Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski jaakko.kaski@oamk.fi, huone: 3354"

Transkriptio

1 1 Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski huone: 3354 https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opintojen_suunnittelu/opintojen_rakenne/opas/koulutusohjelmat/?sivu=oj _kuvaus&koodi1=t170103&kieli=fi&opas= &lk=s2013&vuosi=13s14k

2 2 Virtapiirien perusteet, 3 op, SAH3SN / Kaski Jaakko, syksy Lähiopetustunteja 24h + 14h (labrat) - Labravuorot ovat pakollisia, poissaolot korvattava. Poissaolosta ilmoitettava viipymättä sähköpostitse opettajalle ja kaikille oman ryhmän jäsenille. Labraryhmässä on vähintään 2 ja enintään 3 opiskelijaa. Ryhmät ovat 3-jäsenisiä niin pitkälle kuin se on mahdollista. - Luokkaopetustunnit ovat vapaaehtoisia, mutta osa oppimateriaalista tulee vain tunneilla esille. Toki samat asiat löytyy kirjallisuudesta ja jopa webistä, jos haluaa suorittaa itseopiskelun avulla. - Välikokeita on 2 kpl. Kokeessa maksimipistemäärä on 20. Läpipääsyyn vaaditaan keskimäärin 7 pistettä JA viimeisestä välikokeesta vähintään 4 pistettä. - Arvosana määräytyy seuraavan taulukon mukaan: 1 Koe: 2 Välikoetta: 18p ~ 5 36p ~ 5 15p ~ 4 30p ~ 4 12p ~ 3 24p ~ 3 9p ~ 2 18p ~ 2 7p ~ 1 14p ~ 1 - Opintojakson teoriaosan voi suorittaa osallistumalla uusintakoepäivänä kurssikokeeseen opintojakson päättymisen jälkeen. - Labraosuuden painoarvo kokonaisarvosanassa on 30% ja teoriaosan 70%. - Labravuoroilla pidetään mittauspäiväkirjaa ja tulokset tarkastetaan paikan päällä vuoro on käynnistysvuoro, jossa käydään läpi työskentelytapoja ja perusmittalaitteiden käyttöä ja turvallisuusmääräyksiä. - Kuudesta työstä kolme viimeistä tehdään siten, että kukin oppilas vuorollaan kirjoittaa raportin työstä ja sen tuloksista. Raportti kirjoitetaan soveltaen fysiikassa esiteltyä selostusmallia. Tosin virherajoja ei lasketa, mutta tulosten tarkkuutta on syytä pohtia.

3 3 Keskeisiä aiheita opintojaksoon liittyen ja suuntaa-antava ajankäyttö niihin. Mikäli tarvetta on, sisältöä karsitaan liiallisen kiireen välttämiseksi. 1.-Mitä sähkö on? 2.-Varaus, virta ja akun riittävyyslaskelmia. 3.-Jännite, potentiaali, resistanssi & vastus, johtavuus (konduktanssi) ja maadoitus. 4.-Jännitelähde (virtalähde), paristo, jännitelähteen sisäresistanssi ja johtimen resistanssi. 5.-Yleismittari ja oskilloskooppimittauksien periaatteet. DC ja AC, sekä turvarajat. 6.-Teho, energia ja sähkölaskun muodostuminen Vastusverkon kokonaisvastuksen laskeminen. Sarjakytkentä ja rinnankytkentä. 9.-Ohmin laki ja sen sovelluksia. 10.-Koffin I laki: virran haarautumislaki ja sen sovelluksia. 11.-Koffin II laki: jännitelaki ja sen sovelluksia välikoealue päättyy; koekertausta ja välipalautteen antaminen (paperilla) välikoe (2h) Orcad-simulointiohjelman esittely ja tasavirtapiirin simulointeja. (Superpositiomenetelmä) Silmukkamenetelmä (ja solmupistemenetelmä) ja Matlab-ohjelman peruskäyttöä (jos päästään ATK-tilaan). 19.-Thevenin (ja Nortonin) teoreema välikoealue päättyy; koekertausta ja kurssipalautteen antaminen (Oivassa) välikoe ja kurssipalautteen antaminen (2h) Kokeen palautus, mahdolliset uusinnat, labraselkkarit ja palautekeskustelu.

4 4 Labravuorot 1. Aloitusvuoro: Turvallisuus, työskentelytavat, siisteys, laitteiden käyttö ja palauttaminen, rikkinäisten laitteiden toimittaminen huoltoon, mittalaitteiden paristojen vaihtaminen, tulevien töiden esittely ja raportointi, ryhmien muodostaminen, mittauspöytäkirjan laatiminen, raportin palautusaika 2 viikkoa, jännitemittaus yleismittarilla, virtamittaus yleismittarilla, maadoituksen vaikutus kytkentään yksinkertaisella vastusverkolla, kunkin opiskelijan mittaustaidot varmistetaan ja kuitataan V ja I-mittausten osalta. Excelin käyttö tulosten laskemisessa opetellaan niin pitkälle kuin aikaa riittää. Tällä vuorolla pidätte itse oppimispäiväkirjaa itseänne varten. Dokumenttejä ei tarkasteta, mutta V ja I- mittaustaidoista jää kuittaus opettajan mappiin. R Vdc V1 R2 300

5 5 2. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia sarjakytkennässä Jännitteen jako sarjavastusten suhteessa. Mittaukset sekä yleismittarilla, että oskilloskoopilla. Lopputuloksena esitetään vertaileva taulukko, jossa on kahdet mittaustulokset ja teoreettiset laskutulokset vertailevassa muodossa alla olevan mallin mukaan. Vuoron alussa ryhmä sopii raporttivastaavan, joka aloittaa heti kirjoittamaan pöytäkirjaa työn aikana. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 V2 30 5Vdc U0 R3 R V3 Taulukko 1. Lopputulokset tuotetaan raportissa tähän taulukkomuotoon ja kommentoidaan tulosten samankaltaisuuksia ja eroja. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet tulosten laatuun? Mitattu / yleismittari Oskilloskoopi Lasketut (DC-coupling!) U0 ( )* I Ei sovellu tähän UR1 ** UR2 ** UR3 U(R2+R3) U(R1+R2) ** V1 V2 V3 *) Otettu yleismittarituloksesta **) Edellyttää skoopilla kahden kanavan käyttöä ja vähennyslaskua (Math-valikosta CH1-CH2) Lisätehtävä: jos aikaa jää, kokeile miltä signaaligeneraattorin tuottama jännite näyttää oskilloskoopilla katsottuna. Käytä jännitteelle tehollisarvoa 3V ja taajuutta 50Hz. Opettaja tarkastaa että jännite on otettu oikeasta paikasta ja oikein ennen jännitteen kytkemistä päälle!!! Tätä osiota ei tarvi raporttiin liittää.

6 6 3. Potentiaali- ja jännite- ja virtamittauksia rinnankytkennässä Virran jako johtavuuksien suhteessa. Tuotetaan vuorolla sekä kokeelliset, että laskennalliset tulokset ja kirjataan pöytäkirjaan vertailevaan taulukkoon. Poikkeavuudet tarkastetaan saman tien. (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä) V1 R1 30 V2 5Vdc U0 R4 40 R3 R V3 -Resistanssi-arvot ovat ohjeellisia ja ne saavat olla reilusti isompiakin, mutta ei juuri pienempiä jotta virtamittarin sulake ei pala ja jännitelähde ei kuumene. Mittaa heti alkajaisiksi tarkat, toteutuneet U0 ja R-arvot, joita sitten käytetään myös laskelmissa. -Mittaa jännittee ja potentiaalit yleismittarilla ja oskilloskoopilla samoilla periaatteilla kuin edellisessäkin työssä. -Mittaa virrat (3kpl) yleismittarilla. Muista käyttää oikeaa kaapelointia, että et oikosulje jännitelähdettä ja/tai komponentteja. -Taulukoi tulokset työn aikana pöytäkirjaan kolmeen sarakkeeseen. Laskut erillisellä paperilla, jonka voi liittää raporttiin liitteeksi 2. Pöytäkirjassa muotoiluna vaikka tähän tyyliin: (Varaa riittävästi tilaa, mieti montako ominaisuutta pitää kirjata) U R1 Yleismittarilla Oskilloskoopilla Kytkennästä lasketut U 0 = (Yleismittarilla: ) R 1 =

7 7 4. Jännitelähteen sisäresistanssin määritys. Määritetään labrapöydän kiinteän 5V:n jännitelähteen sisäresistanssi ja samalla tekniikalla AA-pariston ja 9V:n pariston sisäresistanssit. Kokeillaan kuormitusta kolmella erisuuruisella vastuksella, jotta nähdään pysyykö sisäresistanssi vakiona vai muuttuuko se, vaikka periaatteessa yhdenkin kuorman avulla R s voidaan määrittää. (Jännitelähteissä sisäresistanssin vaikutusta voidaan kompensoida regulaattorilla, jolloin sisäresistanssin suuruus saattaa muuttua. Paristolla taas kemia asettaa omat rajoituksensa nopeudelle, joten siinäkin tilanne voi muuttua) -Huomaa, että paristoa ei saa oikosulkea, eli kuorman on oltava riittävän suuri, että paristo ei kuumene. Käytä vähintään 100 ohmin vastusta. Jannitelahde 1.5 tai 9 tai 5 Vdc Rs (pieni) Rk Testikuorma Kuva 1. Jännitelähteen sisäresistanssin määrittäminen. -Otetaan samalla tuntumaa Thevenin teoreemaan, eli lyhyesti ajatukseen Jännitelähteenä käytettävän passiivisen kytkennän voi kuvata kahden ominaisuuden: lähdejännitteen ( T ) ja sisävastuksen (R T ) avulla. Toisin sanoen kytkentä tai sen osa voidaan yksinkertaistaa näillä ominaisuuksilla, jos kontaktipisteitä on vain kaksi. Esimerkiksi kahden sarjaan kytketyn pariston (lähdejännite 1,5V ja sisävastus 0,6Ω) yksinkertaistettu esitys on: T = 3,0V ja R T = 1,2 Ω (ohmimääränä keksitty arvo; totuus nähdään kun se määritetään). Kokeillaan Thevenin teoreeman toimivuutta, eli laita pöydän 5V-jännitelähteelle sarjavastus 100 Ω ja ajattele että se kuuluu lähteeseen (eli antaa 100 Ω lisää sisävastusta). Tee tälle jännitelähteelle kuormitustestillä sisäresistanssin määritys. Nyt voit määrittää lähteen ominaisuuden myös oikosulkuvirran kautta, koska sisävastus on niin suuri, että oikosulkuvirta ei kasva liikaa. lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Thevenin - napa Kuva 2. Rakenneltu, suuremman sisävastuksen jännitelähde, jonka navat ovat auki, koska kuormaa ei ole laitettu + ja - -napoihin kiinni.

8 8 -Laskennalliset tulokset: Laske edellisen kohdan Thevenin lähteen ominaisuudet siten, että ilman lisäkuormaa selvität kytkennästä napojen välisen jännitteen = lähdejännite. Napojen välinen kokonaisresistanssi taas antaa sisäresistanssin arvon. Vertaa tulosta edellisen kohdan tulokseen. -Jos aikaa jää, voit kokeellisesti testata vielä tämän uuden jännitelähteen sisävastuksen tunnetun kuormavastuksen avulla, kuten työn alussa tehtiin lisätty "sisävastus" RS2 5 Vdc 100ohm Thevenin + napa Pöydän jännitelähde Rs (pieni) Rk Testikuorma Thevenin - napa (Mittauspöytäkirja ja tulokset paikan päällä)

9 9 5. Kahden silmukan vastuskytkennän teho DC ja AC-syötöllä. Puhtaasti reaalisista resistansseista, eli vastuksista rakennettu AC-kytkentä voidaan hallita tasavirtalaskujen avulla, jos käytetään jännitteille ja virralle tehollisarvoja. Taajuus ei näillä komponenteilla vaikuta, mutta asetetaan se verkkotaajuudelle 50Hz. Syöttöjännite otetaan Pintec-signaaligeneraattorista ja säädetään Amplitudivääntimellä syöttöjännitteen AC-tehollisarvo 5,00V:iin yleismittarin avulla. R Vac 0Vdc V1 R2 400 R3 600 R4 250 Mitataan kytkennän jännitteet yleismittarilla. Jännitteistä lasketaan Ohmin lailla virrat, eli virtamittaus tehdään jännitteen kautta. Lasketaan komponenttien tehot yhtälöllä P=UI ja painetaan mieleen, että tämä muoto ei yleisesti ole voimassa vaihtovirtapiireillä, ainoastaan pelkällä vastusverkolla. Vertaa jännitelähteen tehoa yksittäisten vastusten tehojen summaan. Simuloidaan kytkentä Orcadillä. Simuloinnissa käytetään DC-jännitelähdettä. Otetaan simuloinnista kytkentä tuloksineen talteen selostusta varten. Tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia mittausten kanssa. Katsotaan tilannetta oskilloskoopilla. Yleismittarilla mitattu vertailutulos on: tehollisarvo = amplitudi / sqrt(2). Kuvassa oskilloskoopin näkymää vastaava tilanne syöttöjännitteelle Amplitudi = nolla-tasosta huippuun s 4ms 8ms 12ms 16ms 20ms 24ms 28ms 32ms 36ms 40ms 44ms 48ms 52ms 56ms 60ms V(V2:+) 0 Time Oskilloskoopilla mitataan vastusten R2 ja R4 jännitteiden tehollisarvot. Näistä lasketaan kyseisten komponenttien tehot ja verrataan edellisiin tuloksiin. Mittaa myös näiden sin-muotoisten jännitteiden jaksonaika ja taajuus kursoreita käyttäen. LOPPUTULOKSET VERTAILEVAAN TAULUKKOON: YLEISMITTARI / LASKETTU / SIMULOITU / OSKILLOSKOOPPI eli neljät tulokset vertailuun.

10 10 6. Orcad-simulointityö Orcad-ohjelman peruskäyttöä on jo opeteltu tämän dokumentin lopussa olevan ohjeen mukaisesti. Tarvittaessa kerrataan kyseisen ohjeen toimintoja ja opetellaan aluksi parametrisimulointi seuraavalla tavalla. 1) Simuloidaan perus-dc kytkentä, johon on virkistykseksi lisätty pari ACkomponenttia ja päästään potentiaalien osalta lopputulokseen: R1 R2 9Vdc 9.000V V1 1k 5.478V 0V 1 R3 2k L1 1H 3k 3.130V R4 4k 1 2 C1 1uF Name = 0 0V 2 Kysymyksiä, joihin vastataan ensin paperille ja sitten yhteisesti keskustellaan vastauksista: a) Mikä on kondensaattorin haaran virta? b) Mikä on vastuksen R4 jännite ja miten se suhtautuu C1:n jännitteeseen ja miksi? c) Miten L1 rajoittaa tasavirran kulkua? d) Mikä on R1:n jännite? e) Otetaan lasikaapista kela (NL=12000), mietitään sen resistanssi ja mietitään mistä kytkennässä oleva R3 voisi olla peräisin tai voisiko se puuttua kytkennästä kokonaan. f) Otetaan kaapista C, joka säätyy arvoon 1uF ja mitataan sen resistanssi. Miten tulos selittää a)-kohdan tulosta? 2) Simuloidaan seuraavanlainen kytkentä ja saadaan tulos: 8.824V 9Vdc V1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V Tämän jälkeen kysymys kuuluu: Millä kuorman arvolla sen ottama teho on suurimmillan? Tulos haetaan parametrisimuloinnilla seuraavasti: a) Lisätään kytkentään komponentti, jonka nimi on param eli se on muuttujalista.

11 11 9Vdc 8.824V V1 PARAMETERS: 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma 1k Name = 0 0V b) Kaksoisnäpäytetään muuttujalista auki ja asetetaan Rmuuttuja Add new column -painakkeen avulla: c) Aseta muuttuja ja se arvo saman tien näkyville valitsemalla Rmuuttuja - niminen sarake ja valitsemalla sopiva näkyvyysvalinta (huom! ei vaikuta kytkennän toimintaan, vaan ainoastaan arvon näkyvyyteen):

12 12 d) Nyt näkymä on seuraavanlainen kun vielä vaihdetaan kuormalle muuttuja ja HUOM! SE ANNETAAN AALTOSULUISSA! 9Vdc V1 PARAMETERS: Rmuuttuja = 1 1 Rsisav astus 20ohm 2 Rkuorma {Rmuuttuja} Name = 0 eli voidaan editoida simulointiprofiilia. e) Avataan simulointiprofiili ja annetaan sinne sopiva arvoalue testattavalle kuorman suuruudelle. Miettikää rauhassa, mitä arvot tarkoittavat ja miten simulointi nyt rakentuu.

13 13 1.2W f) Simulointi avaa Probe -aliohjelman, jolla voidaan piirtää tutkittavan vastuksen tehot: 1.0W 0.8W (20.000,1.0125) (Rmuuttujan arvo, teho) 0.6W Haettu suurinta kuorman tehoa vastaava tilanne 0.4W 0.2W 0W W(Rkuorma) Rmuuttuja Kuvan tuottamiseksi piti piirtää tehot (Trace / Add trace), Laittaa kursori päälle ristikko-pikapainakkeesta, etsiä maksimi vastaavalla pikapainakkeella, merkitä kohta Mark Label pikapainakkeella ja kommentoida ABC-painakkeella. Sitten ylimääräiset ruudukot pois tuplaklikkaamalla arvoihin ja gridit pois päältä. Kuvan tuominen Wordiin: Window / Copy to clipboard / change all colours to black. Sitten Pastetoiminnolla kuva Wordiin. Harjoitellaan tämä dokumentointitarpeiden takia. TEHTÄVÄ: Piirrä DC-kytkentä, jossa on 2 silmukkaa ja riittävästi vastuksia. Aseta tavoitteeksi jollekin vastukselle tietty jännitearvo, johon pyrit kyseistä

14 14 resistanssia muuttelemalla. Käytä parametrisimulointia ja jos törmäät tilanteeseen, että tavoitteeseen ei päästä, niin mieti miksi ja miten siihen voisi päästä. Huomaa, että piirto-ohjelmassa jännitteen voi piirtää potentiaalien erotuksena ihan jännitteen määritelmän mukaisesti. 7. Sähkösuureiden käyttö ohjausjärjestelmässä. Tätä tehdään niin pitkästi kuin ehditään. Laitteisto: Arduino UNO, potentiometri, ohmin vastus ja LED + koekytkentäalusta. Softa: Arduinon ohjelmisto on ladattavissa webistä: Arduino.cc, mutta labran koneilla softa on jo asennettuna. Kysymys: Millainen laite on monikierros-potentiometri? Syötetään DC-jännite 5V potikalle ja mitataan laitteen ottama virta. Arduinolla virta ei saa ylittää 20mA:n virtaa (tai 30mA, varmistus löytyy laitevalmistajan sivuilta). Mittaa myös jännitettä potikan eri napojen välillä ja mieti tilannetta jännitteen jaon kannalta. Kytkeminen Arduinoon: kts. Tee kytkentä ja testaa sen toimivuus mallikoodilla. Kirjaa sensorvalue-arvoja ylös eri syöttöjännitteen volttiarvoilla ja tee Excelissä kuvaaja: jännite sensoriarvon funktiona ja laita trendiviiva kuvaajaan näkyville. Näin saat muunnosyhtälön sensoriarvosta jännitteeksi. Jatkotehtävä: Tutustu koodiin ja muokkaa koodia siten, että saat toiminnallisuuksia aikaiseksi, esim. että LED on täysin päällä tai pois päältä tietystä syöttötilanteesta alkaen. Voit myös kokeilla ohjelmoida koodi siten, että Arduino mittaa jännitettä ja antaa sen sarjaportille voltteina ulos. Jos haluat tehdä tästä dataloggerin, voit katsoa ohjeen: ja tunnukset saa opettajalta, omat ei toimi tässä. Mietittäväksi: miten toteuttaisit tällä automaattisen pihavalo-ohjauksen, joka reagoi ulkovalaistukseen? Käytettävissä on LDR eli valaistuksesta riippuva vastus ja kiinteä vastus.

15 Mittauspöytäkirja, Vaihtovirtapiirit, työ nro 1: AC-kytkennän perusominaisuuksien mittaaminen Tekijät: Sukunimi1 Etunimi1, luokkatunnus1, selostusvastaava Sukunimi2 Etunimi2, luokkatunnus2 Sukunimi3 Etunimi3, luokkatunnus3 Kytkentä: (piirros), jossa komponenttiarvot mitattuna yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter: R1= 400 ohm U0= (tehollisarvo) R2= 600 ohm syöttöjännitteen taajuus f = Hz (Jännitelähteen xxx näyttämä) C= RL= L= (Mitattuna RLC-mittarilla tyyppi?) Dokumentointia Mitataan rakennetun kytkennän jännitteet ja virrat yleismittarilla Fluke 89IV True RMS Multimeter U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz. Oskilloskoopilla (merkki, tyyppi?) mitatut potentiaalit (mitattu sinifunktion huipusta huippuun kursorien avulla): V(+) = V(R1:n ja C:n väli) = Oskilloskoopilla matematiikkavalikosta potentiaalierona saadut komponenttien jännitteet (Upp-arvot): U(R1) = xxx U(R2) = yyy U(kela) = zzz TÄTÄ VASTAAVAN PÖYTÄKIRJAN OPISKELIJA LAATII JOS VALMISTA POHJAA EI OHJEISSA OLE MUISTA LOPUKSI OTTAA OPETTAJAN KUITTAUS PÖYTÄKIRJAAN: PVM Open Nimmari

16 16 Sähköoppiin liittyviä demoja, jotta saadaan ilmiöt havainnollisiksi Sähköoppiin liittyviä perusilmiöitä ja perusasioita voi kertailla linkillä (magnetismiin saakka): Pääsivu, jolta löytää hyviä sähköopin demoja on esim: Ohmin lain ja virrankulun havainnollistaminen: Interaktiivinen vastusverkon virtakäyttäytymis-demo: -Tehtävä: selvitä syöttöjännitteen suuruus myös sopivasti vipuja kääntämällä ja Ohmin lakia käyttämällä. Oikea tulos näkyy toki teksteissä Kytkentöjä voi demota luokassa ja kokeilla itse esimerkiksi linkillä: -Valitset vain Run Now ja testaat perus-dc-kytkennän käyttäytymistä!!! OPISKELIJA: JOS PERUSASIAT ON HUKASSA NIIN LEIKI TÄLLÄ TYÖKALULLA HYVÄNLAINEN TOVI!!! Nämä ja muutama muu linkki esitellään myös jatkokurssissa Mikäli haluat jo etukäteen kurkata tulevaisuuteen; AC-juttuja löytyy täältä: AC-perusteita ja demoja löytyy osoitteessa: -Katsotaan demoja järjestyksessä havainnollisia kuvia pyörivistä osoittimista ja R, C ja L- käyttäytymisiä AC-piirissä. -Kun impedanssi on käyty läpi, aloitetaan laskemisen harjoittelu Opastusvideo Orcad-simulointiohjelman käyttöön (Kiitokset, Pekka Jokikokko, vinkistä):

17 17 Harjoituksia Varaus, virta ja kytkentäkaavio (1. ja 2. tunti) 1. Selvitä mitä sähkövirta on. Katso havainnollistus linkin avulla. 2. Linkin mukaan AA-sauvapariston varaus voi olla 2600mAh ja jännite tunnetusti 1,5V. Kuinka kauan paristosta voi ottaa 0,3A:n virtaa (tyypillinen suuruusluokka esim. autostereolle ja pienelle polttimolle)? 3. Eräässä akussa on varausta 60Ah ( %20ja%20pakettiautot%20-%20datasheet.pdf ). Mikä on starttimoottorin ottama keskimääräinen virta, kun tällä akulla kestää startata 10min, jonka jälkeen akku on tyhjä. 4. Selvitä esim. linkistä piirrosmerkit jännitelähteelle, paristolle, vastukselle, kondensaattorille, sulakkeelle, polttimolle, kytkimelle, kelalle ja diodille. 5. Vertaile näköiskuvaa ja kytkentäkaavio-näkymää osoitteessa 6. Tee ym. linkissä sarjakytkentä: Lamppu-kytkin-vastus-paristo-lamppu ja laita jännitemittari ja virtamittari kytkentään mukaan. Kokeile liittää virtamittari pariston napoihin ja selitä ilmiö. Jännite, potentiaali, resistanssi (3. ja 4. tunti) 7. Selitä resistanssin vaikutus sähkövirran kulkuun. Havainnollistus on mm. linkissä 8. Tutustu virran kulkusuuntaan ja jännitteeseen linkissä rakentamallasi mittaustapahtumalla. 9. Mitä eroa on jännite- ja virtamittaus kytkennöillä, kun käytetään yleismittaria? 10. Tutustutaan jännitteisiin, virtoihin ja potentiaaleihin Orcad-ohjelman avulla. Opettaja piirtää ja simuloi kytkennän luokassa ja selittää sen. Samalla tutustutaan jännitelähteen sisäresistanssiin. 11. Tutustu Ohmin lakiin aiemmin annettujen linkkien avulla. Miten virta käyttäytyy rinnankytkennässä eri haaroissa? Miten jännite käyttäytyy rinnankytkennässä? Miten jännite käyttäytyy sarjakytkennässä? 12. Mikä on jännitteen ja potentiaalin ero? Mittalaitteet ja sähkölasku (5. ja 6. tunti) 13. Mitä eroa on AC ja DC-jännitteellä? Mitä jännitteitä/virtoja asunnoista löytyy? 14. Mitä mitataan oskilloskoopilla? 15. Mitä tarkoittaa yhtälö P = U * I? 16. Miten tehosta voidaan laskea käytetty energia? 17. Jos mahdollista, hanki käsiisi pienkuluttajan sähkölasku ja selvitä siinä näkyviä suureita ja niiden merkityksiä. Mistä sähkölasku koostuu?

18 Jos 100km:n ajaminen sähköautolla edellyttää 8 tunnin lataamista 10A:n virralla, kumpi on edullisempaa: sähköllä ajaminen vai 7 litraa/100km kuluttava bensaauto? Käytännön jännitelähde ja sen ominaisuudet irrallaan ja käytössä (7. ja 8. tunti) Käydään läpi Excelin avulla, eli ATK-tilassa opetellen sekä jännitelähteen ominaisuuksia, että Excelin käyttöä. Harjoituslaskuja perus-suureiden osaamisen varmistamiseksi (9. ja 10. tunti) Lasketaan muutamalle vastusverkolle virrat, jännitteet ja potentiaalit. Myös siten, että syöttöjännite ei ole tunnettu, vaan tunnetulle vastukselle annetaan mitattu jännitteen arvo ja siitä lähdetään liikkeelle. Tämän jälkeen pitää hallita U, I ja V-laskut ja R kok -laskut. Teholaskuja ja 1. välikokeesta sopiminen (11. ja 12. tunti) Sovelletaan yhtälöä P=U*I perusluontoisilla harjoitustehtävillä: 19. Perustehtävä: laske kytkennän komponenttien ottamat tehot ja jännitelähteen syöttämä kokonaisteho. Kauanko jännitelähde kestää, jos se on 9V:n paristo (565mAh ) ja montako Joulea se antaa kaikkiaan ulos? (Tuloksia: P(V1) = 1,92W, P(R5) = 0,91W, P(R6) = 0,45W, P(R7) = 0,421W, P(R8) = 0,140W, E =18,31kJ) R5 9Vdc V1 20 R6 R R8 10

19 HAASTAVAMPI: Selvitä 2 ohmin vastuksen ottama teho. Kytkennän voit ratkaista kerrostamis-periaatteella laskemalla kummankin syöttöjännitteen aiheuttamat virtakomponentit erikseen ja summaamalla ne summat huomioiden. (Toinen vaihtoehto on tehdä yhtälöryhmä tuntemattomilla virroilla ja ratkaista se.) (Vastaus: 3,495W)

20 20

21 21 Orcad-ohjelmaan tutustuminen. Simuloidaan DC-kytkentä ja selvitetään kytkennän ominaisuudet. Avataan Orcad: Start-valikosta Capture CIS Lite edition Huom! Orcad-asennustiedosto on ladattavissa koulu verkossa: \\files\work\orcad Tehdään uusi projekti: File/New project älä käytä nimessä ääkkösiä ja valitse Analog aseta polku. Tehdään puhtaalta pöydältä, eli valinta:

22 22 Päästään piirtotilaan. P-kirjaimella pääset Place part -tilaan, jolla piirretään komponentteja, esim. vastuksia. Kirjoita komponentin nimi ja jos kirjastot ei ole valmiina, aseta kirjastot valitsemalla kaikki. Johtimet saat W -kirjaimella. Myös pikapainakkeilla saa valittua yleisimmät toiminnot. Jännitelähde on VDC -niminen komponentti ja maadoitus löytyy Place Ground-toiminnolla (pikavalinta: G ). Piirrä: R1 R Vdc V1 R5 R3 300 R Valitse Pspice /New simulation profile ja anna nimi ilman ääkkösiä

23 23 Simuloidaan bias point -valinnalla Pspice/Run käynnistää simuloinnin ja antaa monille virheilmoituksen: Node is floating tarkoittaa että navan potentiaali kelluu, eli maadoitus on pielessä. Tähän ratkaisuna on hieman bugin tuoksuinen temppu: asetetaan maadoituksen sisäisistä ominaisuuksista Name-arvoksi numero 0 ja kuitataan se enterillä

24 24 Uusintayritys tuottaa ilmoituksen no errors ja jos kytkentäsivulla painaa V-nappia, saa johtojen potentiaalit näkyville:

25 25 Myös virrat ja tehot on saatavilla kun vain valitsee. Seuraavaksi etsitään sellainen syöttöjännitteen arvo, että vastuksen R3 virraksi saadaan 12mA. Hyödynnetään tähän DC-sweep-toimintoa. Pspice / Edit simulation profile Simulointi avaa Probe -aliohjelman, joka näyttää vain mustaa taulua:

26 26 Trace / Add trace toiminnolla voidaan valita mitä ominaisuuksia halutaan katsoa. Valitaan vastuksen R3 virta: Kursori päälle ja kohdistetaan se haluttuun kohtaan. Jos haluat käyttää kiikarinkuva-hakutoimintoa, hakulauseet ovat muotoa search forward xvalue(15) tai search forward level(12m) Kuvassa virta on negatiivinen, koska virta tulee vastuksen 2-navasta sisään. (Numerointi ei edes näy kytkennässä). Kohdistuksen jälkeen kursorin paikka näkyy infolaatikossa: Ja dokumentoidaan haettu kohta merkkaamalla pikapainakkeella Mark Label. Otetaan kuva valkoisella pohjalla dokumenttiin: Window / Copy to clipboard/

27 27 Taustaruudukon voi laittaa pois jos kuva on dokumentoitu. ABC-painakkeella lisätty kommentit ja haetut kohdat merkittynä. Tämän jälkeen kuva on ctrl^v-painalluksella saatavissa dokumenttiin: 0mA HARJOITUSTEHTAVAN RATKAISU: VASTUKSEN R3 VIRTA SYOTTOJANNITTEEN FUNKTIONA -5mA -10mA Haettu kohta, jossa R3 saa virransuuruuden 12mA (20.400, m) -15mA -20mA -25mA -30mA 0V 5V 10V 15V 20V 25V 30V 35V 40V 45V 50V I(R3) V_V1

28 28 Tehtävä: Selvitä simuloimalla ja varmista laskemalla laitteen saama virta, jännite ja teho V2 230Vdc 1 R_johtimet 2 3 Laite: jos jännite olisi 230V, P=2kW (vastaa kilven merkintää) R_laite??? Tehtävä: etsi kuormalle parametrisimuloinnilla sellaine arvo, että sen teho on maksimissa. Katso tilannetta kuvaajasta, jossa vaaka-akselilla on kuorman resistanssi ja pystyakselilla kuorman teho (W). Vertaa tulosta jännitelähteen sisäresistanssiin, 5ohm. Selvitä kuorman teho sen ohmimäärän funktiona. Parametrisimulointi: kts. 9Vdc 2 V2 R7 Kuorma: R6 1k Millä kuorman ohmi-arvolla sen saama teho on maksimissa? 1 5

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Tekstikoe ja Ongelmanratkaisu HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Sähköopin mittauksia 1

Sähköopin mittauksia 1 Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin

Lisätiedot

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä 1 Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 2 Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset SMG-11 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t1 t1,

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

Taitaja2007/Elektroniikka

Taitaja2007/Elektroniikka 1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät

S Signaalit ja järjestelmät dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

PROBYTE GSM ALARM #6d

PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6d PROBYTE GSM ALARM #6 toimii GSM-hälyttimenä ja kaukoohjaimena. Soitto- tai SMS-hälytysviestien vastaanottajia voidaan hallita etäohjatusti. Ohjusrelettä voidaan ohjata SMS-viestillä.

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

Van der Polin yhtälö

Van der Polin yhtälö Van der Polin yhtälö RLC-virtapiirissä oleva vastus vaikuttaa varsin olennaisesti piirissä esiintyviin värähtelyilmiöihin. Kuitenkin aivan uuden elementin komponenttitekniikkaan toivat aikoinaan puolijohdediodeja

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015 1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Luku Ohmin laki

Luku Ohmin laki Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Harjoitus 5 / viikko 7

Harjoitus 5 / viikko 7 DEE-000 Piiianalyysi Hajoitus 5 / viikko 7 5. Laske solmupistemenetelmällä oheisen kuvan esittämän piiin jännite ja vita i. 0k ma k k k i ma Solmupistemenetelmää käytettäessä takasteltavan kytkennän jännitelähteet

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot