KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 24 Tommi Autio, Hannu Pietiläinen ja Anita Ahtikoski KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA KOuHA hankkeen loppuraportti Oulun yliopistopaino, Oulu 2007 ISBN ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KUVAPUHELIN HANKE Hankkeen tausta Kohdeorganisaatiot Hankekokonaisuus HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Kehittämisprosessi Tiedon kerääminen ja menetelmät HANKKEEN TOTEUTUS Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Etäkoulutustilaisuudet ODL Terveyden Kotisairaala Hankkeen julkisuus HANKKEEN TULOKSET Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen ODL Terveyden Kotisairaala Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen HANKKEEN ARVIOINTI Kehittämisehdotukset ja kehittämistoimenpiteet Lähteet Liitteet

3 1 KUVAPUHELIN HANKE KUVApuhelin hanke oli Oulun yliopiston työtieteen yksikön sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yhteinen hankekokonaisuus joka toteutettiin välisenä aikana (liite 1). Hanke muodostui kahdesta eri rahoittajan rahoittamasta osahankkeesta, jotka yhdessä muodostivat kokonaisuuden joka palveli toisiaan niin tutkimuksellisella kuin toiminnallisella tasolla. Oulun yliopiston työtieteen yksikön osahanke Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon työvälineenä Oulussa ja Hailuodossa (KOuHa) oli Työsuojelurahaston rahoittama hanke. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoima Uusien avohoidon toimintatapojen kehittäminen verkostoyhteistyössä (AVOT) hankkeen rahoittaja toimi työministeriön TYKES ohjelma. Hanke toteutettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana kahdessa terveysalan piirissä toimivassa kohdeorganisaatiossa Hailuodon kunnan terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden (entinen Oulun diakonissalaitos) Kotisairaalassa. KUVApuhelin hankkeen tarkoituksena oli tutkia käyttöönottoa ja löytää toimintamalleja siitä kuinka toimimalla teknologian käyttöönotto perinteisesti vähäteknologisen sosiaali- ja terveysalan piirissä onnistuisi ilman suurempaa muutosvastarintaa. Hankkeen kahdessa kohdeorganisaatiossa, Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa, oli tarkoitus ottaa käyttöön kuvapuhelinteknologiaa hyödyntäviä laitteita joiden käyttöä testattaisiin henkilökunnan toiveiden mukaisesti oikeissa tilanteissa työtä tukevana apuvälineenä. Tässä raportissa kuvataan koko hankekokonaisuuden toimintaa, siinä suoritettuja toimenpiteitä ja tuloksia, sillä alun alkaen tavoitteena oli, että hanke muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tutkijat molemmista organisaatioista ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä ja yhtenä tutkijatiiminä, jolloin selkeää eroa eri organisaatioiden osuudesta yksityiskohtaisista tutkimuskohteista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. 4

4 1.1 Hankkeen tausta Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon henkilöstön työvälineenä (KOuHa) -hanke pohjautui useisiin Oulun seudulla tehtyihin sosiaali- ja terveysalan piirissä toimineisiin teknologiahankkeisiin. Kuvapuhelin kotipalvelun apuna hanke oli ensimmäinen laajempi Oulun yliopiston hanke vuosina (Sinisammal ym. 1997). Tel Lappi I-III - hankkeissa (v ) tutkittiin telelääketiedettä ja sen tuomia mahdollisuuksia lapin sairaanhoitopiirin alueella (Repola ym ja Jurvansuu ym. 2004). Multimedia Home Aid Communication System (mmhacs) -hankkeessa (v ) kehitettiin ikääntyneille suunnattu helppokäyttöinen kuvapuhelin (KotiApuri), jonka kosketusnäytöllä operoitavan käyttöliittymän käyttämiseen ei aikaisempaa kokemusta tietokoneella tarvittu (Riekki ym. 2000). Älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Älli) -hankkeessa (v ) KotiApuri konsepti laajennettiin koskemaan liikkumisen apuvälineitä eri muodoissaan. EASY -hankkeessa (v ) testattiin erilaisten kuvapuhelimella tuotettujen hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja käyttöönottoa ikääntyneiden arjessa Suomessa ja Vancouverissa Kanadassa (Rusanen 2004). Hailuodosta muuhun maahan (Haimuumaa) - hanke (v ) oli käyttöönoton tutkimushanke, jossa kuvapuhelintekniikka tuotiin vanhustenpalvelun ammattilaisten lisäkoulutuksen välineeksi Hailuodon Saarenkartanon palvelukodissa (Autio 2004 ja Väyrynen & Autio 2004). Tel Lappi, mmhacs, Älli ja EASY -hankkeet olivat Oulun yliopiston työtieteen yksikön hankkeita. Tel Lapin jatkohankkeet Tel Lappi II ja III olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hankkeita. Haimuumaa -hankkeessa molempien tutkijaorganisaatioiden voimat yhdistettiin ja hanke toteutettiin yhdessä siten, että molempien osapuolten rahoitus haettiin eri lähteistä. Myös KOuHa -hanke toteutettiin yhdessä Oulun yliopiston työtieteen yksikön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan yksikön kanssa siten, että yliopiston rahoitusosuus haettiin Työsuojelurahastolta ja OAMK:n rahoitusosuus Työministeriön TYKES ohjelmasta. Lyhyesti kuvattuna kuvapuhelinteknologian kehittäminen ja käytön testaus näyttäytyy seuraavien hankkeiden ketjuna, joita Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet eri puolilla Pohjois-Suomea ja myös Kanadassa viimeisen kymmenen vuoden aikana: 5

5 Tel Lappi I-III hankkeet Telelääketieteen kehittämistä ja käyttöönottoa Lapin sairaanhoitopiirissä mmhacs hanke kuvapuhelinteknologian kehittäminen Älli projekti Koti-Apurin edelleen kehittäminen Easy projekti Koti-Apurin testaus Ristijärvellä ja Vancouverissa Haimuumaa hanke kuvapuhelimen kokeilu ja testaus Hailuodossa (etäkoulutus) KUVApuhelinhanke yhteishanke Hailuodossa ja ODL Terveys ry:n Kotisairaalassa 1.2 Kohdeorganisaatiot Hankkeen kohdeorganisaatioina toimi kaksi erilaista sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajaa. Hailuodon kunnan terveyskeskus on normaali kuntarahoitteinen organisaatio, kun taas ODL Terveyden Kotisairaala on yksityisrahoitteinen organisaatio. Hailuodon terveyskeskuksessa työskentelee seitsemän henkilöä ja he vastaavat Hailuodon kunnan perusterveydenhuollosta. ODL Terveyden Kotisairaala on uusi toimintaympäristö terveydenhuollossa ja se on toiminut vuodesta 2001 alkaen Oulun keskustassa. Kotisairaalassa työskentelee keskimäärin kymmenen työntekijää ja sen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja suoraan asiakkaan kotiin. Hailuodon maantieteellinen sijainti ja kulkuyhteydet mantereelle aiheuttavat ongelmia esim. henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua koulutuksiin ja kehittämistilaisuuksiin. Terveyskeskuksen toimintaa ei voida pysäyttää ja mikäli henkilöstön koulutustarpeita pyritään tyydyttämään, koskee se yleensä vain yhtä henkilöä kerrallaan. Hankkeessa lähdettiinkin kehittämään uudenlaista koulutusmallia terveyskeskuksen henkilöstön kehittämisessä heidän toiveidensa mukaisesti. Koulutus tuotiin Hailuotoon etäteknologian avulla Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä Oulusta. 6

6 Aiemmasta, vuonna 2004 päättyneestä, Haimuumaa hankkeesta saatujen kokemusten perusteella tehtiin osaamistarpeisiin liittyvä tarvekartoitus, joiden mukaisesti ryhdyttiin suunnittelemaan täsmäkoulutusta henkilöstölle. Kotisairaalan toiminta on uutta Suomessa ja Oulussa toimii ainoa yksityinen Kotisairaala. Toimintaympäristö poikkeaa totutusta sillä asiakkaita hoidetaan heidän omissa kodeissaan. Vaativan erikoissairaanhoidon vieminen kotiin edellyttää osaavaa ja itseään koko ajan kehittävää henkilöstöä. Kuvapuhelinhankkeen lähtökohtana oli testata ja kokeilla kuinka etäteknologia soveltuu Kotisairaalan toimintaan ja voidaanko sen avulla toteuttaa henkilöstön ja asiakkaiden vuorovaikutusta sekä myös hoidollisia tehtäviä. Kotisairaalan työhön liittyy paljon matkustamista ja yhtenä tavoitteena oli tutkia voidaanko osa matkoista korvata kuvapuhelinyhteyden avulla ja näin ollen käyttää työaikaa enemmän asiakastyöhön. 1.3 Hankekokonaisuus Kuvapuhelinhanke on jatkoa aiemmille projekteille ja se koostuu kahden rahoittajan (Tykes ja Työsuojelurahasto), kahden kehittäjäorganisaation (OAMK/SOTE ja Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö) sekä kahden kohdeorganisaation (Hailuodon terveyskeskus ja ODL Terveys ry:n Kotisairaala) muodostamasta kokonaisuudesta (kuva 1). Kuvapuhelinteknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja nyt on jo todelliset mahdollisuudet sen laajamittaiseen käyttöön myös sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun aiempi yhteistyö ja verkostoituminen tekivät hankkeen toteuttamisen sujuvaksi, kun sekä kuvapuhelinlaitteistojen tekninen toteutus että terveydenhuollon organisaatioiden ja terveyspalveluiden tuntemus voitiin yhdistää luontevasti hankkeessa. Hankkeen taustana ovat olleet terveydenhuollon muuttuvat toimintajärjestelmät. Terveydenhoito edellyttää uusia toimintatapoja, tuotteita ja palveluja, koska mm. hoitojaksot sairaaloissa ovat lyhentyneet. Terveyskeskuksissa uuden teknologian mahdollisuudet on otettava huomioon ja hyödyksi hoitotyön lisäksi esim. henkilöstön kouluttamisessa ja toimintaympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteissa ja työn organisointiin liittyvissä tekijöissä tulee todennäköisesti tapahtumaan suuria muutoksia esim. erilaisten seudullisten 7

7 palvelujärjestelmien muodostumisen kautta. Palveluja tuottavien organisaatioiden toimintaalueet laajenevat, jolloin väistämättä eteen tulee kysymys esimerkiksi matkoihin käytettävän ajan säästämisestä hyödyntämällä uusinta etäteknologiaa. Hankkeen tavoitteena oli uuden teknologian, erityisesti kuvapuhelimen, sujuva käyttöönotto sosiaali- ja terveysalan piirissä Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa. Lisäksi tavoitteena oli uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien ja uusien työtapojen arviointi perinteisesti vähäteknologisella alalla kohdeorganisaatioissa. Yksi avaintekijä oli henkilöstön sitouttaminen hankkeen etenemiseen ja tavoitteena olikin ottaa kohdeorganisaatioiden henkilöstö mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen heti alusta pitäen niin, että heille selvästi syntyisi tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kokeiltavien työtehtävien laatuun ja määrään henkilöstölle annettiin vaikutusmahdollisuus ja todelliset käyttötilanteet tehtiinkin henkilöstön toiveiden mukaisesti. Oulun kaupunki, Oulun yliopistollinen sairaala ODL Terveys (entinen Oulun diakonissalaitos KOTISAIRAALA Hoitotiimi Potilas HAILUOTO Terveys- Asiakas keskus työ, työyhteisö, työvälineet, asiakasprosessi, koulutus Laitetoimittaja Videra Oulun yliopisto Työtiede Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hankkeen ohjausryhmä Rahoittajat Tykes, Työsuojelurahasto Kuva 1. KUVApuhelinhankkeen osapuolet ja toimijat 8

8 Hanke sisälsi niin työyhteisöosan (kotisairaalan hoitohenkilökunta ja lääkäri sekä terveyskeskuksen henkilökunta) kuin asiakasprosessiosan (kotisairaalan asiakas), joiden tutkiminen sekä erikseen, että vuorovaikutteisesti yhteistyössä on hankkeen pääkohde. Hanke on hyvän käyttöönoton etsintää, pilotointia ja evaluointia osallistuvalla otteella. Työyhteisön tasolla tavoitteena on tarkastella työn muuttumista uusien työvälineiden myötä ja tarjota mahdollisuus työntekijöille itselleen kehittää työympäristöä ja työmenetelmiään. Hankkeen aikana hankittujen valmiuksien kautta työyhteisö voi myös hankkeen jälkeen itse kehittää ja muuttaa työympäristöä valitsemaansa suuntaan. Erilaisten organisaatioiden tasolla tavoitteena on tarkastella uusien menetelmien vaikutusta organisaatioiden toiminnassa. Lisäksi tavoitteena on tutkia kotisairaalan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden (palveluiden loppukäyttäjät) näkökulmasta kotisairaalassa käyttöönotettuja ja kokeiltuja uusia menetelmiä ja tekniikoita. 9

9 2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT 2.1 Kehittämisprosessi Hankkeessa toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa ja tutkijat osallistuivat kaikissa vaiheissa tiiviisti organisaatioissa tehtyihin tiedonhankinnan prosesseihin. Lisäksi tutkijatiimi perehtyi kohdeorganisaatioihin ja niiden toimintaan olemalla työntekijöiden mukana. Tarkoituksena oli perehtyä huolella organisaatioihin ja niissä toimiviin ihmisiin ennen kuin lähdetään testaamaan uusia laitteita tai ohjelmia. Tämä hitaan kiiruhtamisen periaate on ollut käytössä aiemmissakin projekteissa ja osoittautunut hyvin toimivaksi lähestymistavaksi. Sen keskeinen idea on Cummingsin (2004) kuvion mukaisesti edetä muutosprosessissa systemaattisesti ja vaiheittain siten, että eri vaiheissa on lisäksi mahdollista palata aiempaan vaiheeseen ja prosessoida tehtyjä ratkaisuja ennen kuin jatketaan eteenpäin (kuva 2). Kyse on toimintatavasta, jolla käynnistetään yhteistyö tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden ja työyhteisöjen kesken. Yhteistyösopimukseen ja osapuolten tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa ja osaamista, jotta yhdessä toimiminen pääsee todella käynnistymään. Entering and Contracting Diagnosing Planning and Implementing Change Evaluating and Institutionalizing Change Sopimus Tutustuminen Suunnittelu ja toteutus Arviointi ja vakiinnuttaminen Kuva 2. Hallitun muutoksen malli (General Model of Planned Change (Cummings 2004)). (Kuvion suomentanut Autio ja Pietiläinen). 10

10 Organisaatioiden toiminnan tuntemus ja asiakasprosessien ymmärrys ovat ehtona todelliselle sisäänpääsylle organisaation toimintakulttuuriin. Cummingsin hallitun muutoksen malli on ollut tietoisesti käytössä hankkeen aikana ja se on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi kehittämisprosessin kuluessa. Teoreettisena lähestymistapana kuvapuhelimen käyttöönottokokeilussa käytettiin myös oheista Carayonin ja Smithin (2001) mallia. Teorian tausta-ajatteluna on, että uuden laitteen onnistunut käyttöönotto on vaiheittainen prosessi, jossa on otettava huomioon sekä inhimilliset että organisatoriset tekijät (kuva 3). Hoitoprosesseissa tapahtunut kehitys ja teknologiset innovaatiot yhdessä mahdollistavat uusien teknisten laitteiden käytön hoitotyössä. Onnistuneen käyttöönoton taustalla vaikuttavat monet tekijät ja toisaalta onnistuessaan laitteen käyttöönotto voi olla parantamassa koko työyhteisön toimintakykyä ja laatua. Käyttäjä-näkökohdat Ergonomia TEKNOLOGINEN MUUTOS Hoitoprosessit Onnistunut käyttöönotto 1) tehostunut hoito 2) lisääntynyt tehokkuus 3) parantunut työelämän laatu Evaluating the Human and Organizational Aspects of Information Technology. Implementation in a Small Clinic. HCI International. (Carayon, P. & Smith, P. 2001). (kuvion suomentanut Seppo Väyrynen ) Kuva 3 Onnistuneen käyttöönoton malli Pohjois-Suomen kuvapuhelinhankkeiden yleinen lähestymistapa, mukaan luettuna caseesittelyt, on 10-vuotisjänteellä kuvailtu artikkelissa Väyrynen ym. (2006). Lähestymistapaan oleellisesti kuuluva PERDA korostus, eli osallistuva ergonominen tutkimus ja kehitys oli KOuHa hankkeen yksi lähtökohta. 11

11 2.2 Tiedon kerääminen ja menetelmät Hankkeen lähtökohtana oli käyttää useita eri menetelmiä tiedon keräämisessä ja käsittelyssä ja samalla antaa henkilökunnalle mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäinviemiseen ja suunnitteluun heille hyödyllisellä tavalla. Heti hankkeen alkuvaiheessa kaikille työntekijöille kummassakin kohdeorganisaatiossa tehtiin alkukartoitus (liite 2) strukturoituna haastatteluna. Alkukartoituksessa pyrittiin selvittämään henkilöstön valmius ja asenne teknologisten apuvälineiden käyttöön. Alkukartoituksen perusteella myös suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä, joten henkilöstöllä oli vahva mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Kartoituksessa selvitettiin myös henkilöstön näkökantoja onnistuneen käyttöönoton sekä uusien käytänteiden syntymisen teorioihin. Alkukartoitus toimi myös vertailupohjana, sillä osa kysymyksistä toistettiin hankkeen loppuvaiheessa ja saadun vertailuaineiston avulla koettiin selvittää mahdollisia asennemuutoksia mitä hankkeen aikana. Vertailutulokset esitellään tämän raportin luvussa 4. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin vastaava loppukartoitus (liite 3). Näiden kahden kartoituksen välissä toteutettiin kaikki tutkimus- ja kehittämisinterventiot ja tavoitteena oli selvittää etäteknologian käytön tuomaa muutosta organisaatioiden toiminnassa ja henkilöstön suhtautumisessa uuteen teknologiaan. Loppukartoituksessa myös arvioitiin hanketta, sen onnistumista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksia osallistujaorganisaation kannalta katsottuna. Lisäksi Hailuodossa loppukartoitukseen liitettiin erillinen osio koskien toteutettua etäkoulutusta. Myös ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajille (n=9) tehtiin kysely toteutetuista etäkoulutustilaisuuksista (n=13) (liite 4). Kysely- ja haastattelulomakkeiden pohjana oli osittain aiemmissa hankkeissa toteutettu tiedonhankinnan teoreettinen jäsennys ja lomakkeiden laadintaan käytettiin useita eri teoreettisia lähestymistapoja ja malleja (Kreuger ym. 2001, Autio 2004, Syväjärvi 2005). Hailuodon terveyskeskuksessa tehtiin osaamistarvekartoitus (liite 5) henkilöstön etäkoulutuksen suunnittelun pohjaksi syksyllä Sen mukaisesti keväällä 2006 toteutettiin 13 etäkoulutustilaisuutta tiistaisin klo (liite 6). Jokaiseen etäkoulutustilaisuuteen liittyi palautteen ja arviointitietojen keruu sekä opettajilta että Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalta ja myös mahdollisilta muilta koulutustilaisuuksiin osallistuneilta (esim. Hailuodon ensivasteen työntekijät kolmessa koulutustilaisuudessa mukana). 12

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Apuvälinemessut Hanketta esiteltiin lokakuun päivä 2005 Tampereella Apuväline 2005 messuilla (kuva 4 ja kuva 8). Messujen tarkoituksena oli informoida kiinnostuneita hankkeen olemassaolosta ja siitä minkälaisista menetelmistä ja kehitysnäkymistä tieto- ja viestintäteknologian alalla kohdeorganisaatioissa ollaan kiinnostuneita. Samalla pystyttiin hieman kartoittamaan kuvapuhelinratkaisuiden käyttäjiä ja yleisön yleistä kiinnostusta uusiin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden mahdollisuuksiin. Messuosastolla kävijöille järjestettiin vapaaehtoinen kysely (liite 7), jossa tiedusteltiin mm. seuraavaa kahta asiaa: 1. Millaiseen käyttöön kuvapuhelin soveltuu mielestäsi parhaiten? 2. Miten toivoisit tieto- ja kommunikaatiovälineiden kehittyvän tulevaisuudessa? Näin haluttiin saada satunnaisesti messuosastolla vierailevilta yleiskuva kuvapuhelimen käytöstä ja uuden teknologian tulevaisuudesta. Kyselyn tuloksia on esitelty kappaleessa 4. Kuva 4. Hanketta esiteltiin Apuväline 2005 messuilla Tampereen Pirkkahallissa. 13

13 3.1.2 Kuvapuhelinseminaari Messujen aikana keskusteluissa syntyi idea kuvapuhelinta koskevasta kansallisesta tietovaihdosta ja kuvapuhelinseminaarin järjestämisestä. Asia esiteltiin ohjausryhmälle syksyllä 2005 ja kun sille saatiin kannatus ja hyväksyntä ohjausryhmän taholta, järjestettiin keväällä 2006 Oulussa valtakunnallinen kuvapuhelinseminaari, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysalalla toteutettuja kuvapuhelinhankkeita eri puolilla Suomea (kuva 5). Pääteemoina seminaarissa olivat etäpalvelujen kehittäminen kuvapuhelimen avulla sekä kuvapuhelinhankkeet koulutuksen, rahoittajien ja laitetoimittajien näkökulmasta (liite 8). Seminaarissa esiteltiin kuvapuhelinkokeilujen historiaa kymmenen vuoden ajalta Oulussa ja kuultiin kokemuksia viittomakielisten etätulkkauksesta Tampereella sekä viittomakielisten ja puhevammaisten etäpalveluista Pohjois-Karjalassa. Uusimman teknologian mahdollisuuksiin tutustuttiin myös Espoon hyvinvointi- ja hoivatv hankkeen kautta. Kuva 5. Oulussa järjestettiin kansallinen Kuvapuhelinseminaari keväällä KUVApuhelin -hankkeen molemmat kohdeorganisaatiot olivat pieniä, joten käytännössä kuvapuhelinhankkeen toteutukseen osallistuivat kaikki työntekijät. Tämä oli selvä etu, sillä näin saatiin hankkeen aikana informaatio välitettyä organisaatioille helposti. Tutkijatiimin pohdinnoissa tämä asia tuli usein esille ja mielenkiintoista olisikin toteuttaa vastaava hanke jossain suuressa organisaatiossa. Hankkeen onnistumista edisti myös selvästi esimiesten vahva tuki ja mukanaolo. Ilman sitä asiat olisivat voineet edetä paljon hitaammin. 14

14 3.2 Hailuodon terveyskeskus Alkukartoituksessa selvinneiden toiveiden mukaisesti Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalle päätettiin järjestää etäkoulutusta hankkeen puitteissa. Selvittääksemme koulutusalueet joista olisi eniten hyötyä henkilökunnalle, tehtiin analyysi koulutustarpeista (liite 5) joiden tulosten perusteella järjestettiin etäkoulutusta kuvapuhelimella Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä (liite 6, kuva 6 ja kuva 7). Henkilökunnalle räätälöity täsmäkoulutus eri aihealueista pidettiin kevään 2006 aikana kaikkiaan 13 kertaa. Kuva 6. Etäkoulutustilaisuus Hailuodon terveyskeskuksessa.. Koulutukset mantereelta Hailuotoon järjestettiin kuvapuhelinyhteyden välityksellä. Hailuodon puolelta tietoliikenneverkkona toimi Hailuodon kunnan käyttämä (2 M nopea) verkko. Kouluttajien puolella käytettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön omaa verkkoa. Palveluntarjoajien palomuurit tuottivat, varsinkin koulutusten alkuvaiheessa, suuria ongelmia yhteyksien kanssa. Myöhemmin palomuurit saatiin rei itettyä riittävällä tavalla, että kuva- ja ääniyhteys saatiin toimimaan sujuvasti osapuolten välillä. Laitteena koulutuksissa käytettiin Hailuodon puolella normaalia PC tietokonetta, johon oli asennettu Videran valmistama KotiApuri kuvapuhelinohjelma. Tietokoneessa oli lisäksi kaiuttimet sekä aktiivimikrofonilla varustettu kamera (webbikamera). Monitoria ei käytetty, vaan kuvapuhelu heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Näin ollen mantereelta vastaanotettu kuva saatiin riittävän isoksi (leveys n. 1 m ja korkeus n. 1,5 m), että kouluttajan 15

15 kasvonpiirteet saatiin selvästi näkymään ja kouluttajan koko oli kutakuinkin oikean ihmisen kokoluokkaa (kuva 6 ja kuva 7). Tarkoituksena oli saada kaikki osapuolet näkemään selvästi kouluttajan ilmeet sekä muut valkokankaalla tapahtuvat asiat kaavioiden näyttämisestä erilaisten esineiden toiminnan esittelyyn. Ison kuvan käyttäminen aikaisemmissa hankkeissa oli huomattu mahdollistavan sen harhan, että kouluttaja olisikin tilanteessa fyysisesti läsnä koska hänet nähdään oikeankokoisena henkilönä. Pieneltä monitorilta seurattavasta kuvasta tätä illuusiota ei tapahdu. Kouluttajan puolella tekniikkana käytettiin myynnissä olevaa IP kuvapuhelinlaitteistoa jonka yhteensopivuus KotiApurin kanssa oli testattu. Kuvapuhelimessa oli sisäänrakennettu kamera, mikrofoni ja kaiuttimet joita koulutusten alkuvaiheessa käytimme. Äänen kiertäminen ja oman kaiun kuulemisen ongelmat muodostuivat tätä ratkaisua käyttämällä niin suuriksi, että siirryimme nopeasti käyttämään kuulokemikrofonia (headset) kouluttajan äänentoiston välineenä. Etäkoulutuksiin varattiin koko kevät 2006, sillä koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta hyvinkin erilaista aiheista ja erilaisilla opetusmenetelmillä. Varattu aika oli vaarassa jäädä lyhyeksi, sillä kolme koulutusta jouduttiin siirtämään myöhemmälle ajankohdalle teknisten ongelmien vuoksi. Tekniset ongelmat olivat palomuurien mukanaan tuomia ongelmia, sillä kuvan ja äänen saattaminen eri palveluntarjoajien verkkoihin osoittautui koulutusten alkuvaiheessa hankalaksi. Alun ongelmista huolimatta kaikki suunnitellut koulutukset saatiin vietyä loppuun saakka. Hailuotoon järjestettyjen etäkoulutusten sisältö vaihteli paljon ja sisältö moninaisia koulutusaiheita sote-alan piiristä: IV-lääke- ja nestehoito Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 3 (rintakipupotilas) Kipulääkitys 16

16 Ensiapu ja elvytys Laboratorionäytteiden otto Diabeetikon hoito Haavanhoito (kroonisen haavan hoito) Lääkehoito (astma-, reuma-, mielenterveys- sekä diabeteksen lääkehoito) Lääkinnällinen harjoitusterapia Neuvolatoiminta Sosiaaliturva Kuva 7. Kuvapuhelinyhteys heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Koulutuksissa käytetyt menetelmät ja koulutustilaisuuksien sujuminen teknologian sekä opettaja-oppilas vuorovaikutuksen suhteen on kuvattu tarkemmin seuraavassa etäkoulutustilaisuuksia käsittelevässä luvussa Etäkoulutustilaisuudet Hailuodossa pidettyjä henkilökunnan tarpeisiin räätälöityjä etäkoulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta kevään 2006 aikana (liite 6). Seuraavassa on kuvattu koulutusten sisältöä ja niihin oleellisesti liittyviä huomioita koskien koulutuksen menetelmää, vuorovaikutuksen määrää sekä kuvan ja äänen laatua. 17

17 Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoitustehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi seuraavalle viikolle Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoituslaskutehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Aiemmin peruuntuneen koulutuksen varapäivä. Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi koulutusjakson loppuun

18 Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen seuraten aiemmin lähetetyn power point diaesityksen asioita. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli vähäistä. Kouluttaja pyrki kannustamaan kuulijoita lisäkysymysten tekemiseen ja kommentointiin, mutta selvästi uusi tilanne tunnettiin epämukavaksi ja keskustelu jäi vähäiseksi. Kuva ja ääni: Ääni toimi sujuvasti molempiin suuntiin, kouluttajan puolella havaittiin häiritsevää äänen kiertämistä ja oman äänen kuulumista muutaman sekunnin viiveellä omiin korviin. Hailuodossa näkyi kouluttajan kuva sujuvasti, mutta kouluttaja ei nähnyt kuulijoiden kuvaa lainkaan. Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja oli lisännyt koulutukseen paljon kysymyksiä kuulijoille, että vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Kouluttaja myös näytti muutamia ensiapuliikkeitä ja asentoja joilla hengitysvaikeuspotilaan oloa pystytään helpottamaan. 19

19 Vuorovaikutus: Kouluttajan koulutuksen aikana tekemät välikysymykset kuulijoille auttoivat vuorovaikutuksen syntymistä. Ensimmäiset kouluttajan esittämät kysymykset aiheuttivat Hailuodossa päiden pyöritystä ja ihmettelyä, että kukahan tähän nyt vastaisi. Pian huomattiin, että jonkun pitää toimia aktiivisena puhujana ja vastaajana kouluttajan esittämiin kysymyksiin jolloin kysymyksiin alkoi tulla nopeasti vastauksia. Kuulijat innostuivat tekemään koulutuksen aikana kymmenkunta spontaania kysymystä ja kommenttia kouluttajalle. Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin. Muutaman kerran koulutuksen aikana kuvayhteys hidastui ja meni diashowksi, mutta ongelma poistui automaattisesti hetken kuluttua. Ääniyhteydessä oli ongelmia. Hailuodon päässä äänet kuuluivat varsin hiljaisena vaikka käyttöjärjestelmän (windows), kuvapuhelinohjelman (KotiApuri) ja äänentoistolaitteen (kaiuttimet) volyymitaso oli maksimissaan. Kouluttajan ääni kuului joskus niin hiljaisella, että dataprojektorin tuulettimen ääni häiritsi kuulemista ja opetukseen keskittymistä. Kouluttajan päässä äänen ongelmana oli oman äänen kiertäminen kouluttajan omiin korviin. Koulutus, klo Aihe: Kipulääkitys Kouluttaja: Tiina Jaatinen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 7 kuulijaa Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja käytti esityksessään paljon viittauksia kalvoihin jotka kuulijoita löytyi tulostettuna mukana. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli varsin vähäistä. Kouluttaja oli suunnitellut koulutuksensa luentomuotoiseksi ja etukäteen jaettujen kalvojen mukaan pidettäväksi. Kalvojen selkeys ja asiapitoisuus vähensivät kysymisen tarvetta Hailuodosta käsin. 20

20 Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin, vain muutama hidastuva liike (diashow) tunnin koulutuksen aikana. Äänen voimakkuustaso Hailuodon puolella oli riittävä ja huomattavasti voimakkaampi kuin edellisellä kerralla. Kouluttajan puolella käytettiin kuulokemikrofonia (headset), mutta äänen kiertämisongelma ja oman äänen kuuluminen viiveellä omiin korviin ei poistunut. Syynä tähän oli se, että kouluttajan käyttämässä laitteessa olisi pitänyt manuaalisesti katkaista laitteen sisäinen mikrofoni ja kaiuttimet pois päältä kuulokemikrofonia käytettäessä. Tätä ei oltu huomattu tehdä ja tuplamikrofoni ja tuplaäänentoisto aiheuttivat kiertoilmiön. Koulutus, klo Aihe: Ensiapu ja elvytys Kouluttaja: Maria Runtti Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa Koulutus: Materiaalina käytettiin Suomen punaisen ristin verkkosivuilta saatavia ensiapuohjeita joihin Hailuodon henkilökunta oli tutustunut etukäteen. Epäselviin ja tarkennusta vaativiin kohtiin sai esittää kysymyksiä ja koulutustilaisuus perustui pääsääntöisesti vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli huomattavan suurta. Alussa Hailuodon osallistujat saivat esittää toiveita mihin asioihin kiinnitetään koulutuksen aikana huomiota. Kouluttaja piti luentomuotoista opetusta vastaten näihin toivottuihin asioihin. Hailuodon kuulijakunta esitti koulutuksen aikana yli kolmekymmentä tarkentavaa kysymystä joihin luennoitsija vastasi. Vuorovaikutus oli ilmeistä ja toimivaa. Kuva ja ääni: Kuvassa ei ollut mitään ongelmia koko koulutuksen aikana. Hailuodossa kuuluva ääni oli kaiunomainen ja tuntui tulevan isosta tilasta. Syynä oli koulutuspaikan huoneen akustiikka. Ongelma esiintyi vain jos kouluttaja puhui huomattavan kovalla äänellä. 21

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella

Lisätiedot

When meetings really matter

When meetings really matter When meetings really matter Nettineuvottelu Keskusteletko asiakkaiden ja kollegojen kanssa Skypen, Microsoft OSC:n ja muiden tietokoneen viestintätyökalujen kautta? Käytä Konftelia äänilähteenä. Neuvottelut

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Pyydämme vastaamaan kyselyyn keskiviikkoon 4.9.2013 klo 18:00 mennessä.

Pyydämme vastaamaan kyselyyn keskiviikkoon 4.9.2013 klo 18:00 mennessä. 1 (10) ETÄPALVELUKYSELY Valtiovarainministeriö on lähettänyt organisaatiollenne etäpalvelupilottia (7.5.2012-31.8.2013) koskevan kyselyn. Kyselyssä kartoitetaan kuntien ja viranomaisten etäpalvelupilotista

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot