Yhteinen keittiö -hanke

Transkriptio

1 Yhteinen keittiö -hanke Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Painopiste hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa Hyvien käytäntöjen kohdentaminen väestöryhmiin, joissa hyvinvointi ja/tai terveys ovat keskimääräistä huonompia Asiakasosallisuus ja palvelumuotoilu eriarvoisuuden kaventamiseksi 1

2 Tavoitteet 1. Missä määrin hanke saavutti tavoitteensa? Hanke saavutti tavoitteensa pääosin hyvin, etenkin osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Hävikkiruoan hyödyntämistä oli vähemmän, tärkeänä pidettiin yhteisöllistä kohtaamista. 2. Mitä haasteita tavoitteiden saavuttamisessa oli? Alussa oli epäselvyyksiä siitä mitä yhteinen keittiö on, ja miten konseptia voidaan hyödyntää. Kattavan alkukartoituksen jälkeen oli selkeä kuva siitä miten kannattaa edetä, ja kuinka voimme tavoitteisiin päästä. 3. Mikä edisti tavoitteiden saavuttamista? Johdon tuki ja sitoutuminen, yhteinen tahtotila, yhdessä tekeminen keskeisten yhteistyökumppanien kanssa oli sujuvaa ja tuloksia tuottavaa, yhteisesti sovitut pelisäännöt ja vastuut olivat selkeät. 2

3 Keinot 1. Miten käyttämänne keinot edistivät ja/tai heikensivät tavoitteiden saavuttamista? Selkeä vastuunjako, jatkuva tiedottaminen ja viestintä edistivät tavoitteiden saavuttamista Säännölliset yhteiset palaverit tärkeitä Johdon selkeä tuki oli merkityksellistä tavoitteiden edistämiseksi Yhteiset sähköiset työalustat edistivät tavoitteiden saavuttamista (Trello, Excel) Asiakaskeskeinen toimintatapa yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa merkityksellistä Ratkaisukeskeinen toimintamalli keskeinen tavoitteiden saavuttamiseksi 2. Mitä tekisitte nyt toisin? Enemmän yhdessä tekemistä ja suunnittelua muiden pilottien kanssa 3

4 Tuotokset ja tulokset 1. Minkälaisia onnistumisia ja haasteita hyvän käytännön toteuttamiseen liittyy kunnissa ja/tai alueilla? Matalan kynnyksen kohtaamispaikoille on selkeä tarve, toiminta kiinnostaa ja osallistujamäärät kasvussa Monipuolista viestintää ja tiedottamista kokeiltu, mutta kohderyhmän tavoittaminen ajoittain haasteellista 2. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuvia ryhmiä? Ite pop up -hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tapahtumat ovat tavoittaneet satoja ihmisiä hankeaikana 3. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvoinnin ja terveyden osalta keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä? Iäkkäiden miesten osuus toiminnassa on ollut vähäinen. Miehiä on tavoitettu hyvin Ite pop up tapahtumissa, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat kiinnostavat kohderyhmää. 4. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan? Hyvin. Kokemus tehtäväkuvien monipuolistumisesta on ollut työhyvinvointia lisäävää. 5. Mitä tietoa on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana? Toiminta on tärkeää ja merkityksellistä, omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät erilaiset mittaukset ja tietoiskut ovat olleet erittäin suosittuja 4

5 Onnistumisen kriteerit (mittarit) 1. Ovatko onnistumiselle asetetut kriteerit toimivia? Onnistumiselle asetetut kriteerit ovat olleet toimivia, ja eri mittareilla on pystytty selkeästi näyttämään osallisuuden, toiminnan ja yhdessä tekemisen lisääntyminen Hyviksi todetut käytännöt on tuotu näkyväksi ja jaettavaksi Hankkeessa luodut uudet toimintatavat ovat edistäneet onnistumista Keskeinen onnistumisen mittari on vaikuttavuus, ja hankkeen pitkän ajan todellista vaikuttavuutta ei saada esiin näin lyhyellä aikajaksolla. Lisäksi vaikutukset eivät välttämättä ole mitattavissa tuottamissamme palveluissa, vaan näkyvät mm. terveyskeskuspalveluiden käyttäjämäärissä ja -profiileissa. 2. Mitä muita kriteerejä on mielekästä käyttää onnistumisen arvioinnissa? Onnistumisen (todellisen vaikuttavuuden) mittaaminen edellyttäisi säännöllisen väliajoin toistuvaa seurantatutkimusta 5

6 Viestintä 1. Miten valtionavustushanke toteutti ulkoista ja sisäistä viestintää juurruttamisen välineenä? Viestintää toteutettiin säännöllisesti kaupungin sisäisillä ja ulkoisilla sivuilla, paikallislehdissä, palvelukeskusten sähköisillä infotauluilla, bussien sähköisillä infotauluilla, kotiin jaettavilla tiedotteilla, lehtijutuilla, nettijutuilla, valokuvilla ja useilla videoilla 2. Mitä viestinnällisiä toimia toivotte sosiaali- ja terveysministeriöltä kärkihankkeen tulosten juurtumisen tukemiseksi projektin päättymisen jälkeen? Hankkeen tuotoksista ja tuloksista tulisi tiedottaa ja viestittää laajasti. Mitä saatiin aikaan, ja miten, ja kuinka hankkeessa opittuja toimintamalleja voidaan jalkauttaa ja juurruttaa laajemmin käyttöön. Mm. säännöllisin välein tehdyt artikkelijulkaisut toisivat enemmän näkyvyyttä. 6

7 PÄÄMÄÄRÄ TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE KEINO KEINO KEINO KEINO TUOTOKSET JA TULOKSET TUOTOKSET JA TULOKSET TUOTOKSET JA TULOKSET TUOTOKSET JA TULOKSET ONNISTUMISEN KRITEERI (MITTARIT) ONNISTUMISEN KRITEERI (MITTARIT) 7 ONNISTUMISEN KRITEERI (MITTARIT) ONNISTUMISEN KRITEERI (MITTARIT)

8 Palautekysymykset sosiaali- ja terveysministeriölle Mitä muuta palautetta haluaisit antaa sosiaali- ja terveysministeriölle? Hankeaika on ollut kovin lyhyt, ja jotta hankkeen todellista vaikuttavuutta saadaan näkyväksi tulisi hankeajan olla jo lähtökohtaisesti pidempi. Kaksivuotisella hankeajalla saadaan esiin välittömiä vaikutuksia, mutta vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää jatkohanketta. 8

9 Lisää tietoa Yhteisestä keittiöstä Innokylässä Työtilassa materiaalit Verstaalla perustoimintakuvaus Toimintamallit Verkkosivut Facebook Yhteinen keittiö hanke (yhteisö) Yhteinen keittiö ystävät (ryhmä) Twittaa #yhteinenkeittiö 9

10 Kiitos! #yhteinenkeittiö #hyte ja #hyvätervearki