KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 24 Tommi Autio, Hannu Pietiläinen ja Anita Ahtikoski KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA KOuHA hankkeen loppuraportti Oulun yliopistopaino, Oulu 2007 ISBN ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KUVAPUHELIN HANKE Hankkeen tausta Kohdeorganisaatiot Hankekokonaisuus HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Kehittämisprosessi Tiedon kerääminen ja menetelmät HANKKEEN TOTEUTUS Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Etäkoulutustilaisuudet ODL Terveyden Kotisairaala Hankkeen julkisuus HANKKEEN TULOKSET Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen ODL Terveyden Kotisairaala Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen HANKKEEN ARVIOINTI Kehittämisehdotukset ja kehittämistoimenpiteet Lähteet Liitteet

3 1 KUVAPUHELIN HANKE KUVApuhelin hanke oli Oulun yliopiston työtieteen yksikön sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yhteinen hankekokonaisuus joka toteutettiin välisenä aikana (liite 1). Hanke muodostui kahdesta eri rahoittajan rahoittamasta osahankkeesta, jotka yhdessä muodostivat kokonaisuuden joka palveli toisiaan niin tutkimuksellisella kuin toiminnallisella tasolla. Oulun yliopiston työtieteen yksikön osahanke Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon työvälineenä Oulussa ja Hailuodossa (KOuHa) oli Työsuojelurahaston rahoittama hanke. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoima Uusien avohoidon toimintatapojen kehittäminen verkostoyhteistyössä (AVOT) hankkeen rahoittaja toimi työministeriön TYKES ohjelma. Hanke toteutettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana kahdessa terveysalan piirissä toimivassa kohdeorganisaatiossa Hailuodon kunnan terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden (entinen Oulun diakonissalaitos) Kotisairaalassa. KUVApuhelin hankkeen tarkoituksena oli tutkia käyttöönottoa ja löytää toimintamalleja siitä kuinka toimimalla teknologian käyttöönotto perinteisesti vähäteknologisen sosiaali- ja terveysalan piirissä onnistuisi ilman suurempaa muutosvastarintaa. Hankkeen kahdessa kohdeorganisaatiossa, Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa, oli tarkoitus ottaa käyttöön kuvapuhelinteknologiaa hyödyntäviä laitteita joiden käyttöä testattaisiin henkilökunnan toiveiden mukaisesti oikeissa tilanteissa työtä tukevana apuvälineenä. Tässä raportissa kuvataan koko hankekokonaisuuden toimintaa, siinä suoritettuja toimenpiteitä ja tuloksia, sillä alun alkaen tavoitteena oli, että hanke muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tutkijat molemmista organisaatioista ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä ja yhtenä tutkijatiiminä, jolloin selkeää eroa eri organisaatioiden osuudesta yksityiskohtaisista tutkimuskohteista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. 4

4 1.1 Hankkeen tausta Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon henkilöstön työvälineenä (KOuHa) -hanke pohjautui useisiin Oulun seudulla tehtyihin sosiaali- ja terveysalan piirissä toimineisiin teknologiahankkeisiin. Kuvapuhelin kotipalvelun apuna hanke oli ensimmäinen laajempi Oulun yliopiston hanke vuosina (Sinisammal ym. 1997). Tel Lappi I-III - hankkeissa (v ) tutkittiin telelääketiedettä ja sen tuomia mahdollisuuksia lapin sairaanhoitopiirin alueella (Repola ym ja Jurvansuu ym. 2004). Multimedia Home Aid Communication System (mmhacs) -hankkeessa (v ) kehitettiin ikääntyneille suunnattu helppokäyttöinen kuvapuhelin (KotiApuri), jonka kosketusnäytöllä operoitavan käyttöliittymän käyttämiseen ei aikaisempaa kokemusta tietokoneella tarvittu (Riekki ym. 2000). Älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Älli) -hankkeessa (v ) KotiApuri konsepti laajennettiin koskemaan liikkumisen apuvälineitä eri muodoissaan. EASY -hankkeessa (v ) testattiin erilaisten kuvapuhelimella tuotettujen hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja käyttöönottoa ikääntyneiden arjessa Suomessa ja Vancouverissa Kanadassa (Rusanen 2004). Hailuodosta muuhun maahan (Haimuumaa) - hanke (v ) oli käyttöönoton tutkimushanke, jossa kuvapuhelintekniikka tuotiin vanhustenpalvelun ammattilaisten lisäkoulutuksen välineeksi Hailuodon Saarenkartanon palvelukodissa (Autio 2004 ja Väyrynen & Autio 2004). Tel Lappi, mmhacs, Älli ja EASY -hankkeet olivat Oulun yliopiston työtieteen yksikön hankkeita. Tel Lapin jatkohankkeet Tel Lappi II ja III olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hankkeita. Haimuumaa -hankkeessa molempien tutkijaorganisaatioiden voimat yhdistettiin ja hanke toteutettiin yhdessä siten, että molempien osapuolten rahoitus haettiin eri lähteistä. Myös KOuHa -hanke toteutettiin yhdessä Oulun yliopiston työtieteen yksikön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan yksikön kanssa siten, että yliopiston rahoitusosuus haettiin Työsuojelurahastolta ja OAMK:n rahoitusosuus Työministeriön TYKES ohjelmasta. Lyhyesti kuvattuna kuvapuhelinteknologian kehittäminen ja käytön testaus näyttäytyy seuraavien hankkeiden ketjuna, joita Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet eri puolilla Pohjois-Suomea ja myös Kanadassa viimeisen kymmenen vuoden aikana: 5

5 Tel Lappi I-III hankkeet Telelääketieteen kehittämistä ja käyttöönottoa Lapin sairaanhoitopiirissä mmhacs hanke kuvapuhelinteknologian kehittäminen Älli projekti Koti-Apurin edelleen kehittäminen Easy projekti Koti-Apurin testaus Ristijärvellä ja Vancouverissa Haimuumaa hanke kuvapuhelimen kokeilu ja testaus Hailuodossa (etäkoulutus) KUVApuhelinhanke yhteishanke Hailuodossa ja ODL Terveys ry:n Kotisairaalassa 1.2 Kohdeorganisaatiot Hankkeen kohdeorganisaatioina toimi kaksi erilaista sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajaa. Hailuodon kunnan terveyskeskus on normaali kuntarahoitteinen organisaatio, kun taas ODL Terveyden Kotisairaala on yksityisrahoitteinen organisaatio. Hailuodon terveyskeskuksessa työskentelee seitsemän henkilöä ja he vastaavat Hailuodon kunnan perusterveydenhuollosta. ODL Terveyden Kotisairaala on uusi toimintaympäristö terveydenhuollossa ja se on toiminut vuodesta 2001 alkaen Oulun keskustassa. Kotisairaalassa työskentelee keskimäärin kymmenen työntekijää ja sen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja suoraan asiakkaan kotiin. Hailuodon maantieteellinen sijainti ja kulkuyhteydet mantereelle aiheuttavat ongelmia esim. henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua koulutuksiin ja kehittämistilaisuuksiin. Terveyskeskuksen toimintaa ei voida pysäyttää ja mikäli henkilöstön koulutustarpeita pyritään tyydyttämään, koskee se yleensä vain yhtä henkilöä kerrallaan. Hankkeessa lähdettiinkin kehittämään uudenlaista koulutusmallia terveyskeskuksen henkilöstön kehittämisessä heidän toiveidensa mukaisesti. Koulutus tuotiin Hailuotoon etäteknologian avulla Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä Oulusta. 6

6 Aiemmasta, vuonna 2004 päättyneestä, Haimuumaa hankkeesta saatujen kokemusten perusteella tehtiin osaamistarpeisiin liittyvä tarvekartoitus, joiden mukaisesti ryhdyttiin suunnittelemaan täsmäkoulutusta henkilöstölle. Kotisairaalan toiminta on uutta Suomessa ja Oulussa toimii ainoa yksityinen Kotisairaala. Toimintaympäristö poikkeaa totutusta sillä asiakkaita hoidetaan heidän omissa kodeissaan. Vaativan erikoissairaanhoidon vieminen kotiin edellyttää osaavaa ja itseään koko ajan kehittävää henkilöstöä. Kuvapuhelinhankkeen lähtökohtana oli testata ja kokeilla kuinka etäteknologia soveltuu Kotisairaalan toimintaan ja voidaanko sen avulla toteuttaa henkilöstön ja asiakkaiden vuorovaikutusta sekä myös hoidollisia tehtäviä. Kotisairaalan työhön liittyy paljon matkustamista ja yhtenä tavoitteena oli tutkia voidaanko osa matkoista korvata kuvapuhelinyhteyden avulla ja näin ollen käyttää työaikaa enemmän asiakastyöhön. 1.3 Hankekokonaisuus Kuvapuhelinhanke on jatkoa aiemmille projekteille ja se koostuu kahden rahoittajan (Tykes ja Työsuojelurahasto), kahden kehittäjäorganisaation (OAMK/SOTE ja Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö) sekä kahden kohdeorganisaation (Hailuodon terveyskeskus ja ODL Terveys ry:n Kotisairaala) muodostamasta kokonaisuudesta (kuva 1). Kuvapuhelinteknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja nyt on jo todelliset mahdollisuudet sen laajamittaiseen käyttöön myös sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun aiempi yhteistyö ja verkostoituminen tekivät hankkeen toteuttamisen sujuvaksi, kun sekä kuvapuhelinlaitteistojen tekninen toteutus että terveydenhuollon organisaatioiden ja terveyspalveluiden tuntemus voitiin yhdistää luontevasti hankkeessa. Hankkeen taustana ovat olleet terveydenhuollon muuttuvat toimintajärjestelmät. Terveydenhoito edellyttää uusia toimintatapoja, tuotteita ja palveluja, koska mm. hoitojaksot sairaaloissa ovat lyhentyneet. Terveyskeskuksissa uuden teknologian mahdollisuudet on otettava huomioon ja hyödyksi hoitotyön lisäksi esim. henkilöstön kouluttamisessa ja toimintaympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteissa ja työn organisointiin liittyvissä tekijöissä tulee todennäköisesti tapahtumaan suuria muutoksia esim. erilaisten seudullisten 7

7 palvelujärjestelmien muodostumisen kautta. Palveluja tuottavien organisaatioiden toimintaalueet laajenevat, jolloin väistämättä eteen tulee kysymys esimerkiksi matkoihin käytettävän ajan säästämisestä hyödyntämällä uusinta etäteknologiaa. Hankkeen tavoitteena oli uuden teknologian, erityisesti kuvapuhelimen, sujuva käyttöönotto sosiaali- ja terveysalan piirissä Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa. Lisäksi tavoitteena oli uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien ja uusien työtapojen arviointi perinteisesti vähäteknologisella alalla kohdeorganisaatioissa. Yksi avaintekijä oli henkilöstön sitouttaminen hankkeen etenemiseen ja tavoitteena olikin ottaa kohdeorganisaatioiden henkilöstö mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen heti alusta pitäen niin, että heille selvästi syntyisi tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kokeiltavien työtehtävien laatuun ja määrään henkilöstölle annettiin vaikutusmahdollisuus ja todelliset käyttötilanteet tehtiinkin henkilöstön toiveiden mukaisesti. Oulun kaupunki, Oulun yliopistollinen sairaala ODL Terveys (entinen Oulun diakonissalaitos KOTISAIRAALA Hoitotiimi Potilas HAILUOTO Terveys- Asiakas keskus työ, työyhteisö, työvälineet, asiakasprosessi, koulutus Laitetoimittaja Videra Oulun yliopisto Työtiede Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hankkeen ohjausryhmä Rahoittajat Tykes, Työsuojelurahasto Kuva 1. KUVApuhelinhankkeen osapuolet ja toimijat 8

8 Hanke sisälsi niin työyhteisöosan (kotisairaalan hoitohenkilökunta ja lääkäri sekä terveyskeskuksen henkilökunta) kuin asiakasprosessiosan (kotisairaalan asiakas), joiden tutkiminen sekä erikseen, että vuorovaikutteisesti yhteistyössä on hankkeen pääkohde. Hanke on hyvän käyttöönoton etsintää, pilotointia ja evaluointia osallistuvalla otteella. Työyhteisön tasolla tavoitteena on tarkastella työn muuttumista uusien työvälineiden myötä ja tarjota mahdollisuus työntekijöille itselleen kehittää työympäristöä ja työmenetelmiään. Hankkeen aikana hankittujen valmiuksien kautta työyhteisö voi myös hankkeen jälkeen itse kehittää ja muuttaa työympäristöä valitsemaansa suuntaan. Erilaisten organisaatioiden tasolla tavoitteena on tarkastella uusien menetelmien vaikutusta organisaatioiden toiminnassa. Lisäksi tavoitteena on tutkia kotisairaalan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden (palveluiden loppukäyttäjät) näkökulmasta kotisairaalassa käyttöönotettuja ja kokeiltuja uusia menetelmiä ja tekniikoita. 9

9 2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT 2.1 Kehittämisprosessi Hankkeessa toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa ja tutkijat osallistuivat kaikissa vaiheissa tiiviisti organisaatioissa tehtyihin tiedonhankinnan prosesseihin. Lisäksi tutkijatiimi perehtyi kohdeorganisaatioihin ja niiden toimintaan olemalla työntekijöiden mukana. Tarkoituksena oli perehtyä huolella organisaatioihin ja niissä toimiviin ihmisiin ennen kuin lähdetään testaamaan uusia laitteita tai ohjelmia. Tämä hitaan kiiruhtamisen periaate on ollut käytössä aiemmissakin projekteissa ja osoittautunut hyvin toimivaksi lähestymistavaksi. Sen keskeinen idea on Cummingsin (2004) kuvion mukaisesti edetä muutosprosessissa systemaattisesti ja vaiheittain siten, että eri vaiheissa on lisäksi mahdollista palata aiempaan vaiheeseen ja prosessoida tehtyjä ratkaisuja ennen kuin jatketaan eteenpäin (kuva 2). Kyse on toimintatavasta, jolla käynnistetään yhteistyö tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden ja työyhteisöjen kesken. Yhteistyösopimukseen ja osapuolten tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa ja osaamista, jotta yhdessä toimiminen pääsee todella käynnistymään. Entering and Contracting Diagnosing Planning and Implementing Change Evaluating and Institutionalizing Change Sopimus Tutustuminen Suunnittelu ja toteutus Arviointi ja vakiinnuttaminen Kuva 2. Hallitun muutoksen malli (General Model of Planned Change (Cummings 2004)). (Kuvion suomentanut Autio ja Pietiläinen). 10

10 Organisaatioiden toiminnan tuntemus ja asiakasprosessien ymmärrys ovat ehtona todelliselle sisäänpääsylle organisaation toimintakulttuuriin. Cummingsin hallitun muutoksen malli on ollut tietoisesti käytössä hankkeen aikana ja se on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi kehittämisprosessin kuluessa. Teoreettisena lähestymistapana kuvapuhelimen käyttöönottokokeilussa käytettiin myös oheista Carayonin ja Smithin (2001) mallia. Teorian tausta-ajatteluna on, että uuden laitteen onnistunut käyttöönotto on vaiheittainen prosessi, jossa on otettava huomioon sekä inhimilliset että organisatoriset tekijät (kuva 3). Hoitoprosesseissa tapahtunut kehitys ja teknologiset innovaatiot yhdessä mahdollistavat uusien teknisten laitteiden käytön hoitotyössä. Onnistuneen käyttöönoton taustalla vaikuttavat monet tekijät ja toisaalta onnistuessaan laitteen käyttöönotto voi olla parantamassa koko työyhteisön toimintakykyä ja laatua. Käyttäjä-näkökohdat Ergonomia TEKNOLOGINEN MUUTOS Hoitoprosessit Onnistunut käyttöönotto 1) tehostunut hoito 2) lisääntynyt tehokkuus 3) parantunut työelämän laatu Evaluating the Human and Organizational Aspects of Information Technology. Implementation in a Small Clinic. HCI International. (Carayon, P. & Smith, P. 2001). (kuvion suomentanut Seppo Väyrynen ) Kuva 3 Onnistuneen käyttöönoton malli Pohjois-Suomen kuvapuhelinhankkeiden yleinen lähestymistapa, mukaan luettuna caseesittelyt, on 10-vuotisjänteellä kuvailtu artikkelissa Väyrynen ym. (2006). Lähestymistapaan oleellisesti kuuluva PERDA korostus, eli osallistuva ergonominen tutkimus ja kehitys oli KOuHa hankkeen yksi lähtökohta. 11

11 2.2 Tiedon kerääminen ja menetelmät Hankkeen lähtökohtana oli käyttää useita eri menetelmiä tiedon keräämisessä ja käsittelyssä ja samalla antaa henkilökunnalle mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäinviemiseen ja suunnitteluun heille hyödyllisellä tavalla. Heti hankkeen alkuvaiheessa kaikille työntekijöille kummassakin kohdeorganisaatiossa tehtiin alkukartoitus (liite 2) strukturoituna haastatteluna. Alkukartoituksessa pyrittiin selvittämään henkilöstön valmius ja asenne teknologisten apuvälineiden käyttöön. Alkukartoituksen perusteella myös suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä, joten henkilöstöllä oli vahva mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Kartoituksessa selvitettiin myös henkilöstön näkökantoja onnistuneen käyttöönoton sekä uusien käytänteiden syntymisen teorioihin. Alkukartoitus toimi myös vertailupohjana, sillä osa kysymyksistä toistettiin hankkeen loppuvaiheessa ja saadun vertailuaineiston avulla koettiin selvittää mahdollisia asennemuutoksia mitä hankkeen aikana. Vertailutulokset esitellään tämän raportin luvussa 4. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin vastaava loppukartoitus (liite 3). Näiden kahden kartoituksen välissä toteutettiin kaikki tutkimus- ja kehittämisinterventiot ja tavoitteena oli selvittää etäteknologian käytön tuomaa muutosta organisaatioiden toiminnassa ja henkilöstön suhtautumisessa uuteen teknologiaan. Loppukartoituksessa myös arvioitiin hanketta, sen onnistumista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksia osallistujaorganisaation kannalta katsottuna. Lisäksi Hailuodossa loppukartoitukseen liitettiin erillinen osio koskien toteutettua etäkoulutusta. Myös ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajille (n=9) tehtiin kysely toteutetuista etäkoulutustilaisuuksista (n=13) (liite 4). Kysely- ja haastattelulomakkeiden pohjana oli osittain aiemmissa hankkeissa toteutettu tiedonhankinnan teoreettinen jäsennys ja lomakkeiden laadintaan käytettiin useita eri teoreettisia lähestymistapoja ja malleja (Kreuger ym. 2001, Autio 2004, Syväjärvi 2005). Hailuodon terveyskeskuksessa tehtiin osaamistarvekartoitus (liite 5) henkilöstön etäkoulutuksen suunnittelun pohjaksi syksyllä Sen mukaisesti keväällä 2006 toteutettiin 13 etäkoulutustilaisuutta tiistaisin klo (liite 6). Jokaiseen etäkoulutustilaisuuteen liittyi palautteen ja arviointitietojen keruu sekä opettajilta että Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalta ja myös mahdollisilta muilta koulutustilaisuuksiin osallistuneilta (esim. Hailuodon ensivasteen työntekijät kolmessa koulutustilaisuudessa mukana). 12

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Apuvälinemessut Hanketta esiteltiin lokakuun päivä 2005 Tampereella Apuväline 2005 messuilla (kuva 4 ja kuva 8). Messujen tarkoituksena oli informoida kiinnostuneita hankkeen olemassaolosta ja siitä minkälaisista menetelmistä ja kehitysnäkymistä tieto- ja viestintäteknologian alalla kohdeorganisaatioissa ollaan kiinnostuneita. Samalla pystyttiin hieman kartoittamaan kuvapuhelinratkaisuiden käyttäjiä ja yleisön yleistä kiinnostusta uusiin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden mahdollisuuksiin. Messuosastolla kävijöille järjestettiin vapaaehtoinen kysely (liite 7), jossa tiedusteltiin mm. seuraavaa kahta asiaa: 1. Millaiseen käyttöön kuvapuhelin soveltuu mielestäsi parhaiten? 2. Miten toivoisit tieto- ja kommunikaatiovälineiden kehittyvän tulevaisuudessa? Näin haluttiin saada satunnaisesti messuosastolla vierailevilta yleiskuva kuvapuhelimen käytöstä ja uuden teknologian tulevaisuudesta. Kyselyn tuloksia on esitelty kappaleessa 4. Kuva 4. Hanketta esiteltiin Apuväline 2005 messuilla Tampereen Pirkkahallissa. 13

13 3.1.2 Kuvapuhelinseminaari Messujen aikana keskusteluissa syntyi idea kuvapuhelinta koskevasta kansallisesta tietovaihdosta ja kuvapuhelinseminaarin järjestämisestä. Asia esiteltiin ohjausryhmälle syksyllä 2005 ja kun sille saatiin kannatus ja hyväksyntä ohjausryhmän taholta, järjestettiin keväällä 2006 Oulussa valtakunnallinen kuvapuhelinseminaari, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysalalla toteutettuja kuvapuhelinhankkeita eri puolilla Suomea (kuva 5). Pääteemoina seminaarissa olivat etäpalvelujen kehittäminen kuvapuhelimen avulla sekä kuvapuhelinhankkeet koulutuksen, rahoittajien ja laitetoimittajien näkökulmasta (liite 8). Seminaarissa esiteltiin kuvapuhelinkokeilujen historiaa kymmenen vuoden ajalta Oulussa ja kuultiin kokemuksia viittomakielisten etätulkkauksesta Tampereella sekä viittomakielisten ja puhevammaisten etäpalveluista Pohjois-Karjalassa. Uusimman teknologian mahdollisuuksiin tutustuttiin myös Espoon hyvinvointi- ja hoivatv hankkeen kautta. Kuva 5. Oulussa järjestettiin kansallinen Kuvapuhelinseminaari keväällä KUVApuhelin -hankkeen molemmat kohdeorganisaatiot olivat pieniä, joten käytännössä kuvapuhelinhankkeen toteutukseen osallistuivat kaikki työntekijät. Tämä oli selvä etu, sillä näin saatiin hankkeen aikana informaatio välitettyä organisaatioille helposti. Tutkijatiimin pohdinnoissa tämä asia tuli usein esille ja mielenkiintoista olisikin toteuttaa vastaava hanke jossain suuressa organisaatiossa. Hankkeen onnistumista edisti myös selvästi esimiesten vahva tuki ja mukanaolo. Ilman sitä asiat olisivat voineet edetä paljon hitaammin. 14

14 3.2 Hailuodon terveyskeskus Alkukartoituksessa selvinneiden toiveiden mukaisesti Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalle päätettiin järjestää etäkoulutusta hankkeen puitteissa. Selvittääksemme koulutusalueet joista olisi eniten hyötyä henkilökunnalle, tehtiin analyysi koulutustarpeista (liite 5) joiden tulosten perusteella järjestettiin etäkoulutusta kuvapuhelimella Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä (liite 6, kuva 6 ja kuva 7). Henkilökunnalle räätälöity täsmäkoulutus eri aihealueista pidettiin kevään 2006 aikana kaikkiaan 13 kertaa. Kuva 6. Etäkoulutustilaisuus Hailuodon terveyskeskuksessa.. Koulutukset mantereelta Hailuotoon järjestettiin kuvapuhelinyhteyden välityksellä. Hailuodon puolelta tietoliikenneverkkona toimi Hailuodon kunnan käyttämä (2 M nopea) verkko. Kouluttajien puolella käytettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön omaa verkkoa. Palveluntarjoajien palomuurit tuottivat, varsinkin koulutusten alkuvaiheessa, suuria ongelmia yhteyksien kanssa. Myöhemmin palomuurit saatiin rei itettyä riittävällä tavalla, että kuva- ja ääniyhteys saatiin toimimaan sujuvasti osapuolten välillä. Laitteena koulutuksissa käytettiin Hailuodon puolella normaalia PC tietokonetta, johon oli asennettu Videran valmistama KotiApuri kuvapuhelinohjelma. Tietokoneessa oli lisäksi kaiuttimet sekä aktiivimikrofonilla varustettu kamera (webbikamera). Monitoria ei käytetty, vaan kuvapuhelu heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Näin ollen mantereelta vastaanotettu kuva saatiin riittävän isoksi (leveys n. 1 m ja korkeus n. 1,5 m), että kouluttajan 15

15 kasvonpiirteet saatiin selvästi näkymään ja kouluttajan koko oli kutakuinkin oikean ihmisen kokoluokkaa (kuva 6 ja kuva 7). Tarkoituksena oli saada kaikki osapuolet näkemään selvästi kouluttajan ilmeet sekä muut valkokankaalla tapahtuvat asiat kaavioiden näyttämisestä erilaisten esineiden toiminnan esittelyyn. Ison kuvan käyttäminen aikaisemmissa hankkeissa oli huomattu mahdollistavan sen harhan, että kouluttaja olisikin tilanteessa fyysisesti läsnä koska hänet nähdään oikeankokoisena henkilönä. Pieneltä monitorilta seurattavasta kuvasta tätä illuusiota ei tapahdu. Kouluttajan puolella tekniikkana käytettiin myynnissä olevaa IP kuvapuhelinlaitteistoa jonka yhteensopivuus KotiApurin kanssa oli testattu. Kuvapuhelimessa oli sisäänrakennettu kamera, mikrofoni ja kaiuttimet joita koulutusten alkuvaiheessa käytimme. Äänen kiertäminen ja oman kaiun kuulemisen ongelmat muodostuivat tätä ratkaisua käyttämällä niin suuriksi, että siirryimme nopeasti käyttämään kuulokemikrofonia (headset) kouluttajan äänentoiston välineenä. Etäkoulutuksiin varattiin koko kevät 2006, sillä koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta hyvinkin erilaista aiheista ja erilaisilla opetusmenetelmillä. Varattu aika oli vaarassa jäädä lyhyeksi, sillä kolme koulutusta jouduttiin siirtämään myöhemmälle ajankohdalle teknisten ongelmien vuoksi. Tekniset ongelmat olivat palomuurien mukanaan tuomia ongelmia, sillä kuvan ja äänen saattaminen eri palveluntarjoajien verkkoihin osoittautui koulutusten alkuvaiheessa hankalaksi. Alun ongelmista huolimatta kaikki suunnitellut koulutukset saatiin vietyä loppuun saakka. Hailuotoon järjestettyjen etäkoulutusten sisältö vaihteli paljon ja sisältö moninaisia koulutusaiheita sote-alan piiristä: IV-lääke- ja nestehoito Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 3 (rintakipupotilas) Kipulääkitys 16

16 Ensiapu ja elvytys Laboratorionäytteiden otto Diabeetikon hoito Haavanhoito (kroonisen haavan hoito) Lääkehoito (astma-, reuma-, mielenterveys- sekä diabeteksen lääkehoito) Lääkinnällinen harjoitusterapia Neuvolatoiminta Sosiaaliturva Kuva 7. Kuvapuhelinyhteys heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Koulutuksissa käytetyt menetelmät ja koulutustilaisuuksien sujuminen teknologian sekä opettaja-oppilas vuorovaikutuksen suhteen on kuvattu tarkemmin seuraavassa etäkoulutustilaisuuksia käsittelevässä luvussa Etäkoulutustilaisuudet Hailuodossa pidettyjä henkilökunnan tarpeisiin räätälöityjä etäkoulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta kevään 2006 aikana (liite 6). Seuraavassa on kuvattu koulutusten sisältöä ja niihin oleellisesti liittyviä huomioita koskien koulutuksen menetelmää, vuorovaikutuksen määrää sekä kuvan ja äänen laatua. 17

17 Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoitustehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi seuraavalle viikolle Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoituslaskutehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Aiemmin peruuntuneen koulutuksen varapäivä. Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi koulutusjakson loppuun

18 Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen seuraten aiemmin lähetetyn power point diaesityksen asioita. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli vähäistä. Kouluttaja pyrki kannustamaan kuulijoita lisäkysymysten tekemiseen ja kommentointiin, mutta selvästi uusi tilanne tunnettiin epämukavaksi ja keskustelu jäi vähäiseksi. Kuva ja ääni: Ääni toimi sujuvasti molempiin suuntiin, kouluttajan puolella havaittiin häiritsevää äänen kiertämistä ja oman äänen kuulumista muutaman sekunnin viiveellä omiin korviin. Hailuodossa näkyi kouluttajan kuva sujuvasti, mutta kouluttaja ei nähnyt kuulijoiden kuvaa lainkaan. Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja oli lisännyt koulutukseen paljon kysymyksiä kuulijoille, että vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Kouluttaja myös näytti muutamia ensiapuliikkeitä ja asentoja joilla hengitysvaikeuspotilaan oloa pystytään helpottamaan. 19

19 Vuorovaikutus: Kouluttajan koulutuksen aikana tekemät välikysymykset kuulijoille auttoivat vuorovaikutuksen syntymistä. Ensimmäiset kouluttajan esittämät kysymykset aiheuttivat Hailuodossa päiden pyöritystä ja ihmettelyä, että kukahan tähän nyt vastaisi. Pian huomattiin, että jonkun pitää toimia aktiivisena puhujana ja vastaajana kouluttajan esittämiin kysymyksiin jolloin kysymyksiin alkoi tulla nopeasti vastauksia. Kuulijat innostuivat tekemään koulutuksen aikana kymmenkunta spontaania kysymystä ja kommenttia kouluttajalle. Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin. Muutaman kerran koulutuksen aikana kuvayhteys hidastui ja meni diashowksi, mutta ongelma poistui automaattisesti hetken kuluttua. Ääniyhteydessä oli ongelmia. Hailuodon päässä äänet kuuluivat varsin hiljaisena vaikka käyttöjärjestelmän (windows), kuvapuhelinohjelman (KotiApuri) ja äänentoistolaitteen (kaiuttimet) volyymitaso oli maksimissaan. Kouluttajan ääni kuului joskus niin hiljaisella, että dataprojektorin tuulettimen ääni häiritsi kuulemista ja opetukseen keskittymistä. Kouluttajan päässä äänen ongelmana oli oman äänen kiertäminen kouluttajan omiin korviin. Koulutus, klo Aihe: Kipulääkitys Kouluttaja: Tiina Jaatinen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 7 kuulijaa Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja käytti esityksessään paljon viittauksia kalvoihin jotka kuulijoita löytyi tulostettuna mukana. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli varsin vähäistä. Kouluttaja oli suunnitellut koulutuksensa luentomuotoiseksi ja etukäteen jaettujen kalvojen mukaan pidettäväksi. Kalvojen selkeys ja asiapitoisuus vähensivät kysymisen tarvetta Hailuodosta käsin. 20

20 Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin, vain muutama hidastuva liike (diashow) tunnin koulutuksen aikana. Äänen voimakkuustaso Hailuodon puolella oli riittävä ja huomattavasti voimakkaampi kuin edellisellä kerralla. Kouluttajan puolella käytettiin kuulokemikrofonia (headset), mutta äänen kiertämisongelma ja oman äänen kuuluminen viiveellä omiin korviin ei poistunut. Syynä tähän oli se, että kouluttajan käyttämässä laitteessa olisi pitänyt manuaalisesti katkaista laitteen sisäinen mikrofoni ja kaiuttimet pois päältä kuulokemikrofonia käytettäessä. Tätä ei oltu huomattu tehdä ja tuplamikrofoni ja tuplaäänentoisto aiheuttivat kiertoilmiön. Koulutus, klo Aihe: Ensiapu ja elvytys Kouluttaja: Maria Runtti Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa Koulutus: Materiaalina käytettiin Suomen punaisen ristin verkkosivuilta saatavia ensiapuohjeita joihin Hailuodon henkilökunta oli tutustunut etukäteen. Epäselviin ja tarkennusta vaativiin kohtiin sai esittää kysymyksiä ja koulutustilaisuus perustui pääsääntöisesti vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli huomattavan suurta. Alussa Hailuodon osallistujat saivat esittää toiveita mihin asioihin kiinnitetään koulutuksen aikana huomiota. Kouluttaja piti luentomuotoista opetusta vastaten näihin toivottuihin asioihin. Hailuodon kuulijakunta esitti koulutuksen aikana yli kolmekymmentä tarkentavaa kysymystä joihin luennoitsija vastasi. Vuorovaikutus oli ilmeistä ja toimivaa. Kuva ja ääni: Kuvassa ei ollut mitään ongelmia koko koulutuksen aikana. Hailuodossa kuuluva ääni oli kaiunomainen ja tuntui tulevan isosta tilasta. Syynä oli koulutuspaikan huoneen akustiikka. Ongelma esiintyi vain jos kouluttaja puhui huomattavan kovalla äänellä. 21