Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski jaakko.kaski@oamk.fi, huone: 3354"

Transkriptio

1 1 Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354 https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opintojen_suunnittelu/opintojen_rakenne/opas/koulutusohjelmat/?sivu=oj _kuvaus&koodi1=t170103&kieli=fi&opas= &lk=s2013&vuosi=13s14k

2 2 Virtapiirien perusteet, 3 op, SAH3SN / Kaski Jaakko, syksy Lähiopetustunteja 24h + 14h (labrat) - Labravuorot ovat pakollisia, poissaolot korvattava. Poissaolosta ilmoitettava viipymättä sähköpostitse opettajalle ja kaikille oman ryhmän jäsenille. Labraryhmässä on vähintään 2 ja enintään 3 opiskelijaa. Ryhmät ovat 3-jäsenisiä niin pitkälle kuin se on mahdollista. - Luokkaopetustunnit ovat vapaaehtoisia, mutta osa oppimateriaalista tulee vain tunneilla esille. Toki samat asiat löytyy kirjallisuudesta ja jopa webistä, jos haluaa suorittaa itseopiskelun avulla. - Välikokeita on 2 kpl. Kokeessa maksimipistemäärä on 20. Läpipääsyyn vaaditaan keskimäärin 7 pistettä JA viimeisestä välikokeesta vähintään 4 pistettä. - Arvosana määräytyy seuraavan taulukon mukaan: 1 Koe: 2 Välikoetta: 18p ~ 5 36p ~ 5 15p ~ 4 30p ~ 4 12p ~ 3 24p ~ 3 9p ~ 2 18p ~ 2 7p ~ 1 14p ~ 1 - Opintojakson teoriaosan voi suorittaa osallistumalla uusintakoepäivänä kurssikokeeseen opintojakson päättymisen jälkeen. - Labraosuuden painoarvo kokonaisarvosanassa on 30% ja teoriaosan 70%. - Labravuoroilla pidetään mittauspäiväkirjaa ja tulokset tarkastetaan paikan päällä vuoro on käynnistysvuoro, jossa käydään läpi työskentelytapoja ja perusmittalaitteiden käyttöä ja turvallisuusmääräyksiä. - Kuudesta työstä kolme viimeistä tehdään siten, että kukin oppilas vuorollaan kirjoittaa raportin työstä ja sen tuloksista. Raportti kirjoitetaan soveltaen fysiikassa esiteltyä selostusmallia. Tosin virherajoja ei lasketa, mutta tulosten tarkkuutta on syytä pohtia.

3 3 Keskeisiä aiheita opintojaksoon liittyen ja suuntaa-antava ajankäyttö niihin. Mikäli tarvetta on, sisältöä karsitaan liiallisen kiireen välttämiseksi. 1.-Mitä sähkö on? 2.-Varaus, virta ja akun riittävyyslaskelmia. 3.-Jännite, potentiaali, resistanssi & vastus, johtavuus (konduktanssi) ja maadoitus. 4.-Jännitelähde (virtalähde), paristo, jännitelähteen sisäresistanssi ja johtimen resistanssi. 5.-Yleismittari ja oskilloskooppimittauksien periaatteet. DC ja AC, sekä turvarajat. 6.-Teho, energia ja sähkölaskun muodostuminen Vastusverkon kokonaisvastuksen laskeminen. Sarjakytkentä ja rinnankytkentä. 9.-Ohmin laki ja sen sovelluksia. 10.-Koffin I laki: virran haarautumislaki ja sen sovelluksia. 11.-Koffin II laki: jännitelaki ja sen sovelluksia välikoealue päättyy; koekertausta ja välipalautteen antaminen (paperilla) välikoe (2h) Orcad-simulointiohjelman esittely ja tasavirtapiirin simulointeja. (Superpositiomenetelmä) Silmukkamenetelmä (ja solmupistemenetelmä) ja Matlab-ohjelman peruskäyttöä (jos päästään ATK-tilaan). 19.-Thevenin (ja Nortonin) teoreema välikoealue päättyy; koekertausta ja kurssipalautteen antaminen (Oivassa) välikoe ja kurssipalautteen antaminen (2h) Kokeen palautus, mahdolliset uusinnat, labraselkkarit ja palautekeskustelu.

4 4 Labravuorot 1. Aloitusvuoro: Turvallisuus, työskentelytavat, siisteys, laitteiden käyttö ja palauttaminen, rikkinäisten laitteiden toimittaminen huoltoon, mittalaitteiden paristojen vaihtaminen, tulevien töiden esittely ja raportointi, ryhmien muodostaminen, mittauspöytäkirjan laatiminen, raportin palautusaika 2 viikkoa, jännitemittaus yleismittarilla, virtamittaus yleismittarilla, maadoituksen vaikutus kytkentään yksinkertaisella vastusverkolla, kunkin opiskelijan mittaustaidot varmistetaan ja kuitataan V ja I-mittausten osalta. Excelin käyttö tulosten laskemisessa opetellaan niin pitkälle kuin aikaa riittää. Tällä vuorolla pidätte itse oppimispäiväkirjaa itseänne varten. Dokumenttejä ei tarkasteta, mutta V ja I- mittaustaidoista jää kuittaus opettajan mappiin. R Vdc V1 R2 300

5 5 2. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia sarjakytkennässä Jännitteen jako sarjavastusten suhteessa. Mittaukset sekä yleismittarilla, että oskilloskoopilla. Lopputuloksena esitetään vertaileva taulukko, jossa on kahdet mittaustulokset ja teoreettiset laskutulokset vertailevassa muodossa alla olevan mallin mukaan. Vuoron alussa ryhmä sopii raporttivastaavan, joka aloittaa heti kirjoittamaan pöytäkirjaa työn aikana. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 V2 30 5Vdc U0 R3 R V3 Taulukko 1. Lopputulokset tuotetaan raportissa tähän taulukkomuotoon ja kommentoidaan tulosten samankaltaisuuksia ja eroja. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet tulosten laatuun? Mitattu / yleismittari Oskilloskoopi Lasketut (DC-coupling!) U0 ( )* I Ei sovellu tähän UR1 ** UR2 ** UR3 U(R2+R3) U(R1+R2) ** V1 V2 V3 *) Otettu yleismittarituloksesta **) Edellyttää skoopilla kahden kanavan käyttöä ja vähennyslaskua (Math-valikosta CH1-CH2) Lisätehtävä: jos aikaa jää, kokeile miltä signaaligeneraattorin tuottama jännite näyttää oskilloskoopilla katsottuna. Käytä jännitteelle tehollisarvoa 3V ja taajuutta 50Hz. Opettaja tarkastaa että jännite on otettu oikeasta paikasta ja oikein ennen jännitteen kytkemistä päälle!!! Tätä osiota ei tarvi raporttiin liittää.

6 6 3. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia rinnankytkennässä Virran jako johtavuuksien suhteessa. Tuotetaan vuorolla sekä kokeelliset, että laskennalliset tulokset ja kirjataan pöytäkirjaan vertailevaan taulukkoon. Poikkeavuudet tarkastetaan saman tien. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 30 V2 5Vdc U0 R4 40 R3 R V3 -Resistanssi-arvot ovat ohjeellisia ja ne saavat olla reilusti isompiakin, mutta ei juuri pienempiä jotta virtamittarin sulake ei pala ja jännitelähde ei kuumene. Mittaa heti alkajaisiksi tarkat, toteutuneet U0 ja R-arvot, joita sitten käytetään myös laskelmissa. -Mittaa jännittee ja potentiaalit yleismittarilla ja oskilloskoopilla samoilla periaatteilla kuin edellisessäkin työssä. -Mittaa virrat (3kpl) yleismittarilla. Muista käyttää oikeaa kaapelointia, että et oikosulje jännitelähdettä ja/tai komponentteja. -Taulukoi tulokset työn aikana pöytäkirjaan kolmeen sarakkeeseen. Laskut erillisellä paperilla, jonka voi liittää raporttiin liitteeksi 2. Pöytäkirjassa muotoiluna vaikka tähän tyyliin: (Varaa riittävästi tilaa, mieti montako ominaisuutta pitää kirjata) U R1 Yleismittarilla Oskilloskoopilla Kytkennästä lasketut U 0 = (Yleismittarilla: ) R 1 =

7 7 4. Jännitelähteen sisäresistanssin määritys. Määritetään labrapöydän kiinteän 5V:n jännitelähteen sisäresistanssi ja samalla tekniikalla AA-pariston ja 9V:n pariston sisäresistanssit. Kokeillaan kuormitusta kolmella erisuuruisella vastuksella, jotta nähdään pysyykö sisäresistanssi vakiona vai muuttuuko se, vaikka periaatteessa yhdenkin kuorman avulla R s voidaan määrittää. (Jännitelähteissä sisäresistanssin vaikutusta voidaan kompensoida regulaattorilla, jolloin sisäresistanssin suuruus saattaa muuttua. Paristolla taas kemia asettaa omat rajoituksensa nopeudelle, joten siinäkin tilanne voi muuttua) -Huomaa, että paristoa ei saa oikosulkea, eli kuorman on oltava riittävän suuri, että paristo ei kuumene. Käytä vähintään 100 ohmin vastusta. Jannitelahde 1.5 tai 9 tai 5 Vdc Rs (pieni) Rk Testikuorma Kuva 1. Jännitelähteen sisäresistanssin määrittäminen. -Otetaan samalla tuntumaa Thevenin teoreemaan, eli lyhyesti ajatukseen Jännitelähteenä käytettävän passiivisen kytkennän voi kuvata kahden ominaisuuden: lähdejännitteen ( T ) ja sisävastuksen (R T ) avulla. Toisin sanoen kytkentä tai sen osa voidaan yksinkertaistaa näillä ominaisuuksilla, jos kontaktipisteitä on vain kaksi. Esimerkiksi kahden sarjaan kytketyn pariston (lähdejännite 1,5V ja sisävastus 0,6Ω) yksinkertaistettu esitys on: T = 3,0V ja R T = 1,2 Ω (ohmimääränä keksitty arvo; totuus nähdään kun se määritetään). Kokeillaan Thevenin teoreeman toimivuutta, eli laita pöydän 5V-jännitelähteelle sarjavastus 100 Ω ja ajattele että se kuuluu lähteeseen (eli antaa 100 Ω lisää sisävastusta). Tee tälle jännitelähteelle kuormitustestillä sisäresistanssin määritys. Nyt voit määrittää lähteen ominaisuuden myös oikosulkuvirran kautta, koska sisävastus on niin suuri, että oikosulkuvirta ei kasva liikaa. lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Thevenin - napa Kuva 2. Rakenneltu, suuremman sisävastuksen jännitelähde, jonka navat ovat auki, koska kuormaa ei ole laitettu + ja - -napoihin kiinni.

8 8 -Laskennalliset tulokset: Laske edellisen kohdan Thevenin lähteen ominaisuudet siten, että ilman lisäkuormaa selvität kytkennästä napojen välisen jännitteen = lähdejännite. Napojen välinen kokonaisresistanssi taas antaa sisäresistanssin arvon. Vertaa tulosta edellisen kohdan tulokseen. -Jos aikaa jää, voit kokeellisesti testata vielä tämän uuden jännitelähteen sisävastuksen tunnetun kuormavastuksen avulla, kuten työn alussa tehtiin lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Rk Testikuorma Thevenin - napa (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä)

9 9 5. Kahden silmukan vastuskytkennän teho DC ja AC-syötöllä. Puhtaasti reaalisista resistansseista, eli vastuksista rakennettu AC-kytkentä voidaan hallita tasavirtalaskujen avulla, jos käytetään jännitteille ja virralle tehollisarvoja. Taajuus ei näillä komponenteilla vaikuta, mutta asetetaan se verkkotaajuudelle 50Hz. Syöttöjännite otetaan Pintec-signaaligeneraattorista ja säädetään Amplitudivääntimellä syöttöjännitteen AC-tehollisarvo 5,00V:iin yleismittarin avulla. R Vac 0Vdc V1 R2 400 R3 600 R4 250 Mitataan kytkennän jännitteet yleismittarilla. Jännitteistä lasketaan Ohmin lailla virrat, eli virtamittaus tehdään jännitteen kautta. Lasketaan komponenttien tehot yhtälöllä P=UI ja painetaan mieleen, että tämä muoto ei yleisesti ole voimassa vaihtovirtapiireillä, ainoastaan pelkällä vastusverkolla. Vertaa jännitelähteen tehoa yksittäisten vastusten tehojen summaan. Simuloidaan kytkentä Orcadillä. Simuloinnissa käytetään DC-jännitelähdettä. Otetaan simuloinnista kytkentä tuloksineen talteen selostusta varten. Tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia mittausten kanssa. Katsotaan tilannetta oskilloskoopilla. Yleismittarilla mitattu vertailutulos on: tehollisarvo = amplitudi / sqrt(2). Kuvassa oskilloskoopin näkymää vastaava tilanne syöttöjännitteelle Amplitudi = nolla-tasosta huippuun s 4ms 8ms 12ms 16ms 20ms 24ms 28ms 32ms 36ms 40ms 44ms 48ms 52ms 56ms 60ms V(V2:+) 0 Time Oskilloskoopilla mitataan vastusten R2 ja R4 jännitteiden tehollisarvot. Näistä lasketaan kyseisten komponenttien tehot ja verrataan edellisiin tuloksiin. Mittaa myös näiden sin-muotoisten jännitteiden jaksonaika ja taajuus kursoreita käyttäen. LOPPUTULOKSET VERTAILEVAAN TAULUKKOON: YLEISMITTARI / LASKETTU / SIMULOITU / OSKILLOSKOOPPI eli neljät tulokset vertailuun.

10 10 6. Orcad-simulointityö Orcad-ohjelman peruskäyttöä on jo opeteltu tämän dokumentin lopussa olevan ohjeen mukaisesti. Tarvittaessa kerrataan kyseisen ohjeen toimintoja ja opetellaan aluksi parametrisimulointi seuraavalla tavalla. 1) Simuloidaan perus-dc kytkentä, johon on virkistykseksi lisätty pari ACkomponenttia ja päästään potentiaalien osalta lopputulokseen: R1 R2 9Vdc 9.000V V1 1k 5.478V 0V 1 R3 2k L1 1H 3k 3.130V R4 4k 1 2 C1 1uF Name = 0 0V 2 Kysymyksiä, joihin vastataan ensin paperille ja sitten yhteisesti keskustellaan vastauksista: a) Mikä on kondensaattorin haaran virta? b) Mikä on vastuksen R4 jännite ja miten se suhtautuu C1:n jännitteeseen ja miksi? c) Miten L1 rajoittaa tasavirran kulkua? d) Mikä on R1:n jännite? e) Otetaan lasikaapista kela (NL=12000), mietitään sen resistanssi ja mietitään mistä kytkennässä oleva R3 voisi olla peräisin tai voisiko se puuttua kytkennästä kokonaan. f) Otetaan kaapista C, joka säätyy arvoon 1uF ja mitataan sen resistanssi. Miten tulos selittää a)-kohdan tulosta? 2) Simuloidaan seuraavanlainen kytkentä ja saadaan tulos: 8.824V 9Vdc V1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V Tämän jälkeen kysymys kuuluu: Millä kuorman arvolla sen ottama teho on suurimmillan? Tulos haetaan parametrisimuloinnilla seuraavasti: a) Lisätään kytkentään komponentti, jonka nimi on param eli se on muuttujalista.

11 11 9Vdc 8.824V V1 PARAMETERS: 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V b) Kaksoisnäpäytetään muuttujalista auki ja asetetaan Rmuuttuja Add new column -painakkeen avulla: c) Aseta muuttuja ja se arvo saman tien näkyville valitsemalla Rmuuttuja - niminen sarake ja valitsemalla sopiva näkyvyysvalinta (huom! ei vaikuta kytkennän toimintaan, vaan ainoastaan arvon näkyvyyteen):

12 12 d) Nyt näkymä on seuraavanlainen kun vielä vaihdetaan kuormalle muuttuja ja HUOM! SE ANNETAAN AALTOSULUISSA! 9Vdc V1 PARAMETERS: Rmuuttuja = 1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma {Rmuuttuja} Name = 0 eli voidaan editoida simulointiprofiilia. e) Avataan simulointiprofiili ja annetaan sinne sopiva arvoalue testattavalle kuorman suuruudelle. Miettikää rauhassa, mitä arvot tarkoittavat ja miten simulointi nyt rakentuu.

13 13 1.2W f) Simulointi avaa Probe -aliohjelman, jolla voidaan piirtää tutkittavan vastuksen tehot: 1.0W 0.8W (20.000,1.0125) (Rmuuttujan arvo, teho) 0.6W Haettu suurinta kuorman tehoa vastaava tilanne 0.4W 0.2W 0W W(Rkuorma) Rmuuttuja Kuvan tuottamiseksi piti piirtää tehot (Trace / Add trace), Laittaa kursori päälle ristikko-pikapainakkeesta, etsiä maksimi vastaavalla pikapainakkeella, merkitä kohta Mark Label pikapainakkeella ja kommentoida ABC-painakkeella. Sitten ylimääräiset ruudukot pois tuplaklikkaamalla arvoihin ja gridit pois päältä. Kuvan tuominen Wordiin: Window / Copy to clipboard / change all colours to black. Sitten Pastetoiminnolla kuva Wordiin. Harjoitellaan tämä dokumentointitarpeiden takia. TEHTÄVÄ: Piirrä DC-kytkentä, jossa on 2 silmukkaa ja riittävästi vastuksia. Aseta tavoitteeksi jollekin vastukselle tietty jännitearvo, johon pyrit kyseistä

14 14 resistanssia muuttelemalla. Käytä parametrisimulointia ja jos törmäät tilanteeseen, että tavoitteeseen ei päästä, niin mieti miksi ja miten siihen voisi päästä. Huomaa, että piirto-ohjelmassa jännitteen voi piirtää potentiaalien erotuksena ihan jännitteen määritelmän mukaisesti. 7. Sähkösuureiden käyttö ohjausjärjestelmässä. Tätä tehdään niin pitkästi kuin ehditään. Laitteisto: Arduino UNO, potentiometri, ohmin vastus ja LED + koekytkentäalusta. Softa: Arduinon ohjelmisto on ladattavissa webistä: Arduino.cc, mutta labran koneilla softa on jo asennettuna. Kysymys: Millainen laite on monikierros-potentiometri? Syötetään DC-jännite 5V potikalle ja mitataan laitteen ottama virta. Arduinolla virta ei saa ylittää 20mA:n virtaa (tai 30mA, varmistus löytyy laitevalmistajan sivuilta). Mittaa myös jännitettä potikan eri napojen välillä ja mieti tilannetta jännitteen jaon kannalta. Kytkeminen Arduinoon: kts. Tee kytkentä ja testaa sen toimivuus mallikoodilla. Kirjaa sensorvalue-arvoja ylös eri syöttöjännitteen volttiarvoilla ja tee Excelissä kuvaaja: jännite sensoriarvon funktiona ja laita trendiviiva kuvaajaan näkyville. Näin saat muunnosyhtälön sensoriarvosta jännitteeksi. Jatkotehtävä: Tutustu koodiin ja muokkaa koodia siten, että saat toiminnallisuuksia aikaiseksi, esim. että LED on täysin päällä tai pois päältä tietystä syöttötilanteesta alkaen. Voit myös kokeilla ohjelmoida koodi siten, että Arduino mittaa jännitettä ja antaa sen sarjaportille voltteina ulos. Jos haluat tehdä tästä dataloggerin, voit katsoa ohjeen: ja tunnukset saa opettajalta, omat ei toimi tässä. Mietittäväksi: miten toteuttaisit tällä automaattisen pihavalo-ohjauksen, joka reagoi ulkovalaistukseen? Käytettävissä on LDR eli valaistuksesta riippuva vastus ja kiinteä vastus.

15 Mittauspöytäkirja, Vaihtovirtapiirit, työ nro 1: AC-kytkennän perusominaisuuksien mittaaminen Tekijät: Sukunimi1 Etunimi1, luokkatunnus1, selostusvastaava Sukunimi2 Etunimi2, luokkatunnus2 Sukunimi3 Etunimi3, luokkatunnus3 Kytkentä: (piirros), jossa komponenttiarvot mitattuna yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter: R1= 400 ohm U0= (tehollisarvo) R2= 600 ohm syöttöjännitteen taajuus f = Hz (Jännitelähteen xxx näyttämä) C= RL= L= (Mitattuna RLC-mittarilla tyyppi?) Dokumentointia Mitataan rakennetun kytkennän jännitteet ja virrat yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz. Oskilloskoopilla (merkki, tyyppi?) mitatut potentiaalit (mitattu sinifunktion huipusta huippuun kursorien avulla): V(+) = V(R1:n ja C:n väli) = Oskilloskoopilla matematiikkavalikosta potentiaalierona saadut komponenttien jännitteet (Upp-arvot): U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz TÄTÄ VASTAAVAN PÖYTÄKIRJAN OPISKELIJA LAATII JOS VALMISTA POHJAA EI OHJEISSA OLE MUISTA LOPUKSI OTTAA OPETTAJAN KUITTAUS PÖYTÄKIRJAAN: PVM Open Nimmari

16 16 Sähköoppiin liittyviä demoja, jotta saadaan ilmiöt havainnollisiksi Sähköoppiin liittyviä perusilmiöitä ja perusasioita voi kertailla linkillä (magnetismiin saakka): Pääsivu, jolta löytää hyviä sähköopin demoja on esim: Ohmin lain ja virrankulun havainnollistaminen: Interaktiivinen vastusverkon virtakäyttäytymis-demo: -Tehtävä: selvitä syöttöjännitteen suuruus myös sopivasti vipuja kääntämällä ja Ohmin lakia käyttämällä. Oikea tulos näkyy toki teksteissä Kytkentöjä voi demota luokassa ja kokeilla itse esimerkiksi linkillä: -Valitset vain Run Now ja testaat perus-dc-kytkennän käyttäytymistä!!! OPISKELIJA: JOS PERUSASIAT ON HUKASSA NIIN LEIKI TÄLLÄ TYÖKALULLA HYVÄNLAINEN TOVI!!! Nämä ja muutama muu linkki esitellään myös jatkokurssissa Mikäli haluat jo etukäteen kurkata tulevaisuuteen; AC-juttuja löytyy täältä: AC-perusteita ja demoja löytyy osoitteessa: -Katsotaan demoja järjestyksessä havainnollisia kuvia pyörivistä osoittimista ja R, C ja L- käyttäytymisiä AC-piirissä. -Kun impedanssi on käyty läpi, aloitetaan laskemisen harjoittelu Opastusvideo Orcad-simulointiohjelman käyttöön (Kiitokset, Pekka Jokikokko, vinkistä):

17 17 Harjoituksia Varaus, virta ja kytkentäkaavio (1. ja 2. tunti) 1. Selvitä mitä sähkövirta on. Katso havainnollistus linkin avulla. 2. Linkin mukaan AA-sauvapariston varaus voi olla 2600mAh ja jännite tunnetusti 1,5V. Kuinka kauan paristosta voi ottaa 0,3A:n virtaa (tyypillinen suuruusluokka esim. autostereolle ja pienelle polttimolle)? 3. Eräässä akussa on varausta 60Ah ( %20ja%20pakettiautot%20-%20datasheet.pdf ). Mikä on starttimoottorin ottama keskimääräinen virta, kun tällä akulla kestää startata 10min, jonka jälkeen akku on tyhjä. 4. Selvitä esim. linkistä piirrosmerkit jännitelähteelle, paristolle, vastukselle, kondensaattorille, sulakkeelle, polttimolle, kytkimelle, kelalle ja diodille. 5. Vertaile näköiskuvaa ja kytkentäkaavio-näkymää osoitteessa 6. Tee ym. linkissä sarjakytkentä: Lamppu-kytkin-vastus-paristo-lamppu ja laita jännitemittari ja virtamittari kytkentään mukaan. Kokeile liittää virtamittari pariston napoihin ja selitä ilmiö. Jännite, potentiaali, resistanssi (3. ja 4. tunti) 7. Selitä resistanssin vaikutus sähkövirran kulkuun. Havainnollistus on mm. linkissä 8. Tutustu virran kulkusuuntaan ja jännitteeseen linkissä rakentamallasi mittaustapahtumalla. 9. Mitä eroa on jännite- ja virtamittaus kytkennöillä, kun käytetään yleismittaria? 10. Tutustutaan jännitteisiin, virtoihin ja potentiaaleihin Orcad-ohjelman avulla. Opettaja piirtää ja simuloi kytkennän luokassa ja selittää sen. Samalla tutustutaan jännitelähteen sisäresistanssiin. 11. Tutustu Ohmin lakiin aiemmin annettujen linkkien avulla. Miten virta käyttäytyy rinnankytkennässä eri haaroissa? Miten jännite käyttäytyy rinnankytkennässä? Miten jännite käyttäytyy sarjakytkennässä? 12. Mikä on jännitteen ja potentiaalin ero? Mittalaitteet ja sähkölasku (5. ja 6. tunti) 13. Mitä eroa on AC ja DC-jännitteellä? Mitä jännitteitä/virtoja asunnoista löytyy? 14. Mitä mitataan oskilloskoopilla? 15. Mitä tarkoittaa yhtälö P = U * I? 16. Miten tehosta voidaan laskea käytetty energia? 17. Jos mahdollista, hanki käsiisi pienkuluttajan sähkölasku ja selvitä siinä näkyviä suureita ja niiden merkityksiä. Mistä sähkölasku koostuu?

18 Jos 100km:n ajaminen sähköautolla edellyttää 8 tunnin lataamista 10A:n virralla, kumpi on edullisempaa: sähköllä ajaminen vai 7 litraa/100km kuluttava bensaauto? Käytännön jännitelähde ja sen ominaisuudet irrallaan ja käytössä (7. ja 8. tunti) Käydään läpi Excelin avulla, eli ATK-tilassa opetellen sekä jännitelähteen ominaisuuksia, että Excelin käyttöä. Harjoituslaskuja perus-suureiden osaamisen varmistamiseksi (9. ja 10. tunti) Lasketaan muutamalle vastusverkolle virrat, jännitteet ja potentiaalit. Myös siten, että syöttöjännite ei ole tunnettu, vaan tunnetulle vastukselle annetaan mitattu jännitteen arvo ja siitä lähdetään liikkeelle. Tämän jälkeen pitää hallita U, I ja V-laskut ja R kok -laskut. Teholaskuja ja 1. välikokeesta sopiminen (11. ja 12. tunti) Sovelletaan yhtälöä P=U*I perusluontoisilla harjoitustehtävillä: 19. Perustehtävä: laske kytkennän komponenttien ottamat tehot ja jännitelähteen syöttämä kokonaisteho. Kauanko jännitelähde kestää, jos se on 9V:n paristo (565mAh ) ja montako Joulea se antaa kaikkiaan ulos? (Tuloksia: P(V1) = 1,92W, P(R5) = 0,91W, P(R6) = 0,45W, P(R7) = 0,421W, P(R8) = 0,140W, E =18,31kJ) R5 9Vdc V1 20 R6 R R8 10

19 HAASTAVAMPI: Selvitä 2 ohmin vastuksen ottama teho. Kytkennän voit ratkaista kerrostamis-periaatteella laskemalla kummankin syöttöjännitteen aiheuttamat virtakomponentit erikseen ja summaamalla ne summat huomioiden. (Toinen vaihtoehto on tehdä yhtälöryhmä tuntemattomilla virroilla ja ratkaista se.) (Vastaus: 3,495W)

20 20

21 21 Orcad-ohjelmaan tutustuminen. Simuloidaan DC-kytkentä ja selvitetään kytkennän ominaisuudet. Avataan Orcad: Start-valikosta Capture CIS Lite edition Huom! Orcad-asennustiedosto on ladattavissa koulu verkossa: \\files\work\orcad Tehdään uusi projekti: File/New project älä käytä nimessä ääkkösiä ja valitse Analog aseta polku. Tehdään puhtaalta pöydältä, eli valinta:

22 22 Päästään piirtotilaan. P-kirjaimella pääset Place part -tilaan, jolla piirretään komponentteja, esim. vastuksia. Kirjoita komponentin nimi ja jos kirjastot ei ole valmiina, aseta kirjastot valitsemalla kaikki. Johtimet saat W -kirjaimella. Myös pikapainakkeilla saa valittua yleisimmät toiminnot. Jännitelähde on VDC -niminen komponentti ja maadoitus löytyy Place Ground-toiminnolla (pikavalinta: G ). Piirrä: R1 R Vdc V1 R5 R3 300 R Valitse Pspice /New simulation profile ja anna nimi ilman ääkkösiä

23 23 Simuloidaan bias point -valinnalla Pspice/Run käynnistää simuloinnin ja antaa monille virheilmoituksen: Node is floating tarkoittaa että navan potentiaali kelluu, eli maadoitus on pielessä. Tähän ratkaisuna on hieman bugin tuoksuinen temppu: asetetaan maadoituksen sisäisistä ominaisuuksista Name-arvoksi numero 0 ja kuitataan se enterillä

24 24 Uusintayritys tuottaa ilmoituksen no errors ja jos kytkentäsivulla painaa V-nappia, saa johtojen potentiaalit näkyville:

25 25 Myös virrat ja tehot on saatavilla kun vain valitsee. Seuraavaksi etsitään sellainen syöttöjännitteen arvo, että vastuksen R3 virraksi saadaan 12mA. Hyödynnetään tähän DC-sweep-toimintoa. Pspice / Edit simulation profile Simulointi avaa Probe -aliohjelman, joka näyttää vain mustaa taulua:

26 26 Trace / Add trace toiminnolla voidaan valita mitä ominaisuuksia halutaan katsoa. Valitaan vastuksen R3 virta: Kursori päälle ja kohdistetaan se haluttuun kohtaan. Jos haluat käyttää kiikarinkuva-hakutoimintoa, hakulauseet ovat muotoa search forward xvalue(15) tai search forward level(12m) Kuvassa virta on negatiivinen, koska virta tulee vastuksen 2-navasta sisään. (Numerointi ei edes näy kytkennässä). Kohdistuksen jälkeen kursorin paikka näkyy infolaatikossa: Ja dokumentoidaan haettu kohta merkkaamalla pikapainakkeella Mark Label. Otetaan kuva valkoisella pohjalla dokumenttiin: Window / Copy to clipboard/

27 27 Taustaruudukon voi laittaa pois jos kuva on dokumentoitu. ABC-painakkeella lisätty kommentit ja haetut kohdat merkittynä. Tämän jälkeen kuva on ctrl^v-painalluksella saatavissa dokumenttiin: 0mA HARJOITUSTEHTAVAN RATKAISU: VASTUKSEN R3 VIRTA SYOTTOJANNITTEEN FUNKTIONA -5mA -10mA Haettu kohta, jossa R3 saa virransuuruuden 12mA (20.400, m) -15mA -20mA -25mA -30mA 0V 5V 10V 15V 20V 25V 30V 35V 40V 45V 50V I(R3) V_V1

28 28 Tehtävä: Selvitä simuloimalla ja varmista laskemalla laitteen saama virta, jännite ja teho V2 230Vdc 1 R_johtimet 2 3 Laite: jos jännite olisi 230V, P=2kW (vastaa kilven merkintää) R_laite??? Tehtävä: etsi kuormalle parametrisimuloinnilla sellaine arvo, että sen teho on maksimissa. Katso tilannetta kuvaajasta, jossa vaaka-akselilla on kuorman resistanssi ja pystyakselilla kuorman teho (W). Vertaa tulosta jännitelähteen sisäresistanssiin, 5ohm. Selvitä kuorman teho sen ohmimäärän funktiona. Parametrisimulointi: kts. 9Vdc 2 V2 R7 Kuorma: R6 1k Millä kuorman ohmi-arvolla sen saama teho on maksimissa? 1 5

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D 11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 2004

TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 2004 TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 004 Tst:n labratyöt liittyvät kiinteästi fysiikan laboratoriotöihin. Tämän vuoksi tähän monisteeseen ei ole

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 Vesa Linja-aho Metropolia 7. syyskuuta 2011 Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 7. syyskuuta 2011 1 / 123 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Tiia Monto Työ tehty:.3. ja 8.3.00 tiia.monto@jyu. 040758560 FysE30/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Assistentti: Arvostellaan: Abstract Työssä tutkittiin vastusta, diodia ja transistoria.

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

Sähköopin mittauksia 1

Sähköopin mittauksia 1 Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen

Lisätiedot

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

ORCAD-OHJEET TST-LABRAHARJOITUKSIIN J. Kokkoniemi, J. Jauhiainen, E. Vieri-Gashi, J. Kaski OAMK/TEKNIIKAN YKSIKKÖ 4.6.2003

ORCAD-OHJEET TST-LABRAHARJOITUKSIIN J. Kokkoniemi, J. Jauhiainen, E. Vieri-Gashi, J. Kaski OAMK/TEKNIIKAN YKSIKKÖ 4.6.2003 ORCAD-OHJEET TST-LABRAHARJOITUKSIIN J. Kokkoniemi, J. Jauhiainen, E. Vieri-Gashi, J. Kaski OAMK/TEKNIIKAN YKSIKKÖ 4.6.2003 Tämän pikakurssin ( noin 8-9 labratuntia ) tavoitteena on perehdyttää oppilaat

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni. AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

m2 ja Micromon erot Sami Tikkanen 0400 779591 sami.tikkanen@combicool.fi Micromon Ei laajennettavissa Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä

m2 ja Micromon erot Sami Tikkanen 0400 779591 sami.tikkanen@combicool.fi Micromon Ei laajennettavissa Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä Micromon käyttöohje Sami Tikkanen 0400 779591 sami.tikkanen@combicool.fi Oy Combi Cool Ab 1 m2 ja Micromon erot m2 Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä Ohjelmointi valikoista Micromon Ei laajennettavissa

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot