KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 24 Tommi Autio, Hannu Pietiläinen ja Anita Ahtikoski KUVAPUHELIN KOTISAIRAALAN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN TYÖVÄLINEENÄ OULUSSA JA HAILUODOSSA KOuHA hankkeen loppuraportti Oulun yliopistopaino, Oulu 2007 ISBN ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO KUVAPUHELIN HANKE Hankkeen tausta Kohdeorganisaatiot Hankekokonaisuus HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT Kehittämisprosessi Tiedon kerääminen ja menetelmät HANKKEEN TOTEUTUS Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Etäkoulutustilaisuudet ODL Terveyden Kotisairaala Hankkeen julkisuus HANKKEEN TULOKSET Yleistä Apuvälinemessut Kuvapuhelinseminaari Hailuodon terveyskeskus Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen ODL Terveyden Kotisairaala Onnistunut käyttöönotto Uusien käytänteiden syntyminen HANKKEEN ARVIOINTI Kehittämisehdotukset ja kehittämistoimenpiteet Lähteet Liitteet

3 1 KUVAPUHELIN HANKE KUVApuhelin hanke oli Oulun yliopiston työtieteen yksikön sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yhteinen hankekokonaisuus joka toteutettiin välisenä aikana (liite 1). Hanke muodostui kahdesta eri rahoittajan rahoittamasta osahankkeesta, jotka yhdessä muodostivat kokonaisuuden joka palveli toisiaan niin tutkimuksellisella kuin toiminnallisella tasolla. Oulun yliopiston työtieteen yksikön osahanke Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon työvälineenä Oulussa ja Hailuodossa (KOuHa) oli Työsuojelurahaston rahoittama hanke. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoima Uusien avohoidon toimintatapojen kehittäminen verkostoyhteistyössä (AVOT) hankkeen rahoittaja toimi työministeriön TYKES ohjelma. Hanke toteutettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana kahdessa terveysalan piirissä toimivassa kohdeorganisaatiossa Hailuodon kunnan terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden (entinen Oulun diakonissalaitos) Kotisairaalassa. KUVApuhelin hankkeen tarkoituksena oli tutkia käyttöönottoa ja löytää toimintamalleja siitä kuinka toimimalla teknologian käyttöönotto perinteisesti vähäteknologisen sosiaali- ja terveysalan piirissä onnistuisi ilman suurempaa muutosvastarintaa. Hankkeen kahdessa kohdeorganisaatiossa, Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa, oli tarkoitus ottaa käyttöön kuvapuhelinteknologiaa hyödyntäviä laitteita joiden käyttöä testattaisiin henkilökunnan toiveiden mukaisesti oikeissa tilanteissa työtä tukevana apuvälineenä. Tässä raportissa kuvataan koko hankekokonaisuuden toimintaa, siinä suoritettuja toimenpiteitä ja tuloksia, sillä alun alkaen tavoitteena oli, että hanke muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tutkijat molemmista organisaatioista ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä ja yhtenä tutkijatiiminä, jolloin selkeää eroa eri organisaatioiden osuudesta yksityiskohtaisista tutkimuskohteista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. 4

4 1.1 Hankkeen tausta Kuvapuhelin kotisairaalan ja terveydenhuollon henkilöstön työvälineenä (KOuHa) -hanke pohjautui useisiin Oulun seudulla tehtyihin sosiaali- ja terveysalan piirissä toimineisiin teknologiahankkeisiin. Kuvapuhelin kotipalvelun apuna hanke oli ensimmäinen laajempi Oulun yliopiston hanke vuosina (Sinisammal ym. 1997). Tel Lappi I-III - hankkeissa (v ) tutkittiin telelääketiedettä ja sen tuomia mahdollisuuksia lapin sairaanhoitopiirin alueella (Repola ym ja Jurvansuu ym. 2004). Multimedia Home Aid Communication System (mmhacs) -hankkeessa (v ) kehitettiin ikääntyneille suunnattu helppokäyttöinen kuvapuhelin (KotiApuri), jonka kosketusnäytöllä operoitavan käyttöliittymän käyttämiseen ei aikaisempaa kokemusta tietokoneella tarvittu (Riekki ym. 2000). Älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Älli) -hankkeessa (v ) KotiApuri konsepti laajennettiin koskemaan liikkumisen apuvälineitä eri muodoissaan. EASY -hankkeessa (v ) testattiin erilaisten kuvapuhelimella tuotettujen hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja käyttöönottoa ikääntyneiden arjessa Suomessa ja Vancouverissa Kanadassa (Rusanen 2004). Hailuodosta muuhun maahan (Haimuumaa) - hanke (v ) oli käyttöönoton tutkimushanke, jossa kuvapuhelintekniikka tuotiin vanhustenpalvelun ammattilaisten lisäkoulutuksen välineeksi Hailuodon Saarenkartanon palvelukodissa (Autio 2004 ja Väyrynen & Autio 2004). Tel Lappi, mmhacs, Älli ja EASY -hankkeet olivat Oulun yliopiston työtieteen yksikön hankkeita. Tel Lapin jatkohankkeet Tel Lappi II ja III olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hankkeita. Haimuumaa -hankkeessa molempien tutkijaorganisaatioiden voimat yhdistettiin ja hanke toteutettiin yhdessä siten, että molempien osapuolten rahoitus haettiin eri lähteistä. Myös KOuHa -hanke toteutettiin yhdessä Oulun yliopiston työtieteen yksikön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan yksikön kanssa siten, että yliopiston rahoitusosuus haettiin Työsuojelurahastolta ja OAMK:n rahoitusosuus Työministeriön TYKES ohjelmasta. Lyhyesti kuvattuna kuvapuhelinteknologian kehittäminen ja käytön testaus näyttäytyy seuraavien hankkeiden ketjuna, joita Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet eri puolilla Pohjois-Suomea ja myös Kanadassa viimeisen kymmenen vuoden aikana: 5

5 Tel Lappi I-III hankkeet Telelääketieteen kehittämistä ja käyttöönottoa Lapin sairaanhoitopiirissä mmhacs hanke kuvapuhelinteknologian kehittäminen Älli projekti Koti-Apurin edelleen kehittäminen Easy projekti Koti-Apurin testaus Ristijärvellä ja Vancouverissa Haimuumaa hanke kuvapuhelimen kokeilu ja testaus Hailuodossa (etäkoulutus) KUVApuhelinhanke yhteishanke Hailuodossa ja ODL Terveys ry:n Kotisairaalassa 1.2 Kohdeorganisaatiot Hankkeen kohdeorganisaatioina toimi kaksi erilaista sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajaa. Hailuodon kunnan terveyskeskus on normaali kuntarahoitteinen organisaatio, kun taas ODL Terveyden Kotisairaala on yksityisrahoitteinen organisaatio. Hailuodon terveyskeskuksessa työskentelee seitsemän henkilöä ja he vastaavat Hailuodon kunnan perusterveydenhuollosta. ODL Terveyden Kotisairaala on uusi toimintaympäristö terveydenhuollossa ja se on toiminut vuodesta 2001 alkaen Oulun keskustassa. Kotisairaalassa työskentelee keskimäärin kymmenen työntekijää ja sen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja suoraan asiakkaan kotiin. Hailuodon maantieteellinen sijainti ja kulkuyhteydet mantereelle aiheuttavat ongelmia esim. henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua koulutuksiin ja kehittämistilaisuuksiin. Terveyskeskuksen toimintaa ei voida pysäyttää ja mikäli henkilöstön koulutustarpeita pyritään tyydyttämään, koskee se yleensä vain yhtä henkilöä kerrallaan. Hankkeessa lähdettiinkin kehittämään uudenlaista koulutusmallia terveyskeskuksen henkilöstön kehittämisessä heidän toiveidensa mukaisesti. Koulutus tuotiin Hailuotoon etäteknologian avulla Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä Oulusta. 6

6 Aiemmasta, vuonna 2004 päättyneestä, Haimuumaa hankkeesta saatujen kokemusten perusteella tehtiin osaamistarpeisiin liittyvä tarvekartoitus, joiden mukaisesti ryhdyttiin suunnittelemaan täsmäkoulutusta henkilöstölle. Kotisairaalan toiminta on uutta Suomessa ja Oulussa toimii ainoa yksityinen Kotisairaala. Toimintaympäristö poikkeaa totutusta sillä asiakkaita hoidetaan heidän omissa kodeissaan. Vaativan erikoissairaanhoidon vieminen kotiin edellyttää osaavaa ja itseään koko ajan kehittävää henkilöstöä. Kuvapuhelinhankkeen lähtökohtana oli testata ja kokeilla kuinka etäteknologia soveltuu Kotisairaalan toimintaan ja voidaanko sen avulla toteuttaa henkilöstön ja asiakkaiden vuorovaikutusta sekä myös hoidollisia tehtäviä. Kotisairaalan työhön liittyy paljon matkustamista ja yhtenä tavoitteena oli tutkia voidaanko osa matkoista korvata kuvapuhelinyhteyden avulla ja näin ollen käyttää työaikaa enemmän asiakastyöhön. 1.3 Hankekokonaisuus Kuvapuhelinhanke on jatkoa aiemmille projekteille ja se koostuu kahden rahoittajan (Tykes ja Työsuojelurahasto), kahden kehittäjäorganisaation (OAMK/SOTE ja Oulun yliopisto, työtieteen yksikkö) sekä kahden kohdeorganisaation (Hailuodon terveyskeskus ja ODL Terveys ry:n Kotisairaala) muodostamasta kokonaisuudesta (kuva 1). Kuvapuhelinteknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja nyt on jo todelliset mahdollisuudet sen laajamittaiseen käyttöön myös sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun aiempi yhteistyö ja verkostoituminen tekivät hankkeen toteuttamisen sujuvaksi, kun sekä kuvapuhelinlaitteistojen tekninen toteutus että terveydenhuollon organisaatioiden ja terveyspalveluiden tuntemus voitiin yhdistää luontevasti hankkeessa. Hankkeen taustana ovat olleet terveydenhuollon muuttuvat toimintajärjestelmät. Terveydenhoito edellyttää uusia toimintatapoja, tuotteita ja palveluja, koska mm. hoitojaksot sairaaloissa ovat lyhentyneet. Terveyskeskuksissa uuden teknologian mahdollisuudet on otettava huomioon ja hyödyksi hoitotyön lisäksi esim. henkilöstön kouluttamisessa ja toimintaympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteissa ja työn organisointiin liittyvissä tekijöissä tulee todennäköisesti tapahtumaan suuria muutoksia esim. erilaisten seudullisten 7

7 palvelujärjestelmien muodostumisen kautta. Palveluja tuottavien organisaatioiden toimintaalueet laajenevat, jolloin väistämättä eteen tulee kysymys esimerkiksi matkoihin käytettävän ajan säästämisestä hyödyntämällä uusinta etäteknologiaa. Hankkeen tavoitteena oli uuden teknologian, erityisesti kuvapuhelimen, sujuva käyttöönotto sosiaali- ja terveysalan piirissä Hailuodon terveyskeskuksessa ja ODL Terveyden Kotisairaalassa. Lisäksi tavoitteena oli uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien ja uusien työtapojen arviointi perinteisesti vähäteknologisella alalla kohdeorganisaatioissa. Yksi avaintekijä oli henkilöstön sitouttaminen hankkeen etenemiseen ja tavoitteena olikin ottaa kohdeorganisaatioiden henkilöstö mukaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen heti alusta pitäen niin, että heille selvästi syntyisi tunne vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kokeiltavien työtehtävien laatuun ja määrään henkilöstölle annettiin vaikutusmahdollisuus ja todelliset käyttötilanteet tehtiinkin henkilöstön toiveiden mukaisesti. Oulun kaupunki, Oulun yliopistollinen sairaala ODL Terveys (entinen Oulun diakonissalaitos KOTISAIRAALA Hoitotiimi Potilas HAILUOTO Terveys- Asiakas keskus työ, työyhteisö, työvälineet, asiakasprosessi, koulutus Laitetoimittaja Videra Oulun yliopisto Työtiede Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hankkeen ohjausryhmä Rahoittajat Tykes, Työsuojelurahasto Kuva 1. KUVApuhelinhankkeen osapuolet ja toimijat 8

8 Hanke sisälsi niin työyhteisöosan (kotisairaalan hoitohenkilökunta ja lääkäri sekä terveyskeskuksen henkilökunta) kuin asiakasprosessiosan (kotisairaalan asiakas), joiden tutkiminen sekä erikseen, että vuorovaikutteisesti yhteistyössä on hankkeen pääkohde. Hanke on hyvän käyttöönoton etsintää, pilotointia ja evaluointia osallistuvalla otteella. Työyhteisön tasolla tavoitteena on tarkastella työn muuttumista uusien työvälineiden myötä ja tarjota mahdollisuus työntekijöille itselleen kehittää työympäristöä ja työmenetelmiään. Hankkeen aikana hankittujen valmiuksien kautta työyhteisö voi myös hankkeen jälkeen itse kehittää ja muuttaa työympäristöä valitsemaansa suuntaan. Erilaisten organisaatioiden tasolla tavoitteena on tarkastella uusien menetelmien vaikutusta organisaatioiden toiminnassa. Lisäksi tavoitteena on tutkia kotisairaalan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden (palveluiden loppukäyttäjät) näkökulmasta kotisairaalassa käyttöönotettuja ja kokeiltuja uusia menetelmiä ja tekniikoita. 9

9 2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLISET MENETELMÄT 2.1 Kehittämisprosessi Hankkeessa toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa ja tutkijat osallistuivat kaikissa vaiheissa tiiviisti organisaatioissa tehtyihin tiedonhankinnan prosesseihin. Lisäksi tutkijatiimi perehtyi kohdeorganisaatioihin ja niiden toimintaan olemalla työntekijöiden mukana. Tarkoituksena oli perehtyä huolella organisaatioihin ja niissä toimiviin ihmisiin ennen kuin lähdetään testaamaan uusia laitteita tai ohjelmia. Tämä hitaan kiiruhtamisen periaate on ollut käytössä aiemmissakin projekteissa ja osoittautunut hyvin toimivaksi lähestymistavaksi. Sen keskeinen idea on Cummingsin (2004) kuvion mukaisesti edetä muutosprosessissa systemaattisesti ja vaiheittain siten, että eri vaiheissa on lisäksi mahdollista palata aiempaan vaiheeseen ja prosessoida tehtyjä ratkaisuja ennen kuin jatketaan eteenpäin (kuva 2). Kyse on toimintatavasta, jolla käynnistetään yhteistyö tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden ja työyhteisöjen kesken. Yhteistyösopimukseen ja osapuolten tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa ja osaamista, jotta yhdessä toimiminen pääsee todella käynnistymään. Entering and Contracting Diagnosing Planning and Implementing Change Evaluating and Institutionalizing Change Sopimus Tutustuminen Suunnittelu ja toteutus Arviointi ja vakiinnuttaminen Kuva 2. Hallitun muutoksen malli (General Model of Planned Change (Cummings 2004)). (Kuvion suomentanut Autio ja Pietiläinen). 10

10 Organisaatioiden toiminnan tuntemus ja asiakasprosessien ymmärrys ovat ehtona todelliselle sisäänpääsylle organisaation toimintakulttuuriin. Cummingsin hallitun muutoksen malli on ollut tietoisesti käytössä hankkeen aikana ja se on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi kehittämisprosessin kuluessa. Teoreettisena lähestymistapana kuvapuhelimen käyttöönottokokeilussa käytettiin myös oheista Carayonin ja Smithin (2001) mallia. Teorian tausta-ajatteluna on, että uuden laitteen onnistunut käyttöönotto on vaiheittainen prosessi, jossa on otettava huomioon sekä inhimilliset että organisatoriset tekijät (kuva 3). Hoitoprosesseissa tapahtunut kehitys ja teknologiset innovaatiot yhdessä mahdollistavat uusien teknisten laitteiden käytön hoitotyössä. Onnistuneen käyttöönoton taustalla vaikuttavat monet tekijät ja toisaalta onnistuessaan laitteen käyttöönotto voi olla parantamassa koko työyhteisön toimintakykyä ja laatua. Käyttäjä-näkökohdat Ergonomia TEKNOLOGINEN MUUTOS Hoitoprosessit Onnistunut käyttöönotto 1) tehostunut hoito 2) lisääntynyt tehokkuus 3) parantunut työelämän laatu Evaluating the Human and Organizational Aspects of Information Technology. Implementation in a Small Clinic. HCI International. (Carayon, P. & Smith, P. 2001). (kuvion suomentanut Seppo Väyrynen ) Kuva 3 Onnistuneen käyttöönoton malli Pohjois-Suomen kuvapuhelinhankkeiden yleinen lähestymistapa, mukaan luettuna caseesittelyt, on 10-vuotisjänteellä kuvailtu artikkelissa Väyrynen ym. (2006). Lähestymistapaan oleellisesti kuuluva PERDA korostus, eli osallistuva ergonominen tutkimus ja kehitys oli KOuHa hankkeen yksi lähtökohta. 11

11 2.2 Tiedon kerääminen ja menetelmät Hankkeen lähtökohtana oli käyttää useita eri menetelmiä tiedon keräämisessä ja käsittelyssä ja samalla antaa henkilökunnalle mahdollisuus osallistua hankkeen eteenpäinviemiseen ja suunnitteluun heille hyödyllisellä tavalla. Heti hankkeen alkuvaiheessa kaikille työntekijöille kummassakin kohdeorganisaatiossa tehtiin alkukartoitus (liite 2) strukturoituna haastatteluna. Alkukartoituksessa pyrittiin selvittämään henkilöstön valmius ja asenne teknologisten apuvälineiden käyttöön. Alkukartoituksen perusteella myös suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä, joten henkilöstöllä oli vahva mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Kartoituksessa selvitettiin myös henkilöstön näkökantoja onnistuneen käyttöönoton sekä uusien käytänteiden syntymisen teorioihin. Alkukartoitus toimi myös vertailupohjana, sillä osa kysymyksistä toistettiin hankkeen loppuvaiheessa ja saadun vertailuaineiston avulla koettiin selvittää mahdollisia asennemuutoksia mitä hankkeen aikana. Vertailutulokset esitellään tämän raportin luvussa 4. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin vastaava loppukartoitus (liite 3). Näiden kahden kartoituksen välissä toteutettiin kaikki tutkimus- ja kehittämisinterventiot ja tavoitteena oli selvittää etäteknologian käytön tuomaa muutosta organisaatioiden toiminnassa ja henkilöstön suhtautumisessa uuteen teknologiaan. Loppukartoituksessa myös arvioitiin hanketta, sen onnistumista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksia osallistujaorganisaation kannalta katsottuna. Lisäksi Hailuodossa loppukartoitukseen liitettiin erillinen osio koskien toteutettua etäkoulutusta. Myös ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajille (n=9) tehtiin kysely toteutetuista etäkoulutustilaisuuksista (n=13) (liite 4). Kysely- ja haastattelulomakkeiden pohjana oli osittain aiemmissa hankkeissa toteutettu tiedonhankinnan teoreettinen jäsennys ja lomakkeiden laadintaan käytettiin useita eri teoreettisia lähestymistapoja ja malleja (Kreuger ym. 2001, Autio 2004, Syväjärvi 2005). Hailuodon terveyskeskuksessa tehtiin osaamistarvekartoitus (liite 5) henkilöstön etäkoulutuksen suunnittelun pohjaksi syksyllä Sen mukaisesti keväällä 2006 toteutettiin 13 etäkoulutustilaisuutta tiistaisin klo (liite 6). Jokaiseen etäkoulutustilaisuuteen liittyi palautteen ja arviointitietojen keruu sekä opettajilta että Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalta ja myös mahdollisilta muilta koulutustilaisuuksiin osallistuneilta (esim. Hailuodon ensivasteen työntekijät kolmessa koulutustilaisuudessa mukana). 12

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Apuvälinemessut Hanketta esiteltiin lokakuun päivä 2005 Tampereella Apuväline 2005 messuilla (kuva 4 ja kuva 8). Messujen tarkoituksena oli informoida kiinnostuneita hankkeen olemassaolosta ja siitä minkälaisista menetelmistä ja kehitysnäkymistä tieto- ja viestintäteknologian alalla kohdeorganisaatioissa ollaan kiinnostuneita. Samalla pystyttiin hieman kartoittamaan kuvapuhelinratkaisuiden käyttäjiä ja yleisön yleistä kiinnostusta uusiin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden mahdollisuuksiin. Messuosastolla kävijöille järjestettiin vapaaehtoinen kysely (liite 7), jossa tiedusteltiin mm. seuraavaa kahta asiaa: 1. Millaiseen käyttöön kuvapuhelin soveltuu mielestäsi parhaiten? 2. Miten toivoisit tieto- ja kommunikaatiovälineiden kehittyvän tulevaisuudessa? Näin haluttiin saada satunnaisesti messuosastolla vierailevilta yleiskuva kuvapuhelimen käytöstä ja uuden teknologian tulevaisuudesta. Kyselyn tuloksia on esitelty kappaleessa 4. Kuva 4. Hanketta esiteltiin Apuväline 2005 messuilla Tampereen Pirkkahallissa. 13

13 3.1.2 Kuvapuhelinseminaari Messujen aikana keskusteluissa syntyi idea kuvapuhelinta koskevasta kansallisesta tietovaihdosta ja kuvapuhelinseminaarin järjestämisestä. Asia esiteltiin ohjausryhmälle syksyllä 2005 ja kun sille saatiin kannatus ja hyväksyntä ohjausryhmän taholta, järjestettiin keväällä 2006 Oulussa valtakunnallinen kuvapuhelinseminaari, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysalalla toteutettuja kuvapuhelinhankkeita eri puolilla Suomea (kuva 5). Pääteemoina seminaarissa olivat etäpalvelujen kehittäminen kuvapuhelimen avulla sekä kuvapuhelinhankkeet koulutuksen, rahoittajien ja laitetoimittajien näkökulmasta (liite 8). Seminaarissa esiteltiin kuvapuhelinkokeilujen historiaa kymmenen vuoden ajalta Oulussa ja kuultiin kokemuksia viittomakielisten etätulkkauksesta Tampereella sekä viittomakielisten ja puhevammaisten etäpalveluista Pohjois-Karjalassa. Uusimman teknologian mahdollisuuksiin tutustuttiin myös Espoon hyvinvointi- ja hoivatv hankkeen kautta. Kuva 5. Oulussa järjestettiin kansallinen Kuvapuhelinseminaari keväällä KUVApuhelin -hankkeen molemmat kohdeorganisaatiot olivat pieniä, joten käytännössä kuvapuhelinhankkeen toteutukseen osallistuivat kaikki työntekijät. Tämä oli selvä etu, sillä näin saatiin hankkeen aikana informaatio välitettyä organisaatioille helposti. Tutkijatiimin pohdinnoissa tämä asia tuli usein esille ja mielenkiintoista olisikin toteuttaa vastaava hanke jossain suuressa organisaatiossa. Hankkeen onnistumista edisti myös selvästi esimiesten vahva tuki ja mukanaolo. Ilman sitä asiat olisivat voineet edetä paljon hitaammin. 14

14 3.2 Hailuodon terveyskeskus Alkukartoituksessa selvinneiden toiveiden mukaisesti Hailuodon terveyskeskuksen henkilökunnalle päätettiin järjestää etäkoulutusta hankkeen puitteissa. Selvittääksemme koulutusalueet joista olisi eniten hyötyä henkilökunnalle, tehtiin analyysi koulutustarpeista (liite 5) joiden tulosten perusteella järjestettiin etäkoulutusta kuvapuhelimella Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä (liite 6, kuva 6 ja kuva 7). Henkilökunnalle räätälöity täsmäkoulutus eri aihealueista pidettiin kevään 2006 aikana kaikkiaan 13 kertaa. Kuva 6. Etäkoulutustilaisuus Hailuodon terveyskeskuksessa.. Koulutukset mantereelta Hailuotoon järjestettiin kuvapuhelinyhteyden välityksellä. Hailuodon puolelta tietoliikenneverkkona toimi Hailuodon kunnan käyttämä (2 M nopea) verkko. Kouluttajien puolella käytettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön omaa verkkoa. Palveluntarjoajien palomuurit tuottivat, varsinkin koulutusten alkuvaiheessa, suuria ongelmia yhteyksien kanssa. Myöhemmin palomuurit saatiin rei itettyä riittävällä tavalla, että kuva- ja ääniyhteys saatiin toimimaan sujuvasti osapuolten välillä. Laitteena koulutuksissa käytettiin Hailuodon puolella normaalia PC tietokonetta, johon oli asennettu Videran valmistama KotiApuri kuvapuhelinohjelma. Tietokoneessa oli lisäksi kaiuttimet sekä aktiivimikrofonilla varustettu kamera (webbikamera). Monitoria ei käytetty, vaan kuvapuhelu heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Näin ollen mantereelta vastaanotettu kuva saatiin riittävän isoksi (leveys n. 1 m ja korkeus n. 1,5 m), että kouluttajan 15

15 kasvonpiirteet saatiin selvästi näkymään ja kouluttajan koko oli kutakuinkin oikean ihmisen kokoluokkaa (kuva 6 ja kuva 7). Tarkoituksena oli saada kaikki osapuolet näkemään selvästi kouluttajan ilmeet sekä muut valkokankaalla tapahtuvat asiat kaavioiden näyttämisestä erilaisten esineiden toiminnan esittelyyn. Ison kuvan käyttäminen aikaisemmissa hankkeissa oli huomattu mahdollistavan sen harhan, että kouluttaja olisikin tilanteessa fyysisesti läsnä koska hänet nähdään oikeankokoisena henkilönä. Pieneltä monitorilta seurattavasta kuvasta tätä illuusiota ei tapahdu. Kouluttajan puolella tekniikkana käytettiin myynnissä olevaa IP kuvapuhelinlaitteistoa jonka yhteensopivuus KotiApurin kanssa oli testattu. Kuvapuhelimessa oli sisäänrakennettu kamera, mikrofoni ja kaiuttimet joita koulutusten alkuvaiheessa käytimme. Äänen kiertäminen ja oman kaiun kuulemisen ongelmat muodostuivat tätä ratkaisua käyttämällä niin suuriksi, että siirryimme nopeasti käyttämään kuulokemikrofonia (headset) kouluttajan äänentoiston välineenä. Etäkoulutuksiin varattiin koko kevät 2006, sillä koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta hyvinkin erilaista aiheista ja erilaisilla opetusmenetelmillä. Varattu aika oli vaarassa jäädä lyhyeksi, sillä kolme koulutusta jouduttiin siirtämään myöhemmälle ajankohdalle teknisten ongelmien vuoksi. Tekniset ongelmat olivat palomuurien mukanaan tuomia ongelmia, sillä kuvan ja äänen saattaminen eri palveluntarjoajien verkkoihin osoittautui koulutusten alkuvaiheessa hankalaksi. Alun ongelmista huolimatta kaikki suunnitellut koulutukset saatiin vietyä loppuun saakka. Hailuotoon järjestettyjen etäkoulutusten sisältö vaihteli paljon ja sisältö moninaisia koulutusaiheita sote-alan piiristä: IV-lääke- ja nestehoito Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 3 (rintakipupotilas) Kipulääkitys 16

16 Ensiapu ja elvytys Laboratorionäytteiden otto Diabeetikon hoito Haavanhoito (kroonisen haavan hoito) Lääkehoito (astma-, reuma-, mielenterveys- sekä diabeteksen lääkehoito) Lääkinnällinen harjoitusterapia Neuvolatoiminta Sosiaaliturva Kuva 7. Kuvapuhelinyhteys heijastettiin valkokankaalle dataprojektorilla. Koulutuksissa käytetyt menetelmät ja koulutustilaisuuksien sujuminen teknologian sekä opettaja-oppilas vuorovaikutuksen suhteen on kuvattu tarkemmin seuraavassa etäkoulutustilaisuuksia käsittelevässä luvussa Etäkoulutustilaisuudet Hailuodossa pidettyjä henkilökunnan tarpeisiin räätälöityjä etäkoulutuksia järjestettiin kaikkiaan 13 kappaletta kevään 2006 aikana (liite 6). Seuraavassa on kuvattu koulutusten sisältöä ja niihin oleellisesti liittyviä huomioita koskien koulutuksen menetelmää, vuorovaikutuksen määrää sekä kuvan ja äänen laatua. 17

17 Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoitustehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi seuraavalle viikolle Koulutus, klo Aihe: Iv-lääke- ja nestehoito Kouluttaja: Anita Ahtikoski Hailuoto: - Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat sekä ennen koulutusta täytettävät aiheeseen liittyvät harjoituslaskutehtävät lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Vuorovaikutus: - Kuva ja ääni: Ei kuvaa, ei ääntä. Huom: Aiemmin peruuntuneen koulutuksen varapäivä. Palveluntarjoajien palomuurien rei itys ei ollut toiminnassa ja koulutus peruuntui koska yhteyttä kouluttajan ja Hailuodon koneen välille ei saatu. Koulutus siirrettiin pidettäväksi koulutusjakson loppuun

18 Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 1 (tajunnantaso) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen seuraten aiemmin lähetetyn power point diaesityksen asioita. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli vähäistä. Kouluttaja pyrki kannustamaan kuulijoita lisäkysymysten tekemiseen ja kommentointiin, mutta selvästi uusi tilanne tunnettiin epämukavaksi ja keskustelu jäi vähäiseksi. Kuva ja ääni: Ääni toimi sujuvasti molempiin suuntiin, kouluttajan puolella havaittiin häiritsevää äänen kiertämistä ja oman äänen kuulumista muutaman sekunnin viiveellä omiin korviin. Hailuodossa näkyi kouluttajan kuva sujuvasti, mutta kouluttaja ei nähnyt kuulijoiden kuvaa lainkaan. Koulutus, klo Aihe: Ensihoito: Sairastuneen hätätilapotilaan tutkiminen ja ensihoito 2 (hengitysvaikeuspotilas) Kouluttaja: Petri Roivanen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa (mukana ensivasteyksikön henkilökuntaa) Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja oli lisännyt koulutukseen paljon kysymyksiä kuulijoille, että vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Kouluttaja myös näytti muutamia ensiapuliikkeitä ja asentoja joilla hengitysvaikeuspotilaan oloa pystytään helpottamaan. 19

19 Vuorovaikutus: Kouluttajan koulutuksen aikana tekemät välikysymykset kuulijoille auttoivat vuorovaikutuksen syntymistä. Ensimmäiset kouluttajan esittämät kysymykset aiheuttivat Hailuodossa päiden pyöritystä ja ihmettelyä, että kukahan tähän nyt vastaisi. Pian huomattiin, että jonkun pitää toimia aktiivisena puhujana ja vastaajana kouluttajan esittämiin kysymyksiin jolloin kysymyksiin alkoi tulla nopeasti vastauksia. Kuulijat innostuivat tekemään koulutuksen aikana kymmenkunta spontaania kysymystä ja kommenttia kouluttajalle. Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin. Muutaman kerran koulutuksen aikana kuvayhteys hidastui ja meni diashowksi, mutta ongelma poistui automaattisesti hetken kuluttua. Ääniyhteydessä oli ongelmia. Hailuodon päässä äänet kuuluivat varsin hiljaisena vaikka käyttöjärjestelmän (windows), kuvapuhelinohjelman (KotiApuri) ja äänentoistolaitteen (kaiuttimet) volyymitaso oli maksimissaan. Kouluttajan ääni kuului joskus niin hiljaisella, että dataprojektorin tuulettimen ääni häiritsi kuulemista ja opetukseen keskittymistä. Kouluttajan päässä äänen ongelmana oli oman äänen kiertäminen kouluttajan omiin korviin. Koulutus, klo Aihe: Kipulääkitys Kouluttaja: Tiina Jaatinen Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 7 kuulijaa Koulutus: Power point ohjelmalla tehdyn esityksen diat lähetettiin sähköpostilla etukäteen osallistujille. Koulutus oli luentomuotoinen aiemmin lähetetyn power point diaesityksen mukaan. Kouluttaja käytti esityksessään paljon viittauksia kalvoihin jotka kuulijoita löytyi tulostettuna mukana. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli varsin vähäistä. Kouluttaja oli suunnitellut koulutuksensa luentomuotoiseksi ja etukäteen jaettujen kalvojen mukaan pidettäväksi. Kalvojen selkeys ja asiapitoisuus vähensivät kysymisen tarvetta Hailuodosta käsin. 20

20 Kuva ja ääni: Kuvayhteys toimi hyvin, vain muutama hidastuva liike (diashow) tunnin koulutuksen aikana. Äänen voimakkuustaso Hailuodon puolella oli riittävä ja huomattavasti voimakkaampi kuin edellisellä kerralla. Kouluttajan puolella käytettiin kuulokemikrofonia (headset), mutta äänen kiertämisongelma ja oman äänen kuuluminen viiveellä omiin korviin ei poistunut. Syynä tähän oli se, että kouluttajan käyttämässä laitteessa olisi pitänyt manuaalisesti katkaista laitteen sisäinen mikrofoni ja kaiuttimet pois päältä kuulokemikrofonia käytettäessä. Tätä ei oltu huomattu tehdä ja tuplamikrofoni ja tuplaäänentoisto aiheuttivat kiertoilmiön. Koulutus, klo Aihe: Ensiapu ja elvytys Kouluttaja: Maria Runtti Hailuoto: Henkilökuntaa läsnä 6 kuulijaa Koulutus: Materiaalina käytettiin Suomen punaisen ristin verkkosivuilta saatavia ensiapuohjeita joihin Hailuodon henkilökunta oli tutustunut etukäteen. Epäselviin ja tarkennusta vaativiin kohtiin sai esittää kysymyksiä ja koulutustilaisuus perustui pääsääntöisesti vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus: Vuorovaikutus oli huomattavan suurta. Alussa Hailuodon osallistujat saivat esittää toiveita mihin asioihin kiinnitetään koulutuksen aikana huomiota. Kouluttaja piti luentomuotoista opetusta vastaten näihin toivottuihin asioihin. Hailuodon kuulijakunta esitti koulutuksen aikana yli kolmekymmentä tarkentavaa kysymystä joihin luennoitsija vastasi. Vuorovaikutus oli ilmeistä ja toimivaa. Kuva ja ääni: Kuvassa ei ollut mitään ongelmia koko koulutuksen aikana. Hailuodossa kuuluva ääni oli kaiunomainen ja tuntui tulevan isosta tilasta. Syynä oli koulutuspaikan huoneen akustiikka. Ongelma esiintyi vain jos kouluttaja puhui huomattavan kovalla äänellä. 21

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus

Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus Koulutuspaikkojen ohjaus ja arviointikäynnit UEF:n alueella Tilannekatsaus 24.3. 18.11.2010 Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Työryhmä:

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot