Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti.
|
|
- Ritva Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuorovesivoima Toisen taivaankappaleen painovoima vaikuttaa kappaleen eri kohtiin eri tavoin. Ero havaitaan vuorovesivoimana, joka aiheuttaa esimerkiksi Maan merien vuorovesipullistumat. Tähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti. Vuorovesivoima on oleellisesti painovoiman gradientti, joten se riippuvuus etäisyydestä on 1/r 3.
2 Kuun aiheuttamat vuorovesipullistumat kiertyvät kitkan vuoksi Kuun edelle. Kitka jarruttaa Maan pyörimistä, minkä vuoksi vuorokauden pituus kasvaa noin 2 millisekuntia vuodessa. Jotta atomikelloilla mitattava UTC-aika pysyisi synkronissa Maan pyörimisen kanssa, aikaan joudutaan lisäämään karkaussekunteja. Pullistumat vaikuttavat Kuuhun voimalla, jolla on pieni Kuun radan suuntainen komponentti. Sen seurauksena Maan pyörimismäärää siirtyy Kuun rataliikkeeseen ja Kuu etääntyy Maasta noin 3 cm vuodessa. (Kuvassa punainen on vuorovesipullistumien aiheuttama resultanttivoima ja keltainen radan suuntainen komponentti.)
3 Terminen vuorovesi Aurinko lämmittää ilmaa yhdellä pallonpuoliskolla, jolloin se laajenee ja kohoaa ylemmäs. Vaihtelun amplitudi riippuu ilman tiheydestä ja kasvaa siten eksponentiaalisesti korkeuden funktiona. Maapallolla havaittu 24 jakson lisäksi myös 12, 8 ja 6 tunnin jaksollisuutta.
4 Maankaltaiset planeetat Merkurius Maasta katsoen Merkurius voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Pyöriminen. Vielä 1960-luvun alussa oletettiin, että Merkurius kääntää aina saman puolen Aurinkoon päin. Radiohavainnot kuitenkin antoivat pimeän puolen lämpötilaksi runsaat 100 K vaikka sen olisi pitänyt olla lähellä absoluuttista nollapistettä. Tutkan avulla saatiin lopulta määritetyksi Merkuriuksen pyörimisnopeus 1960-luvun puolivälissä. Merkuriuksen kiertoaika Auringon ympäri on 88 vuorokautta ja pyörähdysaika on lukkiutunut niin, että se on tasan 2/3 kiertoajasta eli 58.6 vuorokautta. Niinpä joka toinen kerta esimerkiksi periheliin tullessaan planeetta kääntää saman puolen Aurinkoon päin. Koska Merkuriuksen pyörähdysaika on τ = 58.6 d ja kiertoaika P = d, vuorokauden pituudeksi saadaan τ = 176 d eli kaksi Merkuriuksen vuotta. Tämä on pitempi kuin millään muulla aurinkokuntamme planeetalla.
5 Rataellipsin ulkopuolella on Merkuriuksen asento kuvattuna ensimmäisen kierroksen aikana, ellipsin sisäpuolella toisella kierroksella. Kahden kierroksen jälkeen planeetta on pyörähtänyt kolmesti akselinsa ympäri ja on samassa asennossa kuin alkutilanteessa
6 Rata. Merkuriuksen radan isoakselin puolikas on AU ja eksentrisyys Niinpä lähimmillään Aurinkoa Merkurius on vain 0.31 AU:n päässä ja kauimmillaan 0.47 AU:n etäisyydellä. Radan suuri eksentrisyys vaikuttaa myös pinnan lämpötilaan: perihelissä suoraan Auringon alla olevan kohdan lämpötila on lähes 700 K kun taas aphelissa vastaavassa paikassa on sata astetta viileämpää. Radan periheli kiertyy 5600 kaarisekuntia vuosisadassa kevättasauspisteeseen nähden. Kun tästä vähennetään Maan prekessiosta johtuva tasauspisteiden kiertymä 5025 ja Newtonin mekaniikan mukaiset muiden planeettojen aiheuttamat häiriöt 532, jäljelle jää vielä pieni ylimääräinen kiertymä, joka on 43 vuosisadassa. Yleinen suhteellisuusteoria selittää ylimääräisen kiertymän.
7 Ensimmäinen Merkuriusta tutkinut luotain oli Yhdysvaltain Mariner 10, joka lensi kolme kertaa planeetan ohi, maalis- ja syyskuussa 1974 ja maaliskuussa Mariner 10:n kiertoaika oli täsmälleen kaksi kertaa Merkuriuksen kiertoaika. Niinpä kahden peräkkäisen kohtaamisen välillä Merkurius oli ehtinyt pyörähtää akselinsa ympäri kolme kertaa, joten jokaisen ohilennon aikana sama puoli planeetasta oli valaistuna. a) b)
8 Vasta vuonna 2004 lähetetty Messenger sai kuvia myös toisesta puoliskosta. Vaaleat säteet lähtevät kraatterista, joka on ilmeisesti syntynyt suhteellisen äskettäin.
9 Pinta. Merkurius on kauttaaltaan kraatterien peittämä. Kraatterit ovat enimmäkseen 3 4 miljardia vuotta vanhoja, joten Merkuriuksessa ei ole tänä aikana tapahtunut pinnan sulamista, mannerliikuntoja tai tulivuoritoimintaa. Merkuriuksessa on myös Kuun ympyrämäisten merien kaltaisia muodostumia, joissa kraatterien määrä on vähäisempi kuin ympäröivillä alueilla. Ne ovat syntyneet suurempien asteroidien tai meteoroidien iskuista, joiden osumakuoppiin on planeetan sisältä tihkunut laavaa. Suuria Kuun merien kaltaisia alueita Merkuriuksessa ei kuitenkaan ole.
10 Rakenne. Rakenne lienee samantapainen kuin Maalla, mutta ytimen koko on huomattavasti suurempi, jopa 75 % planeetan säteestä. Vaipan paksuus on vain km ja kuoren km. Aurinko synnyttää Merkuriukseen voimakkaan vuorovesi-ilmiön, jonka pääjaksot ovat 44 ja 88 vuorokautta. On laskettu, että pinnan pystysuora liike ekvaattorin lähellä olisi parin metrin luokkaa (Maassa noin 30 cm). Merkuriuksella on heikko magneettikenttä, jonka voimakkuus on noin 1 % Maan magneettikentn voimakkuudesta. Magneettikentän syntyä ei tunneta, mutta on oletettu että osan planeetan ytimestä täytyy edelleen olla sula.
11 Venus Venus voi tulla alle 42 miljoonan kilometrin päähän Maasta, lähemmäksi kuin miikään muu planeetta. Venus näkyy vain aamu- tai iltataivaalla, mutta se voi etääntyä noin 47 päähän Auringosta. Näkyvissä ollessaan Venus on taivaan kirkkain kohde Auringon ja Kuun jälkeen. Kirkkaimmillaan Venus on noin 35 vuorokautta alakonjunktion molemmin puolin; tuolloin pinnasta nähdään valaistuna alle 1/3. Venuksen voi nähdä myös päivällä, jos osaa katsoa juuri oikeaan suuntaan. Lähinnä Maata Venus näkyy yli kaariminuutin suuruisessa kulmassa, joten sirpin muodon voi periaatteessa nähdä jopa prismakiikarilla.
12 Ensimmäinen Venuksen ohi lentänyt luotain oli Yhdysvaltain Mariner 2 (1962). Viisi vuotta myöhemmin Neuvostoliiton Venera 4 -luotain lähetti ensimmäiset tiedot pilvien alapuolelta ja vuonna 1975 Venera 9 ja 10 lähettivät ensimmäiset kuvat Venuksen pinnalta. Vuonna 1980 valmistui Yhdysvaltain Pioneer Venus 1 -luotaimen puolentoista vuoden kartoitustyön tuloksena koko planeetan kattava tutkakartta. Vuosina Venera 15 ja 16 kartoittivat planeetan pohjoista pallonpuoliskoa ja 90-luvun alussa Yhdysvaltain Magellanin tutkakartan avulla päästiin parhaimmillaan jo 100 metrin erotuskykyyn ja 30 metrin tarkkuuteen korkeudessa.
13 Pyöriminen. Pilvipeitteen vuoksi itse planeetan pyörimistä ei voi nähdä. Vuonna 1962 tutkahavaintojen avulla planeetan pyörähdysajaksi mitattiin 243 vuorokautta retrogradiseen suuntaan. Syytä erikoiseen pyörimiseen ei tunneta. Mahdollinen aiheuttaja on suuren kappaleen törmäys. Lämpötila. Radiosäteilyn avulla on saatu selville pinnan lämpötila, sillä radioaallot tulevat planeetan pinnalta saakka. Venuksen pinnan lämpötila on noin 750 K ja ilmanpaine 90 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla.
14 Pinta. Venuksen pintaa hallitsevat tasangot ja laavan peittämät alavat alueet, joita on yhteensä 90 % planeetan pinta-alasta. Suurin yhtenäinen ylänköalue on Venuksen ekvaattorin lähellä oleva Aphrodite Terra, joka on likimain Etelä-Amerikan kokoinen. Toinen suurehko ylänkö on noin 70 pohjoista leveyttä oleva Ishtar Terra, jossa on myös Venuksen korkein vuori, 12 km keskikorkeuden yläpuolelle nouseva Maxwell Montes.
15 Venuksessa on yli 1500 suurempaa tulivuorta tai vulkaanista muodostelmaa, enemmän kuin muilla aurinkokunnan kappaleilla. Pieniä vulkaanisia muodostelmia saattaa olla miljoonittain. Aktiivisia tulivuoria ei tunneta, mutta atmosfäärin rikkidioksidipitoisuuden suuret vaihtelut voivat merkitä, että osa tulivuorista on edelleen aktiivisia. Korkean lämpötilan ja poikkeavan koostumuksensa takia Venuksen laavavirrat ovat Maan laavaan verrattuna hyvin juoksevia; ne voivat muodostaa pitkiä joenuoman kaltaisia kanaaleita tai peittää laajoja alueita alleen.
16 Koronat ovat jopa muutaman sadan kilometrin läpimittaisia pyöreitä sisäkkäisten rengasvuorten ympäröimiä muodostelmia. Ne lienevät esimerkkejä pienestä paikallisesta kuumasta kuplasta. Aluksi pinta on pullistunut ja laajentunut, mutta kun ylöspäin nouseva virtaus päättyy, pinta laskee jolloin kuplan reunalle syntyy rengasvuorten sarja.
17 Maapallon mannerlaattojen liikkeisiin verrattavia ilmiöitä ei Venuksessa ole. Koska sisältä virtaava lämpö ei pääse vapautumaan kuten maapallolla, kuori kuumenee, kunnes se kriittisen lämpötilan saavutettuaan romahtaa ja uusiutuu lähes koko planeetan laajuudelta sadassa miljoonassa vuodessa. Edellisen kerran tämä on tapahtunut noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Venuksen sisäisen rakenteen oletetaan olevan samantapainen kuin Maalla. Planeetat ovat kooltaan ja massaltaan lähes identtisiä ja lisäksi ne ovat syntyneet lähes samalla alueella, joten niiden koostumuksetkin lienevät samat.
18 Ilmakehä Venuksen pintaa peittää paksu pilvikerros. Maapallolta nähtynä Venus on piirteetön, haalean keltainen kiekko. Päivänpuolelle pilvien läpi tulee pinnalle valoa noin 1 % planeetalle lankeavasta valosta. Valo on pilvien ja hiilidioksidin läpi kuljettuaan punaista. Näkyvyys pinnalla on jopa useita kilometrejä ja tiheimmissäkin pilvikerroksissa satoja metrejä. Pilvet ovat siis suhteellisen harvaa ainetta. Pilvet koostuvat pääasiassa rikkihapon ja veden seoksesta. Tihein pilvikerros on noin 50 kilometrin korkeudella pinnasta ja sen paksuus on vain noin 2 3 km. Sen yläpuolella on pari utumaista kerrosta, jotka muodostavat maapallolta näkyvän pinnan. Ylimpien kerrosten liikkeitä hallitsee Auringon lämpö, joka saa ilmakehän yläkerrokset virtaamaan nopeasti. Niiden kiertoaika planeetan ympäri on vain noin 4 Maan vuorokautta. Pilvien virtauskuviot tulevat näkyviin ultraviolettivalokuvissa. Venuksen atmosfääri on syynä myös planeetan korkeaan lämpötilaan, vaikka pilvistä heijastuu suoraan takaisin yli 75 % planeetalle lankeavasta säteilystä ja noin 20 % absorboituu pilvikerroksiin. Hiilidioksidi ja pilvikerrokset estävät tehokkaasti lämpösäteilyn poistumisen, joten pinnan lämpötila saavuttaa tasapainon vasta 750 kelvinin lämpötilassa. Maasta poiketen Venuksessa ei ole juuri lainkaan vettä. Esimerkiksi atmosfäärissä on vettä miljoonasosa Maan ilmakehään verrattuna. Eräänä mahdollisuutena on, että vesihöyry on atmosfäärin yläosassa hajonnut ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Sittemmin vety on karannut avaruuteen.
19 Maa ja Kuu Kolmas planeetta Auringosta lukien on Maa. Maa ja Kuu muodostavat erikoisen parin, lähes kaksoisplaneetan, sillä Kuu on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokuntamme kuista kääpiöplaneetta Pluton kuuta Charonia lukuunottamatta. Lisäksi Maa on ainoa kappale, jolla tiedetään olevan jonkinlaista elämää. Maan rakennetta on käsitelty jo aikaisemmin. Hieman lisää tulee eksoplaneettojen elämän yhteydessä.
20 Kuu Jo paljain silmin Kuun pinnalla näkyy tummempia ja vaaleampia alueita. Edellisiä kutsutaan historiallisista syistä meriksi, jälkimmäisiä mantereiksi. Näillä ei kuitenkaan ole mitään yhteistä maapallon vastaavien muodostelmien kanssa, sillä Kuussa ei ole vettä. Tummien alueiden nimistö on luonnonilmiöiden ja mielentilojen mukaan nimettyjä vesistöjä. Vuoristot on nimetty Maan vuoristojen mukaan. Kiikarillakin näkyy lukuisia kraattereita. Kraattereille on annettu tunnettujen henkilöiden nimiä. Kraatterit ovat syntyneet meteoriittien törmätessä Kuun pintaan. Ilmakehän ja pinnan aktiivisuuden puuttuessa kraatterit ovat säilyneet vuosimiljardien ajan. Ainoatakaan tulivuoren kraatteria ei Kuusta ole tavattu.
21 Grimaldi Aristarchus Copernicus Kepler SINUS RORIS SINUS IRIDUM Timocharis Eratosthenes Plato MARE IMBRIUM Archimedes Autolycus Herschel MARE FRIGORIS Vallis Alpina M. ALPES M. APENNINES Aristillus MARE SINUS VAPORUM AESTUUM SINUS MEDII M. CAUCASUS Aristoteles Hercules Eudoxus MARE SERENITATIS Manilius Hipparchus Agrippa LACUS SOMNIORUM Plinius Atlas Posidonius MARE TRANQUILLITATIS MARE CRISIUM MARE FECUNDI- DATIS Langrenus OCEANUS PROCELLARUM Bullialdus MARE HUMORUM Ptolemaeus Alphonsus Alpetragius MARE NUBIUM Rupes recta Regiomontanus Lexell Tycho Arzachel Purbach Theophilus Albategnius Cyrillus Werner Piccolomini Aliacensis Walter M. ALTAI Maurolycus MARE NECTARIS Fracastorius Petavius Longomontanus Maginus Clavius
22 Kuun maahan päin oleva puoli on eri näköinen kuin toinen puolisko. Maahan näkyvällä puolella olevat suuret merialueet puuttuvat lähes tyystin toiselta puolelta. Ensimmäiset kuvat Kuun takapuolelta lähetti NL:n Luna3 lokakuussa 1959.
23 Kuuta kiertävien satelliittien ratoja tutkimalla on havaittu merien kohdalla ylimääräisiä massakeskittymiä, maskoneita. Ne ovat basalttilaattoja, jotka ovat syntyneet kun suureen törmäyskraatteriin on Kuun sisältä tihkunut laavaa, joka sitten on jähmettynyt. Kuun synnyn jälkeiset puoli miljardia vuotta Kuu oli voimakkaan meteoriittipommituksen kohteena. Noin neljä miljardia vuotta sitten syntyivät suurten meteoriittien iskuista meret, jotka sittemmin seuraavan miljardin vuoden kuluessa täyttyivät laavalla. Viimeiset kolme miljardia vuotta on Kuun pinta ollut rauhallinen ja lähes muuttumaton. Myös meteoriittipommitus on ollut huomattavasti vähäisempää kuin ensimmäisten miljardien vuosien aikana.
24 Clementine-luotaimen vuonna 1994 ottamista kuvista koottu mosaiikkikuva Kuusta. Kuun Maahan pa in na kyva puoli on kuvan keskella, jossa na kyva t myo s suuret tummat merialueet. Kuun toisella puolella meria ei ole. (US Naval Observatory)
25 Rakenne. Kuun pienemmästä koosta johtuen sen sisäinen rakenne on erilainen kuin Maan. Seismometriset havainnot osoittavat, että kuunjäristykset tapahtuvat kilometrin syvyydellä. Järistykset syntyvät kiinteän vaipan eli ja osittain sulana olevan ytimen rajalla. Poikittaiset järistysaallot eivät etene ytimen läpi, joten kerros on ainakin osittain sula. Järistysten laukaisijana saattavat olla vuorovesivoimat, sillä useimmiten ne tapahtuvat Kuun ollessa radallaan joko perigeumissa tai apogeumissa. Kuun painopiste ei ole sen geometrisessä keskipisteessä, vaan poikkeaa siitä 2.5 km. Syynä ovat merten kohdalla olevat km paksut, muuta kuorta painavammat basalttilaatat ja kuoren vaihteleva paksuus: Maahan päin olevassa puoliskossa kuoren paksuus on 60 km, takapuolella se on yli 100 km. Kuun keskitiheys on 3400 kg/m 3, mikä vastaa Maan basalttisten laavojen tiheyttä. kuori vaippa (litosfääri) astenosfääri Maa mare-alue
26 Meret ovat pääasiassa basalttia, vuoristoiset alueet anortosiittia, joka syntyy kun laava jäähtyy hitaammin kuin basaltin muodostuessa. Meri- ja vuoristoalueet ovat siten muodostuneet erilaisissa olosuhteissa. Yleisesti pinta-aineessa on hieman runsaammin korkeassa lämpötilassa tiivistyviä aineita kuin Maassa. Kuun pinnassa on kaikkialla muutaman kymmenen metrin syvyinen regoliittikerros ja sen alla rikkinäisen kiven kerros. Missään kohtaa Kuun pintaa ei ole löydetty alkuperäistä kuorta, vaan kaikkialla on kymmeniä tai satoja metrejä paksu kerros meteoriittien törmäysjätteiden sekoittamaa ainetta. Myös törmäysten yhteenpuristamaa pirstaleista kiveä, brecciaa löytyy kaikkialta Kuusta.
27 Kuulla ei ole magneettikenttää. Joissakin kivissä on havaittu jäännösmagnetismia, joka saattaa olla peräisin Kuun alkuaikojen magneettikentästä. Kuu on maapallon jälkeen parhaiten tunnettu taivaankappale. Ihminen kävi Kuussa ensimmäisen kerran vuonna 1969 Apollo 11 -lennolla, ja , yhteensä 12 astronauttia kävi Kuussa. Kuusta on tuotu näytteitä kaikkiaan 384 kg. Eniten näytteitä on tuotu kuudella miehitetyllä Apollo-lennolla. Myös Neuvostoliiton kolme miehittämätöntä Luna-luotainta on tuonut näytteitä Maahan, viimeisin Luna 24 vuonna Pinnalle on asetettu seismometrejä rekisteröimään luonnollisia ja keinotekoisia kuunjäristyksiä ja laserheijastimia, joiden avulla Kuun ja Maan etäisyys voidaan mitata senttimetrien tarkkuudella.
28 Kuun synty. Kuun pinta-aineen kemiallisesta koostumuksesta voidaan päätellä, että Kuu lienee syntynyt samalla alueella kuin Maakin, mutta koostumus on hieman erilainen kuin Maan kivissä. Vettä ei Kuun kivissä ole, vaikka Maassa se on tavallista (kidevesi). Uusimman teorian mukaan osittain differentioituneeseen alkumaapalloon on noin 4.5 miljardia vuotta sitten törmännyt Marsin kokoinen kappale, ja Kuu on muodostunut törmäyksessä avaruuteen sinkoutuneesta materiasta.
29 Mars Mars on uloin maankaltaisista planeetoista. Toisin kuin Venusta ja Merkuriusta, Marsia voi tarkastella helposti sen ollessa oppositiossa, lähinnä Maata. Planeetan pyörimisakseli on kallellaan ratatasoa vastaan noin 25, siis likimain samalla tavalla kuin maapallolla. Siksi Marsissa on vuodenajat kuten Maassakin. Vuorokausi on vain runsaat puoli tuntia pitempi kuin Maalla. Mars näkyy kaukoputkella pienenä punertavana levynä, jossa on tummempia alueita sekä navoilla vaaleat napalakit.
30 Jo 1800-luvulla oletettiin, etta valkeat napalakit ovat ja a ta ja tummemmat alueet kasvillisuutta. Uskomus perustui siihen, etta kesa n koittaessa vaaleat alueet pieneniva t ja tummat alueet laajenivat. Marsissa na htiin myo s kanavia. Kuuluisimpia Marsin kanavien puolustajia olivat italialainen Giovanni Schiaparelli ja yhdysvaltalainen Percival Lowell. Lowell julkaisi useita teoksia Marsin ela ma sta 1900-luvun alussa, ja tuolloin kukoistivat myo s tieteiskirjallisuuden kertomukset marsilaisista.
31 Avaruusteleskoopin kuvissa näkyy jo paljon yksityiskohtia, mutta ei kanavia:
32 Viimeista a n ensimma iset Mariner 4 -luotaimen la hetta ma t kuvat vuonna 1965 murskasivat toiveet kehittyneista ela ma nmuodoista. Vuonna 1976 Viking 1 ja 2 -luotaimet laskeutuivat Marsin pinnalle. Kumpaankin luotaimeen kuului myo s kiertolainen, joka kartoitti planeettaa ja va litti myo s laskeutumisosan tiedot Maahan. Mars Global Surveyorin kuvista koottu mosaiikkikuva Marsista. Selvimmin na kyva t pohjoisen pallonpuoliskon suuret tulivuoret ja la hella ekvaattoria kuvan oikeassa puoliskossa oleva Valles Marineris. Se on yli 3000 km pitka ja paikoitellen 8 km syva repeytyma laakso. (MOLA Science Team/NASA)
33 Mars Exploration Opportunity -kulkijan ottamassa panoraamakuvassa näkyy Maan sedimenttikivien kaltaisia rakenteita, jotka voivat olla veden synnyttämiä. (NASA/JPL/Caltech)
34 Rakenne. Marsilla on noin 1500 km:n säteinen tiheä ydin, ainakin osittain sula silikaattivaippa ja ohut kuori. Mars Global Surveyorin havainnoista on päätelty, että kuoren paksuus on jopa 80 km eteläisellä pallonpuoliskolla ja runsaat 30 km pohjoisella. Koska Marsin keskitiheys on alhaisempi kuin muilla maankaltaisila planeetoilla, osa ytimen materiasta lienee muuta kuin raudan ja -nikkelin seosta. Marsilla on hyvin heikko magneettikenttä. Se on todennäköisesti vain jäänne aiemmasta kentästä joka sittemmin on kadonnut. Tästä voi päätellä, että ydin ei ole sula, eikä siellä näinollen voi muodostua magneettikentän synnyttäviä virtoja.
35 Kraattereita on varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa ilmeisesti näkyy planeetan alkuperäinen pinta. Iäksi on arvioitu noin kolme miljardia vuotta. Suurimmat kraatterit, Hellas ja Argyre ovat läpimitaltaan 2000 km. Pohjoisella pallonpuoliskolla on vain suhteellisen tuoreita kraattereita. Pohjoisella pallonpuoliskolla sensijaan on tulivuoria ja suuria laavatasankoja. Suurimmat tulivuoret Olympus Mons ja Arsia Mons kohoavat yli 20 kilometriä ympäröivää tasankoa korkeammalle. Juuresta ne ovat läpimitaltaan yli 600 km. Tulivuoret ovat kuitenkin sammuneita eikä Marsissa enää esiintyne vulkaanista toimintaa. Mitään merkkejä tektonisesta toiminnasta ei ole havaittu. Marsin louhikkoisen pinnan punainen väri tulee pintahiekan sisältämästä runsaasta rautaoksidista (Fe 2 O 3 ). Tuulet nostavat punaista pölyä myös korkealle ilmakehään, joten Marsin taivas varsinkin lähellä taivaanrantaa näyttää punaiselta.
36 Vesi. Marsin pinnalla on pitkiä jokiuomia, joissa on joskus virrannut suuria määriä vettä, jäätä tai laavaa. Pisimmät joet ovat yli 1000 kilometrin mittaisia. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kuviteltujen Marsin kanavien kanssa, sillä uomat näkyvät ainoastaan satelliittikuvista; ne ovat aivan liian pieniä näkyäkseen Maahan saakka. Tällä hetkellä Marsin lämpötila on niin alhainen, ettei juoksevaa vettä voi esiintyä. Keskilämpötila on 53 C, ja päiväntasaajan lähellä lämpötila voi helteisenä kesäpäivänä nousta noin 0 C:een. Ilmanpaine, pinnalla 5 8 hpa, on myös niin alhainen, että vesi höyrystyisi suoraan ilmakehään. Marsin synnyn jälkeen vapaata vettä lienee esiintynyt suuriakin määriä. Lopulta kaikki vesi sitoutui joko napalakkeihin tai pinnanalaiseksi paksuksi routakerrokseksi. Olettamus vahvistui vuonna 2002 kun Mars Odyssey -luotain havaitsi jäätä Marsin eteläisen napalakin lähellä. Jää on sekoittunut regoliitin kanssa pinnanalaiseksi ikiroudaksi. Myöhemmin jäätä on löytynyt useasta paikasta eri puolilta planeettaa.
37 Napakalotit. Marsin napakalotit ovat osaksi vesijäätä, osaksi hiilidioksidijäätä. Pohjoinen napalakki ulottuu noin leveydelle 70, eikä sen koko merkittävästi muutu vuodenaikojen mukana. Pysyvien alueiden lämpötila on noin 73 C, mikä on liian korkea hiilidioksidijäälle; ne ovat siis tavallista vesijäätä. Eteläinen napalakki, joka laajimmillaan ulottuu aina eteläiselle leveydelle 60, katoaa eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana lähes kokonaan. Suurin osa eteläisestä napalakista on CO 2 -jäätä. Kesän tullessa tämä haihtuu nopeasti ja härmistyy takaisin taas syksyllä.
38 Ilmakehä. Marsin atmosfääri koostuu 95-prosenttisesti hiilidioksidista. Typpeä on vain noin 2 % ja happea %. Ilmakehässä on vesihöyryä erittäin vähän; vedeksi tiivistyneenä siitä ei tulisi pinnalle edes 0.1 mm:n paksuista kerrosta. Pölymyrskyt. Aika ajoin Marsissa nähdään laajoja pölymyrskyjä, jotka peittävät lähes koko planeetan pinnan alleen. Pölymyrskyt alkavat Marsin tullessa lähelle periheliään. Auringon lämmittäessä pintaa voimakkaasti, syntyy suuria lämpötilaeroja, joka puolestaan saa aikaan voimakkaita tuulia. Tuulet nostavat ilmaan ohutta pölyä, jonka ansiosta ilmakehä absorboi entistä tehokkaammin lämpöä. Lopputuloksena on lähes koko planeetan peittävä pölymyrsky, jossa tuulten nopeudet voivat olla yli 100 m/s.
39 Kaksi Mars Global Surveyor -luotaimen kuukauden välein ottamaa kuvaa Marsista. Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyvät Tharsiksen vulkaaninen alue, Valles Marineris ja eteläinen napakalotti. Oikeanpuoleisessa kuvassa heinäkuulta 2001 on sama alue, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat peittyneet pölymyrskyn alle. (NASA/JPL/Malin Space Science Systems)
40 Kuut. Marsilla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos (Pelko ja Kauhu). Suurempi Phobos on kooltaan 27 km 21 km 19 km ja sen kiertoaika Marsin ympäri on ainoastaan 7 h 39 min: Marsin taivaalla kuu siis nousee lännestä ja laskee itään. Pienempi ja kaukaisempi Deimos on kooltaan 15 km 12 km 11 km. Deimoksen kiertoaika on runsaat 30 tuntia, siis vain vajaat kuusi tuntia Marsin pyörähdysaikaa pitempi. Kuun synodinen kiertoaika on lähes 5.5 vuorokautta, joten se näkyy aina yli 2.5 vuorokautta taivaanrannan yläpuolella. Kuut kääntävät aina saman puolen Marsiin päin. Phobos vasemmalla ja Deimos oikealla (NASA)
41 Elämä Viking-luotaimet suorittivat pinnalla kolme biologista koetta elämän merkkien etsimiseksi. Lisäksi etsittiin merkkejä orgaanisista yhdisteistä. Orgaanisia yhdisteitä ei löytynyt lainkaan, mutta biologiset kokeet antoivat tuloksia, joita ei täysin varmasti pystytty tulkitsemaan. Luotainten laskeutumispaikalta ei kuitenkaan löydetty merkkejä elämästä, vaan kokeiden tulokset olivat seurausta Marsin pintahiekan oudosta kemiasta. Vuonna 2008 Phoenix-luotaimen analyysi paljasti pintahiekasta mm. perkloraattia, mutta näistäkään analyyseistä ei löytynyt merkkejä orgaanisesta toiminnasta. Sen sijaan Maasta on löytynyt Marsista peräisin oleva meteoriitti, jonka piirteiden ajatellaan viittaavan Marsissa kehittyneeseen elämään. Maan jälkeen Mars on aurinkokuntamme todennäköisin paikka, missä elämää olisi voinut kehittyä. Siksi elämän merkkien etsiminen on tärkeä kysymys, johon luotainlennoilla yritetään saada vastausta.
Planeetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
Lisätiedotellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa
Lisätiedot7.6 Planeettojen sisärakenne
7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotTOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:
A sivu 1(3) TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotEnsimmäinen matkani aurinkokuntaan
EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
Lisätiedotyyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk
I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotKeskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!
Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotKysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!
Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.
LisätiedotLuvun 13 laskuesimerkit
Luvun 13 laskuesimerkit Esimerkki 13.1 Olkoon Cavendishin vaa'an pienen pallon massa m 1 = 0.0100 kg ja suuren pallon m 2 = 0.500 kg (molempia kaksi kappaletta). Miten suuren gravitaatiovoiman F g pallot
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedotja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.
1 7 8 9 10 11 1 1 1 1 1 17 18 19 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 Maan ulkopuolista elämää etsitään läheltä ja kaukaa. Aurinkokunnassa on viisi paikkaa, joissa teoriassa voisi olla elämän edellytykset.
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotTutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory
Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotPitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.
Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotLataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!
Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotSummary in English. Curiosity s goals
SAM 6. 11.10.2014 Summary in English Curiosity is the latest rover sent to Mars. It was launched on November 26, 2011 and it reached Mars on August 6, 2012. Curiosity s main goal is to explore and assess
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja ne
LisätiedotKesäyön kuunpimennys
Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotSÁME JÁHKI - saamelainen vuosi
6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotNimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?
Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotTaivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö
Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan
LisätiedotTekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012
Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se
Lisätiedot6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen
6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotPurjehdi Vegalla - Vinkki nro 2
Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään
LisätiedotNiko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen
[MIKKELIN LUKIO] Mars, Curiosity, SAM Latmos- tiedekoulu Pariisissa Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen 9-13.10.2012 MARS Mars on neljäs planeetta Auringosta laskien Keskietäisyys
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012
766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012 Gravitaatio, liikemäärämomentti, ellipsiradat T 1: Oleta, että Marsin kuu Phobos kiertää Marsia ympyrärataa pitkin. Ympyrän säde on 9380 km ja kiertoaika
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
LisätiedotPainos 2008. Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset
Painos 2008 Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG ERSÄÄ08 1 SISÄLTÖ 1 YLEISMITOITUS...3 2 RATAMERKINNÄT...3
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotAvaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru
Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, Helsinki Ilmailuinsinöörien kerho, Kampusareena, TTY, 27.11.2018 11/26/18
Lisätiedoton radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
Lisätiedot