Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen
|
|
- Ella Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Istukan ennenaikainen irtoaminen on obstetrinen hätätilanne, jonka syy jää usein epäselväksi. Vaikka istukan irtoaminen edellisessä raskaudessa lisää riskiä seuraavassa, on toistuva ablaatio erittäin harvinainen. Häiriön takana olevien tekijöiden selvittämisellä on tärkeä kliininen merkitys. Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen ennen lapsen syntymää eli ablaatio tapahtuu eri tutkimusten mukaan 0,2 1,6 %:ssa raskauksista ja siihen liittyy runsas sikiökuolleisuus (Kåregård ja Gennser 1986, Rasmussen ym. 1997). Yhden ablaation jälkeen saman tapahtuman riski seuraavassa raskaudessa on 4,5 17,3 % ja kahden ablaation jälkeen noin 20 % (Rasmussen ym. 1997). Kuvaamme potilastapauksen, jossa istukan irtoaminen toistui viidessä potilaan seitsemästä raskaudesta. Oma potilas Potilaallemme on lapsuudessa tehty molemminpuolinen ureterovesikoplastia virtsanjohtimien laajuuden ja refluksin vuoksi. Kymmenen vuoden ikään saakka hän käytti lääkitystä virtsatieinfektion estoon. Sen jälkeen virtsatieinfektion oireita ei ole esiintynyt eikä hydronefroosia ole todettu. Potilaalla ja hänen sukulaisillaan ei ole esiintynyt veritulppia. Hänen isänsä ja isoisänsä sairastavat sepelvaltimotautia ja verenpainetautia ja isoäidillä on aikuistyypin diabetes. Raskauksia potilaalla on ollut seitsemän neljälle eri miehelle ja niistä viidessä istukka on irronnut ennenaikaisesti (taulukko). Taulukko. Potilaan raskauksien piirteitä. Raskaus Äidin ikä Raskaushäiriö Ablaatio Raskausviikot Synnytystapa Lapsen tila (v) synnytyksessä 1 16 Alkuraskauden keskeytys 2 24 Pre-eklampsia Kyllä 31+2 Keisarileikkaus Huulihalkio Crohnin tauti 3 27 Ei Ei 39+1 Alatiesynnytys Terve 4 34 Ei Kyllä 30+3 Keisarileikkaus Kuoli synnytyksessä 5 38 Ei Kyllä 26+0 Keisarileikkaus Kuoli 2 vrk:n iässä 6 39 Ei Kyllä 23+6 Keisarileikkaus Kuoli synnytyksessä 7 39 Ei Kyllä 33+5 Keisarileikkaus Terve Duodecim 2003;119:
2 Potilas on tupakoinut vuosien ajan savuketta vuorokaudessa. Hän on hoikkarakenteinen (painoindeksi 17,4 kg/m 2 ), ja hänen kuukautiskiertonsa on säännöllinen. Potilaan ensimmäinen raskaus keskeytettiin sosiaalisista syistä. Seuraava raskaus alkoi tablettiehkäisyn petettyä. Alkuraskaudessa esiintyi veristä vuotoa. Raskausviikolla 30 kehittyi vaikea pre-eklampsia: vuorokausivirtsan valkuaiseritys oli enimmillään 13,9 g ja verenpaine 150/105 mmhg. Verihiutaleiden määrä oli pienimmillään 72 x 10 9 /l ja ALAT-arvo suurimmillaan 160 U/l. Muut laboratorioarvot olivat normaalit. Verenpainelääkityksenä oli hydralatsiini annoksin 10 mg x 3. Sikiön kasvu oli hidastunut. Sykekäyrässä todettiin ajoittain niukkaa vaihtelua ja vaihtelevia hidastumisia. Pre-eklampsia vaikeutui, ja raskausviikolla 31+2 tehtiin keisarileikkaus, jossa syntyi g:n painoinen poikalapsi. Lapsi sai kymmenen Apgarin pistettä. Istukka oli irronnut neljänneksen osalta. Lapsi toipui hyvin, mutta hänellä todettiin huulihalkio ja myöhemmin Crohnin tauti. Synnytyksen jälkeen äidin verenpaine normaalistui kymmenessä päivässä ja proteinuria hävisi. Potilaan kolmas raskaus oli säännöllinen. Hän synnytti alateitse raskausviikolla 39+1 terveen pojan, joka painoi g. Potilaan neljännessä raskaudessa tapahtui istukan täydellinen irtoaminen raskausviikolla Hätäkeisarileikkauksessa syntyi g painanut poikalapsi, joka menehtyi synnytyksen yhteydessä. Seuraavassa raskaudessa potilaalle tehtiin trombofiliatutkimukset. Trombooseille altistavaa hyytymistekijädefektiä ei todettu. Potilaalle ilmaantui veristä vuotoa raskausviikolla Sikiön sykekäyrässä havaittiin vaihtelun niukkuutta ja sydänäänten laskuja. Sikiö ei liikkunut, ja napavaltimon verenvirtaus oli vähentynyt. Kiireellisessä keisarileikkauksessa todettiin, että kaksi kolmasosaa istukasta oli irronnut. Poikalapsi, joka painoi 879 g, menehtyi kahden vuorokauden iässä aivoverenvuotoon. Potilaan kuudennen raskauden viikolla 23+6 hänelle ilmaantui äkillistä verenvuotoa ja vatsakipua. Verenpaine oli normaali. Kaikukuvauksessa nähtiin elävä, liikkumaton sikiö ja istukan takana verenpurkauma, joka oli kooltaan 56 x 93 mm. Sikiön sykekäyrä viittasi hapen puutteeseen. Kivut pahenivat, vuoto alkoi uudelleen ja verenpurkauma-alue suureni. Kiireellisessä keisarileikkauksessa todettiin, että kohtulihas oli sinervä (Couvelairen merkki) ja kaksi kolmasosaa istukasta oli irronnut. Poikasikiö (734 g) oli jo kuollut. Potilaan seitsemännessä raskaudessa samana vuonna aloitettiin asetyylisalisyylihappolääkitys (ASA) annoksin 50 mg x 1 raskausviikolla 19. Alkuraskaus sujui ongelmitta. Potilas otettiin osastoseurantaan raskausviikolla Tupakointia pyrittiin vähentämään nikotiinilaastareiden avulla, mutta hän tupakoi kuitenkin jatkuvasti 5 10 savuketta päivässä. Raskausviikolla 24+5 ASA-annosta suurennettiin 100 mg:aan vuorokaudessa. Raskausviikolla 25 potilas sai beetametasoniprofylaksian sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi. Kahden tunnin glukoosirasitustestin tulos oli viitealueella. Sikiö kasvoi normaalisti. Potilaalla esiintyi voimakkaita pelkotiloja, ja hän oli osastoseurannassa koko ajan muutamia lyhyitä lomajaksoja lukuun ottamatta. Raskausviikolla 33+5 alkoi äkillinen verinen vuoto ja pian sen jälkeen alavatsakipu. Kaikututkimuksessa sikiön todettiin voivan hyvin, eikä merkkejä istukan irtaantumisesta havaittu. Kohtu oli pinkeä ja aristava. Ablaatioepäilyn vuoksi tehtiin kiireellinen keisarileikkaus. Syntynyt tyttölapsi painoi g ja sai 5/8 Apgarin pistettä. Napavaltimon ph oli 7,21 ja emäsylimäärä 5,7. Leikkauksessa kohtulihas todettiin sinerväksi. Lapsivedessä ei havaittu hyytymiä. Lapsi ja äiti toipuivat synnytyksestä normaalisti. Pohdinta Istukan ennenaikaisen irtoamisen ilmaantuvuus on noin 0,2 1,6 % (Kåregård ja Gennser 1986, Rasmussen ym. 1997). Irtoamisen jälkeisessä raskaudessa häiriön toistumisen riski on 11-kertainen (Ylä-Outinen ym. 1987). On kuitenkin harvinaista, että ablaatio toistuu niin monta kertaa kuin kuvatulla potilaalla. Naiset, jotka ovat kerran kokeneet ablaation, haluavat uutta raskautta selvästi harvemmin kuin muut (Rasmussen ym. 1997). Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijöitä ovat aiemman ablaation lisäksi etinen istukka (noin 15-kertainen riski), ennakoiva verenvuoto (esim. alkuraskauden vuodot), aiemmat kohtuun kohdistuneet toimenpiteet kuten kaavinta ja keisarileikkaus, ennenaikainen synnytys ja lapsivedenmeno, korionamnioniitti, raskaudenaikainen verenpaineen kohoaminen, pre-eklampsia, kohdun rakennepoikkeavuudet ja myoomat, monisikiöraskaus, lyhyt napanuora, vatsan alueen vamma, diabetes, runsas lapsivesi (Puolakka 2001) ja äidin ikä alle 20 vuotta tai yli 35 vuotta. Myös äidin tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden erityisesti kokaiinin käyttö lisäävät riskiä. Raskauksissa, joissa sikiö on poika, riski on niin ikään lisääntynyt (Kramer ym. 1997). Potilaamme tapauksessa sikiö oli poika neljässä hänen viidestä ablaation päätyneestä raskaudestaan. Ablaation tyypillisiä oireita ovat kohdun kivulias ja pitkäkestoinen supistelu, aristus ja pinkeys sekä verinen vuoto. Verta ei kuitenkaan aina vuoda ulos. Kaikututkimuksessa saatetaan havaita istukan takainen verenpurkauma, mutta tutkimus ei aina anna lisätietoa. Sikiön sykekäyrässä havaitaan usein hapenpuutteeseen viittaavia muutoksia (kuva). Ablaatio on useimmi M. Tikkanen ja M. Nuutila
3 Kuva. Hapenpuutteeseen viittaavia muutoksia sikiön sykekäyrässä ablaation yhteydessä. ten hätätilanne, ja raskaus joudutaan tällöin päättämään keisarileikkauksella sikiön hengen pelastamiseksi. Tyypillisessä tapauksessa kohdun sisällä on hyytymää ja kohtulihas on sinipunerva. Tuoreessa ablaatiossa kuten potilaamme viimeisessä raskaudessa istukassa ei useinkaan näy muutoksia. Istukan ennenaikaisen irtoamisen on arveltu johtuvan muutoksista, jotka johtavat vaiheittain verenkierron vaikeutumiseen desiduan spiraalivaltimoissa. Verenvuotoa tapahtuu decidua basalikseen, ja tämän seurauksena retroplasentaaritilaan muodostuu hyytymä. Desidualisen hematooman kehittyminen johtaa lopulta sitä vastaavan istukkapinnan irtoamiseen ja degeneraatioon (Fleming 1991). Istukan kehitys suosii raskauden alussa pienivastuksisen verenkierron syntymistä. Sytotrofoblasteja tunkeutuu kohdun limakalvon ja jopa lihasseinämän alueelle. Siellä invaasio suuntautuu spiraalivaltimoihin, ja sytotrofoblastit korvaavat siellä aluksi valtimoiden endoteelisolukkoa ja sen jälkeen verisuonen median elastisen komponentin ja lihaskudoksen. Trofoblasti-invaasion seurauksena paksuseinäisten spiraalivaltimoiden läpimitta nelinkertaistuu ja valtimot muuttuvat veltoiksi pusseiksi, jotka laajenevat passiivisesti verenkierron lisääntyessä. Patologisessa plasentaatiossa trofoblastien invaasio suuntautuu vain pieneen osaan spiraalivaltimoita ja vain ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Toisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu invaasiota kohdun lihaskerroksen alueelle (Domissee ja Tiltman 1992). Istukan ja kohdunseinämän valtimoissa myöhemmin esiintyvät degeneratiiviset muutokset perustuvat suurelta osin tähän virheelliseen plasentaatioon. Puutteellinen trofoblasti-invaasio huonontaa istukan verenkiertoa ja aiheuttaa siten istukkasolukkoon hapenpuutteen (Eskes 1997). Normaaliraskauden aikana sytotrofoblasteissa tapahtuu niille tyypillisten adheesiomolekyylien väheneminen ja ne alkavat tuottaa endoteelisoluille ominaisia adheesiomolekyylejä. Suuri happipitoisuus lisää invaasiota. Useat sytokiinit, kuten interleukiini 1 ja 2, epidermaalinen kasvutekijä, kantasoluryhmiä stimuloiva kasvutekijä, transformoiva kasvutekijä beeta ja tuumorinekroositekijä alfa, esiintyvät implantaatiopaikalla. Niiden tehtävää istukkasolujen invaasiossa ei kuitenkaan tunneta tarkasti (Erkkola 1998). Ablaation etiologian kannalta olisi tär- Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen 1349
4 keää selvittää, miksi trofoblasti-invaasio on puutteellinen eli miksi varhaisplasentaatio epäonnistuu. Sytotrofoblastien riittämätön tunkeutuminen kohdun seinämään raskauden alkupuoliskolla näyttää johtavan raskauden myöhemmässä vaiheessa verisuoniendoteelin vaurioon. Tromboksaanin ylimäärä voi aktivoida verihiutaleita, jotka kerääntyvät endoteelivaurioon ja aiheuttavat paikallisia trombeja. ASAn tiedetään vähentävän tromboksaanin tuottoa ja siten verihiutaleiden takertumista ja tromboositaipumusta (Erkkola 1998). Oma potilaamme sai ASAa vain viimeisessä raskaudessaan. Trombofilioiden on havaittu liittyvän ablaatioiden lisäksi useisiin muihin raskauskomplikaatioihin, kuten keskenmenoihin, sikiön kasvun hidastumaan ja pre-eklampsiaan. Raskauden aikana hyytymisjärjestelmässä tapahtuu useita muutoksia. Monien hyytymistekijöiden, kuten tromboksaanin ja tekijöiden II, VII, VIII, X ja XII pitoisuudet lisääntyvät aiheuttaen hyytymishäiriöitä ja tätä kautta istukkatrombooseja. Samaan aikaan luonnollinen antikoagulaatiomekanismi heikkenee ja kehittyy hypofibrinolyyttinen tila. Proteiinit C ja S ja antitrombiini III vähenevät. Raskauden aikana noin 40 %:lle kehittyy APC-resistenssi ilman tekijän V geenivirhettä. Edellä mainitut muutokset johtavat raskauden aikaiseen hyperkoagulatiiviseen tilaan (Ulander ym. 2002). de Vriesin ym. (1997) tutkimuksessa periytyvät trombofiliat todettiin merkitsevästi yleisemmiksi raskauksissa, joissa esiintyi ablaatio, sikiön kasvun hidastuma tai kohtukuolema. Myös hankinnaiset trombofiliat olivat edellä mainituissa ryhmissä merkitsevästi yleisempiä. Omalla potilaallamme ei todettu hyytymistekijädefektejä. Homokysteiini voi aiheuttaa suurina pitoisuuksina verisuonen endoteelivaurion ja aktivoida hyytymisjärjestelmän. Foolihapon puutteen on havaittu olevan yhteydessä ablaatioihin (de Vries ym. 1997). Plasman homokysteiinipitoisuuden kasvu on folaatin ja B 12 -vitamiinin puutteen vahva indikaattori. Hyperhomokysteine- miaa esiintyy ablaatiopotilailla useammin kuin muilla (de Vries ym. 1997). Foolihappo edistää homokysteiinin remetylaatiota metioniiniksi ja aiheuttaa selkeän paranemisen endoteelin toimintahäiriöissä (de Vries ym. 1997). Raskaana olevien naisten korvaushoidosta ei juuri ole tutkimustietoa. Tupakoinnin ja ablaatioiden välillä on vahva yhteys. Tupakoinnin tiedetään suurentavan plasman homokysteiinipitoisuutta (Ray ja Laskin 1999). Oma potilaamme tupakoi paljon eikä pystynyt lopettamaan tupakointia yhdenkään raskautensa aikana. Jos potilaalla on esiintynyt istukan toistuvia ennenaikaisia irtoamisia tai yksikin massiivinen ablaatio, suositellaan hyytymistekijätutkimusten tekoa (Risto Kaaja, suullinen tiedonanto 2003). HYKS:n naistenklinikassa määritetään tällaisissa tapauksissa useimmiten tekijät II, V, VIII, antitrombiini 3, APC-resistenssi, proteiinit C ja S sekä fosfolipidivasta-aineet. Perinnöllinen tukostaipumus voidaan selvittää geenitestillä myös raskausaikana, mutta koagulaatioproteiinit kannattaa tutkia vasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Rasmussenin ym. (2001) tutkimustulosten mukaan ablaatiopotilaan seuraavan raskauden seuranta tulisi aloittaa kuusi viikkoa aiemmin kuin ablaatio todettiin ensimmäisessä raskaudessa. Näin pystyttäisiin vähentämään riskejä merkittävästi erityisesti niissä raskauksissa, joita komplisoivat ennenaikainen synnytys, sikiön kasvun hidastuma tai kohtukuolema. Käytännössä tämä tarkoittaa tehostettua äitiyspoliklinikkaseurantaa tai kuten potilaamme tapauksessa seurantaa vuodeosastolla. Istukan ennenaikaisen irtoamisen jälkeinen uusi raskaus on naiselle aina riski, ei ainoastaan ablaation toistumisen vaan myös sikiön kasvun hidastuman, ennenaikaisen synnytyksen ja raskaudenaikaisen verenpainetaudin vaaran vuoksi. Vaikka ablaation takana mahdollisesti olevat tekijät eivät tutkimuksilla selviäisikään, on vaaran ennakoimisella seuraavissa raskauksissa tärkeä kliininen merkitys M. Tikkanen ja M. Nuutila
5 Kirjallisuutta Domissee J, Tiltman AJ. Placental bed biopsies in placental abruption. Br J Obstet Gynaecol 1992;99: Erkkola R. Pre-eklampsia on istukkasairaus. Duodecim 1998;114: Eskes TK. Abruptio placentae. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1997; 75: Fleming AD. Abruptio placentae. Crit Care Clin 1991;7: Kramer MS, Usher RH, Pollack R, Boyd M, Usher S. Etiologic determinants of abruptio placentae. Obstet Gynecol 1997;89: Kåregård M, Gennser G. Incidence and recurrence rate of abruptio placentae in Sweden. Obstet Gynecol 1986;67: Puolakka J. Raskauden jälkipuoliskon verenvuodot. Kirjassa: Ylikorkala O, Kauppila, A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Ray JG, Laskin CA. Folic acid and homocyst(e)ine metabolic defects and the risk of placental abruption, pre-eclampsia and spontaneous pregnancy loss: a systematic review. Placenta 1999;20: Rasmussen S, Irgens LM, Dalaker K. The effect on the likelihood of further pregnancy of placental abruption and the rate of its recurrence. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Rasmussen S, Irgens LM, Albrechtsen S, Dalaker K. Women with a history of placental abruption: when in a subsequent pregnancy should special surveillance for a recurrent placental abruption be initiated. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80: Ulander VM, Kaaja R, Tulppala M. Toistuva keskenmeno. Duodecim 2002;118: de Vries JIP, Dekker GA, Huijgens PC, Jakobs C, Blomberg BME, van Geijn HP. Hyperhomocysteinaemia and protein S deficiency in complicated pregnancies. Br J Obstet Gynecol 1997;104: Ylä-Outinen A, Palander M, Heinonen PK. Abruptio placentae- risk factors and outcome of the newborn. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1987;25:23 8. MINNA TIKKANEN, LL, erikoislääkäri minna.tikkanen@hus.fi MIKA NUUTILA, LKT, apulaisylilääkäri HYKS:n naistensairaala PL 140, HUS 1351
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotAkuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012
Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotPLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005
PLACENTA PERCRETA Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 Epänormaalin plasentaation muotoja Alkuraskauden epäonnistunut implantaatio, plasentaatio: pre-eklampsia, ovum abortivum... Ablatio placentae
LisätiedotTyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen
Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotAkuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS
Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotHaastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH
Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH 29.3.2019 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia HELLP Jatkumoa pre-eklampsialle Hemolysis Elevated Liver enzymes Low Platelets
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotKeskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS
Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotLääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö
Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotOdottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto
Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA
PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI
LisätiedotSGA-lapsi, pienikokoisena
SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin
LisätiedotAlkuraskauden keskenmeno ja sen hoito
Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden
LisätiedotRASKAUDENAIKAISIA HÄTÄTILANTEITA ENSIHOIDOSSA
Opinnäytetyö (AMK) Kätilö (AMK) 2016 Helin Tuulia, Jaatinen Vilma & Laakso Zaida RASKAUDENAIKAISIA HÄTÄTILANTEITA ENSIHOIDOSSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kätilö (AMK) 2016
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotTupakointi ja raskaus
Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät
LisätiedotTUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN
TUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN Actim Partus on nopea ja yksinkertainen vieritesti, jolla voidaan luotettavasti sulkea pois välittömän tai ennenaikaisen synnytyksen riski. Alkuperäinen
LisätiedotSYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS
SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
LisätiedotHEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala
HEPATOGESTOOSI ÄITIYSHUOLLON ALUEELLINEN KOULUTUS 13.3.2018 Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala MÄÄRITELMIÄ hepatogestoosi = hepatoosi = raskauskolestaasi = intrahepaattinen kolestaasi
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotMyooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin
Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin LKT Päivi Härkki Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 25-26.9.2003 MYOOMA JA FERTILITEETTI EPIDEMIOLOGIAA (Barbieri 1999) 20-50%:lla kaikista naisista
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS
TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotMUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:
MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotPostpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?
Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto
LisätiedotSynnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia
Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotKATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala
KATSAUS Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala Kliinisesti todetuista raskauksista 10 15 % keskeytyy ja näistä valtaosa ennen 13:ta raskausviikkoa.
LisätiedotTietoa kohdunulkoisesta raskaudesta
Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta
LisätiedotVuotava obstetrinen potilas
Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotMinttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus
Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin
LisätiedotPaperisen Äitiyskortin sisältö THL Yhteystiedot (paperinen äitiyskortti) Kentän ohjeistus
Paperisen Äitiyskortin sisältö THL 18.12.2015 Yhteystiedot (paperinen äitiyskortti) Naisen nimi Naisen henkilötunnus Naisen kotiosoite Naisen kotikunta Äitiysneuvola Terveydenhoitaja Neuvolan ajanvaraus/puhelinnumero
LisätiedotAvoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti
Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
LisätiedotÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA
ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön
LisätiedotMitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi?
+ Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? Mikael Ekblad LT, erikoistuva lääkäri Kliininen opettaja, Yleislääketiede, Turun yliopisto Harjavallan terveyskeskus, KSTHKY (virkavapaalla)
LisätiedotMaaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio
HÄTÄSEKTIOINDIKAATIOT JA HÄTÄSEKTIOLLA SYNTYNEIDEN LASTEN SYNTYMÄ-PH OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA ENNEN JA JÄLKEEN LAKTAATTIMITTAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON VUOSINA 2012 JA 2015 Maaret Laakso Syventävien
LisätiedotMitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS
Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana
Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotGynekologinen tutkimus
Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,
LisätiedotSYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA
SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotMassiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotVuoto sikiöstä äitiin joskus lievänkin tapaturman vakava komplikaatio
Mikko Tarvonen, Veli-Matti Ulander, Liina Süvari ja Kari Teramo TAPAUSSELOSTUS Vuoto sikiöstä äitiin joskus lievänkin tapaturman vakava komplikaatio Raskaana oleville sattuu tapaturmia varsin usein. Äidin
LisätiedotMiia Grek-Suihkonen Jenna Laakko ENKELIKSI SYNTYNYT. Ohje kohtukuoleman kohdanneiden perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen
Miia Grek-Suihkonen Jenna Laakko ENKELIKSI SYNTYNYT Ohje kohtukuoleman kohdanneiden perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön
LisätiedotYlipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotLapseton pari terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Tuire Saloranta, tkl Vantaa
Lapseton pari terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Tuire Saloranta, tkl Vantaa Mikä on yleislääkärin alkuarviossa olennaista? Tavoitteet Naisen osalta? Miehen
Lisätiedot