Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen"

Transkriptio

1 Tapausselostus Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Istukan ennenaikainen irtoaminen on obstetrinen hätätilanne, jonka syy jää usein epäselväksi. Vaikka istukan irtoaminen edellisessä raskaudessa lisää riskiä seuraavassa, on toistuva ablaatio erittäin harvinainen. Häiriön takana olevien tekijöiden selvittämisellä on tärkeä kliininen merkitys. Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen ennen lapsen syntymää eli ablaatio tapahtuu eri tutkimusten mukaan 0,2 1,6 %:ssa raskauksista ja siihen liittyy runsas sikiökuolleisuus (Kåregård ja Gennser 1986, Rasmussen ym. 1997). Yhden ablaation jälkeen saman tapahtuman riski seuraavassa raskaudessa on 4,5 17,3 % ja kahden ablaation jälkeen noin 20 % (Rasmussen ym. 1997). Kuvaamme potilastapauksen, jossa istukan irtoaminen toistui viidessä potilaan seitsemästä raskaudesta. Oma potilas Potilaallemme on lapsuudessa tehty molemminpuolinen ureterovesikoplastia virtsanjohtimien laajuuden ja refluksin vuoksi. Kymmenen vuoden ikään saakka hän käytti lääkitystä virtsatieinfektion estoon. Sen jälkeen virtsatieinfektion oireita ei ole esiintynyt eikä hydronefroosia ole todettu. Potilaalla ja hänen sukulaisillaan ei ole esiintynyt veritulppia. Hänen isänsä ja isoisänsä sairastavat sepelvaltimotautia ja verenpainetautia ja isoäidillä on aikuistyypin diabetes. Raskauksia potilaalla on ollut seitsemän neljälle eri miehelle ja niistä viidessä istukka on irronnut ennenaikaisesti (taulukko). Taulukko. Potilaan raskauksien piirteitä. Raskaus Äidin ikä Raskaushäiriö Ablaatio Raskausviikot Synnytystapa Lapsen tila (v) synnytyksessä 1 16 Alkuraskauden keskeytys 2 24 Pre-eklampsia Kyllä 31+2 Keisarileikkaus Huulihalkio Crohnin tauti 3 27 Ei Ei 39+1 Alatiesynnytys Terve 4 34 Ei Kyllä 30+3 Keisarileikkaus Kuoli synnytyksessä 5 38 Ei Kyllä 26+0 Keisarileikkaus Kuoli 2 vrk:n iässä 6 39 Ei Kyllä 23+6 Keisarileikkaus Kuoli synnytyksessä 7 39 Ei Kyllä 33+5 Keisarileikkaus Terve Duodecim 2003;119:

2 Potilas on tupakoinut vuosien ajan savuketta vuorokaudessa. Hän on hoikkarakenteinen (painoindeksi 17,4 kg/m 2 ), ja hänen kuukautiskiertonsa on säännöllinen. Potilaan ensimmäinen raskaus keskeytettiin sosiaalisista syistä. Seuraava raskaus alkoi tablettiehkäisyn petettyä. Alkuraskaudessa esiintyi veristä vuotoa. Raskausviikolla 30 kehittyi vaikea pre-eklampsia: vuorokausivirtsan valkuaiseritys oli enimmillään 13,9 g ja verenpaine 150/105 mmhg. Verihiutaleiden määrä oli pienimmillään 72 x 10 9 /l ja ALAT-arvo suurimmillaan 160 U/l. Muut laboratorioarvot olivat normaalit. Verenpainelääkityksenä oli hydralatsiini annoksin 10 mg x 3. Sikiön kasvu oli hidastunut. Sykekäyrässä todettiin ajoittain niukkaa vaihtelua ja vaihtelevia hidastumisia. Pre-eklampsia vaikeutui, ja raskausviikolla 31+2 tehtiin keisarileikkaus, jossa syntyi g:n painoinen poikalapsi. Lapsi sai kymmenen Apgarin pistettä. Istukka oli irronnut neljänneksen osalta. Lapsi toipui hyvin, mutta hänellä todettiin huulihalkio ja myöhemmin Crohnin tauti. Synnytyksen jälkeen äidin verenpaine normaalistui kymmenessä päivässä ja proteinuria hävisi. Potilaan kolmas raskaus oli säännöllinen. Hän synnytti alateitse raskausviikolla 39+1 terveen pojan, joka painoi g. Potilaan neljännessä raskaudessa tapahtui istukan täydellinen irtoaminen raskausviikolla Hätäkeisarileikkauksessa syntyi g painanut poikalapsi, joka menehtyi synnytyksen yhteydessä. Seuraavassa raskaudessa potilaalle tehtiin trombofiliatutkimukset. Trombooseille altistavaa hyytymistekijädefektiä ei todettu. Potilaalle ilmaantui veristä vuotoa raskausviikolla Sikiön sykekäyrässä havaittiin vaihtelun niukkuutta ja sydänäänten laskuja. Sikiö ei liikkunut, ja napavaltimon verenvirtaus oli vähentynyt. Kiireellisessä keisarileikkauksessa todettiin, että kaksi kolmasosaa istukasta oli irronnut. Poikalapsi, joka painoi 879 g, menehtyi kahden vuorokauden iässä aivoverenvuotoon. Potilaan kuudennen raskauden viikolla 23+6 hänelle ilmaantui äkillistä verenvuotoa ja vatsakipua. Verenpaine oli normaali. Kaikukuvauksessa nähtiin elävä, liikkumaton sikiö ja istukan takana verenpurkauma, joka oli kooltaan 56 x 93 mm. Sikiön sykekäyrä viittasi hapen puutteeseen. Kivut pahenivat, vuoto alkoi uudelleen ja verenpurkauma-alue suureni. Kiireellisessä keisarileikkauksessa todettiin, että kohtulihas oli sinervä (Couvelairen merkki) ja kaksi kolmasosaa istukasta oli irronnut. Poikasikiö (734 g) oli jo kuollut. Potilaan seitsemännessä raskaudessa samana vuonna aloitettiin asetyylisalisyylihappolääkitys (ASA) annoksin 50 mg x 1 raskausviikolla 19. Alkuraskaus sujui ongelmitta. Potilas otettiin osastoseurantaan raskausviikolla Tupakointia pyrittiin vähentämään nikotiinilaastareiden avulla, mutta hän tupakoi kuitenkin jatkuvasti 5 10 savuketta päivässä. Raskausviikolla 24+5 ASA-annosta suurennettiin 100 mg:aan vuorokaudessa. Raskausviikolla 25 potilas sai beetametasoniprofylaksian sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi. Kahden tunnin glukoosirasitustestin tulos oli viitealueella. Sikiö kasvoi normaalisti. Potilaalla esiintyi voimakkaita pelkotiloja, ja hän oli osastoseurannassa koko ajan muutamia lyhyitä lomajaksoja lukuun ottamatta. Raskausviikolla 33+5 alkoi äkillinen verinen vuoto ja pian sen jälkeen alavatsakipu. Kaikututkimuksessa sikiön todettiin voivan hyvin, eikä merkkejä istukan irtaantumisesta havaittu. Kohtu oli pinkeä ja aristava. Ablaatioepäilyn vuoksi tehtiin kiireellinen keisarileikkaus. Syntynyt tyttölapsi painoi g ja sai 5/8 Apgarin pistettä. Napavaltimon ph oli 7,21 ja emäsylimäärä 5,7. Leikkauksessa kohtulihas todettiin sinerväksi. Lapsivedessä ei havaittu hyytymiä. Lapsi ja äiti toipuivat synnytyksestä normaalisti. Pohdinta Istukan ennenaikaisen irtoamisen ilmaantuvuus on noin 0,2 1,6 % (Kåregård ja Gennser 1986, Rasmussen ym. 1997). Irtoamisen jälkeisessä raskaudessa häiriön toistumisen riski on 11-kertainen (Ylä-Outinen ym. 1987). On kuitenkin harvinaista, että ablaatio toistuu niin monta kertaa kuin kuvatulla potilaalla. Naiset, jotka ovat kerran kokeneet ablaation, haluavat uutta raskautta selvästi harvemmin kuin muut (Rasmussen ym. 1997). Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijöitä ovat aiemman ablaation lisäksi etinen istukka (noin 15-kertainen riski), ennakoiva verenvuoto (esim. alkuraskauden vuodot), aiemmat kohtuun kohdistuneet toimenpiteet kuten kaavinta ja keisarileikkaus, ennenaikainen synnytys ja lapsivedenmeno, korionamnioniitti, raskaudenaikainen verenpaineen kohoaminen, pre-eklampsia, kohdun rakennepoikkeavuudet ja myoomat, monisikiöraskaus, lyhyt napanuora, vatsan alueen vamma, diabetes, runsas lapsivesi (Puolakka 2001) ja äidin ikä alle 20 vuotta tai yli 35 vuotta. Myös äidin tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden erityisesti kokaiinin käyttö lisäävät riskiä. Raskauksissa, joissa sikiö on poika, riski on niin ikään lisääntynyt (Kramer ym. 1997). Potilaamme tapauksessa sikiö oli poika neljässä hänen viidestä ablaation päätyneestä raskaudestaan. Ablaation tyypillisiä oireita ovat kohdun kivulias ja pitkäkestoinen supistelu, aristus ja pinkeys sekä verinen vuoto. Verta ei kuitenkaan aina vuoda ulos. Kaikututkimuksessa saatetaan havaita istukan takainen verenpurkauma, mutta tutkimus ei aina anna lisätietoa. Sikiön sykekäyrässä havaitaan usein hapenpuutteeseen viittaavia muutoksia (kuva). Ablaatio on useimmi M. Tikkanen ja M. Nuutila

3 Kuva. Hapenpuutteeseen viittaavia muutoksia sikiön sykekäyrässä ablaation yhteydessä. ten hätätilanne, ja raskaus joudutaan tällöin päättämään keisarileikkauksella sikiön hengen pelastamiseksi. Tyypillisessä tapauksessa kohdun sisällä on hyytymää ja kohtulihas on sinipunerva. Tuoreessa ablaatiossa kuten potilaamme viimeisessä raskaudessa istukassa ei useinkaan näy muutoksia. Istukan ennenaikaisen irtoamisen on arveltu johtuvan muutoksista, jotka johtavat vaiheittain verenkierron vaikeutumiseen desiduan spiraalivaltimoissa. Verenvuotoa tapahtuu decidua basalikseen, ja tämän seurauksena retroplasentaaritilaan muodostuu hyytymä. Desidualisen hematooman kehittyminen johtaa lopulta sitä vastaavan istukkapinnan irtoamiseen ja degeneraatioon (Fleming 1991). Istukan kehitys suosii raskauden alussa pienivastuksisen verenkierron syntymistä. Sytotrofoblasteja tunkeutuu kohdun limakalvon ja jopa lihasseinämän alueelle. Siellä invaasio suuntautuu spiraalivaltimoihin, ja sytotrofoblastit korvaavat siellä aluksi valtimoiden endoteelisolukkoa ja sen jälkeen verisuonen median elastisen komponentin ja lihaskudoksen. Trofoblasti-invaasion seurauksena paksuseinäisten spiraalivaltimoiden läpimitta nelinkertaistuu ja valtimot muuttuvat veltoiksi pusseiksi, jotka laajenevat passiivisesti verenkierron lisääntyessä. Patologisessa plasentaatiossa trofoblastien invaasio suuntautuu vain pieneen osaan spiraalivaltimoita ja vain ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Toisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu invaasiota kohdun lihaskerroksen alueelle (Domissee ja Tiltman 1992). Istukan ja kohdunseinämän valtimoissa myöhemmin esiintyvät degeneratiiviset muutokset perustuvat suurelta osin tähän virheelliseen plasentaatioon. Puutteellinen trofoblasti-invaasio huonontaa istukan verenkiertoa ja aiheuttaa siten istukkasolukkoon hapenpuutteen (Eskes 1997). Normaaliraskauden aikana sytotrofoblasteissa tapahtuu niille tyypillisten adheesiomolekyylien väheneminen ja ne alkavat tuottaa endoteelisoluille ominaisia adheesiomolekyylejä. Suuri happipitoisuus lisää invaasiota. Useat sytokiinit, kuten interleukiini 1 ja 2, epidermaalinen kasvutekijä, kantasoluryhmiä stimuloiva kasvutekijä, transformoiva kasvutekijä beeta ja tuumorinekroositekijä alfa, esiintyvät implantaatiopaikalla. Niiden tehtävää istukkasolujen invaasiossa ei kuitenkaan tunneta tarkasti (Erkkola 1998). Ablaation etiologian kannalta olisi tär- Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen 1349

4 keää selvittää, miksi trofoblasti-invaasio on puutteellinen eli miksi varhaisplasentaatio epäonnistuu. Sytotrofoblastien riittämätön tunkeutuminen kohdun seinämään raskauden alkupuoliskolla näyttää johtavan raskauden myöhemmässä vaiheessa verisuoniendoteelin vaurioon. Tromboksaanin ylimäärä voi aktivoida verihiutaleita, jotka kerääntyvät endoteelivaurioon ja aiheuttavat paikallisia trombeja. ASAn tiedetään vähentävän tromboksaanin tuottoa ja siten verihiutaleiden takertumista ja tromboositaipumusta (Erkkola 1998). Oma potilaamme sai ASAa vain viimeisessä raskaudessaan. Trombofilioiden on havaittu liittyvän ablaatioiden lisäksi useisiin muihin raskauskomplikaatioihin, kuten keskenmenoihin, sikiön kasvun hidastumaan ja pre-eklampsiaan. Raskauden aikana hyytymisjärjestelmässä tapahtuu useita muutoksia. Monien hyytymistekijöiden, kuten tromboksaanin ja tekijöiden II, VII, VIII, X ja XII pitoisuudet lisääntyvät aiheuttaen hyytymishäiriöitä ja tätä kautta istukkatrombooseja. Samaan aikaan luonnollinen antikoagulaatiomekanismi heikkenee ja kehittyy hypofibrinolyyttinen tila. Proteiinit C ja S ja antitrombiini III vähenevät. Raskauden aikana noin 40 %:lle kehittyy APC-resistenssi ilman tekijän V geenivirhettä. Edellä mainitut muutokset johtavat raskauden aikaiseen hyperkoagulatiiviseen tilaan (Ulander ym. 2002). de Vriesin ym. (1997) tutkimuksessa periytyvät trombofiliat todettiin merkitsevästi yleisemmiksi raskauksissa, joissa esiintyi ablaatio, sikiön kasvun hidastuma tai kohtukuolema. Myös hankinnaiset trombofiliat olivat edellä mainituissa ryhmissä merkitsevästi yleisempiä. Omalla potilaallamme ei todettu hyytymistekijädefektejä. Homokysteiini voi aiheuttaa suurina pitoisuuksina verisuonen endoteelivaurion ja aktivoida hyytymisjärjestelmän. Foolihapon puutteen on havaittu olevan yhteydessä ablaatioihin (de Vries ym. 1997). Plasman homokysteiinipitoisuuden kasvu on folaatin ja B 12 -vitamiinin puutteen vahva indikaattori. Hyperhomokysteine- miaa esiintyy ablaatiopotilailla useammin kuin muilla (de Vries ym. 1997). Foolihappo edistää homokysteiinin remetylaatiota metioniiniksi ja aiheuttaa selkeän paranemisen endoteelin toimintahäiriöissä (de Vries ym. 1997). Raskaana olevien naisten korvaushoidosta ei juuri ole tutkimustietoa. Tupakoinnin ja ablaatioiden välillä on vahva yhteys. Tupakoinnin tiedetään suurentavan plasman homokysteiinipitoisuutta (Ray ja Laskin 1999). Oma potilaamme tupakoi paljon eikä pystynyt lopettamaan tupakointia yhdenkään raskautensa aikana. Jos potilaalla on esiintynyt istukan toistuvia ennenaikaisia irtoamisia tai yksikin massiivinen ablaatio, suositellaan hyytymistekijätutkimusten tekoa (Risto Kaaja, suullinen tiedonanto 2003). HYKS:n naistenklinikassa määritetään tällaisissa tapauksissa useimmiten tekijät II, V, VIII, antitrombiini 3, APC-resistenssi, proteiinit C ja S sekä fosfolipidivasta-aineet. Perinnöllinen tukostaipumus voidaan selvittää geenitestillä myös raskausaikana, mutta koagulaatioproteiinit kannattaa tutkia vasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Rasmussenin ym. (2001) tutkimustulosten mukaan ablaatiopotilaan seuraavan raskauden seuranta tulisi aloittaa kuusi viikkoa aiemmin kuin ablaatio todettiin ensimmäisessä raskaudessa. Näin pystyttäisiin vähentämään riskejä merkittävästi erityisesti niissä raskauksissa, joita komplisoivat ennenaikainen synnytys, sikiön kasvun hidastuma tai kohtukuolema. Käytännössä tämä tarkoittaa tehostettua äitiyspoliklinikkaseurantaa tai kuten potilaamme tapauksessa seurantaa vuodeosastolla. Istukan ennenaikaisen irtoamisen jälkeinen uusi raskaus on naiselle aina riski, ei ainoastaan ablaation toistumisen vaan myös sikiön kasvun hidastuman, ennenaikaisen synnytyksen ja raskaudenaikaisen verenpainetaudin vaaran vuoksi. Vaikka ablaation takana mahdollisesti olevat tekijät eivät tutkimuksilla selviäisikään, on vaaran ennakoimisella seuraavissa raskauksissa tärkeä kliininen merkitys M. Tikkanen ja M. Nuutila

5 Kirjallisuutta Domissee J, Tiltman AJ. Placental bed biopsies in placental abruption. Br J Obstet Gynaecol 1992;99: Erkkola R. Pre-eklampsia on istukkasairaus. Duodecim 1998;114: Eskes TK. Abruptio placentae. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1997; 75: Fleming AD. Abruptio placentae. Crit Care Clin 1991;7: Kramer MS, Usher RH, Pollack R, Boyd M, Usher S. Etiologic determinants of abruptio placentae. Obstet Gynecol 1997;89: Kåregård M, Gennser G. Incidence and recurrence rate of abruptio placentae in Sweden. Obstet Gynecol 1986;67: Puolakka J. Raskauden jälkipuoliskon verenvuodot. Kirjassa: Ylikorkala O, Kauppila, A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Ray JG, Laskin CA. Folic acid and homocyst(e)ine metabolic defects and the risk of placental abruption, pre-eclampsia and spontaneous pregnancy loss: a systematic review. Placenta 1999;20: Rasmussen S, Irgens LM, Dalaker K. The effect on the likelihood of further pregnancy of placental abruption and the rate of its recurrence. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Rasmussen S, Irgens LM, Albrechtsen S, Dalaker K. Women with a history of placental abruption: when in a subsequent pregnancy should special surveillance for a recurrent placental abruption be initiated. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80: Ulander VM, Kaaja R, Tulppala M. Toistuva keskenmeno. Duodecim 2002;118: de Vries JIP, Dekker GA, Huijgens PC, Jakobs C, Blomberg BME, van Geijn HP. Hyperhomocysteinaemia and protein S deficiency in complicated pregnancies. Br J Obstet Gynecol 1997;104: Ylä-Outinen A, Palander M, Heinonen PK. Abruptio placentae- risk factors and outcome of the newborn. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1987;25:23 8. MINNA TIKKANEN, LL, erikoislääkäri MIKA NUUTILA, LKT, apulaisylilääkäri HYKS:n naistensairaala PL 140, HUS 1351

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 PLACENTA PERCRETA Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 Epänormaalin plasentaation muotoja Alkuraskauden epäonnistunut implantaatio, plasentaatio: pre-eklampsia, ovum abortivum... Ablatio placentae

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON

TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Tupakointi ja raskaus

Tupakointi ja raskaus Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

SGA-lapsi, pienikokoisena

SGA-lapsi, pienikokoisena SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin

Lisätiedot

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

VAUVA TULEE PERHEESEEN

VAUVA TULEE PERHEESEEN VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

TUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN

TUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN TUNNISTAA JA SULKEE POIS ENNENAIKAISEN SYNNYTYKSEN RISKIN Actim Partus on nopea ja yksinkertainen vieritesti, jolla voidaan luotettavasti sulkea pois välittömän tai ennenaikaisen synnytyksen riski. Alkuperäinen

Lisätiedot

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAISIA HÄTÄTILANTEITA ENSIHOIDOSSA

RASKAUDENAIKAISIA HÄTÄTILANTEITA ENSIHOIDOSSA Opinnäytetyö (AMK) Kätilö (AMK) 2016 Helin Tuulia, Jaatinen Vilma & Laakso Zaida RASKAUDENAIKAISIA HÄTÄTILANTEITA ENSIHOIDOSSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kätilö (AMK) 2016

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin LKT Päivi Härkki Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 25-26.9.2003 MYOOMA JA FERTILITEETTI EPIDEMIOLOGIAA (Barbieri 1999) 20-50%:lla kaikista naisista

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

KATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala

KATSAUS. Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala KATSAUS Miksi raskaus keskeytyy ja joillakin naisilla jopa toistuvasti? Maija Tulppala ja Olavi Ylikorkala Kliinisesti todetuista raskauksista 10 15 % keskeytyy ja näistä valtaosa ennen 13:ta raskausviikkoa.

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Vuotava obstetrinen potilas

Vuotava obstetrinen potilas Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

Paperisen Äitiyskortin sisältö THL Yhteystiedot (paperinen äitiyskortti) Kentän ohjeistus

Paperisen Äitiyskortin sisältö THL Yhteystiedot (paperinen äitiyskortti) Kentän ohjeistus Paperisen Äitiyskortin sisältö THL 18.12.2015 Yhteystiedot (paperinen äitiyskortti) Naisen nimi Naisen henkilötunnus Naisen kotiosoite Naisen kotikunta Äitiysneuvola Terveydenhoitaja Neuvolan ajanvaraus/puhelinnumero

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Maaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio

Maaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio HÄTÄSEKTIOINDIKAATIOT JA HÄTÄSEKTIOLLA SYNTYNEIDEN LASTEN SYNTYMÄ-PH OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA ENNEN JA JÄLKEEN LAKTAATTIMITTAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON VUOSINA 2012 JA 2015 Maaret Laakso Syventävien

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

Miia Grek-Suihkonen Jenna Laakko ENKELIKSI SYNTYNYT. Ohje kohtukuoleman kohdanneiden perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen

Miia Grek-Suihkonen Jenna Laakko ENKELIKSI SYNTYNYT. Ohje kohtukuoleman kohdanneiden perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen Miia Grek-Suihkonen Jenna Laakko ENKELIKSI SYNTYNYT Ohje kohtukuoleman kohdanneiden perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi?

Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? + Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? Mikael Ekblad LT, erikoistuva lääkäri Kliininen opettaja, Yleislääketiede, Turun yliopisto Harjavallan terveyskeskus, KSTHKY (virkavapaalla)

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Massiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi

Lisätiedot

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Katsaus Keisarileikkauksen riskit Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot