Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski jaakko.kaski@oamk.fi, huone: 3354"

Transkriptio

1 1 Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354 https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opintojen_suunnittelu/opintojen_rakenne/opas/koulutusohjelmat/?sivu=oj _kuvaus&koodi1=t170103&kieli=fi&opas= &lk=s2013&vuosi=13s14k

2 2 Virtapiirien perusteet, 3 op, SAH3SN / Kaski Jaakko, syksy Lähiopetustunteja 24h + 14h (labrat) - Labravuorot ovat pakollisia, poissaolot korvattava. Poissaolosta ilmoitettava viipymättä sähköpostitse opettajalle ja kaikille oman ryhmän jäsenille. Labraryhmässä on vähintään 2 ja enintään 3 opiskelijaa. Ryhmät ovat 3-jäsenisiä niin pitkälle kuin se on mahdollista. - Luokkaopetustunnit ovat vapaaehtoisia, mutta osa oppimateriaalista tulee vain tunneilla esille. Toki samat asiat löytyy kirjallisuudesta ja jopa webistä, jos haluaa suorittaa itseopiskelun avulla. - Välikokeita on 2 kpl. Kokeessa maksimipistemäärä on 20. Läpipääsyyn vaaditaan keskimäärin 7 pistettä JA viimeisestä välikokeesta vähintään 4 pistettä. - Arvosana määräytyy seuraavan taulukon mukaan: 1 Koe: 2 Välikoetta: 18p ~ 5 36p ~ 5 15p ~ 4 30p ~ 4 12p ~ 3 24p ~ 3 9p ~ 2 18p ~ 2 7p ~ 1 14p ~ 1 - Opintojakson teoriaosan voi suorittaa osallistumalla uusintakoepäivänä kurssikokeeseen opintojakson päättymisen jälkeen. - Labraosuuden painoarvo kokonaisarvosanassa on 30% ja teoriaosan 70%. - Labravuoroilla pidetään mittauspäiväkirjaa ja tulokset tarkastetaan paikan päällä vuoro on käynnistysvuoro, jossa käydään läpi työskentelytapoja ja perusmittalaitteiden käyttöä ja turvallisuusmääräyksiä. - Kuudesta työstä kolme viimeistä tehdään siten, että kukin oppilas vuorollaan kirjoittaa raportin työstä ja sen tuloksista. Raportti kirjoitetaan soveltaen fysiikassa esiteltyä selostusmallia. Tosin virherajoja ei lasketa, mutta tulosten tarkkuutta on syytä pohtia.

3 3 Keskeisiä aiheita opintojaksoon liittyen ja suuntaa-antava ajankäyttö niihin. Mikäli tarvetta on, sisältöä karsitaan liiallisen kiireen välttämiseksi. 1.-Mitä sähkö on? 2.-Varaus, virta ja akun riittävyyslaskelmia. 3.-Jännite, potentiaali, resistanssi & vastus, johtavuus (konduktanssi) ja maadoitus. 4.-Jännitelähde (virtalähde), paristo, jännitelähteen sisäresistanssi ja johtimen resistanssi. 5.-Yleismittari ja oskilloskooppimittauksien periaatteet. DC ja AC, sekä turvarajat. 6.-Teho, energia ja sähkölaskun muodostuminen Vastusverkon kokonaisvastuksen laskeminen. Sarjakytkentä ja rinnankytkentä. 9.-Ohmin laki ja sen sovelluksia. 10.-Koffin I laki: virran haarautumislaki ja sen sovelluksia. 11.-Koffin II laki: jännitelaki ja sen sovelluksia välikoealue päättyy; koekertausta ja välipalautteen antaminen (paperilla) välikoe (2h) Orcad-simulointiohjelman esittely ja tasavirtapiirin simulointeja. (Superpositiomenetelmä) Silmukkamenetelmä (ja solmupistemenetelmä) ja Matlab-ohjelman peruskäyttöä (jos päästään ATK-tilaan). 19.-Thevenin (ja Nortonin) teoreema välikoealue päättyy; koekertausta ja kurssipalautteen antaminen (Oivassa) välikoe ja kurssipalautteen antaminen (2h) Kokeen palautus, mahdolliset uusinnat, labraselkkarit ja palautekeskustelu.

4 4 Labravuorot 1. Aloitusvuoro: Turvallisuus, työskentelytavat, siisteys, laitteiden käyttö ja palauttaminen, rikkinäisten laitteiden toimittaminen huoltoon, mittalaitteiden paristojen vaihtaminen, tulevien töiden esittely ja raportointi, ryhmien muodostaminen, mittauspöytäkirjan laatiminen, raportin palautusaika 2 viikkoa, jännitemittaus yleismittarilla, virtamittaus yleismittarilla, maadoituksen vaikutus kytkentään yksinkertaisella vastusverkolla, kunkin opiskelijan mittaustaidot varmistetaan ja kuitataan V ja I-mittausten osalta. Excelin käyttö tulosten laskemisessa opetellaan niin pitkälle kuin aikaa riittää. Tällä vuorolla pidätte itse oppimispäiväkirjaa itseänne varten. Dokumenttejä ei tarkasteta, mutta V ja I- mittaustaidoista jää kuittaus opettajan mappiin. R Vdc V1 R2 300

5 5 2. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia sarjakytkennässä Jännitteen jako sarjavastusten suhteessa. Mittaukset sekä yleismittarilla, että oskilloskoopilla. Lopputuloksena esitetään vertaileva taulukko, jossa on kahdet mittaustulokset ja teoreettiset laskutulokset vertailevassa muodossa alla olevan mallin mukaan. Vuoron alussa ryhmä sopii raporttivastaavan, joka aloittaa heti kirjoittamaan pöytäkirjaa työn aikana. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 V2 30 5Vdc U0 R3 R V3 Taulukko 1. Lopputulokset tuotetaan raportissa tähän taulukkomuotoon ja kommentoidaan tulosten samankaltaisuuksia ja eroja. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet tulosten laatuun? Mitattu / yleismittari Oskilloskoopi Lasketut (DC-coupling!) U0 ( )* I Ei sovellu tähän UR1 ** UR2 ** UR3 U(R2+R3) U(R1+R2) ** V1 V2 V3 *) Otettu yleismittarituloksesta **) Edellyttää skoopilla kahden kanavan käyttöä ja vähennyslaskua (Math-valikosta CH1-CH2) Lisätehtävä: jos aikaa jää, kokeile miltä signaaligeneraattorin tuottama jännite näyttää oskilloskoopilla katsottuna. Käytä jännitteelle tehollisarvoa 3V ja taajuutta 50Hz. Opettaja tarkastaa että jännite on otettu oikeasta paikasta ja oikein ennen jännitteen kytkemistä päälle!!! Tätä osiota ei tarvi raporttiin liittää.

6 6 3. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia rinnankytkennässä Virran jako johtavuuksien suhteessa. Tuotetaan vuorolla sekä kokeelliset, että laskennalliset tulokset ja kirjataan pöytäkirjaan vertailevaan taulukkoon. Poikkeavuudet tarkastetaan saman tien. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 30 V2 5Vdc U0 R4 40 R3 R V3 -Resistanssi-arvot ovat ohjeellisia ja ne saavat olla reilusti isompiakin, mutta ei juuri pienempiä jotta virtamittarin sulake ei pala ja jännitelähde ei kuumene. Mittaa heti alkajaisiksi tarkat, toteutuneet U0 ja R-arvot, joita sitten käytetään myös laskelmissa. -Mittaa jännittee ja potentiaalit yleismittarilla ja oskilloskoopilla samoilla periaatteilla kuin edellisessäkin työssä. -Mittaa virrat (3kpl) yleismittarilla. Muista käyttää oikeaa kaapelointia, että et oikosulje jännitelähdettä ja/tai komponentteja. -Taulukoi tulokset työn aikana pöytäkirjaan kolmeen sarakkeeseen. Laskut erillisellä paperilla, jonka voi liittää raporttiin liitteeksi 2. Pöytäkirjassa muotoiluna vaikka tähän tyyliin: (Varaa riittävästi tilaa, mieti montako ominaisuutta pitää kirjata) U R1 Yleismittarilla Oskilloskoopilla Kytkennästä lasketut U 0 = (Yleismittarilla: ) R 1 =

7 7 4. Jännitelähteen sisäresistanssin määritys. Määritetään labrapöydän kiinteän 5V:n jännitelähteen sisäresistanssi ja samalla tekniikalla AA-pariston ja 9V:n pariston sisäresistanssit. Kokeillaan kuormitusta kolmella erisuuruisella vastuksella, jotta nähdään pysyykö sisäresistanssi vakiona vai muuttuuko se, vaikka periaatteessa yhdenkin kuorman avulla R s voidaan määrittää. (Jännitelähteissä sisäresistanssin vaikutusta voidaan kompensoida regulaattorilla, jolloin sisäresistanssin suuruus saattaa muuttua. Paristolla taas kemia asettaa omat rajoituksensa nopeudelle, joten siinäkin tilanne voi muuttua) -Huomaa, että paristoa ei saa oikosulkea, eli kuorman on oltava riittävän suuri, että paristo ei kuumene. Käytä vähintään 100 ohmin vastusta. Jannitelahde 1.5 tai 9 tai 5 Vdc Rs (pieni) Rk Testikuorma Kuva 1. Jännitelähteen sisäresistanssin määrittäminen. -Otetaan samalla tuntumaa Thevenin teoreemaan, eli lyhyesti ajatukseen Jännitelähteenä käytettävän passiivisen kytkennän voi kuvata kahden ominaisuuden: lähdejännitteen ( T ) ja sisävastuksen (R T ) avulla. Toisin sanoen kytkentä tai sen osa voidaan yksinkertaistaa näillä ominaisuuksilla, jos kontaktipisteitä on vain kaksi. Esimerkiksi kahden sarjaan kytketyn pariston (lähdejännite 1,5V ja sisävastus 0,6Ω) yksinkertaistettu esitys on: T = 3,0V ja R T = 1,2 Ω (ohmimääränä keksitty arvo; totuus nähdään kun se määritetään). Kokeillaan Thevenin teoreeman toimivuutta, eli laita pöydän 5V-jännitelähteelle sarjavastus 100 Ω ja ajattele että se kuuluu lähteeseen (eli antaa 100 Ω lisää sisävastusta). Tee tälle jännitelähteelle kuormitustestillä sisäresistanssin määritys. Nyt voit määrittää lähteen ominaisuuden myös oikosulkuvirran kautta, koska sisävastus on niin suuri, että oikosulkuvirta ei kasva liikaa. lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Thevenin - napa Kuva 2. Rakenneltu, suuremman sisävastuksen jännitelähde, jonka navat ovat auki, koska kuormaa ei ole laitettu + ja - -napoihin kiinni.

8 8 -Laskennalliset tulokset: Laske edellisen kohdan Thevenin lähteen ominaisuudet siten, että ilman lisäkuormaa selvität kytkennästä napojen välisen jännitteen = lähdejännite. Napojen välinen kokonaisresistanssi taas antaa sisäresistanssin arvon. Vertaa tulosta edellisen kohdan tulokseen. -Jos aikaa jää, voit kokeellisesti testata vielä tämän uuden jännitelähteen sisävastuksen tunnetun kuormavastuksen avulla, kuten työn alussa tehtiin lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Rk Testikuorma Thevenin - napa (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä)

9 9 5. Kahden silmukan vastuskytkennän teho DC ja AC-syötöllä. Puhtaasti reaalisista resistansseista, eli vastuksista rakennettu AC-kytkentä voidaan hallita tasavirtalaskujen avulla, jos käytetään jännitteille ja virralle tehollisarvoja. Taajuus ei näillä komponenteilla vaikuta, mutta asetetaan se verkkotaajuudelle 50Hz. Syöttöjännite otetaan Pintec-signaaligeneraattorista ja säädetään Amplitudivääntimellä syöttöjännitteen AC-tehollisarvo 5,00V:iin yleismittarin avulla. R Vac 0Vdc V1 R2 400 R3 600 R4 250 Mitataan kytkennän jännitteet yleismittarilla. Jännitteistä lasketaan Ohmin lailla virrat, eli virtamittaus tehdään jännitteen kautta. Lasketaan komponenttien tehot yhtälöllä P=UI ja painetaan mieleen, että tämä muoto ei yleisesti ole voimassa vaihtovirtapiireillä, ainoastaan pelkällä vastusverkolla. Vertaa jännitelähteen tehoa yksittäisten vastusten tehojen summaan. Simuloidaan kytkentä Orcadillä. Simuloinnissa käytetään DC-jännitelähdettä. Otetaan simuloinnista kytkentä tuloksineen talteen selostusta varten. Tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia mittausten kanssa. Katsotaan tilannetta oskilloskoopilla. Yleismittarilla mitattu vertailutulos on: tehollisarvo = amplitudi / sqrt(2). Kuvassa oskilloskoopin näkymää vastaava tilanne syöttöjännitteelle Amplitudi = nolla-tasosta huippuun s 4ms 8ms 12ms 16ms 20ms 24ms 28ms 32ms 36ms 40ms 44ms 48ms 52ms 56ms 60ms V(V2:+) 0 Time Oskilloskoopilla mitataan vastusten R2 ja R4 jännitteiden tehollisarvot. Näistä lasketaan kyseisten komponenttien tehot ja verrataan edellisiin tuloksiin. Mittaa myös näiden sin-muotoisten jännitteiden jaksonaika ja taajuus kursoreita käyttäen. LOPPUTULOKSET VERTAILEVAAN TAULUKKOON: YLEISMITTARI / LASKETTU / SIMULOITU / OSKILLOSKOOPPI eli neljät tulokset vertailuun.

10 10 6. Orcad-simulointityö Orcad-ohjelman peruskäyttöä on jo opeteltu tämän dokumentin lopussa olevan ohjeen mukaisesti. Tarvittaessa kerrataan kyseisen ohjeen toimintoja ja opetellaan aluksi parametrisimulointi seuraavalla tavalla. 1) Simuloidaan perus-dc kytkentä, johon on virkistykseksi lisätty pari ACkomponenttia ja päästään potentiaalien osalta lopputulokseen: R1 R2 9Vdc 9.000V V1 1k 5.478V 0V 1 R3 2k L1 1H 3k 3.130V R4 4k 1 2 C1 1uF Name = 0 0V 2 Kysymyksiä, joihin vastataan ensin paperille ja sitten yhteisesti keskustellaan vastauksista: a) Mikä on kondensaattorin haaran virta? b) Mikä on vastuksen R4 jännite ja miten se suhtautuu C1:n jännitteeseen ja miksi? c) Miten L1 rajoittaa tasavirran kulkua? d) Mikä on R1:n jännite? e) Otetaan lasikaapista kela (NL=12000), mietitään sen resistanssi ja mietitään mistä kytkennässä oleva R3 voisi olla peräisin tai voisiko se puuttua kytkennästä kokonaan. f) Otetaan kaapista C, joka säätyy arvoon 1uF ja mitataan sen resistanssi. Miten tulos selittää a)-kohdan tulosta? 2) Simuloidaan seuraavanlainen kytkentä ja saadaan tulos: 8.824V 9Vdc V1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V Tämän jälkeen kysymys kuuluu: Millä kuorman arvolla sen ottama teho on suurimmillan? Tulos haetaan parametrisimuloinnilla seuraavasti: a) Lisätään kytkentään komponentti, jonka nimi on param eli se on muuttujalista.

11 11 9Vdc 8.824V V1 PARAMETERS: 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V b) Kaksoisnäpäytetään muuttujalista auki ja asetetaan Rmuuttuja Add new column -painakkeen avulla: c) Aseta muuttuja ja se arvo saman tien näkyville valitsemalla Rmuuttuja - niminen sarake ja valitsemalla sopiva näkyvyysvalinta (huom! ei vaikuta kytkennän toimintaan, vaan ainoastaan arvon näkyvyyteen):

12 12 d) Nyt näkymä on seuraavanlainen kun vielä vaihdetaan kuormalle muuttuja ja HUOM! SE ANNETAAN AALTOSULUISSA! 9Vdc V1 PARAMETERS: Rmuuttuja = 1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma {Rmuuttuja} Name = 0 eli voidaan editoida simulointiprofiilia. e) Avataan simulointiprofiili ja annetaan sinne sopiva arvoalue testattavalle kuorman suuruudelle. Miettikää rauhassa, mitä arvot tarkoittavat ja miten simulointi nyt rakentuu.

13 13 1.2W f) Simulointi avaa Probe -aliohjelman, jolla voidaan piirtää tutkittavan vastuksen tehot: 1.0W 0.8W (20.000,1.0125) (Rmuuttujan arvo, teho) 0.6W Haettu suurinta kuorman tehoa vastaava tilanne 0.4W 0.2W 0W W(Rkuorma) Rmuuttuja Kuvan tuottamiseksi piti piirtää tehot (Trace / Add trace), Laittaa kursori päälle ristikko-pikapainakkeesta, etsiä maksimi vastaavalla pikapainakkeella, merkitä kohta Mark Label pikapainakkeella ja kommentoida ABC-painakkeella. Sitten ylimääräiset ruudukot pois tuplaklikkaamalla arvoihin ja gridit pois päältä. Kuvan tuominen Wordiin: Window / Copy to clipboard / change all colours to black. Sitten Pastetoiminnolla kuva Wordiin. Harjoitellaan tämä dokumentointitarpeiden takia. TEHTÄVÄ: Piirrä DC-kytkentä, jossa on 2 silmukkaa ja riittävästi vastuksia. Aseta tavoitteeksi jollekin vastukselle tietty jännitearvo, johon pyrit kyseistä

14 14 resistanssia muuttelemalla. Käytä parametrisimulointia ja jos törmäät tilanteeseen, että tavoitteeseen ei päästä, niin mieti miksi ja miten siihen voisi päästä. Huomaa, että piirto-ohjelmassa jännitteen voi piirtää potentiaalien erotuksena ihan jännitteen määritelmän mukaisesti. 7. Sähkösuureiden käyttö ohjausjärjestelmässä. Tätä tehdään niin pitkästi kuin ehditään. Laitteisto: Arduino UNO, potentiometri, ohmin vastus ja LED + koekytkentäalusta. Softa: Arduinon ohjelmisto on ladattavissa webistä: Arduino.cc, mutta labran koneilla softa on jo asennettuna. Kysymys: Millainen laite on monikierros-potentiometri? Syötetään DC-jännite 5V potikalle ja mitataan laitteen ottama virta. Arduinolla virta ei saa ylittää 20mA:n virtaa (tai 30mA, varmistus löytyy laitevalmistajan sivuilta). Mittaa myös jännitettä potikan eri napojen välillä ja mieti tilannetta jännitteen jaon kannalta. Kytkeminen Arduinoon: kts. Tee kytkentä ja testaa sen toimivuus mallikoodilla. Kirjaa sensorvalue-arvoja ylös eri syöttöjännitteen volttiarvoilla ja tee Excelissä kuvaaja: jännite sensoriarvon funktiona ja laita trendiviiva kuvaajaan näkyville. Näin saat muunnosyhtälön sensoriarvosta jännitteeksi. Jatkotehtävä: Tutustu koodiin ja muokkaa koodia siten, että saat toiminnallisuuksia aikaiseksi, esim. että LED on täysin päällä tai pois päältä tietystä syöttötilanteesta alkaen. Voit myös kokeilla ohjelmoida koodi siten, että Arduino mittaa jännitettä ja antaa sen sarjaportille voltteina ulos. Jos haluat tehdä tästä dataloggerin, voit katsoa ohjeen: ja tunnukset saa opettajalta, omat ei toimi tässä. Mietittäväksi: miten toteuttaisit tällä automaattisen pihavalo-ohjauksen, joka reagoi ulkovalaistukseen? Käytettävissä on LDR eli valaistuksesta riippuva vastus ja kiinteä vastus.

15 Mittauspöytäkirja, Vaihtovirtapiirit, työ nro 1: AC-kytkennän perusominaisuuksien mittaaminen Tekijät: Sukunimi1 Etunimi1, luokkatunnus1, selostusvastaava Sukunimi2 Etunimi2, luokkatunnus2 Sukunimi3 Etunimi3, luokkatunnus3 Kytkentä: (piirros), jossa komponenttiarvot mitattuna yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter: R1= 400 ohm U0= (tehollisarvo) R2= 600 ohm syöttöjännitteen taajuus f = Hz (Jännitelähteen xxx näyttämä) C= RL= L= (Mitattuna RLC-mittarilla tyyppi?) Dokumentointia Mitataan rakennetun kytkennän jännitteet ja virrat yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz. Oskilloskoopilla (merkki, tyyppi?) mitatut potentiaalit (mitattu sinifunktion huipusta huippuun kursorien avulla): V(+) = V(R1:n ja C:n väli) = Oskilloskoopilla matematiikkavalikosta potentiaalierona saadut komponenttien jännitteet (Upp-arvot): U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz TÄTÄ VASTAAVAN PÖYTÄKIRJAN OPISKELIJA LAATII JOS VALMISTA POHJAA EI OHJEISSA OLE MUISTA LOPUKSI OTTAA OPETTAJAN KUITTAUS PÖYTÄKIRJAAN: PVM Open Nimmari

16 16 Sähköoppiin liittyviä demoja, jotta saadaan ilmiöt havainnollisiksi Sähköoppiin liittyviä perusilmiöitä ja perusasioita voi kertailla linkillä (magnetismiin saakka): Pääsivu, jolta löytää hyviä sähköopin demoja on esim: Ohmin lain ja virrankulun havainnollistaminen: Interaktiivinen vastusverkon virtakäyttäytymis-demo: -Tehtävä: selvitä syöttöjännitteen suuruus myös sopivasti vipuja kääntämällä ja Ohmin lakia käyttämällä. Oikea tulos näkyy toki teksteissä Kytkentöjä voi demota luokassa ja kokeilla itse esimerkiksi linkillä: -Valitset vain Run Now ja testaat perus-dc-kytkennän käyttäytymistä!!! OPISKELIJA: JOS PERUSASIAT ON HUKASSA NIIN LEIKI TÄLLÄ TYÖKALULLA HYVÄNLAINEN TOVI!!! Nämä ja muutama muu linkki esitellään myös jatkokurssissa Mikäli haluat jo etukäteen kurkata tulevaisuuteen; AC-juttuja löytyy täältä: AC-perusteita ja demoja löytyy osoitteessa: -Katsotaan demoja järjestyksessä havainnollisia kuvia pyörivistä osoittimista ja R, C ja L- käyttäytymisiä AC-piirissä. -Kun impedanssi on käyty läpi, aloitetaan laskemisen harjoittelu Opastusvideo Orcad-simulointiohjelman käyttöön (Kiitokset, Pekka Jokikokko, vinkistä):

17 17 Harjoituksia Varaus, virta ja kytkentäkaavio (1. ja 2. tunti) 1. Selvitä mitä sähkövirta on. Katso havainnollistus linkin avulla. 2. Linkin mukaan AA-sauvapariston varaus voi olla 2600mAh ja jännite tunnetusti 1,5V. Kuinka kauan paristosta voi ottaa 0,3A:n virtaa (tyypillinen suuruusluokka esim. autostereolle ja pienelle polttimolle)? 3. Eräässä akussa on varausta 60Ah ( %20ja%20pakettiautot%20-%20datasheet.pdf ). Mikä on starttimoottorin ottama keskimääräinen virta, kun tällä akulla kestää startata 10min, jonka jälkeen akku on tyhjä. 4. Selvitä esim. linkistä piirrosmerkit jännitelähteelle, paristolle, vastukselle, kondensaattorille, sulakkeelle, polttimolle, kytkimelle, kelalle ja diodille. 5. Vertaile näköiskuvaa ja kytkentäkaavio-näkymää osoitteessa 6. Tee ym. linkissä sarjakytkentä: Lamppu-kytkin-vastus-paristo-lamppu ja laita jännitemittari ja virtamittari kytkentään mukaan. Kokeile liittää virtamittari pariston napoihin ja selitä ilmiö. Jännite, potentiaali, resistanssi (3. ja 4. tunti) 7. Selitä resistanssin vaikutus sähkövirran kulkuun. Havainnollistus on mm. linkissä 8. Tutustu virran kulkusuuntaan ja jännitteeseen linkissä rakentamallasi mittaustapahtumalla. 9. Mitä eroa on jännite- ja virtamittaus kytkennöillä, kun käytetään yleismittaria? 10. Tutustutaan jännitteisiin, virtoihin ja potentiaaleihin Orcad-ohjelman avulla. Opettaja piirtää ja simuloi kytkennän luokassa ja selittää sen. Samalla tutustutaan jännitelähteen sisäresistanssiin. 11. Tutustu Ohmin lakiin aiemmin annettujen linkkien avulla. Miten virta käyttäytyy rinnankytkennässä eri haaroissa? Miten jännite käyttäytyy rinnankytkennässä? Miten jännite käyttäytyy sarjakytkennässä? 12. Mikä on jännitteen ja potentiaalin ero? Mittalaitteet ja sähkölasku (5. ja 6. tunti) 13. Mitä eroa on AC ja DC-jännitteellä? Mitä jännitteitä/virtoja asunnoista löytyy? 14. Mitä mitataan oskilloskoopilla? 15. Mitä tarkoittaa yhtälö P = U * I? 16. Miten tehosta voidaan laskea käytetty energia? 17. Jos mahdollista, hanki käsiisi pienkuluttajan sähkölasku ja selvitä siinä näkyviä suureita ja niiden merkityksiä. Mistä sähkölasku koostuu?

18 Jos 100km:n ajaminen sähköautolla edellyttää 8 tunnin lataamista 10A:n virralla, kumpi on edullisempaa: sähköllä ajaminen vai 7 litraa/100km kuluttava bensaauto? Käytännön jännitelähde ja sen ominaisuudet irrallaan ja käytössä (7. ja 8. tunti) Käydään läpi Excelin avulla, eli ATK-tilassa opetellen sekä jännitelähteen ominaisuuksia, että Excelin käyttöä. Harjoituslaskuja perus-suureiden osaamisen varmistamiseksi (9. ja 10. tunti) Lasketaan muutamalle vastusverkolle virrat, jännitteet ja potentiaalit. Myös siten, että syöttöjännite ei ole tunnettu, vaan tunnetulle vastukselle annetaan mitattu jännitteen arvo ja siitä lähdetään liikkeelle. Tämän jälkeen pitää hallita U, I ja V-laskut ja R kok -laskut. Teholaskuja ja 1. välikokeesta sopiminen (11. ja 12. tunti) Sovelletaan yhtälöä P=U*I perusluontoisilla harjoitustehtävillä: 19. Perustehtävä: laske kytkennän komponenttien ottamat tehot ja jännitelähteen syöttämä kokonaisteho. Kauanko jännitelähde kestää, jos se on 9V:n paristo (565mAh ) ja montako Joulea se antaa kaikkiaan ulos? (Tuloksia: P(V1) = 1,92W, P(R5) = 0,91W, P(R6) = 0,45W, P(R7) = 0,421W, P(R8) = 0,140W, E =18,31kJ) R5 9Vdc V1 20 R6 R R8 10

19 HAASTAVAMPI: Selvitä 2 ohmin vastuksen ottama teho. Kytkennän voit ratkaista kerrostamis-periaatteella laskemalla kummankin syöttöjännitteen aiheuttamat virtakomponentit erikseen ja summaamalla ne summat huomioiden. (Toinen vaihtoehto on tehdä yhtälöryhmä tuntemattomilla virroilla ja ratkaista se.) (Vastaus: 3,495W)

20 20

21 21 Orcad-ohjelmaan tutustuminen. Simuloidaan DC-kytkentä ja selvitetään kytkennän ominaisuudet. Avataan Orcad: Start-valikosta Capture CIS Lite edition Huom! Orcad-asennustiedosto on ladattavissa koulu verkossa: \\files\work\orcad Tehdään uusi projekti: File/New project älä käytä nimessä ääkkösiä ja valitse Analog aseta polku. Tehdään puhtaalta pöydältä, eli valinta:

22 22 Päästään piirtotilaan. P-kirjaimella pääset Place part -tilaan, jolla piirretään komponentteja, esim. vastuksia. Kirjoita komponentin nimi ja jos kirjastot ei ole valmiina, aseta kirjastot valitsemalla kaikki. Johtimet saat W -kirjaimella. Myös pikapainakkeilla saa valittua yleisimmät toiminnot. Jännitelähde on VDC -niminen komponentti ja maadoitus löytyy Place Ground-toiminnolla (pikavalinta: G ). Piirrä: R1 R Vdc V1 R5 R3 300 R Valitse Pspice /New simulation profile ja anna nimi ilman ääkkösiä

23 23 Simuloidaan bias point -valinnalla Pspice/Run käynnistää simuloinnin ja antaa monille virheilmoituksen: Node is floating tarkoittaa että navan potentiaali kelluu, eli maadoitus on pielessä. Tähän ratkaisuna on hieman bugin tuoksuinen temppu: asetetaan maadoituksen sisäisistä ominaisuuksista Name-arvoksi numero 0 ja kuitataan se enterillä

24 24 Uusintayritys tuottaa ilmoituksen no errors ja jos kytkentäsivulla painaa V-nappia, saa johtojen potentiaalit näkyville:

25 25 Myös virrat ja tehot on saatavilla kun vain valitsee. Seuraavaksi etsitään sellainen syöttöjännitteen arvo, että vastuksen R3 virraksi saadaan 12mA. Hyödynnetään tähän DC-sweep-toimintoa. Pspice / Edit simulation profile Simulointi avaa Probe -aliohjelman, joka näyttää vain mustaa taulua:

26 26 Trace / Add trace toiminnolla voidaan valita mitä ominaisuuksia halutaan katsoa. Valitaan vastuksen R3 virta: Kursori päälle ja kohdistetaan se haluttuun kohtaan. Jos haluat käyttää kiikarinkuva-hakutoimintoa, hakulauseet ovat muotoa search forward xvalue(15) tai search forward level(12m) Kuvassa virta on negatiivinen, koska virta tulee vastuksen 2-navasta sisään. (Numerointi ei edes näy kytkennässä). Kohdistuksen jälkeen kursorin paikka näkyy infolaatikossa: Ja dokumentoidaan haettu kohta merkkaamalla pikapainakkeella Mark Label. Otetaan kuva valkoisella pohjalla dokumenttiin: Window / Copy to clipboard/

27 27 Taustaruudukon voi laittaa pois jos kuva on dokumentoitu. ABC-painakkeella lisätty kommentit ja haetut kohdat merkittynä. Tämän jälkeen kuva on ctrl^v-painalluksella saatavissa dokumenttiin: 0mA HARJOITUSTEHTAVAN RATKAISU: VASTUKSEN R3 VIRTA SYOTTOJANNITTEEN FUNKTIONA -5mA -10mA Haettu kohta, jossa R3 saa virransuuruuden 12mA (20.400, m) -15mA -20mA -25mA -30mA 0V 5V 10V 15V 20V 25V 30V 35V 40V 45V 50V I(R3) V_V1

28 28 Tehtävä: Selvitä simuloimalla ja varmista laskemalla laitteen saama virta, jännite ja teho V2 230Vdc 1 R_johtimet 2 3 Laite: jos jännite olisi 230V, P=2kW (vastaa kilven merkintää) R_laite??? Tehtävä: etsi kuormalle parametrisimuloinnilla sellaine arvo, että sen teho on maksimissa. Katso tilannetta kuvaajasta, jossa vaaka-akselilla on kuorman resistanssi ja pystyakselilla kuorman teho (W). Vertaa tulosta jännitelähteen sisäresistanssiin, 5ohm. Selvitä kuorman teho sen ohmimäärän funktiona. Parametrisimulointi: kts. 9Vdc 2 V2 R7 Kuorma: R6 1k Millä kuorman ohmi-arvolla sen saama teho on maksimissa? 1 5

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D 11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Tekstikoe ja Ongelmanratkaisu HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 / Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen

Lisätiedot

TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 2004

TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 2004 TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 004 Tst:n labratyöt liittyvät kiinteästi fysiikan laboratoriotöihin. Tämän vuoksi tähän monisteeseen ei ole

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 Vesa Linja-aho Metropolia 7. syyskuuta 2011 Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 7. syyskuuta 2011 1 / 123 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Sähköopin mittauksia 1

Sähköopin mittauksia 1 Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin

Lisätiedot

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä 1 Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 2 Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 1 Kirchoffin ensimmäinen laki: Missä tahansa virtapiirin liitoskohdassa pisteeseen saapuvien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien sähkövirtojen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit

Lisätiedot

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset SMG-11 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t1 t1,

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Tiia Monto Työ tehty:.3. ja 8.3.00 tiia.monto@jyu. 040758560 FysE30/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Assistentti: Arvostellaan: Abstract Työssä tutkittiin vastusta, diodia ja transistoria.

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A

2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A 1 2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A Kytkentään on sisällytetty kummatkin "kuorma-autojännitteet" eli 24,0 V varatun akun purkausjännite ja 28,0 V akun varausjännite. Näille jännitteille rakennettuja laitteita

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot