Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 8"

Transkriptio

1 Mittaustekniikan perusteet / luento 8 Signaali-kohinasuhteen parantaminen Häiriökysymyksistä myös oma kurssi: S Elektroniikan mittaukset ja häiriökysymykset Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista Häiriö voidaan poistaa esim. suojauksella tai suodatuksella Häiriö kytkeytyy usein mittauskohteeseen ulkopuolelta Vertaa: Kohinalla tarkoitetaan elektronisessa järjestelmässä spontaania fluktuaatiota, joka aiheutuu jonkin laitteen, komponentin tai materiaalin fysiikasta Luonnon aiheuttamat kkoshäiriöt 1000 V ylittyy vuosittain pienjänniteverkossa Maadoitus on keskeinen torjuntakeino Atmosfäärinen kohina Aurinko Magneettiset myrskyt Kohina Kuva: solar and heliospheric observatory via Helsingin Sanomat Voimakas magneettimyrsky iski maahan / HS Myrsky havaittiin ilmatieteen laitoksen Nurmijärven observatoriossa, missä magneettikenttää mittaavat laitteet rekisteröivät aamulla ennätyksellisen voimakkaan häiriön... Myrsky jatkuu voimakkaana ja illaksi on odotettavissa kirkkaita revontulia......vahinkoja sähköjärjestelmiin eivät magneettimyrskyt ole Suomessa aiheuttaneet sitten 1950-luvun. Kanadassa sen sijaan voimansiirtoverkot vaurioituivat Auringossa 6. maaliskuuta 1989 tapahtuneen voimakkaan purkauksen jälkeen. Tiistainen purkaus oli hieman voimakkaampi kuin vuonna 1989 tapahtunut...myrsky voi aiheuttaa kaikkialla maapallolla häiriöitä muun muassa radioliikenteeseen. Maata kiertävät satelliitit voivat myös vaurioitua.

2 Ihmisen aiheuttamat Tarkoituksella säteilevät laitteet Radiot, suurtaajuuskuumentimet etc. Kapeakaistaisia Häiriösäteilijät. Periodiset impulssit, kytkimien häiriöt, hakkurit ym. Laajakaistaisia Häiriöiden kytkeytyminen Sähkömagneettisen kentän kytkeytyminen Voidaan ratkaista Maxwellin yhtälöistä Ratkaisu on yleensä hyvin monimutkainen Yksinkertaistus: lähikenttä (dimensiot < λ) MG-kenttä keskinäisinduktanssi Sähkökenttä keskinäiskapasitanssi sein hyvä approksimaatio, koska valtaosa häiriöistä 1 MHz:n alapuolella (λ > 300 m) Kytkeytyminen johtumalla

3 Häiriöiden kytkeytyminen Suuri-impedanssisessa kentässä sähkökenttä dominoi: kytkeytyminen tapahtuu pääasiassa kapasitiivisesti Kapasitiivinen kytkeytyminen Pieni-impedanssisessa kentässä magneettikenttä dominoi: kytkeytyminen tapahtuu pääasiassa induktiivisesti Kytkeytymistapoja: Johdinten välillä (mittajohto ja verkkojohdin) Muuntajan käämien välisen kapasitanssin kautta Kytkentä on tyypillisesti ylipäästösuodatin Piirissä tapahtuu jännitteenjako keskinäiskapasitanssin ja piirin impedanssin (osin resistiivinen) välillä Suuret taajuudet kytkeytyvät helposti Kaukokentässä: E 377 Ω H Kapasitiivinen kytkeytyminen ra Lab Induktiivinen kytkeytyminen sä työs Virta aiheuttaa ympäristöönsä magneettikentän H Häiritsevä johdin H Lähetin C1 Kenttä kytkeytyy mittauspiirin johdinten muodostamaan virtasilmukkaan (mittausjohdot, maajohdot ) Vastaanotin RS Piirin koko pieni suhteessa aallonpituuteen CL RL h H C Verkko: 40Vrms MAA h = jωc1 H h πfrsc1h jω(c1 + C + CL ) + 1 Rs +1 RL Rs pieni Kytkeytymistä voidaan tarkastella keskinäisinduktanssin Lm avulla Häiriöjännite kytkeytyy sarjaan mitattavan jännitteen kanssa Suuret taajuudet kytkeytyvät helposti: =Lm di/dt = jωlmi (sin)

4 Labratyössä Induktiivinen kytkeytyminen Häiritsevä johdin Lähetin Vastaanotin R S I H H I H = πr C L R L h Sähkömagneettisen kentän kytkeytyminen Merkittävä radiotaajuuksilla Piirin mitat voivat olla aallonpituuden suuruusluokkaa johdot toimivat vastaanottoantenneina Vaimenee kaukokentässä kääntäen verrannollisena etäisyyteen (kaukokenttä: lähteen etäisyys >> häiriön aallonpituus) Verkko: 40V rms MAA Pinta-ala A Radiomasto r >> λ _ H _ E Häiriytyvä laite Antennivaikutus on voimakas, jos johtimen pituus on aallonpituuden neljäsosan moninkerta h = dφ dt h dh h µ 0 A (A pieni) h = µ 0 A = dt πr di dt Epälineaarisuuksien takia suuritaajuiset kentät voivat häiritä myös tasasähkömittauksia (tasasuuntautuminen) Maadoitus Kolme tapaa torjua häiriöitä 1. Estetään häiriöiden syntyminen. Katkaistaan häiriöiden etenemistie 3. Parannetaan häiriönsietoa Toimiva maadoitus on ensiarvoisen tärkeä Keinoja (esim.): Johdinten ja piirien järjestely Symmetrointi Suodatus, eri taajuuksien erottelu Modulaation käyttö Analogia-digitaalimuunnos Maadoituksen tehtävät: Tehdä laite turvalliseksi käyttäjälleen Tarjota sama maapotentiaali järjestelmän eri osille Estää laitteiden vaurioituminen vikatilanteissa Muuntamo Suurjänniteverkko maadoituselektrodi Talokeskus L N G Pistorasia vaihejohto 0-johto (neutral) suojamaa L N G ukkosenjohdatin antenniverkko puhelinverkko vesijohtoverkko viemäri talon metallirakenteet

5 Maadoitus Maadoitus Eri maadoitukset: suojamaa ja verkon 0-johdin Verkon 0-johdin on osa virtapiiriä ja tarjoaa paluutien kulutuskojeen virralle Suojamaa on normaalitilanteessa virraton Turvallinen reitti vikavirroille Molemmat on kytketty maapotentiaaliin Signaalimaa = Jännitteen referenssitaso eri laitteille (voi olla kelluva) Suureen arvo on verrannollinen poikkeamaan referenssitasosta Suojamaata käytetään usein signaalimaana Esimerkkejä: mittalaitteet, AV-laitteet... Johtimet epäideaalisia (resistanssia, induktanssia) absoluuttista referenssitasoa ei ole Maadoitustapoja (esim.) (piirielementtien kytkentä referenssipisteeseen) Sarjaankytketty maadoitus (yleensä huonoin vaihtoehto) Rinnankytketty maadoitus (puumaiset verkot) Monipistemaadoitus (suurilla taajuuksilla) Kuvat: ABB:n TTT-käsikirja Sarjaankytketty Rinnankytketty Maadoitus Maadoitus Maasilmukat Maasilmukka syntyy, kun järjestelmä on kytketty useammasta kuin yhdestä pisteestä maapotentiaaliin Seuraus: maapotentiaali (referenssitaso) järjestelmän eri osissa vaihtelee häiriö Syy: maajohtimien virrat resistanssi (induktanssi) = jännite Suuret silmukat induktiiviset virrat Suodattimien ym. synnyttämät kapasitiiviset virrat Eri maiden käyttö referensseinä Vanhat järjestelmät: yhdistetty suojamaa ja verkon 0-johdin (vaikea tapaus) I R S maasilmukka C L R L h

6 Maasilmukoiden katkaisu (esimerkkejä) Kuristin Maadoitus Eroitusmuuntaja Optoerotin Staattinen suoja Johdinten ja piirien järjestely Kapasitiivisesti kytkeytyvän häiriön pienentäminen Pienennetään johdinten välistä kapasitanssia Johtimien etäisyys ja suunta Metallikotelointi = sähköstaattinen suojaus Johdinten sijoitus lähelle maatasoa Kapasitiivisesti kytkeytyvää häiriötä voidaan pienentää käyttämällä mahdollisimman matalia impedanssitasoja Kuvat: ABB:n TTT-käsikirja Johdinten ja piirien järjestely Sähköstaattinen suojaus: maadoitettu metallikotelo, -häkki tai -punos, jonka sisällä johto, laite, laitteen osa tai kokonainen huone on (esim. koaksiaalikaapeli) Suojaa kapasitiiviselta kytkeytymiseltä (sekä sähkömagnettiselta kentältä) Esimerkki: muuntajan käämien välinen kapasitiivinen kytkeytyminen voidaan estää käämien välisellä maadoitetulla metallifoliolla (staattinen suoja) Johdinten ja piirien järjestely Induktiivisesti kytkeytyvän häiriön pienentäminen Pienennetään johdinten välistä induktanssia Vältetään pitkiä yhdensuuntaisia johdotuksia Signaalijohdot ja niihin liittyvät maadoitusjohdot (paluujohdot) vierekkäin Hyvin suojatut kaapelit Kierretyt parikaapelit Symmetrointi Tiivis metallinen laitekotelo

7 Symmetrointi Symmetrisessä kytkennässä Signaali välitetään + ja - kanavien jännite-erona (differential-mode) Vahvistuu erovahvistimessa Häiriö h kytkeytyy (pääosin) samalla tavoin yhteismuotoisena (common-mode) molempiin kanaviin Kumoutuu erovahvistimessa Signaali Epäsymmetrinen kytkentä h out=a (+h) Häiriö Huom: jännite-ero myös muuntajalla tms. Symmetrinen kytkentä + - h + - out =A ( ) Erovahvistin Symmetrointi Symmetrisen jännitteen vaimennusta kuvataan: CMR, eli yhteismuotoisen jännitteen vaimennus CMRR, eli yhteismuotoisen jännitteen vaimennussuhde Käytännön erovahvistimien vaimennus yhteismuotoiselle jännitteelle ei ole ääretön: CMRR= = A + A A A e y e e y Määritellään: y tai CMR = 1 A y CMR ja CMRR CMR ja CMRR pienenevät taajuuden kasvaessa Riittävän suuri yhteismuotoinen jännite kyllästää piirin Symmetrointi Mikäli mittapiirissä on epäsymmetriaa, muuttuu yhteismoutoinen jännite eromuotoiseksi ja järjestelmän CMRR ja CMR pienenevät Kuvat: Burr-Brown Suodatus Kohinan ja häiriöiden vaikutusta mittaukseen voidaan pienentää kaventamalla taajuuskaistaa Kohinajännitteen tai -virran tehollisarvo riippuu mittauksen kaistanleveydestä. Terminen kohina: Raekohina: Valkoinen kohina yleisesti: u n = 4kTRB I n Häiriöille kaistanleveysriippuvuus usein voimakkaampi. Häiriö voi olla kokonaan kaistan ulkopuolella Impulssihäiriö: û h = ei = A B B dc u n = A B=kaistanleveys B

8 Kohinattoman signaalin tehon P s ja kohinatehon P n suhde: P s SNR = 10log Pn [ db] tai signaalin tehollisarvon V RMS ja kohinan tehollisarvon e n suhde: V RMS SNR = 0log en [ db] Suodatus Muistin virkistykseksi: signaali-kohinasuhde Signaali-kohinasuhdetta laskettaessa sisällytetään kohinaan usein kaikki ei-toivottu signaali - myös häiriöt Suodatus Menetelmiä signaali-kohinasuhteen parantamiseksi: Aktiiviset ja passiiviset suotimet Rajoituksena ajan ja ympäristön vaikutus komponenttiarvoihin. Keskiarvoistus Jaksolliset signaalit, tehdään digitaalisesti. Korrelaatiotekniikka Jaksolliset signaalit, tehdään digitaalisesti. Vaiheherkkä ilmaisu, lock-in vahvistin Signaalin modulointi Suotimen kaistanleveys ei voi olla signaalin kaistanleveyttä pienempi. Keskiarvoistus Mittaus mahdollista toistaa (tai mitattava ilmiö on luonteeltaan toistuva) signaali-kohinasuhdetta voi parantaa keskiarvoistamalla Esimerkki: Multichannel scaler Muistiavaruus jonne voidaan tallentaa (esim. 3 bit) lukuja Muistipaikkaan tallennetaan pulssien lukumäärä (= laskuri) Aktiivista muistipaikkaa voidaan vaihtaa askelittain tai ulkopuolisella osoituksella (esim. ajan funktiona) Esimerkki signaalista: suuri määrä satunnaisia kohinapulsseja n k joiden joukossa signaalipulsseja n s (n s << n k ) Keskiarvoistus Signaali-kohinasuhde Pulsseja kerätään usean toiston aikana Signaalipulssit kertyvät samoihin muistipaikkoihin jokaisen toiston aikana Kohinapulssit kertyvät kaikkiin muistipaikkoihin Signaalin havaitsemisen kannalta kohinapulssien kokonaismäärällä ei ole merkitystä: signaali-kohinasuhde määräytyy kohinapulssien lukumäärän hajonnasta keskiarvonsa ympärillä Eli: signaali n s t, kohina n k t signaali-kohinasuhde paranee t -riippuvasti keskiarvoistusajan funktiona

9 Keskiarvoistus Keskiarvoistus Mössbauerresonanssi Co 57:n lähettämän gammasäteilyn absorptio Fe 57 kalvossa n s = 0.1 n k = 0.4 Kaistanleveys Keskiarvoistettaessa aika t on mittauksen kaistanleveys karkeasti f=1/t Vertaa: sinisignaalin keskiarvoistus Signaali-kohinasuhde Kohinan tehotiheys = p k [W/Hz] Signaalin teho = P s Signaali-kohinasuhde = 10log(P s t/p n ) amplitudille saadaan t -riippuus (kuten edellä) Modulointi Modulointi Häiriöt ja kohina eivät ole jakautuneet tasaisesti eri taajuuksille 1/f-kohina Suurin osa häiriöistä alle 1 MHz:n taajuuksilla Häiriöiden ja kohinan vuoksi AC-signaalin amplitudin pieni muutos on paljon helpompi mitata, kuin DC-signaalin tason pieni muutos. Tämän vuoksi monissa mittauksissa käytetään moduloituja signaaleja Moduloimalla mittaus siirretään esim. DC:ltä korkeammille taajuuksille

10 Lock-in -vahvistin Vaiheherkkä ilmaisu on eräs kokeellisen fysiikan tärkeimmistä mittausmenetelmistä. Lock-in vahvistin siirtää mittauksen suuremmille taajuuksille moduloimalla Kaistanleveys on mahdollista valita hyvin pieneksi. Kaistanleveys voi olla esim. 1 mhz. Signaali-kohinasuhde paranee Häiriöiden vaikutus pienenee Mahdollistaa nv-tasoisten signaalien mittauksen, sekä mittaukset kohinaisissa ympäristöissä. Lock-in -vahvistin Miksi käyttää lock-in vahvistinta? Esimerkki: mitataan 10 nv RMS / 10 khz siniaaltoa Vahvistus 1000 signaali: nv = 10 µv Tavallinen mittausvahvistin: Kohina 5 nv/ Hz, kaistanleveys 100 khz kohina: nv/ Hz (100 khz) = 1.6 mv Sama mittausvahvistin + hyvä suodatin: Kaistanleveys 100 Hz kohina: nv/ Hz (100 Hz) = 50 µv Lock-in vahvistin: Kaistanleveys esim. 10 mhz, vahvistus ja kohina kuten ed. kohina: nv/ Hz (0.01 Hz) = 0.5 µv signaali-kohinasuhde: 6 db Lock-in -vahvistin Sekoitin (mikseri) Oskillaattori Vaiheensiirto (viive) φ Sekoitin Alipäästösuodin lostulo Sekoitin muuttaa signaalin taajuuden siten, että signaalin informaatio säilyy Perustapaus: analoginen kertoja Moduloitu valonlähde (LED) Mittaus Anturi (fotodiodi) sin( ω 1 t) sekoitin sin( ω t + ϕ ) sin( ω t) sin( ω t + ϕ) = 1 1 [ cos( ω t ω t ϕ) cos( ω t + ω t + ϕ) ] 1 Erotaajuus 1 Summataajuus Sekoitin on epälineaarinen komponentti Digitaalisissa lock-in vahvistimissa signaali näytteistetään ja tulo lasketaan prosessorilla

11 Lock-in -vahvistimen toiminta Sigaalit: Modulointisignaali ja referenssisignaali samalla taajuudella u = sin( ωt) u = sin( ω t + ϕ ) m m r Näiden tulo kertojalla: Erikoistapaus, koska molemmat samalla taajuudella m r um ur = ( cos( ϕ ) cos(ω t + ϕ) ) Alipäästösuodatus: Poistetaan toinen harmoninen (+ korkeammat harmoniset) m r u m ur = cos( ϕ ) =Vaiheherkän ilmaisun perusyhtälö r Säädettävä vaihe-ero Vaihe-erosta riippuva DC-termi Lock-in -vahvistimen toiminta Mitä lock-in vahvistin mittaa? Lock-in vahvistin kertoo sisääntulevan signaalin (mahdollisiman) puhtaalla siniaallolla Alipäästösuodatin keskiarvoistaa tuloksen Eri taajuuksilla olevat sinisignaalit ovat toisiinsa nähden ortogonaalisia kahden siniaallon tulon keskiarvo ( lim ) on nolla, elleivät t signaalit ole tasan samalla taajuudella Eli: lock-in vahvistimen DC-ulostulo on verrannollinen sisääntulevan signaalin siihen komponenttiin, jonka taajuus on lukittu referenssitaajuudelle Alipäästösuodattimen leveys vaikuttaa mittaukseen (kohina, signaalin muutosnopeus, lähellä olevat signaalit) Lock-in -vahvistimen signaalit Lock-in -vahvistimen signaalit Vaiheensiirto (viive) Sekoitin Alipäästösuodin Vaiheensiirto (viive) Sekoitin Alipäästösuodin Oskillaattori φ lostulo Oskillaattori φ lostulo 0,5 0,5 Moduloitu valonlähde (LED) Mittaus Anturi (fotodiodi) 0,4 0,3 0, 0,1 0,0-0,1 Moduloitu valonlähde (LED) Mittaus Anturi (fotodiodi) 0,4 0,3 0, 0,1 0,0-0,1 DC-signaali Aika [s] Aika [s] Aika [s] Aika [s] Aika [s] Taajuus [Hz] Taajuus [Hz] Taajuus [Hz]

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä EMC:n perusteet EMC:n määritelmä Järjestelmän tai laitteen kyky toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään tuottamatta muille laitteille tai järjestelmille niille sietämätöntä häiriötä tässä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti

S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti 15.12.06/Kärhä Merkitse vastauspaperiin laboratoriotöiden suoritusvuosi. 1. Ohessa on 12 väittämää antureista. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Oikeasta

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

Häiriökysymykset. Häiriöt mittauksissa. Teknillinen korkeakoulu Mittaustekniikan laboratorio. Esa Häkkinen Kim Fallström Atte Haapalinna Petri Kärhä

Häiriökysymykset. Häiriöt mittauksissa. Teknillinen korkeakoulu Mittaustekniikan laboratorio. Esa Häkkinen Kim Fallström Atte Haapalinna Petri Kärhä Teknillinen korkeakoulu Mittaustekniikan laboratorio Espoo 999 Häiriökysymykset Häiriöt mittauksissa Esa Häkkinen Kim Fallström tte Haapalinna Petri Kärhä Kytkin a) b) Kulutuslaite S Maa lmastolliset ylijännitteet

Lisätiedot

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt

Johtuvat häiriöt. eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Johtuvat häiriöt eli galvaanisesti kytkeytyvät häiriöt Tavoitteet Osaa selittää johtuvan häiriön synnyn ja kytkeytymismekanismin Tuntee maadoitukseen liittyviä keskeisiä käytäntöjä Tunnistaa yhteis-ja

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Maadoitus. Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva

Maadoitus. Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva Laitesuunnittelu 2007: Maadoitus 1/47 Käsitteitä Maadoitus Maadoitusta tarvitaan kaikissa elektronisissa laitteissa. Maadoitus voi olla muuhun elektroniikkaan nähden yhdistetty eristetty kelluva Maadoitus

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

EMC -häiröiden vähentäminen FARA - mittauksessa Arto Korpisalo

EMC -häiröiden vähentäminen FARA - mittauksessa Arto Korpisalo ESY / Merigeologia ja geofysiikka Q15/2007/12 18.6.2007 Espoo EMC -häiröiden vähentäminen FARA - mittauksessa Arto Korpisalo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 14.06.2007 Tekijät

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS

6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS 6.YLIJÄNNITE- JA HÄIRIÖSUOJAUS 6.1. Eristyskoordinaatio Yleistä Eristyskoordinaatiolla tarkoitetaan laitteiden jännitelujuuden valintaa ja soveltamista suhteessa verkossa esiintyviin ylijännitteisiin ja

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Tyyppi EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 X. Tyypin valinta

Energian hallinta. Energiamittari. Tyyppi EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 X. Tyypin valinta Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM23 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Luokka 2 (kvarh) EN62053-23 mukaan Tarkkuus ±0.5 lukemasta (virta/jännite) Energiamittari

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti 15.12.06 / Kärhä Tehtävät 1-2 käsittelevät luentoja ja ne hyvitetään vuoden 2006 luentokuulustelupisteiden perusteella. Tehtävät 3-5 käsittelevät laboratoriotöitä

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari.

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5 Perusmittalaitteet 3 Yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Kahta perustyyppiä: Analogimittari Kiertokäämimittari Ei enää juurikaan käytössä

Lisätiedot

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin 5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin

Lisätiedot

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus

ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus OAMK / Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖOHJE Tietoliikennelaboratoriotyö Versio 1.0 21.12.2005 ESD-mittauksia 1. Työn tarkoitus Työn tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ESD-suojaukseen, ESD-häiriöihin

Lisätiedot

EMC periaatteet ja käytäntö

EMC periaatteet ja käytäntö 1 EMC periaatteet ja käytäntö, prof. Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja Tietoliikennetekniikan osasto Sovelletun elektroniikan laboratorio Kurssin ohjelma 2 EMC-seikkojen huomioonotto suunnittelutyössä

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008 Antennin impedanssi Antennin sy ö ttö impedanssi on se impedanssi, jolla antenni näk y y sen sy öttöpisteisiin. S y öttöimpedanssiin v aik u ttav at k aik k i antennin läh istöllä olev at rak enteet ja

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti

Lisätiedot

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Käyttöohje HT32 L A T I T H t h g ir y p o C A I 0 2 0 5 e R e l e s a E 1 N. 1 0-0 3 0 / 2 / 6 0 0 5

Käyttöohje HT32 L A T I T H t h g ir y p o C A I 0 2 0 5 e R e l e s a E 1 N. 1 0-0 3 0 / 2 / 6 0 0 5 Käyttöohje HT32 Copyright HT ITALIA 2005 Release EN 1.01-03/06/2005 Sisältö: 1. TURVAOHJEITA...2 1.1. Ennen käyttöä...2 1.2. Mittauksen aikana...2 1.3. Mittauksen jälkeen...3 1.4. Ylijänniteluokat...4

Lisätiedot

Häiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009

Häiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriöt ja mittaaminen OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot