KATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala"

Transkriptio

1 KATSAUS Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala Kliinisesti todetuista raskauksista % keskeytyy ja näistä valtaosa ennen 13:ta raskausviikkoa. Yli puolet yksittäisistä keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta, ja infektio ja hormonihäiriöt ovat muita mahdollisia keskenmenon syitä. Keskenmenoa sanotaan toistuvaksi, jos samalla naisella keskeytyy kolme peräkkäistä raskautta; näin tapahtuu noin 1 %:ssa kaikista raskauksista. Jokin poikkeava löydös todetaan joka toisella toistuvan keskenmenon saaneella. Asetyylisalisyylihappo tai hepariini tai niiden yhdistelmä voi estää keskenmenon ainakin niillä naisilla, joilla on todettu fosfolipidivasta-aineita. Kolmen keskenmenon jälkeen % naisista onnistuu seuraavassa raskaudessa, mutta niihin liittyy lisääntynyt ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvunhidastuman ja pre-eklampsian riski. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat tavallisia. Toistuvista keskenmenoista kärsivien potilaiden raskaudet vaativat siten seurantaa erityisklinikassa, jossa voidaan antaa myös potilaan tarvitsemaa psyykkistä tukea. Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio: % kliinisesti todetuista raskauksista keskeytyy. Jos keskenmenoihin laskettaisiin ne hedelmöityneiden munasolujen menetykset, jotka tapahtuvat ensimmäisinä päivinä hedelmöityksen jälkeen, keskenmenotaajuus olisi jopa % (Stirrat 1990a, Hatasaka 1994). Noin 80 % keskenmenoista tapahtuu ennen 13:ta raskausviikkoa (Turnbull 1985). Jos raskaus keskeytyy raskausviikon jälkeen tai sikiön paino on yli 500 g, puhutaan Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaisesti synnytyksestä. Keskenmenon voivat aiheuttaa monet tekijät (taulukko 1). Koska keskenmeno on hyvin yleinen ja koska toisaalta spesifisiä hoitoja on hyvin vähän, käynnistetään tutkimukset keskenmenojen syyn selvittämiseksi vasta kun kolmas peräkkäinen raskaus päätyy keskenmenoon (taulukko 2). Tällöin puhutaan toistuvasta keskenmenosta (ns. habituaalinen abortti), ja tällainen tapahtuu noin 1 %:ssa kaikista raskauksista (Stirrat 1990b, Hatasaka 1994). Toistuvassa keskenmenossa puhutaan»primaariaborteeraajista», jos naisen kaikki raskaudet ovat päätyneet keskenmenoon ja»sekundaariaborteeraajista», jos keskenmenoja ilmaantuu yhden tai useamman synnytykseen päättyneen raskauden jälkeen. Miksi elimistö ei normaalisti hylji raskautta? Oikeastaan on ihme, miksi äidin elimistö ei aina hylji sikiötä, joka on geneettisesti äidille vierasta kudosta. Tästä on saatu uutta tietoa. Transplantaatioantigeenit (major histocompatibility complex, MHC), joihin kuuluvat luokan I ja II HLA-antigeenit, ohjaavat soluja erottamaan kehon omat rakenteet vieraista. On osoitettu, että äidin deciduaa (katokalvoa) vastassa olevasta ulommasta synsytiotrofoblastikerroksesta ja blastokystasta puuttuvat kokonaan tunnistamiseen tarvittavat HLA-antigeenit (Laitinen 1993, Scott ja Branch 1994). Sen sijaan sytotrofoblastisolukosta, joka työntyy ympäröivään katokalvoon, on Duodecim 113: ,

2 T a u l u k k o 1. Tekijöitä, joiden on esitetty aiheuttavan keskenmenoja. T a u l u k k o 2. Toistuvan keskenmenon mahdolliset aiheuttajat ja tarvittavat tutkimukset. Sikiöperäiset syyt Kromosomipoikkeavuudet (50 60 %:ssa, yleisin 16- trisomia) Synnynnäiset kehityshäiriöt Äidistä johtuvat syyt Kohtuperäiset viat (kohdun rakennepoikkeavuudet, submukoottiset myoomat, kohtuontelon kiinnikkeet, kohdun kaulakanavan heikkous) Hormonaaliset häiriöt (ovulaatiohäiriöt ja keltarauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, diabetes) Infektiot (vihurirokko, toksoplasmoosi, listerioosi, sytomegalovirusinfektio, klamydia, herpes, parvovirusinfektio ym.) Krooniset sairaudet (esim. LED) Immunologiset tekijät Muut syyt (tupakka, alkoholi, lääkkeet, säteily, liuotteet, solunsalpaajat, kierukka) Isästä johtuvat syyt? Syy Kromosomien rakenteellinen poikkeavuus Kohtupoikkeavuus Kohdun kaulakanavan heikkous Lupusantikoagulantti, kardio- lipiinivasta-aineet, trombosyyttimäärät Spesifiset infektionäytteet, gramvärjäys Hormonaalinen häiriö (keltarauhasen vajaatoiminta, LH:n hypersekreetio, hyperandrogenismi, kilpirauhasen sairaudet, diabetes) Autoimmunologiset poikkeavuudet Infektiot Tutkimukset Kromosomitutkimus molemmille puolisoille Kaikututkimus, hysteroskopia, laparoskopia Kohdun kaulakanavan seuranta kaikututkimuksella raskauden aikana Hormonitutkimukset, kaikututkimus endometriumbiopsia, HbA 1c löydetty ei-polymorfinen MHC-luokkaan I kuuluva antigeeni HLA-G, joka osaltaan estää äidin elimistöä tunnistamasta sikiötä ja istukkaa vieraaksi ja T-soluvälitteistä immuunireaktiota käynnistymästä. Synsytiotrofoblastin pinnalla olevat mikrovillukset kykenevät absorboimaan suuria määriä vieraita vasta-aineita suojaten siten istukkaa ja sikiötä näiltä vasta-aineilta (Scott ja Branch 1994). Endometriumin ja katokalvon immuunisoluilla on tärkeä merkitys raskauden jatkumisessa. Erityisen kiinnostavia tässä suhteessa ovat luuydinperäiset valkosolut. Osalla näistä lymfosyyteistä on pinnallaan tunnisterakenne CD56+CD16, ja ne muodostavat pääosan sekretorisen endometriumin ja 70 % ensimmäisen raskauskolmanneksen katokalvon lymfosyyteistä. Nämä CD56+ CD16 -lymfosyytit erittävät sytokiineja ja suppressoivaa kasvutekijää β 2 :ta (TGFβ 2 ), joka säätelee trofoblastisolukon invaasiota katokalvossa (Lea ym. 1995). Vähäisempi osa CD56+-solupopulaatiosta muodostuu lymfosyyteistä, joilla on pinnallaan tunnisterakenne CD56+ CD16+. Nämä solut ovat elimistön ns. luonnollisia tappajasoluja, ja aktivoituneina ne voivat tuhota trofoblastisoluja. On esitetty, että suppressoiva kasvutekijä TGFβ 2 voisi estää tätä aktivaatiota (Lea ym. 1994). On saatu alustavaa näyttöä siitä, että jo ennen raskautta ja viimeistään keskenmenon yhteydessä endometriumin CD56+CD16+-sytotoksisten lymfosyyttien määrä olisi lisääntynyt toistuvan keskenmenon saaneilla (Scott ja Branch 1994). Edelleen on osoitettu, että katokalvon suppressorisolujen aktiivisuus ja TGFβ 2 :n tuotto ovat vähentyneet heillä raskauden aikana (Lea ym. 1995). Toistuvaan keskenmenoon näyttää liittyvän myös CD56+-tappajasolujen suuri määrä verenkierrossa jo ennen raskautta (Coulam ym. 1995). On siis ilmeistä, että immunologisella hyväksymisellä on tärkeä osuutensa raskauden jatkumisessa ja ehkä sen puutteella keskenmenoissa, ainakin jos ne tapahtuvat toistuvasti. Toistuvia keskenmenoja on hoidettu immunisoimalla nainen joko puolison tai luovuttajan valkosoluilla. Kontrolloiduissa tutkimuksissa immunoterapia ei ole kuitenkaan estänyt keskenmenoa (Scott ja Branch 1994). Kromosomiviat tavallisimpia keskenmenon syitä Yksittäisen keskenmenon yleisin tunnettu syy on sikiön kromosomipoikkeavuus, joka esiintyy 110 M. Tulppala ja O. Ylikorkala

3 noin %:ssa keskenmenoista. Trisomiat (13, 16, 18, 21 ja 22) ovat tavallisimpia koko ryhmänä tarkastellen, mutta Turnerin oireyhtymä (45X) on yleisin yksittäinen (20 25 %) keskenmenoissa tavattu kromosomipoikkeavuus (Warburton 1987, Byrne ja Ward 1994). Toistuvassa keskenmenossa naisen ikä vaikuttaa kromosomipoikkeavuuksien esiintymiseen: alle 35-vuotiaalla naisella riski on 19 % ja yli 35-vuotiaalla 47 %. Tämä voi johtua siitä, että trisomian mutta ei Turnerin oireyhtymän riski kasvaa iän myötä ja on 35 % alle 35-vuotiaalla naisella mutta nousee 60 %:iin yli 40-vuotiaalla (Warburton 1987). Vastakkaisiakin havaintoja on: Sternin ym. (1996) tuoreen tutkimuksen mukaan sikiön kromomosomipoikkeavuudet olisivat yhtä yleisiä sekä yksittäisessä että toistuvassa keskenmenossa. Kromosomien rakenteellisia poikkeavuuksia todetaan 5 7 %:lla niistä pareista, joilla raskaudet päätyvät toistuvasti keskenmenoon (Byrne ja Ward 1994). Balansoitunut translokaatio on tavallisin rakenteellinen kromosomipoikkeavuus, ja sitä tavataan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Kromosomien inversioita esiintyy vain 0.1 %:lla toistuvan keskenmenon saaneista (Byrne ja Ward 1994). Toistuvasta keskenmenosta kärsivä ja kromosomipoikkeavuuden omaava pari tulee ohjata perinnöllisyysneuvontaan, jossa pyritään arvioimaan keskenmenon uusiutumisriskiä. Parille tarjotaan seuraavassa raskaudessa mahdollisuus sikiön kromosomitutkimukseen istukka- tai lapsivesinäytteen avulla. Preimplantaatiodiagnostiikka kehittyy nopeasti, ja tulevaisuudessa sikiön kromosomit voitaneen tutkia jo tässä vaiheessa ainakin keinoalkuisissa raskauksissa. Kohtupoikkeavuus aiheuttaa harvoin keskenmenon Kohdun rakenteellisia poikkeavuuksia tavataan noin 0.5 %:lla fertiili-ikäisistä naisista ja %:lla naisista, joilla raskaus päätyy toistuvasti ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana keskenmenoon (Stirrat 1990b, Tulppala ym. 1993a, Patton 1994, Raziel ym. 1994). Kohdun rakennepoikkeavuudet vaihtelevat osittaisesta kohdun väliseinästä täysin kaksiosaiseen kohtuun. Kohdun poikkeavuudet voidaan diagnosoida kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopiassa), kohtuontelon varjoainekuvauksessa ja laparoskopiassa. Myös kohdun kaikukuvauksella voidaan todeta luotettavasti kohtuontelon poikkeavuuksia (Rai ym. 1996). Kohtupoikkeavuudet on perinteisesti liitetty keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen. Silti viimeaikaiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet kohtupoikkeavuuksien merkityksen keskenmenojen syynä (Ben-Rafael ym. 1991). Onkin arvioitu, että ehkä vain neljäsosalla niistä naisista, joilla on kohdun rakennevika, raskaus päätyy keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen (Patton 1994). Kohdun väliseinä voidaan halkaista hysteroskopialla, ja sen jälkeen alkaneista raskauksista % on päättynyt terveen lapsen syntymiseen retrospektiivisissä, ei-kontrolloiduissa tutkimuksissa (Fedele ym. 1993). Kohdun väliseinämän poistoa tulee kuitenkin aina harkita tapauskohtaisesti haitat ja hyödyt punniten, ja erityisen kriittinen täytyy olla silloin, jos naisella on ollut vain hyvin varhaisia keskenmenoja. Kohdun myoomia esiintyy noin %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Kohdun limakalvon alle pullistuva myooma (ns. submukoottinen myooma) voi häiritä implantaatiota sekä varhaisraskauden jatkumista. Vaikka satunnaistettuja tutkimuksia submukoottisen myooman merkityksestä raskauden jatkumisen kannalta ei ole tehty, on raportoitu keskenmenoriskin pienentyneen 41 %:sta 19 %:iin submukoottisen myooman poiston jälkeen (Patton 1994). Toistuvat kohtuontelon kaavinnat voivat vaurioittaa kohdun limakalvoa ja aiheuttaa kiinnikkeitä kohtuonteloon. Näin voi käydä joka neljännelle naiselle jo kolmen kaavinnan jälkeen (Raziel 1994). Jos kohtuontelo on täysin kiinnikkeiden vallassa, puhutaan Ashermannin oireyhtymästä. Kiinnikkeet voidaan irrottaa hysteroskopiassa, ja täysiaikaisia raskauksia on raportoitu esiintyneen %:ssa tällaisen hoidon jälkeen (Patton 1994). Varhaisissa, ennen 13. raskausviikkoa keskeytyvissä raskauksissa kaavinta onkin yleensä tarpeeton, jos koko sikiöpussi ja istukka näyttävät syntyneen kokonaan (Karjalainen 1986, Nielsen ja Hahlin 1995). Tällöin emättimen kautta tehtävällä kaikututkimuksella ja seerumin koriongonadotropiinin (hcg) pitoisuuden mit- Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 111

4 tauksella voidaan luotettavasti arvioida kohdun tyhjentymistä eikä kaavintaan liittyvää kiinnikeriskiä tarvitse ottaa. Raskauden keskikolmanneksen aikaiset keskenmenot, joihin liittyy kivuton, ilman supistuksia tapahtuva kohdun suun avautuminen, saattavat johtua kohdun kaulakanavan heikkoudesta. Luotettavaa tietoa tämän häiriön yleisyydestä toistuvissa keskenmenotapauksissa ei ole, mutta aikaisemmat, lähinnä tyypilliseen anamneesiin perustuvat arviot päätyvät 2 13 %:iin (Patton 1994). Kohdunkaulan heikkoutta ei voida todeta luotettavasti ennen raskautta, mutta alkuraskauden aikana emättimen kautta tehty kaikukuvaus vaikuttaa lupaavalta menetelmältä (Patton 1994). Hoitona on raskausviikolla asetettava kohdunkaulan tukiommel. Sitä ei kuitenkaan tulisi asettaa jo käynnissä olevan keskenmenon estämiseksi. Mielipiteet tukilangan asettamisen hyödyllisyydestä vaihtelevat, mutta laajan monikeskustutkimuksen pohjalta tukilankaa on suositeltu niissä tapauksissa, joissa naisella on ollut vähintään kolme toisen raskauskolmanneksen aikaista keskenmenoa ilman kivuliaita supistuksia (MRC/ RCOG Working Party On Cervical Cerclage 1993). Langan asettaminen voi altistaa ennenaikaiselle lapsivedenmenolle ja infektioille, joten siihen liittyvät riskit ja hyödyt on aina harkittava tarkkaan tapauskohtaisesti. Hormonihäiriöt yleisiä toistuvassa keskenmenoissa Hormonaalisten tekijöiden merkitykseen toistuvan keskenmenon syynä viittaa se seikka, että jopa kolmasosassa toistuvista keskenmenotapauksista naisella on ongelmia raskaaksitulossa (Rai ym. 1996). Keltarauhasen vajaatoiminta on perinteisesti liitetty toistuvaan keskenmenoon. Keltarauhasen kirurginen poisto seitsemättä raskausviikkoa aiemmin, ennen progesteronin tuotannon siirtymistä keltarauhasesta trofoblastikudokseen, johtaa raskauden keskeytymiseen (Csapo ja Pulkkinen 1978, Coulam ja Stern 1994). Eräiden tutkimusten mukaan keltarauhasen vajaatoiminnan katsotaan olevan syynä %:ssa toistuvista keskenmenoista, mutta monet tutkijat kiistävät tällaiset väitteet (Tulppala 1991a, Coulam ja Stern 1994, Rai ym. 1996). Munarakkulan kehittymishäiriöt voivat olla syynä tähän häiriöön. Toisaalta on myös mahdollista, että häiriö on progesteronireseptorissa tai endometriumin erittämissä valkuaisaineissa (Seppälä ym. 1992, Coulam ja Stern 1994, Tulppala ym. 1995a). Progesteronihoito tai keltarauhasen toimintaa stimuloiva hcg-hoito ei estä keskenmenoa näillä potilailla (Coulam ja Stern 1994, Rai ym. 1996). Eräissä tutkimuksissa luteinisoivan hormonin (LH) suuri pitoisuus kuukautiskierron alkupuolella on liitetty jopa 65 %:n keskenmenoriskiin (Regan ym. 1990, Rai ym. 1996). Myös on osoitettu, että viidesosassa toistuvista keskenmenotapauksista naisella on tavallista suuremmat androgeeniarvot, ja 83 % näiden naisten raskauksista on päätynyt uudelleen keskenmenoon (Tulppala ym. 1993b). Luteinisoivan hormonin liikaerityksen esto GnRH-analogilla ei kuitenkaan ole estänyt keskenmenoa (Clifford ym. 1996). Kilpirauhasen toiminnan häiriöt on totunnaisesti liitetty raskauden huonoon ennusteeseen. Kuitenkin ne näyttävät aiheuttavan erittäin harvoin toistuvan keskenmenon (Coulam ja Stern 1994). Diabeteksen huono tasapaino lisää keskenmenoriskiä kaksin-kolminkertaiseksi, mutta hyvässä tasapainossa olevaan diabetekseen ei liity tätä vaaraa (Coulam ja Stern 1994). Fosfolipidivasta-aineet ja keskenmenot Fosfolipidivasta-aineet, lupusantikoagulantti ja kardiolipiinivasta-aineet ovat heterogeeninen ryhmä vasta-aineita, jotka kiistatta liittyvät toistuviin keskenmenoihin. Primaarisesta fosfolipidivasta-aineoireyhtymästä puhutaan, jos muuten terveellä naisella on esiintynyt toistuvia keskenmenoja, verisuonitukoksia tai trombeja tai trombosytopenia ja ainakin kahdesti vähintään kolmen kuukauden välein todetaan fosfolipidivastaaineita (Silver ja Branch 1994, Julkunen ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineita määritetään hyytymistapahtumaa mittaavilla lupusantikoagulanttikokeilla ja entsyymi-immunologiseen tekniikkaan perustuvilla kardiolipiinivasta-ainetesteillä. Fosfolipidivasta-aineita on 2 4 %:lla normaaliväestöstä, mutta toistuvista keskenmenoista kärsivien joukossa niitä esiintyy 7 48 %:lla (Tulppala 112 M. Tulppala ja O. Ylikorkala

5 Esitiedot Gynekologinen tutkimus Kromosomipoikkeavuus Kromosomianalyysi Perinnöllisyysneuvonta Poikkeava tulos toistuvasti Asetyylisalisyylihappo ( mg/vrk) ja/tai hepariini IU x 2/vrk Kaikututkimus (ennen raskautta ja raskauden aikana) Lupusantikoagulantti, kardiolipiinivasta-aineet Kohtupoikkeavuus Hysteroskopia, kohtuontelon varjoainekuvaus, laparoskopia Epäily kohdunkaulan heikkoudesta Kohdunkaulan tukiommel LH, FSH, TSH, kaikututkimus, progesteroni, endometriumbiopsia, (androgeenitasot, Prol, HbA 1C ) Gramvärjäys, spesifiset infektionäytteet Infektion hoito Hoidon harkinta Keltarauhasen vajaatoiminta LH:n liikaeritys Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta Hoito? Korvaushoito Klomifeeni? Gonadotropiinistimulaatio? Keltarauhashormonitukihoito? K u v a 1. Kaavio toistuvista keskenmenoista kärsivien potilaiden tutkimuksista ja hoidoista. Lyhenteet: Prol = prolaktiini, HbA 1C = glykosyloitunut hemoglobiini. ym. 1993a, Silver ja Branch 1994). Raskauden ennuste on näillä potilailla ilman hoitoa huono, sillä jopa % raskauksista päätyy sikiön menetykseen, yleensä ensimmäisen raskauskolmanneksen loppupuolella tai toisen raskauskolmanneksen aikana (Silver ja Branch 1994, Rai ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineiden katsotaan lisäävän istukkaverisuonten trombeja ja siten vaarantavan raskauden kulkua. Trombin syntymekanismeja näissä tiloissa ei vielä tarkoin tunneta, mutta prostasykliinin puute voisi olla yksi selitys (Silver ja Branch 1994, Tulppala ym. 1995b, Julkunen ym. 1996). Fosfolipidivasta-aineiden varsinainen sitoutumiskohta on fosfolipidiä sitovien proteiinien (β 2 -glykoproteiini 1 ja protrombiini) muodostama kompleksi. β 2 -glykoproteiini 1- ja protrombiinivasta-aineet on liitetty tromboositaipumukseen fosfolipidivasta-ainepositiivisilla potilailla, ja toistuvissa keskenmenotapauksissa on myös todettu suurentuneita protrombiinivasta-ainemääriä (Ailus ym. 1996). Keskenmenojen ehkäisyssä on käytetty tavallisesti asetyylisalisyylihappoa ( mg/vrk), hepariinia ( IU x 2) ja kortisonia (prednisonia 5 20 mg/vrk) joko yksin tai erilaisina yhdistelminä. Erikoistapauksissa on myös käytetty suonensisäistä gammaglobuliinihoitoa, vaikka senkään vaikutusmekanismia ei tunneta. Näillä hoidoilla % raskauksista on päättynyt terveen lapsen syntymiseen (Silver ja Branch 1994). Hoidoissa pitää olla hyvin kriittinen, sillä esimerkiksi suurten kortikosteroidiannosten on havaittu jopa huonontavan raskauden ennustetta (Silver ja Branch 1994). Nykyisin asetyylisalisyylihappo ja hepariini erikseen tai yhdistelmänä ovat eniten käytetyt lääkkeet toistuvien keskenmenojen ehkäisyssä. Kumpikaan ei aiheuta sikiövaurioita, mutta hepariinihoitoon liittyvä osteoporoosi- ja trombosytopeniariski on muistettava. Fosfolipidivasta-ainepositiivisten naisten raskaudet ovat selvästi riskiraskauksia, joita on seurattava tavallista tarkemmin. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 113

6 Keskenmenon voivat aiheuttaa ulkoiset tekijät Infektion osuus toistuvan keskenmenon aiheuttajana on epäselvä (Hatasaka 1994). Elimistö puolustautuu infektiota vastaan mm. mannaania sitovan proteiinin (MBP) avulla. Sitoutumalla bakteerin tai viruksen mannoosia sitoviin rakenteisiin tämä proteiini aktivoi komplementin, ja sen puute altistaa infektioille. Tällainen puute on todettu toistuvista keskenmenoista kärsivillä (Kilpatrick ym. 1995). Monet virus- ja bakteeritulehdukset (taulukko 1) voivat aiheuttaa yksittäisen keskenmenon mutta eivät toistuvaa (Tulppala ym. 1993a). Sen sijaan emättimen bakteeriflooran häiriö, bakteerivaginoosi, on liitetty ennenaikaiseen synnytykseen (Kurki ym. 1992, Hay ym. 1994) ja toisen trimesterin keskenmenoon (Hay ym. 1994). Bakteerivaginoosi, joka todettiin 15 %:lla raskaana olevista naisista, lisäsi keskenmenoriskiä viisinkertaiseksi (Hay ym. 1994), eikä tätä riskiä voitu estää antibioottihoidolla (Hatasaka 1994). Keskenmenoalttiutta voivat lisätä myös monet ulkoiset tekijät. Alkoholiongelmaisilla esiintyy merkitsevästi enemmän keskenmenoja raittiisiin verrattuna, mutta kohtuulliseen alkoholinkäyttöön ( 2 annosta/viikko) ei katsota liittyvän lisääntynyttä keskenmenoriskiä (Halmesmäki ym. 1989, Hatasaka 1994). Runsas tupakointi (>15 savuketta/päivä) voi aiheuttaa ongelmia raskauden alkamisessa ja jatkumisessa vaikuttamalla munasolujen kypsymiseen (Hatasaka 1994). Naisen altistuminen esimerkiksi solunsalpaajille ja orgaanisille liuotteille työympäristössä on myös keskenmenon riskitekijä (Lindbohm 1991), mutta näyttöpäätetyöskentely ei (Lindbohm ja Hietanen 1995). Myös tiedetään, että kierukan pettäessä keskenmenoriski voi olla jopa 50 %, jos kierukka jää kohtuun raskauden ajaksi. Siksi kierukka on syytä poistaa heti, kun raskaus on todettu. Myös isäperäiset tekijät, kuten altistuminen epäorgaaniselle lyijylle (Lindbohm 1991) tai runsas alkoholinkäyttö (Halmesmäki ym. 1989), lisäävät keskenmenovaaraa. Siemennestenäytteen tutkimisella ei ole käyttöä selvitettäessä keskenmenojen aiheuttajaa (Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Prostasykliininpuutoshäiriöt toistuvan keskenmenon syynä Verisuonia laajentava ja verihiutaleiden takertumista estävä prostasykliini ja sen vastavaikuttaja tromboksaani säätelevät naisen elimistössä raskausaikana tapahtuvia lukuisia fysiologisia muutoksia. Jos nämä adaptaatiomekanismit häiriintyvät, syntyy monia raskauskomplikaatioita (Ylikorkala ja Viinikka 1992). Onkin osoitettu, että potilailla, joiden raskaus päättyi toistuvaan keskenmenoon, esiintyi selvä prostasykliinin puutos ja tromboksaanin ylituotto, ja nämä muutokset todettiin heti kuukautisten poisjäännin jälkeen (Tulppala ym. 1991b). Prostasykliinin puutos voi johtua esimerkiksi oksidoituneen LDL:n vastaaineista, jotka saattavat häiritä prostasykliinisynteesiä ja joita todetaan tavallista enemmän toistuvissa keskenmenotapauksissa (Tulppala ym. 1995b). Asetyylisalisyylihappo, jolla voi olla merkitystä pre-eklampsian estossa (Ylikorkala 1995), ei näyttäisi estävän toistuvia keskenmenoja omien vielä julkaisemattomien havaintojemme perusteella. Psyykkinen tuki on tärkeä Keskenmeno herättää tavallisesti voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita sekä naisessa että miehessä. Itsesyytökset ja erilaiset selitysmallit ovat paremminkin sääntö kuin poikkeus. Keskenmenoon liittyy kuolemaan verrattava surutyö, joka parin on käytävä lävitse. Tässä tilanteessa asiantuntijan antama tieto keskenmenon syistä ja seuraavan raskauden onnistumismahdollisuuksista ja psykologinen tuki ovat hyödyllisiä. Ilman tätä tukea keskenmenosuru voi purkautua vasta vuosien kuluttua jonkin muun elämänkriisin yhteydessä. Keskenmenon kokeneen parin hoitaminen vaatii erityistä ammattitaitoa. Parhaimmassa tapauksessa keskenmeno auttaa ihmisen henkistä kasvua. Huonoimmassa tapauksessa koko loppuelämä jää pyörimään sen ympärille. Menetyksen psyykkinen työstäminen, tuki ja tehostettu seuranta voivat parantaa myös seuraavan raskauden ennustetta (Stray-Pedersen ja Stray-Pedersen 1984). 114 M. Tulppala ja O. Ylikorkala

7 Raskaudet vaativat erityisseurantaa Tutkimuksissa todetaan jokin poikkeava löydös noin puolella naisista, jotka kärsivät toistuvista keskenmenoista, mutta aina ei ole mahdollista osoittaa selkeää syysuhdetta. Kolmenkin keskenmenon jälkeen % naisista onnistuu seuraavassa raskaudessaan ilman»spesifistä» hoitoa (Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Naisen ikä vaikuttaa raskauden ennusteeseen. Keskenmenonoriski nousee 35 ikävuoden jälkeen ja on 40 vuotta täyttäneillä naisilla 41 % (Knudsen ym. 1991). Mitä useampi keskenmeno naisella on ollut, sitä suurempi on seuraavan raskauden keskenmenoriski. Toistuvista keskenmenoista kärsineistä naisista joka toisella esiintyy alkuraskauden aikana veristä vuotoa, vaikka raskaus päättyisikin synnytykseen. Alkuraskauden kaikututkimus on tärkeä, sillä kohdun ulkopuolisen raskauden riski on kolminja rypäleraskauden seitsenkertainen normaaliväestöön verrattuna (Hatasaka 1994). Normaaliväestössä keskenmenoriski on sikiön elossaolon toteamisen jälkeen vain 3 5 %, mutta toistuvista keskenmenoista kärsivillä jopa 25 % (Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994). Näillä naisilla raskaudet ovat muutenkin riskialttiita, sillä % lapsista syntyy ennenaikaisesti ja sikiön kasvun hidastuma todetaan %:ssa raskauksista. Pre-eklampsiaa on erään tutkimuksen mukaan arvioitu esiintyvän 19 %:lla tämän ryhmän naisista. Raskausdiabetes todetaan %:lla (Thom ym. 1992, Tulppala ym. 1993a, Hatasaka 1994, Rai ym. 1996). Kun äidillä on esiintynyt toistuvasti keskenmeno, hänen raskauksiaan tulee seurata äitiyspoliklinikoissa tai muissa keskenmenopotilaiden hoitoon perehtyneissä erikoisklinikoissa. Kirjallisuutta Ailus K, Tulppala M, Palosuo T, ym.: Antibodies to β2-glycoprotein I and prothrombin in habitual abortion. Fertil Steril 66: , 1996 Ben-Rafael Z, Seidman D S, Recabi K, ym.: Uterine anomalies. A retrospective, matched-control study. J Reprod Med 36: , 1991 Byrne J L B, Ward K: Genetic factors in recurrent abortion. Clin Obstet Gycecol 37: , 1994 Clifford K, Rai R, Watson, ym.: Does suppressing luteinising hormone secretion reduce the miscarriage rate? Results of a randomised controlled trial. BMJ 312: , 1996 Coulam C B, Stern J J: Endocrine factors associated with recurrent spontaneous abortion. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Coulam C B, Goodman C, Roussev R G, ym.: Systemic CD56+ cells can predict pregnancy outcome. Am J Reprod Immunol 33: 40 46, 1995 Csapo A I, Pulkkinen M O: Indispensability of the human corpus luteum in the maintenance of early pregnancy: Lutectomy evidence. Obstet Gynecol Surv 3: 69, 1978 Fedele L, Arcaini L, Parazzini F, ym.: Reproductive prognosis after hysteroscopic metroplasty in 102 women: life-table analysis. Fertil Steril 59: , 1993 Halmesmäki E, Välimäki M, Roine R, ym.: Maternal and paternal alcohol consumption and miscarriage. Br J Obstet Gynaecol 96: , 1989 Hatasaka H H: Recurrent miscarriage: epidemiologic factors, definitions, and incidence. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Hay P E, Lamont R F, Taylor-Robinson D, ym.: Abnormal bacterial colonisation of the genital tract and subsequent preterm delivery and late miscarriage. BMJ 308: , 1994 Julkunen H, Jouhikainen T, Kaaja R: Fosfolipidivasta-aineet, tromboosi ja keskenmenot. Duodecim 112: , 1996 Karjalainen O: Pitääkö keskenmenon jälkeen tehdä aina kaavinta? Duodecim 102: , 1986 Kilpatrick D C, Bevan B H, Liston W A: Association between mannan binding protein deficiency and recurrent miscarriage. Hum Reprod 10: , 1995 Knudsen U B, Hansen V, Juul S, ym.: Prognosis of a new pregnancy following previous spontaneous abortions. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 39: 31 36, 1991 Kurki T, Sivonen A, Renkonen O V, ym.: Bacterial vaginosis in early pregnancy and pregnancy outcome. Obstet Gynecol 80: , 1992 Laitinen T: Major histocompatibility complex and recurrent spontaneous abortions. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1993 Lea R G, Underwood J, Flanders K C, ym.: A subset of patients with recurrent spontaneous abortion is deficient in transforming growth factor β-2-producing»suppressor cells» in uterine tissue near the placental attachment site. Am J Reprod Immunol 34: 52 64, 1995 Lindbohm M-L: Parental occupational exposure and spontaneous abortion. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 1991 Lindbohm M-L, Hietanen M: Magnetic fields of video display terminals and pregnancy outcome. J Occup Environ Med 37: , 1995 MRC/RCOG Working Party On Cervical Cerclage: Final report of the Medical Research Council/Royal College of Obstetricians and Gynaecologists multicentre randomised trial of cervical cerclage. Br J Obstet Gynaecol 100: , 1993 Nielsen S, Hahlin M: Expectant management of first-trimester spontaneous abortion. Lancet 345: 84 86, 1995 Patton P E: Anatomic uterine defects. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Rai R, Clifford K, Regan L: The modern preventive treatment of recurrent miscarriage. Br J Obstet Gynaecol 103: , 1996 Raziel A, Arilei S, Bukovsky I, ym.: Investigation of the uterine cavity in recurrent aborters. Fertil Steril 62: , 1994 Regan L, Owen E J, Jacobs H S: Hypersecretion of luteinising hormone, infertility, and miscarriage. Lancet 336: , 1990 Scott J R, Branch D W: Potential alloimmune factors and immunotherapy in recurrent miscarriage. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Seppälä M, Julkunen M, Riittinen L, Koistinen R: Endometrial proteins: a reappraisal. Hum Reprod 7: 31 38, 1992 Silver R M, Branch D W: Recurrent miscarriage: autoimmune considerations. Clin Obstet Gynecol 37: , 1994 Stern J J, Dorfmann A D, Gutierrez-Najar A J, ym.: Frequency of abnormal karyotypes among abortuses from women with and Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? 115

8 without a history of recurrent spontaneous abortion. Fertil Steril 65: , 1996 Stirrat G M: Recurrent miscarriage I: definition and epidemiology. Lancet 336: , 1990(a) Stirrat G M: Recurrent miscarriage II: clinical associations, causes, and management. Lancet 336: , 1990(b) Stray-Pedersen B, Stray-Pedersen S: Etiologic factors and subsequent reproductive performance in 195 couples with a prior history of habitual abortion. Am J Obstet Gynecol 148: , 1984 Thom D H, Nelson L M, Vaughan T L: Spontaneous abortion and subsequent adverse birth outcomes. Am J Obstet Gynecol 166: , 1992 Tulppala M, Björses U-M, Stenman U-H, ym.: Luteal phase defect in habitual abortion: progesterone in saliva. Fertil Steril 56: 41 44, 1991(a) Tulppala M, Viinikka L, Ylikorkala O: Thromboxane dominance and prostacyclin deficiency in habitual abortion. Lancet 337: , 1991(b) Tulppala M, Ramsay T, Salonen R, ym.: A prospective study in 63 couples with a history of recurrent spontaneous abortion: contributing factors and outcome of subsequent pregnancies. Hum Reprod 8: , 1993(a) Tulppala M, Stenman U-H, Cacciatore B, ym.: Polycystic ovaries and levels of gonadotropins and androgens in recurrent miscarriage: Prospective study in 50 women. Br J Obstet Gynaecol 100: , 1993(b) Tulppala M, Julkunen M, Tiitinen A, ym.: Habitual abortion is accompanied by low serum levels of placental protein 14 in the luteal phase of the fertile cycle. Fertil Steril 63: , 1995(a) Tulppala M, Ailus K, Palosuo T, ym.: Antibodies to low-density lipoprotein and to cardiolipin in nonpregnant and pregnant women with habitual abortion. Fertil Steril 64: , 1995(b) Turnbull A: Spontaneous abortion. Kirjassa: Obstetrics, s Toim. A Turnbull, G Chamberlain. Chuchill Livingstone, Avon 1989 Warburton D: Chromosomal causes of fetal death. Clin Obstet Gynecol 30: , 1987 Ylikorkala O, Viinikka L: The role of prostaglandins in obstetrical disorders. Bailliere s Clin Endocrinol Metab 6: , 1992 Ylikorkala O: Aspirin for the prevention of pre-eclampsia: where do we stand now? Acta Obstet Gynecol Scand 74: , 1995 MAIJA TULPPALA, LKT, erikoislääkäri Väestöliiton lapsettomuusklinikka, Kalevankatu 16, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle OLAVI YLIKORKALA, professori HYKS:n naistentautien ja synnytysklinikat, Haartmaninkatu 2, Helsinki 116

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Alkuraskauden häiriöt EGO päivät Kuopio 27.5.2016 LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen Sisältö Milloin raskaudella on toivoa miten diagnosoin keskenmenon? Kohdun tyhjennyksen hoitovaihtoehdot Milloin residua

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Kohdun rakennepoikkeavuudet -

Kohdun rakennepoikkeavuudet - Kohdun rakennepoikkeavuudet - vaikutus hedelmällisyyteen, milloin pyritään korjaamaan Maritta Hippeläinen Kys Reproduktioendokrinologian koulutus, Helsinki11.2.2016 Sidonnaisuudet Päätoimi Osastonylilääkäri,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Toistuvat keskenmenot - selvi0ely ja hoito. Eini Nikander, LT, HYKS NKL 11.2.2016

Toistuvat keskenmenot - selvi0ely ja hoito. Eini Nikander, LT, HYKS NKL 11.2.2016 Toistuvat keskenmenot - selvi0ely ja hoito Eini Nikander, LT, HYKS NKL 11.2.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Määritelmä Miten yleinen? Milloin ja miten tutkin? Mikä on seuraavan raskauden ennuste? Miten

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta 6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä. Tuomo Kalliola

Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä. Tuomo Kalliola Alkuperäistutkimus Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä Tuomo Kalliola Lapsettomuuden perustutkimuksiin kuuluu munasarjojen ja munanjohtimien tilan arvioiminen vatsaontelon

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA

RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Jenni Alatalo & Mari Niskanen RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Tietoa naisille via Internet RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Tietoa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot