Suomessa suunnannäyttäjänä vaikuttavan neurologisen kuntoutuksen kehittämisessä. Haluamme tarjota sekä tehokkaan että vaikuttavan neurologisen kuntoutuksen palveluja. Akuutin sairastumisen tai vammautumisen jälkeen jokainen kotiinsa ja läheistensä luokse kuntoutuva asiakas on paras palkinto meille kuntoutustyötä sydämellään tekeville. Pitkäaikaisesti vammautunut henkilö tarvitsee arkeensa paitsi riittävän tuen, myös tarkistuspisteitä ja päivityksiä, joissa vahvistetaan hänen motivaatiotaan ja sitoutumistaan omiin tavoitteisiinsa ja annetaan uusia eväitä arjessa toimimiseen ja osallistumiseen. Toimintakyvyn edistämisessä tarvitaan käyttöön menetelmiä, jotka mahdollistavat paljon toistoja, tuovat vaihtelua ja haastetta, sitouttavat ja jopa koukuttavat oman kuntoutumisen edistämiseen. Neuronin kuntoutuksen ammattilaiset voivat auttaa kuntoutumisen polulla pysymisessä ja oikeaan suuntaan etenemisessä. Tervetuloa - Kuntoudu kanssamme! Etsimme AVH:n sairastaneita henkilöitä osittaisen etäkuntoutuksen tutkimukseen Etäkuntoutus on etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Neuronissa vuosina toteutettava AIMO-hanke (Aivohalvauksen sairastaneiden moniammatillisen yksilöllisen osittaisen etäkuntoutuksen kehittäminen) on osa laajempaa Kelan hankekokonaisuutta, jossa etsitään uudenlaisia etäkuntoutusratkaisuja. AIMO-hankkeessa kehitettävä osittainen etäkuntoutus on moniammatillista kuntoutusta, joka koostuu kolmen (3) vuorokauden aloitusjaksosta Neuronissa, 8 viikon etäjaksosta sekä kahden (2) vuorokauden päätösjaksosta Neuronissa. Etäjaksoon sisältyy videopuheluita ja verkkoviestintää terapeuttien kanssa, välitehtäviä sekä ryhmäkeskusteluja verkossa. Omainen voi osallistua kuntoutusohjelmaan suunnitellusti etäjakson aikana. Tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla on AVH:n sairastamisesta aiheutunut moniammatillisen kuntoutuksen tarve (kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto). Voimassa olevaa Kelan kuntoutuspäätöstä ei välttämättä tarvita. Etäkuntoutuksen soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Osallistuminen on kuntoutujalle maksutonta, mutta henkilöllä tulee olla kotonaan Internet-yhteys ja tietokone tai mobiililaite. Tutkimuksessa kerättyjä tietoja käytetään etäkuntoutuksen vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arviointiin sekä menetelmän kehittämiseen. Kysy lisää tutkimuksesta Leena Korhonen, projektipäällikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron leena.korhonen@neuron.fi

3 Toimintaterapiaa koiran kanssa Neuronin toimintaterapeutti Sari Pasanen tuo silloin tällöin perheenjäsenensä mukaan töihin. Tämä perheenjäsen on lyhytkarvainen chihuahua Igor, jolla on ikää vasta neljä vuotta. Nuoresta iästään huolimatta Igor on rauhallinen, joskin Sarin sanojen mukaan myös aktiivinen, terhakka ja helposti innostuva. Kenties nämä ovat juuri niitä luonteenpiirteitä, joita hyvältä terapiakoiralta vaaditaan? Sari ei ole käynyt Igorin kanssa terapiakoirakoulutusta. Toimintaterapeuttina hän kuitenkin pystyy hyödyntämään koiraa osana tavoitteellista kuntoutusta siinä missä mitä tahansa muutakin menetelmää. Koiran soveltuvuus terapiatilanteeseen sekä asiakkaan (esim. allergiat) että koiran näkökulmasta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Sarin ajatus koiran hyödyntämisestä toimintaterapiassa lähti aikanaan eläinrakkaasta asiakkaasta, jolle mietittiin keinoja saada lisämotivaatiota ja mielen virkistystä. Igor oli tuolloin vasta 1,5-vuotias, mutta oli jo osoittanut merkkejä soveltuvuudesta tehtävään. Sari oli aiemmin vieraillut Igorin kanssa sukulaisensa luona palvelutalossa, jossa se oli tottunut pyörätuoleihin, rollaattoreihin, erilaisiin ääniin ja hieman haparoivaan kosketukseen. Igorin ensimmäinen vierailu terapiatilanteessa Neuronissa oli niin vaikuttava ja rohkaiseva, että se sai pian jatkoa. Sarin sanojen mukaan: vaikka olisin miten hyvä toimintaterapeutti, en koskaan pysty vuorovaikutuksessa samaan mihin Igor olemuksellaan pystyy. Igor vierailee Neuronin asiakkaiden luona myös terapiatilanteiden ulkopuolella, mikäli halukkuutta ja mahdollisuuksia on. Vaikka olisin miten hyvä toimintaterapeutti, en koskaan pysty vuorovaikutuksessa samaan mihin Igor olemuksellaan pystyy. Sari kertoo, että koira voi edesauttaa terapiaa monella tapaa. Jo asiakkaan ensireaktio kohtaamisessa koiran kanssa on aivan erilainen kuin pelkkä terapeutin kanssa kohtaaminen: Igor luo iloisen ja myönteisen ilmapiirin käden käänteessä. Koira tuo terapiaan aivan uuden elementin. Esimerkiksi käden harjoittelu nousee uudelle tasolle kun vaikkapa heitetään palloa koiralle tai kun annetaan sille makupala kädestä. Sari on huomannut, että joillain asiakkailla koiran kanssa touhuaminen voi parantaa toiminnanohjausta ja muistia terapiahetkessä. Koiran kautta saatetaan muistaa unohduksissa olleita asioita tai koiraa pystytään silittämään, vaikka muuten olisi vaikea tehdä käsillä tarkoituksenmukaisia liikkeitä. Toisinaan koiratilanteista otetaan kuvia, jotka tulostetaan kuntoutujalle. Kuvien avulla muistelua voi jatkaa myöhemmin. Sekava ja levoton henkilö saattaa rauhoittua ja pystyä keskittymään kun läsnä on koira, johon huomio kiinnittyy. Igor auttaa elämään hetkessä. Koiraa voi hyödyntää monin eri tavoin kuntoutuksessa. Mikäli kuntoutujalla on neglect-oiretta, voidaan koira laittaa touhuilemaan sille puolelle, jonka huomiointi on vaikeaa. Huomion kiinnittymistä voi tehostaa tarvittaessa pukemalla Igorille värikkään vaatteen, eikä Toimintaterapeutti Sari Pasasen työparina nähdään toisinaan Igor-koira. lämmintä rakastava Igor pahastu siitä laisinkaan. Koiran pukeminen voi siis olla yksi tehokeino, mutta onpa Igorin nähty viipottavan Neuronin käytävillä Superdog-viitta yllään ihan muuten vaan. Igorin pienuus on sen etu: koiran voi saada kokonaan syliinsä, jossa sitä voi hoivata. Jokaiselle on tärkeää olla välillä se hoivaava osapuoli. Lisäksi Igorin voi nostaa vaikkapa halvaantuneen käden päälle antamaan tuntoaistimusta paineen ja lämmön kautta. Igoria on lainattu myös fysioterapiaan ulkoilun yhteyteen. Tämä pikkukoira soveltuu siis hienosti moniammatilliseen yhteistyöhön! Igorin osallistuminen toimintaterapiatilanteeseen tai tulo ihan muuten vaan käymään toteutetaan tavallisesti asiakkaiden toiveiden perusteella. Kuntoutusjakson suunnitteluvaiheessa tai vasta jaksolle tultua voi esittää toivomuksensa Igor-terapiasta ja käytännön toteutus arvioidaan tapauskohtaisesti. Vierailut Neuronissa ovat Igorille täyttä työtä ja se tarvitsee lepohetkensä. Niin, ja tietysti palkan hyvin tehdystä työstä, eli herkkuja! Asiakkaamme antoivat kuntoutushenkilöstön ammattitaidolle arvosanan 4,7. (Asteikko 1-5)

4 Kuntoutuspolulla on väliä! Niina Kalinen sairasti keväällä 2012 keuhkokuumeen jälkitautina selkäydintulehduksen, joka jätti jälkeensä kipuja ja moninaisia toimintakyvyn haittoja. Sairastuminen vei Niinalta kävelykyvyn, joka onneksi palautui ajan kuluessa ja sitkeän harjoittelun myötä. Nykyään Niina käyttää kävelyn apuvälineenä tavallisesti rollaattoria ja pidemmät matkat hän liikkuu pyörätuolilla tai sähköpyörätuolilla. Oireisto on aaltoilevaa ja sen vuoksi liikkumiskykykin voi vaihdella kausittain. Erilaiset ärsykkeet, fyysinen ja henkinen rasitus sekä säät vaikuttavat vointiin, ja on tärkeää löytää kaikelle tekemiselle oikea tasapaino. Siinä avainasemassa on oikea-aikainen ja yksilöllisesti räätälöity kuntoutus. Suomen hajanainen kuntoutusjärjestelmä aiheuttaa monelle harmaita hiuksia, mutta Niinan kohdalla se on toiminut onnistuneesti ja oikea-aikaisesti. Kuntoutuksen maksajatahona on ollut vuoroin KYS, kotikunta tai Kela, mutta kuntoutuksessa ei ole kuitenkaan ollut taukoja hajanaisen järjestelmän vuoksi. Kelan kuntoutus on Niinan mielestä hänelle tärkeää, sillä se mahdollistaa kuntoutuspaikan valinnan sekä jaksoittaisen moniammatillisen kuntoutuksen. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen vammais- tai hoitotuen saaminen ei enää ole ollut Kelan kuntoutuksen edellytyksenä, vaan kuntoutus voidaan myöntää alle 65-vuotiaalle kuntoutussuunnitelman mukaisesti, mikäli se on sairauden tai vamman aiheuttamien suoritus- tai osallistumisrajoitteiden takia perusteltua. Tätä lakimuutosta Niina pitää erittäin hyvänä: enää ei keskitytä niinkään diagnoosiin tai pykäliin, vaan yksilön kuntoutustarpeisiin ja osallistumisen mahdollistamiseen. Kuntoutus auttaa arjessa Sairastumisen jälkeen Niina on käynyt säännöllisesti sekä avo- että laitoskuntoutuksessa. Hän pitää näitä molempia tarpeellisina toimintakykynsä ylläpitämisen ja parantamisen kannalta. Avokuntoutuksena kahdesti viikossa toteutuva fysioterapia mahdollistaa säännöllisen harjoittelun, joka voidaan räätälöidä kunkin päivän kunnon mukaisesti. Niina pitää tärkeänä sitä, että on voinut valita kuntoutuspaikan omien tarpeidensa mukaan. Kävelysimulaattorin avulla harjoittelu on Niinalle merkittävä osa kävelyn laadun sekä kestävyyskunnon kohentamista, mikä on yksi syy Neuronin valintaan. Simulaattorissa kävelyn jälkeen rollaattorin kanssa kävely sujuu helpommin ja on laadullisesti parempaa. Merkittävää on myös se, että sama terapeutti on ollut kuntoutuksessa mukana alusta saakka: hän tuntee Niinan ja osaa nopeasti nähdä, millainen päivä on tänään ja tietää keinot, miten toimia juuri sinä päivänä! Fysioterapiaan kuuluu myös allasterapiaa ja lisäksi Niina käy ratsastusterapiassa, joka täydentää hyvin kuntoutuskokonaisuutta. Avokuntoutus on merkittävä osa toimintakyvyn ylläpitämistä kun taas laitoskuntoutusjaksot ovat mahdollisuus intensiiviseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Laitosjaksoilla on esimerkiksi toimintaterapeutin aikoja, joita Niinalla ei muuten olisi ollenkaan, mutta joita hän pitää hyödyllisinä etenkin käsien harjoittelun takia. Kävelysimulaattorissa harjoittelu on tärkeä osa Niina Kalisen kuntoutusta. Fysioterapeutti Kirsi Jonninen on kulkenut Niinan rinnalla hänen kuntoutuspolullaan miltei alusta asti. Myös ryhmätoiminta tuo oman hyvän lisänsä harjoitteluun. Lisäksi laitoskuntoutuksen etuna on mahdollisuus käyttää monipuolisia välineitä ja tiloja, joita ei kotona ole. Neuronissa jaksolla Niina on päässyt muun muassa kokeilemaan erilaisia liikkumisen apuvälineitä, kuten Solian kolmepyöräistä polkupyörää ja Veloped-rollattoria, jotka on voitu sen jälkeen hankkia kotiin. Niina pitää tärkeänä eri toimijoiden yhteistyötä ja kiittelee kotikuntaansa Siilinjärveä siitä, kuinka Neuronin kuntoutuspalautteet ja apuvälinesuositukset on huomioitu ja toteutettu, jotta arki olisi helpompaa. Kysyttäessä Niinan kokemuksia laitoskuntoutuksen parhaista puolista, mainitsee hän ensimmäisenä vertaistuen. On todella tärkeää tavata muita kuntoutujia ja päästä juttelemaan paitsi sairauksista ja kuntoutuksesta, myös ihan muista arkisista asioista. Vuosien varrella on tullut tutuksi pieni porukka, jonka kanssa pyritään pääsemään samaan aikaan jaksolle ja yleensä se onnistuu. Niina on kiitollinen siitä, että toiveet jaksojen samanaikaisuudesta huomioidaan. Toisaalta juttua kyllä piisaa yleensä aivan uusienkin ihmisten kanssa, eikä vertaistuen saaminen ole Niinan mukaan kiinni esimerkiksi iästä tai diagnoosista, vaan vakavasti sairastuminen ylipäänsä muuttaa ihmisen elämän. Sairastumisen tuomat kokemukset voivat olla yhteisiä ja toisaalta erilaiset tarinat tuovat perspektiiviä omaan 4

5 tilanteeseen. Niina kertoo, että kuntoutukseen tullessa on kuin kotiin tulisi. Tuttu paikka ja tuttu, ystävällinen henkilökunta ovat osa pakettia, joka tekee kuntoutusjaksosta mieluisan. Iltaisinkaan aika ei käy pitkäksi, sillä monenlaista tekemistä riittää ja juttu luistaa usein iltamyöhälle. Omat tavoitteet motivoivat Niinan kohdalla jatkuva kuntoutus on edellytys sille, että toimintakyky säilyy ja mahdollisesti paranee. Kuntoutus voi tuntua kovalta työltä ja joskus on päiviä, ettei jaksaisi eikä kiinnostaisi. Niinaa motivoi jaksamaan ajatus siitä, että hän pääsisi mökille touhuamaan ja tekemään pihahommia. Myös mahdollinen työkokeilu sekä ratsastaminen ilman taluttajaa siintävät ajatuksissa. Lisäksi tärkeä motivaattori on Tellu-mäyräkoira, jonka kanssa Niina haluaa tehdä lenkit mieluummin kävellen kuin sähköpyörätuolin kanssa. Tellu on Niinan sanojen mukaan hänen tärkein terapeuttinsa, joka pakottaa liikkeelle silloinkin kun ei jaksaisi. Koiran vaikutus mielialaan on todella suuri. Neuronissa ollessa Niinalle ovat tulleet tutuksi myös vakiovieraamme welsh corgit Hertta ja Martta, joita hän onneksi pääsee paijaamaan tänäänkin! Niinan iloisuus ja päättäväinen asenne huokuu pitkälle. Muita kuntoutujia hän haluaa kannustaa etsimään juuri itselle sopivia keinoja liikkua ja löytää onnistumisen elämyksiä. Laitoskuntoutusjaksot tarjoavat oivan mahdollisuuden tutustua uusiin puoliin itsestään. Niinan mukaan kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia asioita, sillä sieltä saattaakin yllättäen löytyä uusi mielenkiinnon kohde ja jopa uusi harrastus itselle. Palautetta kuntoutujiltamme:: Sain paljon vinkkejä kotiin vietäväksi Puolison osallistuminen oli hyvä asia, saatiin nyt molemmat paljon tietoa On saanut nauraa Koiraystävät ilahduttavat Neuronissa Koirat ovat uskollisia ystäviä ja perheenjäseniä, joskus myös avustajia tai työkavereita. Koirien kanssa touhuamisella on monenlaisia terapeuttisia vaikutuksia. Tieteellisissä tutkimuksissa on pystytty todistamaan, että koiran silittäminen voi alentaa verenpainetta ja jo pelkästään oleskelu koiran kanssa samassa huoneessa rauhoittaa mieltä: rakkaushormoniksi kutsutun oksitosiinin taso nousee ja stressihormoni kortisolin taso laskee. Lisäksi koiran läsnäolo voi auttaa lievittämään kipuja jo yhden käyntikerran jälkeen. Koira todellakin on ihmisen paras ystävä! Welsh corgit Hertta ja Martta omistajansa Taru Juvosen kanssa ovat tuttu näky Neuronissa. Nämä kuninkaalliset koirat ovat vierailleet ilahduttamassa kuntoutujia jo liki parin vuoden ajan säännöllisesti noin kerran viikossa. Kun Hertta ja Martta kirmaavat ovista pääaulaan innostuneesti haukahdellen, nousee kaksikkoa odottavien ihmisten kasvoille leveitä hymyjä. Välittömästi alkaa puheen sorina ja tutustuminen noihin suloisiin töppöjalkoihin. Taru Juvonen kertoo, että Hertta ja Martta kyllä tietävät, mihin ovat tulossa ja miksi. Tämä on niille tärkeä ja mieluinen tehtävä, ja vierailun jälkeen ne ovat usein aika väsyneitä. Taru sai ajatuksen terapiakoiratoiminnasta vieraillessaan vuosia sitten ensimmäisen corginsa Ellun kanssa tuttavansa luona palvelutalossa. Hän huomasi, kuinka paljon koiran vierailu ilahdutti paitsi tuttavaa, myös muita palvelutalon asukkaita. Ellusta tuli nopeasti erittäin odotettu vieraileva tähti! Nykyään Taru vierailee koirien kanssa Neuronin lisäksi toisinaan vanhainkodeissa tai palvelutaloissa. Joskus hän tekee tilauksesta visiitin jonkin yksittäisen kuntoutujan luokse. Taru kertoo, että vierailut ovat erittäin palkitsevia kun näkee, kuinka paljon koirista on iloa ihmisille. Taru ja koirat eivät ole käyneet koulutuksia terapiakoiratoimintaan, mutta se ei vaikuta vähentävän koirien läsnäolon aikaan saamia myönteisiä vaikutuksia. Ilmapiiri koirien läsnä ollessa on käsin kosketeltavan iloinen ja vapautunut, ja niistä riittää puhuttavaa. Nauru raikuu kun kukin muistelee omien tai tuttaviensa koirien hassuja tempauksia. Vähäksi aikaa voi unohtaa sen, minkä vuoksi on kuntoutettavana. Hertta ja Martta kiertelevät vuoroin kunkin luona siliteltävänä ja ehkä myös herkkujen toivossa. Vierailun aikana käy ilmi, että 8-vuotias Martta on kova tyttö saunomaan ja perusluonteeltaan hieman laiskanpuoleinen nautiskelija. Liki 10-vuotias Hertta sen sijaan on menevämpää sorttia ja rakastaa palloleikkejä sekä painimista perheen kolmannen koiran, 4-vuotiaan Nörtin kanssa. Nörttikin on käynyt Neuronissa joitain kertoja tutustumassa ja myös sille on luvassa terapiakoiran hommia, kunhan ensin vähän rauhoittuu. Vierailuajan lähestyessä loppuaan Hertta ja Martta hakeutuvat yhä lähemmäs pöydällä olevaa namipussia. Nälkä alkaa kurnia kun ruoka-aikakin meni jo. Kysyttäessä kaksikon lempiruokia, vastaus on: kaikki. On aika hyvästellä kaikkiruokainen kuninkaallinen parivaljakko. Kiitos Tarulle, Hertalle ja Martalle hyvän mielen hormonien annoksesta ja tervetuloa uudelleen ensi viikolla 5

6 Neuronin palvelut 2017 kuntoudu kanssamme. Moniammatillisenn yksilöllisen kuntoutuksen tiimi on käytössäsi neurologisen sairauden (mm. AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma, monivamma) tai muun kuntoutuksesta hyötyvän asiakasryhmän kuntoutuksessa. Ammattitaitomme ja kokemuksemme auttavat kuntoutujaa saavuttamaan tavoitteensa niin äkillisen sairastumisen jälkeen kuin pitkäaikaisen sairauden edetessä. Neuronin yksilöllisellä kuntoutusjaksolla kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutuksen toteutuksessa voidaan hyödyntää kuntoutuksen tieteellistä vaikuttavuusnäyttöä ja käyttää nykyaikaisimpia teknologisia sovelluksia ja pelillisiä menetelmiä. Kuntoutuksen aikana on myös mahdollisuus kokeilla sovelletun liikunnan harrastusvälineitä. Kuntoutusjaksolla tutustuu helposti toisiin saman kokeneisiin, ja ohjattu toiminnallinen vertaistoiminta antaa paljon mukavia hetkiä ja onnistumisen kokemuksia. Kuntoutusohjelma voi sisältää yksilöllistä, pienryhmässä ja/tai ryhmässä tapahtuvaa terapiaa ja kuntoutusohjelmaa. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan ja käyttää monipuolista välineistöä omatoimiseen harjoitteluun. Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Moniammatillinen työryhmä Työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäri, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosionomi, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti ja uroterapeutti. Kuntoutujia avustavat lähi- ja sairaanhoitajat. Kuntoutukseen hakeutuminen Kuntoutuja sinä valitset kuntoutuspaikan! Kelan VAATIVA moniammatillinen yksilökuntoutus (KKRL 9-10 ) alle 65-vuotiaille vrk Neuroniin voi hakeutua neurologisen palvelulinjan tai yleispalvelulinjan mukaiseen kuntoutukseen. Laitoskuntoutusjakson tarve ja tarvittaessa läheisen osallistuminen, max. 5 vrk, perustellaan tarkasti hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 104 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa (hakemuslomakkeessa kysymys 9). Neuronin avoterapiapalvelut Sinun tukenasi arjen haasteissa Annamme terapiapalveluja esim. Kelan vaativana kuntoutuksena alle 65-vuotiaille aikuisille, terveydenhuollon maksusitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä ja itsemaksaville kuntoutujille. Terapioita myös kotikäynteinä lähialueilla. Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, Kuopio fysioterapia toimintaterapia puheterapia Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilölliset jaksot (KKRL 12 ) max. 16 vrk Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim. neurologisen sairauden tai vammautumisen vaikeuttaessa selviytymistä. Neuroniin voi hakeutua neurologiselle palvelulinjalle Laitoskuntoutusjakson tarve ja tarvittaessa läheisen osallistuminen, max. 5 vrk, perustellaan lääkärin B-lausunnossa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 132 -lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa (hakemuslomakkeessa kysymys 9). Lisätietoja: Yhteystiedot löydät takasivulta Avoterapiapalvelut Kortejoella Neuronissa fysioterapia ja allasterapia toimintaterapia Terveydenhuollon kuntoutusjaksot Akuutin hoidon jälkeinen moniammatillinen kuntoutus tai myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot esim. ikääntyville. Järjestämme myös kuntoutuskursseja. Vakuutusyhtiön toimintakykykuntoutus Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitämiseen. Esimerkiksi traumaattisen aivovamman tai monivamman jälkeinen kuntoutus. Itse maksaen kuntoutukseen Yksilöllisen tarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso (esim. 5 vrk, 12 vrk, 19 vrk). Kysy Lisää! Lisäksi voimme toteuttaa botuliinitoksiinihoitoja spastisuuden hoidossa esim. terveydenhuollon maksusitoumuksella, tiedustelut puh , TUTUSTU MEIHIN FACEBOOKISSA! 6

7 Aivoinfarktin ja TIA:n päivitetty Käypä hoito -suositus ottaa kantaa kuntoutukseen Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus päivitettiin marraskuussa Se sisältää aivoinfarktin akuuttihoidon, kuntoutuksen toteutumisen ja aivoinfarktin sairastaneen pitkäaikaisseurannan suositukset. Tässä esitellään lyhyesti suosituksen kuntoutusosuutta. Suositus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Suosituksen potilasversio valmistuu alkuvuonna Suosituksessa kuvataan, miten suurin osa aivoinfarktiin sairastumisista on ehkäistävissä. Jos sairastuminen tapahtuu, on nopean hoitoon pääsyn ohella nopealla diagnosoinnilla ja tehokkaalla akuuttihoidolla suuri merkitys toipumisennusteeseen. Varhaisvaiheen kuntoutus alle 6kk sairastumisesta Suosituksen mukaan sairastumisen jälkeen jokaiselle potilaalle tehdään moniammatillinen kuntoutusarvio. Yhdessä kuntoutujan ja hänen läheisensä kanssa kirjataan kuntoutumisen tavoitteet toimintaa ohjaavaksi kuntoutussuunnitelmaksi. Suositus nostaa esiin vahvan näytön siitä, että aivoinfarktipotilaat iästä, sukupuolesta tai aivoinfarktin vaikeusasteesta riippumatta hyötyvät moniammatillisessa kuntoutusyksikössä toteutetusta yksilöllisestä kuntoutuksesta. Tutkimuksissa osoitettua, pitkään säilyvää hyötyä sairastuneelle ovat mm. lyhyempi hoitoaika, vähäisempi vammaisuus ja parempi elämänlaatu. Kuntoutumisen tavoitteiden toteutumista seurataan sopivilla arviointimenetelmillä. Kuntoutuksessa voidaan pyrkiä palauttamaan sairastumista edeltänyt toimintakyky. Toisaalta voidaan myös pyrkiä vähentämään sairastumisen aiheuttamaa haittaa. Muuttuneessa elämäntilanteessa tarvitaan myös psyykkistä ja psykososiaalista tukea, jotta kuntoutuja pystyy suuntaamaan tulevaisuuteen. Kuntoutujan mahdollisuuksia toimia ja osallistua omassa elinympäristössään on tuettava ja hänen läheisensä huomioitava tärkeänä osana kuntoutusta. Kodin ja lähiympäristön muutostöillä ja järjestelyillä edistetään liikkumista ja omatoimisuutta. Tarvittavat terapiat tulisi aloittaa osana moniammatillista kuntoutusta intensiivisesti kuntoutusosastolla ja jatkaa potilaan kokonaistilanteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Käypä hoito -suosituksessa tuodaan esille fysioterapian, toimintaterapian, puheterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen osalta ne menetelmät ja toimintatavat, joilla on vahva tutkimusnäyttö. Ohjattu musiikin kuuntelu voi terapioiden lisäksi tukea kuntoutumista. Kuntouttava hoitotyö on tärkeä osa kuntoutusyksikön toimintaa. Suosituksessa kuvataan usean terapiamuodon vaikuttavia menetelmiä. Terapian intensiteetin lisääminen parantaa usein kuntoutumista. Sairastuneen kotiuduttua, toimintakykyä voidaan parantaa avokuntoutuksella ainakin vuoden ajan aivoinfarktin jälkeen. Tämän jälkeen on huolehdittava vähintään toimintakyvyn ylläpitämisestä. Myöhäisvaiheen kuntoutus yli 6 kk sairastumisesta Osa sairastuneista voi jäädä alkuvaiheen kuntoutuksen jälkeen vaikeavammaisiksi, joilla on avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissaan. Osalla sairastuneista taas toimintakyky voi huonontua iän myötä. Näihin ryhmiin kuuluville tehdään paranemiseen tai ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaa tarkistetaan, kun potilaan tila muuttuu. Vaikeavammaisilla saattaa olla tarve jatkaa vuosia kestävää kuntoutusta. Kuntoutusta voidaan toteuttaa avoterapioina tai intensiivisempinä jaksoina kuntoutuskeskuksessa. Käypä hoito -suosituksessa kuvataan eri terapiamuotojen tutkimuksissa osoitettua hyötyä tilanteessa, jolloin sairastumisesta on kulunut yli vuosi aikaa ja myös sosiaalisen kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suosituksessa huomioidaan myös apuvälineiden yksilöllisen arvioinnin merkitys ja lääkehoidon mahdollisuudet (esim. spastisuuden ja masennuksen hoidossa). Käypä hoito -työryhmä suosittaa niille sairastuneille, joilla on pysyvä haitta, loppuelämän jatkuvaa säännöllistä, vähintään vuosittaista seurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia sekä tämän arvion perusteella toteutettavia kuntoutustoimia. KELAN KURSSEJA 2017 NEURONISSA LIHASSAIRAUDET JA/TAI DYSTROFIA Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastavien aikuisten osittainen perhekurssi, sopeutumisvalmennuskurssi ÄÄREISHERMOSTOSAIRAUDET Ääreishermostosairauksia sairastavien aikuisten osittainen perhekurssi, sopeutumisvalmennuskurssi ALS-SAIRAUS ALS-sairautta sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan ohjeilla ja lomakkeilla: KU 132 harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 104 vaikeavammaisen kuntoutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutustarve on todettu. Hakemukset lähetetään Kelalle. *Kursseilla, joissa on esivalinta, on hakemusten oltava Neuronissa viimeistään 2 kk ennen kurssin alkua. Tietoa valintakriteereistä, omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja jaksotuksesta sekä vapaista paikoista löytyy kurssikalenterista kotisivuiltamme tai Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi. 7

8 5 KUOPIO Iisalmi Siilinjärvi 9 VUORELA LENTOASEMA Joensuuntie KORTEJOKI NEURON 539 Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 a hin uisto MUSEOKATU TU SUOKATU Maljalahden puisto MALJALAHDENKATU SNELLMANINKATU MAAHERRANKATU TULLIPORTINKATU ITKONNIEMENKATU SATAMAKATU KUPOLI Vehmersalmi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö SUOMEN AIVOTUTKIMUS- JA KUNTOUTUSKESKUS NEURON Käyntiosoite: Vehmersalmentie 735 Postiosoite: Kortejoki Kuopio Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km Yksilölliset kuntoutusjaksot Ajanvaraus ja tiedustelut, puh Kuntoutusosasto, puh faksi , kuntoutus@neuron.fi Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit puh Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella Fysio- ja allasterapia, puh , Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti), puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio, kupoli@neuron.fi Fysioterapia, puh , Toimintaterapia, puh , Puheterapia, puh , Tehostettua palveluasumista muistisairaille Kortejoen palvelukodissa Vehmersalmentie 735, Kortejoki puh tai Kortejoen palvelukoti sijaitsee Neuronissa, luontoa lähellä Kallaveden rannalla. Kodinomainen ja turvallinen ympäristö ammattitaitoisen henkilöstön hoivassa antaa puitteet hyvään elämään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735), Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)