Järvenpään liikenne-ennuste 2012

Transkriptio

1 Tapani Särkkä, Erkki Jaakkola,

2 2 (28) SISÄLTÖ 1 TAUSTA. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tausta Tavoitteet ja rajaus LÄHTÖTIEDOT JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄKUVAUS Maankäyttö Asukkaat Työpaikat Liikekerrosala Liikenneverkko Osa-aluejako SKENAARIOT Nykyverkko IHT Ennuste Ennuste 2020B Ennuste Ennuste 2035B LIIKENNE-ENNUSTE Tuotokset Ennusteprosessi SIJOITTELUJEN TULOKSET JA ANALYYSIÄ Nykyverkko ja matriisi iht2009- skenaario Ennuste 2020-skenaario Ennuste 2020B-skenaario Ennuste 2035-skenaario Ennuste 2035B-skenaario Linkkihaastattelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 28

3 (28) 1 Tausta. lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Tausta HSL:n liikennemalli verkkokuvauksineen (HELMET-malli) palvelevat koko seudun strategisia tarpeita. Sitä ei ole tarkistettu paikallisella tasolla ja siksi kuntatason liikenne-ennusteet ja sijoittelut ovat saattaneet olla virheellisiä. Siksi on ollut tarpeen tarkentaa liikenne-ennustetta ja verkkoa Järvenpään alueella. Näin niitä voidaan luotettavammin käyttää Järvenpään keskustan kehittämisessä ja ottaa huomioon uudet asuin- ja yritysalueiden liikenteelliset vaikutukset. Lähtökohtina ovat olleet Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen ja Helsingin liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikennemalliaineistot. Ensiksi mainitussa käytetty lähtöaineisto on vanhentunutta perustuen jo vuonna 1996 laadittuun ennusteaineistoon. Jälkimäinen aineisto on varsin tuoretta ja perustuu HSL:n teettämiin laajoihin liikennetutkimuksiin ja uuteen mallityöskentelyyn. Työ tehdään jatkoselvityksenä Järvenpään keskustan Perhelän kortteliin liittyvään liikennesuunnitteluun (SITO Oy). 1.2 Tavoitteet ja rajaus Työn tarkoituksena on ollut HSL:n liikennemallin pohjalta tarkentaa mallinnusta Järvenpään rajojen sisällä. Samalla kytketään aineisto Tuusulan kunnan yleiskaavatyötä varten samanaikaisesti tehtävään mallinnukseen (tästä sovittiin Tuusulan konsultin kanssa, että sovitetaan liikennevirrat Järvenpään ja Tuusulan rajalla liikennelaskentoja vastaaviksi). Nykytilan kuvaus ja ennusteajankohdat ovat samat kuin HLJ 2011:ssä, 2009, 2020 ja 2035, iltahuipputunti. Erityisesti on tarkennettu liikenneverkon kuvausta myös alempiluokkaiseen tie- ja katuverkkoon sekä osa-aluesyöttöihin. Linkkikuvauksissa on otettu huomioon nopeusrajoitusjärjestelmä ja verkon fyysiset ominaisuudet. Liikenneverkon toimivuutta on tutkittu eri tilanteissa. Työssä keskitytään ajoneuvoliikenteen iltahuipputunnin liikennevirtoihin. Mahdollisiin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun kysymyksiin ei ole otettu kantaa. Työssä tutkitaan muutamien katuverkkoon kohdistuvien muutosten vaikutuksia, esimerkkeinä kauttakulkuliikenteen ohjaus (esim. Poikkitie, Postikatu), pysäköintijärjestelyt, katuverkon jäsentely ja liikenteen rauhoittamistoimet. SITO:n vuonna 2011 tehdyt selvitykset Helsingintien yleissuunnitelmaan on otettu huomioon. Painopiste selvityksessä on ollut keskustassa, sen kehällä ja pääväylillä. Tuusulan kunnan rajoilla ennusteet on mahdollisuuksien mukaan sovitettu yhteen Tuusulassa käynnistymässä olevan yleiskaavatyön kanssa (se on edelleen käynnissä). 2 Lähtötiedot ja liikennejärjestelmäkuvaus 2.1 Maankäyttö Tilaaja toimitti konsultin käyttöön 113-jaossa nykytilanteen maankäyttötiedot, asukkaat, työpaikat ja liiketilan kerrosalat (ja päivittäistavaran osuudet) sekä vastaavat ennusteet vuosille 2020 ja 2030.

4 4 (28) Asukkaat Kuva 1. Asukkaat Järvenpäässä v pienalueittain (113).

5 (28) Kuva 2. Asukkaat Järvenpäässä v pienalueittain (113). Kuva 3. Asukkaat Järvenpäässä v pienalueittain (113).

6 6 (28) Kuva 4. Asukasmäärien muutos vv Järvenpäässä pienalueittain (113). Kuva 5. Asukasmäärien lisäys vv Järvenpäässä pienalueittain (113).

7 (28) Työpaikat Kuva 6. Työpaikat Järvenpäässä 2012 pienalueittain (113). Kuva 7. Työpaikat Järvenpäässä 2020 pienalueittain (113).

8 8 (28) Liikekerrosala Kuva 8. Työpaikat Järvenpäässä 2030 pienalueittain (113). Kuva 9. Liikekerrosalan (m 2 ) lisäys vv Järvenpäässä pienalueittain.

9 (28) 2.2 Liikenneverkko Osa-aluejako 3 Skenaariot Kuva 10. Liikekerrosalan (m 2 ) lisäys vv Järvenpäässä pienalueittain (113). HSL:n malliverkko pohjana Järvenpään tie- ja katuverkko tarkistettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikenne-verkon kuvaukseen alempiluokkaisilla väylillä sekä osaaluesyöttöihin. Linkkien vapaat nopeudet, kaistamäärät ja kapasiteetit käytiin läpi ja tarvittaessa muutettiin vastaamaan käytäntöä. Valituista kohdista kerättiin liikennelaskentatietoa. HSL:n mallin liikenneverkkoa tihennettiin vastaamaan uutta tiheämpää aluejakoa Pohjana on HSL:n Emme verkko, jossa ennustealuejaossa on n. 300 ja sijoittelualuejaossa n osa-aluetta. Järvenpäässä ennustealueita on 5 ja sijoittelualueita 25. Osa-aluejakoa tihennettiin kaupungin alueella 25:stä 113:een (vastaa Strafican aiemmin v tekemää ennustealuejakoa). Alueiden kytkennät verkkoon käytiin läpi yhdessä tilaajan kanssa. Työssä tarkastellaan kolmea pääskenaariota, joille on tuotettu vastaavat ennusteet: nykytila 2009, ennuste 2020 ja ennuste Ennusteet on laskettu iltahuipputunnille, joka on yleensä mitoittava. Pohjana on HSL:n HELMET-mallilla tuotetut perusennusteet 3.1 Nykyverkko IHT 2009 Skenaarion Nykyverkko iht 2009 verkko tarkistettiin ja sitä tarkennettiin. Perusennusteen (HSL) iht2009 matriisi sijoiteltiin verkolle ja kalibroitiin havaittuihin liikennemääriin Emmen matriisin muokkausohjelmalla. Matriisi sijoiteltiin nykyverkolle ja kalibroi-

10 10 (28) tiin (muokattiin liikennevirtoja) Emmen kalibrointi -ohjelmalla niin, että sijoittelutulos vastasi mahdollisimman hyvin liikennelaskentojen määriä iltahuipputunnin aikana. 3.2 Ennuste 2020 Kuva 11. Nykytilan matriisin (IHT2009) kalibrointi ja havaitun ja sijoitellun liikenteen suhteen jakauma (keskiarvo 1,1 ja keskihajonta 0,39). Kalibrointi onnistui hyvin lukuun ottamatta kahta kohtaa, joihin ei saatu lisää liikennevirtaa kohtuullisilla iterointimäärillä (10). Nämä kohdat ovat Sipoontie Mannilantien ja Sibeliuksenväylän välillä ja Huvilakatu Sibeliuksenväylän ja Mannilantien välillä. Vähäisten liikennemäärien takia (n. 150 ja 100 ajon/h) asialla ei ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä. Kalibroidun ja alkuperäisen iht2009 matriisin erotuksena saatiin korjausmatriisi, jota käytettiin ennusteiden korjaustekijänä sinällään. Nykytilan verkkoon tehtiin seuraavat muutokset: Puistotien vapaanopeus laskettiin 26:sta 20 km:iin/h kalibrointipisteitä liikennemäärätietoineen lisättiin Kaskitien vapaata nopeutta laskettiin 26 km:iin/h Pohjoisväylän ja Kaukotien välillä Ennuste 2020-verkkoon tehtiin nykyverkkoon verrattuna seuraavat muutokset: Lepolanväylä yhdistettiin Poikkitielle Poikkitien parannus, mm. kiertoliittymät koodattiin suunnitelman mukaan

11 (28) Ennuste 2020B 3.3 Ennuste Ennuste 2035B Helsingintielle (1+1 kaistaa) koodattiin kolme kiertoliittymää. Sibeliuksenväylä koodattiin suunnitelman mukaan, 2+2 kaistaa Rantakadulta Poikkitielle saakka. Skenaario 2020B on sama muutoin kuin 2020, mutta siinä Sibeliuksenväylä Rantakadulta etelään on oletettu 1,5+1,5 kaistaiseksi Huvilakadulle saakka, siitä 1+1 kaistaiseksi Urheilukadulle, josta Sipoontielle 1,5+1,5 kaistaiseksi. Ennuste 2035-verkkoon tehtiin seuraavat muutokset: Horsmakaaren jatko itään (Poikkitien yritysalue) Lepolanväylä Ristinummentielle Kellokoskenväylä Vähänummentien jatke Skenaario 2035B:ssä on koodattu samat kaistamuutokset Sibeliuksenväylälle kuin skenaario 2020B:ssä (kohta 3.2.1). 4 Liikenne-ennuste 4.1 Tuotokset HSL:n Helmet-liikennemalli sisältää oletukset alueiden maankäytöstä ja sen kehittymisestä suhteellisen tarkkaan, asukkaat mm. ikäryhmittäin. Mallin ennusteprosessi on hyvin yksityiskohtainen. Se toimii hyvin seudun strategisella tasolla, mutta tarkkuus ei riitä paikallisella tasolla. Siksi se vaatii tarkennusta paikallisiin suunnittelutarpeisiin. Sen takia mallin maankäyttötietoja kaupunki on tarkentanut huomattavasti (5/25 alueesta 113 alueeseen) ja näitä tietoja on käytetty matkatuotosten ja niiden jakaantumisen uudelleen laskentaan.

12 12 (28) Taulukko 1. Päivittäistavarakaupan matkatuotokset kerrosalan mukaan ( Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008)) Päivittäistavarakauppa kuormaauto- pakettiautokäyntiä/ kulkutapa henkilöauton käyntejä/ käyntejä/ Kerrosala 100 m 2 henkilöauto kuormitus 100 m m 2 > m % 1,60 0,07 0, m % 1,60 0,30 1, m % 1,60 0,40 1,40 Päivittäistavarakauppa Taulukkonumero Kerrosala > m m m Taulukko 2. Erikoistavarakaupan matkatuotokset kerrosalan mukaan ( Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008)) Erikoistavaran kauppa pakettiauto- kuorma-autokäyntiä/ kulkutapa henkilöauton käyntejä/ käyntejä/ Kerrosala 100 m 2 henkilöauto kuormitus 100 m m 2 > m % 1,64 0,50 0, m % 1,64 0,50 0, m % 1,64 0,50 0,90 Erikoistavaran kauppa Taulukkonumero Kerrosala > m m m Ennusteprosessi Järvenpään sisäisiä, sieltä lähteviä ja sinne saapuvia iltahuipputunnin matkoja muokattiin kaupungilta saatujen maankäyttötietojen ja niiden ennusteiden mukaisesti. HSL:n ennusteiden muiden alueiden matkat otettiin suoraan Helmet-mallin ennusteista. Sen lisäksi ennusteisiin lisättiin kalibroinnin tuloksena saatu korjausmatriisi samalla pitäen huolta, ettei tulosmatriisiin jäänyt miinusmerkkisiä virtoja. Korjausmatriisi pidettiin samana kaikissa ennusteissa.

13 (28) HSL:n nykytilan matriisissa (IHT2009) on matkaa (koko Helsingin metropolialue) ja siitä Järvenpään sisäisiä matkoja (113 alueen välillä) on Kalibrointiprosessin jälkeen matkoja on , joista Järvenpään sisäisiä Sijoittelu vastaa hyvin tehtyjä laskentoja (Kts. Kuva 11). 5 Sijoittelujen tulokset ja analyysiä Sijoittelujen tulokset koskevat tarkasteluvuosien 2009, 2020 ja 2035 iltahuipputunteja (iht). Palkin leveys linkillä osoittaa liikennemäärää suuntaansa ja sama on esitetty myös numeroina palkin sisällä, jos se on mahtunut. Palkin väri linkillä osoittaa palvelutasoluokkaa (LOS, level of service) ja kapasiteetin käyttöaste on esitetty palkin päällä numeroina. Palvelutasoluokat on määritelty Higway Capacity Manualin (HCM) mukaan seuraavasti: LOS A, kapasiteetin käyttöaste 0 0,35, vapaa liikenne. Liikenneväylän käyttäjät eivät häiritse toisiaan LOS B, kapasiteetin käyttöaste 0,36 0,58, vakaa liikennevirta, toiset käyttäjät pitää alkaa ottaa huomioon LOS C, kapasiteetin käyttöaste 0,59 0,75, vakaa liikennevirta. Toiset käyttäjät pitää ottaa huomioon ja nopeuden valinta ei ole enää vapaa. LOS D, kapasiteetin käyttöaste 0,76 0,90, suuri liikennetiheys, mutta vakaa liikennevirta. Toiset rajoittavat huomattavasti liikennekäyttäytymistä LOS E, kapasiteetin käyttöaste 0,91 1,00, liikenne kapasiteetin rajoilla. Nopeus on laskenut huomattavasti, mutta on vielä suhteellisen vakaata. Liikenne on pakotettua ja pienikin liikenteen lisäys voi aiheuttaa kapasiteetin romahtamisen LOS F, kapasiteetin käyttöaste >1,00, kapasiteetti on ylitetty ja liikenteen välityskyky on romahtanut. Suuri jonomuodostus

14 14 (28) Nykyverkko ja matriisi iht2009- skenaario Kuva 12. Nykytilan 2009 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso, LOS (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti).

15 (28) Kuva 13. Nykytilan 2009 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso keskustassa, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti). Järvenpään keskustassa Mannilantiellä, Helsingintien ja Sibeliuksenkadun välisellä osalla näyttää olevan kapasiteettiongelmia (LOS D). Samoin Vanhankyläntiellä Eriksnäsintien liittymästä keskustaan päin. Kolmas ongelmakohde on Sibeliuksenväylä Poikkitien ja Sipoontien välillä. Muuten verkko näyttää mallin mukaan toimivan. Mallin mukaan nykytilanteessa ainoastaan Mannilantiellä iltahuipputunnin keskinopeus laskee alle 10km/h.

16 16 (28) Ennuste 2020-skenaario Kuva 14. Ennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti). Vuoden 2020 iht-ennusteen mukaan Järvenpääntie Poikkitien ja Ristinummentien välillä on edelleen ongelmallinen samoin kuin Mannilantiellä keskustassa voi tulla ruuhkaa. Ongelmia on myös Pohjoisväylällä Pajalantien ja Vähänummentien välillä sekä Vanhankyläntiellä välillä Harjutie Eriksnäsintie. Muuten parannustoimenpiteet näyttävät ratkaisevan nykytilan ongelmia. Sibeliuksenväylän ja Rantakadun liikenneympyrässä nopeus laskee alle 10 km/h.

17 (28) Kuva 15. Ennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso keskustassa, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti). 5.3 Ennuste 2020B-skenaario Tässä skenaariossa Sibeliuksenväylän kaistamääriä vähennettiin Rantakadun ja Sipoontien välillä (1,5+1, ,5+1,5). Sen seurauksena Huvilakadun ja Urheilukadun välinen osuus ruuhkautuu pahasti (nopeudet alle 10 km/h) ja liikennettä hakeutuu mm. Mannilantielle ja alempiasteiselle katuverkolle. Samalla kuitenkin nopeudet yleisesti nousevat Sibeliuksenväylällä ja erityisesti Helsingintiellä keskustassa. Tältä alueelta on tarpeen tehdä lisätutkimuksia.

18 18 (28) Kuva 16. Ennusteen 2020B iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti).

19 (28) Kuva 17. Ennusteen 2020B iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso keskustassa, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti).

20 20 (28) Kuva 18. Skenaarion 2020B:n vertaaminen perusskenaario 2020:aan, liikennemäärien erotus, IHT 2020, ajon/h (vihreä vähennystä, punainen lisäystä). Kuva 19. Skenaarion 2020B:n vertaaminen perusskenaario 2020:aan, nopeuserot, IHT2020, km/h. (vihreä vähennystä, punainen lisäystä).

21 (28) 5.4 Ennuste 2035-skenaario Ennustetilanteessa iht2035 (iht2030) näyttää Pohjoisväylällä olevan kapasiteettiongelmia, sekä Poikkitieltä pohjoiseen että Helsingintien liittymästä pohjoiseen. Myös Sibeliuksenväylällä ja Vähänummentiellä on ongelmia. Mannilantien keskustaongelma pysyy ja Vanhankyläntien kapasiteettipuute on palannut. Mallin mukaan Poikkitien kiertoliittymissä näyttää olevan ongelmia samoin kuin Sipoontien ja Mannilan ympyrässä (Kuva 28. Kohdat, joissa nopeus laskee alle 10 km/h (ennuste 2035iht).). Asiaa on kuitenkin selvitettävä tarkemmin. Kuva 20. Ennusteen 2035 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti).

22 22 (28) Kuva 21. Ennusteen 2035 iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso keskustassa, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti). 5.5 Ennuste 2035B-skenaario Tässä skenaariossa Sibeliuksenväylän kaistamääriä vähennettiin Rantakadun ja Sipoontien välillä (1,5+1, ,5+1,5).

23 (28) Kuva 22. Ennusteen 2035B iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti)..

24 24 (28) Kuva 23. Ennusteen 2035B iltahuipputunnin liikennemäärät ja palvelutaso keskustassa, LOS. (HCM palvelutaso, liikennemäärä/linkin kapasiteetti).

25 (28) Kuva 24. Skenaarioiden 2035B ja 2035 liikennemäärien erotus, IHT 2035, ajon/h (vihreä vähennystä, punainen lisäystä). Vaikutukset 2035B-skenaariossa (verrattuna 2035-skenaarioon) ovat hyvin samankaltaiset kuin vuode 2020 ennusteskenaarioissa: liikennemäärät vähenevät Sibeliuksenväylältä ja siirtyvät rinnakkaiseen katuverkkoon. Samalla Sibeliuksenväylän ajonopeudet nousevat, lukuun ottamatta Huvilakadun ja Urheilukadun väliä. Kuva 25. Skenaarioiden 2035B ja 2035 nopeuksien erot, IHT 2020, km/h (vihreä vähennystä, punainen lisäystä). 5.6 Linkkihaastattelu Sibeliuksenväylän liikennevirtojen selvittämiseksi tehtiin ns. linkkihaastattelu Rantakadun ja Huvilakadun välisellä osalla. Sillä selvitetään tuota väylän osaa käyttävien lähtö- ja määräalue ja reitti.

26 26 (28) Suuri osa Sibeliuksenväylän käyttäjistä lähtee tai tulee keskustan alueelta/-lle, läpiajavia on suhteellisen vähän. Matkan toinen pää on Hyrylässä tai etelämpänä. Kuva 26. Sibeliuksenväylän linkkihaastattelu, IHT2035 (ajon./h). Haastattelupaikka Rantakadun ja Huvilakadun välillä.

27 (28) Kuva 27. Sibeliuksenväylän linkkihaastattelu keskusta,, IHT2035 (ajon./h). Haastattelupaikka Rantakadun ja Huvilakadun välillä. Ennusteen 2035 mukaan näyttää vielä siltä, että pääosa Sibeliuksenväylän liikenteestä suuntautuu Rantakadulle.

28 28 (28) Kuva 28. Kohdat, joissa nopeus laskee alle 10 km/h (ennuste 2035iht). 6 Johtopäätökset ja suositukset Työssä on tehty Järvenpäähän ennusteet, jotka tarkentavat huomattavasti pohjana olevaa HSL:n Helmet mallia ja sen tuloksia. Se osoittaa Järvenpään liikenneverkon ongelmakohdat yleisellä tasolla. Ennusteiden pohjalta on mahdollista tuottaa runsaasti erilaisia analyysejä lisää. Mallia voidaan siten edelleen kehittää tarvittaessa joukkoliikennesuunnittelun suuntaan. Tehdyt liikenne-ennusteet soveltuvat suunnitteluun yleisellä tasolla ja osoittamaan olevat ja tulevat ongelmakohdat. Malli soveltuu hyvin maankäytön muutosten vaikutusten selvittämiseen liikenteeseen. Työssä luotua tarkennettua maankäytön sijoittumista (113-aluejako) voidaan hyödyntää sinällään kaavoituksessa. Helmet mallissa on turhaa painolastia Järvenpään tarpeita varten ja siksi onkin suositeltavaa irrottaa nyt luotu tarkennettu malli verkkoineen ja matriiseineen omaksi Järvenpään malliksi (on tehty jo).