1.3 Liikenne. Liikennemalli ja ennustemenetelmä. Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

Transkriptio

1 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Liikenne Liikennemalli ja ennustemenetelmä Nykytilanteen liikennetarkastelut ja liikenne-ennuste on laadittu EMME/2-ohjelmiston avulla hyödyntäen vuonna 1996 laaditun ennusteen aineistoja. Liikennemalli kattaa Järvenpään lisäksi Helsingin, Vantaan, Hyvinkään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Sipoon ja Tuusulan kunnista valtateiden 3, 4 ja 25 sekä Kehä III:n rajaaman alueen. Mallissa on yhteensä 262 osa-aluetta, joista 113 on Järvenpään alueella. Järvenpään alueella nykytilanteen osa-aluejako perustuu kunnan pienaluejakoon jota on tihennetty keskustan osalta. Näiden lisäksi on mallissa omina osa-alueinaan rakennesuunnitelman uudet asuin- ja työpaikka-alueet. Liikennemallin osa-aluejako Järvenpään alueella on esitetty kuvassa 12. Liikenteelliset tarkastelut on tehty iltahuipputunnin liikennetilanteessa, jossa liikenneverkon kuormitus on suurimmillaan. Iltahuipputunnin liikennemäärä on noin % vuorokausiliikenteestä. Aikaisemman liikennesuunnitelman vuoden 1996 aineiston nykytilanne on päivitetty vuoden 2000 tilanteeseen uusimpien liikennemäärätietojen perusteella. Tiedot on kerätty laskennoilla Sipoontien ja Sibeliuksenväylän, Rantatien ja Helsingintien sekä Vanhankyläntien ja Rantatien liittymissä. Pohjoisväylän liittymistä on kerätty tiedot liikennevalojen ohjauskojeista. Lisäksi on käytetty hyväksi keskustan alueella olevien liikennevalojen vuorokausitason liikennemäärätietoja. Ennustetilanne vuodelle 2020 on laadittu päivitetyn nykytilan, tiehallinnon vuodelle 2020 määritettyjen alueittaisten ja tiekohtaisten kasvukertoimien sekä Järvenpään rakennesuunnitelman mukaisten maankäyttömuutosten perusteella. Kunnittaisia liikennetuotoksen kasvukertoimia on käytetty mallissa Järvenpään ulkopuolella olevien alueiden välisten liikennevirtojen ennustamiseen. Kasvukertoimet mallin alueella on esitetty taulukossa 1. Ennusteliikenne on saatu kertomalla kutakin alueparin välistä nykytilanteen liikennevirtaa alku- ja loppupisteiden kasvukertoimien keskiarvolla. Taulukko 1. Kunnittaiset liikenteen kasvukertoimet (tiehallinto). Kunta Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Kokonaisliikenne Järvenpää* Helsinki Vantaa Hyvinkää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Sipoo Tuusula Tuusula *ei käytetty mallissa, kts. taulukko 3.

2 26 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 12. Liikennemallin osa-aluejako Järvenpään alueella.

3 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 27 Järvenpään osalta ennuste on laadittu kahdelle eri maankäyttövaihtoehdolle. Perusennuste kuvaa rakennesuunnitelman perusvaihtoehtoa ja maksimiennuste tilannetta, jossa myös rakennesuunnitelman reservialueet ovat käytössä. Nykytilanteen asukas- ja työpaikkamäärät sekä eri vaihtoehtojen mukaiset muutokset kaupunginosittain on esitetty taulukossa 2. Mallissa on otettu huomioon myös erikoistavarakaupan kasvu Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän tuntumassa. Maankäytön muutosten lisäksi malli ottaa huomioon ennustetun autoistumisen kasvun. Taulukko 2. Asukas- ja työpaikkamäärät ja muutokset 2000->2020 suuralueittain. SUURALUE ASUKKAAT TYÖPAIKAT MAX MUUTOS MUUTOS MUUTOS A Keskeiset kaupunginosat B Läntiset kaupunginosat C Wärtsilä D Pohjoiset kaupunginosat E Koilliset kaupunginosat F Itäiset kaupunginosat G Eteläiset kaupunginosat H Lounaiset kaupunginosat MUUT YHT Ennustetilanteessa asukasmäärän kasvu on suurinta eteläisten kaupunginosien alueella. Myös koillisissa ja keskeisissä kaupunginosissa kasvu on suurehkoa. Maksimiennusteessa reservialueiden asukasmäärät kasvavat varsinkin Wärtsilän alueella. Työpaikkamäärä kasvaa voimakkaimmin keskeisten kaupunginosien alueella. Työpaikkamäärissä ei perus- ja maksimiennusteen välillä ole eroa. Maankäyttötietojen avulla on laskettu Järvenpään alueella osa-alueiden iltahuipputunnin aikana lähtevät ja saapuvat liikennetuotokset nyky- ja ennustetilanteissa. Liikennetuotokset on jaettu kunnan sisäisiin matkoihin ja ulkoisiin matkoihin. Kunnan sisäisiä matkoja on hieman yli puolet koko liikennetuotoksesta. Järvenpään sisäiset matkat on suunnattu mallilla joka ottaa huomioon alueiden maankäytön erot. Iltahuipputunnin aikana suurimmat liikennevirrat suuntautuvat työpaikkavaltaisilta alueilta asuinalueille. Järvenpään ja muiden kuntien välisten liikennevirtojen suuntautumisessa on käytetty nykytilanteen liikennevirtojen suuntautumista jota on korjattu kunnittaisten liikennetuotoksen kasvukertoimien mukaisesti. Mallilla laskettujen nyky- ja ennustetilanteiden liikennevirtamatriisien erotuksena on saatu maankäyttömuutoksista aiheutuvat liikennevirtojen muutokset, jotka on lisätty nykytilanteen liikennemääriin kalibroituun liikennevirtamatriisiin. Nyky- ja ennustetilanteiden liikennetuotokset ja kasvu on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Iltahuipputunnin liikennetuotosten kasvu Järvenpään alueella (ajon/h) perus 2020 max Sisäinen liikenne Ulkoinen liikenne Yhteensä Kasvukerroin

4 28 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Nykytilanteen liikennemäärät ja liikenneverkon toimivuus Kalibroitu nykytilanteen iltahuipputunnin kysyntämatriisi on sijoiteltu nykyiselle liikenneverkolle emme/2 liikenneverkko-ohjelmistolla. Sijoittelu ottaa huomioon liikenneverkon ruuhkautumisesta aiheutuvat reittimuutokset. Toimivuustarkastelut on tehty vertaamalla liikennemääriä tie- ja katukohtaisiin kapasiteetteihin. Näin on saatu kuva liikenteen nykyisistä ja ennustetilanteen kapasiteettiongelmista. Tärkeimpien liittymien kapasiteetteja on tarkasteltu lisäksi karkealla menetelmällä joka perustuu liittymän eri tulosuuntien kaistamääriin. Karkeilla liittymätarkasteluilla on pyritty löytämään mahdollisia ongelmakohtia, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Kuvassa 13 on esitetty mallin kalibroidun nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät Järvenpään alueella. Kartassa on esitetty lukuina ja viivan paksuutena liikennemäärät sekä väreinä teiden, katujen ja liittymien kapasiteetin käyttöasteet jotka kuvaavat liikenneverkon ruuhkautumisesta aiheutuvia ongelmia (käyttöaste <50%=vihreä, 50-75%=keltainen, 75-90%=oranssi, >90%=punainen). Nykytilanteessa liikenteellä ei ole Järvenpään alueella varsinaisia kapasiteettiongelmia. Kuormittuneimpia verkonosia ovat Sibeliuksenväylä, Helsingintie ja Pohjoisväylä. Liittymistä kuormittuneimpia ovat Pohjoisväylän, Kartanotien ja Mannilantien liittymät Helsingintiellä sekä Myllytien ja Pajalantien liittymä. Vilkasliikenteisimmissä valo-ohjaamattomissa liittymissä (esim. Sipoontien ja poikkitien liittymät Sibeliuksenväylällä ja Poikkitien liittymä Pohjoisväylällä) voi sivusuunnalta päätien liikennevirtaan liittyminen olla ongelmallista aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Liikenne-ennusteet nykyverkolla Perusennusteen iltahuipputunnin liikennemäärät ja kapasiteetin käyttöasteet on esitetty kuvassa 14. Perusennusteessa liikenteen kasvu on suurinta Pohjoisväylällä jonka eteläosassa ennusteliikenne on noin 2000 ajon/h. Kasvua nykyiseen verrattuna on noin 800 ajon/h. Myös väylän pohjoisosassa ennusteliikenne on noin 2000 ajon/h. Keskustan kohdalla liikennemäärä jää noin 1500 ajoneuvoon tunnissa. Pääkatujen liikenne kasvaa voimakkaasti keskustan ympäristössä myös Rantakadulla, Postikadulla, Pajalantiellä ja Vanhankyläntiellä joilla liikenne kasvaa ajon/h nykyiseen verrattuna. Kauempana keskustasta myös Poikkitien ja Vähänummentien liikennemäärät kasvavat n. 400 ajon/h. Liikenteen kasvu on voimakasta myös kunnan eteläosien uusien asuinalueiden liikennettä syöttävillä Ristinummentiellä ja Horsmatiellä. Mannilantien liikenne kasvaa osittain uuden maankäytön vaikutuksesta ja osittain Sibeliuksenväylän kuormittumisen vuoksi. Kapasiteetin käyttöasteet nousevat yli 75 %:n Pohjoisväylän molemmissa päissä ja Sibeliuksenväylällä. Valo-ohjatuista liittymistä kuormittuneimpia ovat Myllytien ja Pajalantien liittymä sekä Sipoontien liittymä Pohjoisväylällä. Näissä nykyisten järjestelyiden mukainen kapasiteetti on lähes täysin käytössä. Valo-ohjaamattomista liittymistä Poikkitien liittymä Pohjoisväylällä on pahimmin kuormittunut. Myös Sipoontien ja Poikkitien liittymistä liittyminen Sibeliuksenväylälle on ennustetilanteessa vaikeaa ja liittymien sivusuunnille kerääntyy jonoja. Maksimiennusteessa asukasmäärä kasvaa perusennusteeseen verrattuna merkittävästi Purolan aseman tuntumassa (kuva 15). Liikenne-ennusteeseen muutos vaikuttaa lähinnä Vähänummentien kuormituksen osalta jossa liikenne kasvaa noin 300 ajon/h perusennusteeseen verrattuna. Vähänummentieltä etelään lähtevillä Jokelantiellä, Wärtsilänkadulla, Pietolantiellä ja Pohjoisväylällä liikenne kasvaa perusennusteeseen verrattuna n ajon/h. Kapasiteettiongelmat lisääntyvät Pohjoisväylällä ja Wärtsilänkadulla. Liittymien kuormitusasteissa ei kuitenkaan tapahdu merkittäviä muutoksia.

5 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 29 Kuva 13. Nykyiset iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet.

6 30 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 14. Perusennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet nykyverkolla.

7 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 31 Kuva 15. Maksimiennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet nykyverkolla.

8 32 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Liittymien toimivuustarkastelut Liikenne-ennusteiden ja karkeiden kapasiteettitarkasteluiden perusteella kriittisimmille liittymille on tehty tarkemmat toimivuustarkastelut nykyisillä ja vuoden 2020 perusennusteen liikennemäärillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. Tarkastelut on tehty Synchro-ohjelmalla liittymien nykyisillä kaistajärjestelyillä. Valo-ohjatuilla liittymillä palvelutaso määritetään liittymästä ajoneuvoille aiheutuvan keskimääräisen viivytyksen perusteella. Palvelutasoilla C D keskimääräinen viivytys on n s ja palvelutasoilla E F yli 40 s. Valo-ohjaamattomilla liittymillä palvelutaso määräytyy tulosuunnittain käyttämättömän kapasiteetin perusteella eivätkä palvelutasot ole täysin vertailukelpoisia valo-ohjattujen liittymien kanssa. Valo-ohjaamattomassa liittymässä etuajooikeutetun suunnan palvelutaso on yleensä hyvä, mutta väistämisvelvollisella suunnalla viivytykset voivat kasvaa suuriksi pienilläkin liikennemäärillä. Liittymätarkastelujen tulokset on esitetty taulukossa 4. Valo-ohjaamattomilla liittymillä taulukossa on eri vuosien kohdalla ensimmäisessä sarakkeessa esitetty huonoimman suunnan palvelutaso nykyisillä järjestelyillä ja toisessa sarakkeessa koko liittymän palvelutaso, jos liittymä olisi valo-ohjattu. Valo ohjauksen rakentamisen yhteydessä muutetaan yleensä myös kaistajärjestelyjä, mitä ei tarkastelussa ole otettu huomioon. Esimerkiksi kääntymiskaistojen rakentaminen liittymän pääsuunnalle parantaisi valo-ohjauksen palvelutasoa nykyisissä kanavoimattomissa liittymissä. Lisäksi liittymien valokierron ajat on optimoitu siten, että keskimääräiset viivytykset liittymässä ovat mahdollisimman pienet, jolloin sivusuuntien odotusajat voivat muodostua kohtuuttoman pitkiksi. Taulukko 4. Liittymien käyttösuhteet ja palvelutasoluokat. Liittymä Nykyinen ohjaustapa Pohjoisväylä - Poikkitie Valo-ohjaamaton (kanavoitu) C A F C Poikkitie - K-rauta Valo-ohjaamaton B B F B Poikkitie - Horsmakaari Valo-ohjaamaton B B F D Sibeliuksenväylä - Poikkitie Valo-ohjaamaton F A F D Sibeliuksenväylä - Sipoontie Valo-ohjaamaton (kanavoitu) F B F B Sibeliuksenväylä - Rantakatu Valo-ohjattu A B Pajalantie - Myllytie Valo-ohjattu C E Pohjoisväylä - Sipoontie Valo-ohjattu A C Pohjoisväylä - Helsingintie Valo-ohjattu B C Pohjoisväylä - Vähänummnentie Valo-ohjattu A E Nykytilanteessa palvelutaso-ongelmia on huipputunnin aikana valo-ohjaamattomissa Sipoontien ja Poikkitien liittymissä Sibeliuksenväylällä sivusuunnalta vasemmalle kääntyvillä suunnilla. Valo-ohjattuina liittymien sivusuunnan palvelutaso paranisi hyväksi. Sivusuunnan palvelutasoa voidaan parantaa myös rakentamalla kiertoliittymä, joka samalla hillitsisi pääsuunnan ajonopeuksia. Ennustetilanteessa kaikkien nykyisten valo-ohjaamattomien liittymien sivusuuntien palvelutaso on huono. Pääsuunnalla ongelmia ei kuitenkaan ole. Valo-ohjauksella kaikki tarkastellut nykyisin valo-ohjaamattomat liittymät saadaan toimimaan. Valo-ohjatuista liittymistä ennustetilanteen palvelutaso on huono Pohjoisväylän ja Vähänummentien liittymässä sekä Pajalantien ja Myllytien liittymässä.

9 33 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 0m 1000 m 500 m 1500 m moottoriajoneuvo-onnettomuudet loukkaantuneet kuolleet polkupyöräonnettomuudet loukkaantuneet kuolleet jalankulkijaonnettomuudet loukkaantuneet kuolleet Kuva 16. Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina

10 34 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Pohjoisväylä - Vanha yhdystie kokoojakatu Uusi kokoojakatu Pohjoisväylän ja Vanhan yhdystien väillä palvelee Vanhan yhdystien, Alhotien ja Terholantien varsilla Kinnarinkadun ja Sipoontien välillä sijaitsevaa maankäyttöä. Kadulle siirtyy osa liikenteestä joka on aiemmin kulkenut pohjoisesta Kinnarinkadun kautta tai etelästä Sipoontien kautta. Laajemmalla alueella ei tapahdu merkittäviä liikenteen siirtymiä. Uusi valo-ohjattu liittymä heikentää liikenteen palvelutasoa pohjoisväylällä. Haitan suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin liittymän valo-ohjaus voidaan kytkeä yhteen muun Pohjoisväylän valo-ohjauksen kanssa. 1.4 Liikenneturvallisuus Vuosien aikana Järvenpään alueella oli tapahtunut yhteensä 141 henkilövahinkoon johtanutta poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kuolemaan näistä johti 2 onnettomuutta, toinen oli jalankulkuonnettomuus, joka tapahtui Postikadulla Mannilantien liittymän lähellä ja toinen moottoriajoneuvo-onnettomuus, joka tapahtui Lahdenväylän eteläisessä eritasoliittymässä Helsingistä tulevan rampin ja Pohjoisväylän liittymäkohdassa. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista 55 (39%) oli kevyen liikenteen onnettomuuksia ja näistä onnettomuuksista 14 (25%) oli jalankulkijan henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Polkupyöräilijän henkilövahinko-onnettomuuksia on tapahtunut useampia (4) Pohjoisväylän ja Kinnarinkadun liittymässä sekä Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymässä ja sen läheisyydessä. Ydinkeskustan alueella on tapahtunut viimeisen 3 vuoden aikana varsin paljon kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia. Ns. keskustakehällä ja sen sisäpuolella on tapahtunut yhteensä 13 jalankulkija- tai polkupyöräilijäonnettomuutta (henkilövahinkoja). Kevyen liikenteen kannalta vaarallisia katuja vaikuttavat olevan Wärtsilänkatu (4 pp, 1 jk), Pietolankatu-Jäppilänkatu (4 pp), Kaskitie (2 jk, 2 pp) sekä Puistotie (3 jk), joiden varsilla on tapahtunut paljon henkilövahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia. Seurakuntaopiston lähellä on myös tapahtunut 2 polkupyöräilijän ja yksi jalankulkijan heva-onnettomuus. Autoliikenteen kannalta vaarallisia liittymiä niissä tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella ovat Pohjoisväylän / Sipoontien (2), Kinnarinkadun (4), Kaskitien (3) ja Vähänummentien (2) liittymät. Näiden lisäksi vaarallisia kohtia ovat Seurakuntaopiston (4) ja Ristinummentien (2) liittymät Järvenpääntiellä. Sipoontiellä Vanhan Lahdentien ja Torpantien välisellä osuudella on myös tapahtunut useita ajoneuvojen heva-onnettomuuksia (6). Lahdenväylä on myös onnettomuuksien valossa vaarallinen väylä. Viimeisen kolmen vuoden aikana sillä oli Järvenpään alueella tapahtunut 9 henkilövahinkoon johtanutta ajoneuvoonnettomuutta, joista yksi oli siis kuolemaan johtanut. Kuvassa 16 on esitetty vuosina Järvenpään alueen väyläverkolla tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet. Aineellisiin vahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien eli peltikolareiden kannalta tarkasteltuina vaarallisia kohteita ovat Pohjoisväylän valo-ohjatut liittymät, Helsingintien ja Mannilantien liittymä suurten liikennemäärien johdosta sekä Postikadun / Mannilantien ja Sibeliuksenkadun liittymät, joista puuttuvat kääntyvien kaistat.

11 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Yhteenveto: ongelmat ja puutteet Autoliikenteen verkko Nykyverkolla toimivuusongelmia alkaa esiintyä liikenteen kasvaessa Pohjoisväylän molemmissa päissä ja Sibeliuksenväylällä. Kuormittuneimpia liittymiä ovat: - Postikatu/Pajalantie/Myllytie - Pohjoisväylä/Sipoontie - Pohjoisväylä/Poikkitie. Varsinaisia kapasiteettiongelmia ei nykyliikenteellä normaalitilanteessa esiinny. Vilkasliikenteisimpien katujen valo-ohjaamattomissa liittymissä (esim. Poikkitien ja Sipoontien liittymät Sibeliuksenväylällä) palvelutaso on kuitenkin väistämisvelvollisella suunnalla huono. Helsingintien katutilan epäselvä jäsentely lisää sen turvattomuutta ja vähentää kapasiteettia. Wärtsilänkatu toimii keskeisenä kokoojakatuna ja sen liikennekuormitus on suuri. Katuympäristöltään se on kuitenkin osin tonttikadun kaltainen. Ennustetilanteessa vuonna 2020 nykyisen liikenneverkon kapasiteetti alkaa täyttyä Pohjoisväylällä ja Sibeliuksenväylällä. Ongelmia syntyy ensin valo-ohjattuihin liittymiin ja valo-ohjaamattomien liittymien sivusuunnalle. Kevyen liikenteen verkko Eri kaupunginosista ydinkeskustaan johtavat kevyen liikenteen väylät ovat geometrialtaan ja mitoitukseltaan eri tasoisia eivätkä aina kytkeydy luontevasti toisiinsa. Ydinkeskustan sisällä pääosa väylistä on tilanpuutteen vuoksi jalkakäytäviä, joilla polkupyörällä ajo on sallittu. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelmallisimmat paikat ovat: - Järvenpääntie, Teriojantien ja Ristinummentien liittymät - Sibeliuksenväylä ja Helsingintie - Puistotie - Pohjoisväylän risteykset (Sipoontie, Kinnarinkatu, Helsingintie, Kaskitie ja Vähänummentie) - Pietolankatu Jäppilänkatu - Keskustakehä ja sen risteykset - Wärtsilänkadun pohjoispää - Sipoontie - Kaskitie. Meluhaitat Lahdenväylä, Vanha Lahdentie ja Pohjoisväylä ovat suurimmat liikennemelun tuottajat Järvenpään alueella. Jollei suojaustoimenpiteitä tehdä joutuu yhä useampi asukas asumaan yli 55 db:n melualueella. Pohjoisväylä on tässä suhteessa vielä ongelmallisempi kuin Lahdenväylä ja Vanha Lahdentie, joiden vaikutuspiirissä ei asukkaita kovin paljon ole. Pohjoisväylän melusta ja sen vähentämismahdollisuuksista on kaupungin ja tiehallinnon yhteistyönä laadittu erillinen selvitys (2003). Kuvassa 17 on esitetty koottuna liikenteen aiheuttamat ongelmat ja puutteet Järvenpäässä.

12 36 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 17. Liikenteen ongelmat ja puutteet.

13 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Tavoitteet Seuraavaan taulukkoon on koottu eri selvityksistä ja suunnitelmista tavoitteita jalankulun, autoliikenteen, joukkoliikenteen ja erikseen rautatieliikenteen suhteen. Taulukko 5. lähde Jalankulku Autoliikenne Joukkoliikenne Rautatieliikenne Yleiskaava 2020 Kattavan moottoriajoneuvoliikenteestä erotellun (2002) kevyen liikenteen verkon luominen KEHYLIliikennejärjestelmäsuunnit elma (2001) Järvenpään maisemaselvitys (2000) Järvenpään keskustan osayleiskaava (2000) Keskustan kehittämissuunnitelma (1997) Liikennesuunnitelma (1996) Kevyen liikenteen pääverkon parantaminen taajamissa sekä asuntoalueiden ja taajamien välillä. Kevytväylä Vanhan Lahdentien varteen. Jokelantien ja Pohjoisväylän kevytväylien täydentäminen. Keskustakehän sisällä on kävelykatu, jonka läheisyydessä sijaitsevat pysäköintivyöhykkeet. Pp-reitit mukailevat keskustan kehää ja pääsisääntuloväyliä. Kevytliikenteelle osoitetaan koillinen-lounas pääakseli Rantapuistosta Sibeliuksenkatua pitkin Pohjoisväylän tutntumaan. Poikittaiset akselit: Yhteiskouluntie Venny Soldaninraitti Juhani Ahonpuisto ja Puistotie- Porraskuja-Valtuustonkatu-Seutulantie. Helsingintien ja Postikadun alikulkuvaraukset. Uusi kevyenliikenteen yhteys Rantapuistoon Rantakadun ylittävän sillan kautta. Sibeliuksenkatu kävelykaduksi välillä Järnefeltinkatu-Mannilantie. Jalankulkuyhteyksien vahvistaminen erityisesti Helsingintien ja Mannilantien ylitykset. Kevytliikenteen olosuhteiden parantaminen keskustassa. Parannetaan kevytliikenteen väyliä eri tulosuunnilta keskustaan. Pyöräliikenteen olosuhteiden kehittäminen. Yhteiskoulunkatu on itä-länsisuuntaisen kevytliikenteen pääakseli. Pohjois-eteläakselia jatketaan Kauppamieheen saakka. Sibeliuksenkadun muuttaminen jalankulkualueeksi. Eritasoratkaisut Postikadun jahelsingintien kanssa. Ydinkeskustan kehän ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen, päätieverkon kehittäminen läpiajoliikenteen välittämiseksi, liikenneverkon jäsentely rauhoitettujen rakennesolujen synnyttämiseksi. Elinkeinoelämän kuljetusten häiriöiden vähentäminen pääteillä ja kaduilla, läpikulun poistaminen asuntoalueilta, poikittaisten pääväylien parantaminen. Liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden lisääminen sekä meluhaittojen vähentäminen. Kellokosken läntinen ohikulkutie. Vähänummentien jatkaminen kantatie 45:lle. Puolimatkantie Jokelan yhteysväyläksi. Vanhojen tieyhteyksien korostaminen. Pajalantie - Vanha valtatie on tärkeä tieyhteys, mahdollisen yhtenäiseksi. Katujen, aukioiden ja puistojen kunnostaminen. Keskustan ajoneuvoliikenne toimii ulkosyöttöisesti keskustan kehäväylän ja neljän pääkokoojakadun kautta. Mannilantie muodostaa poikittaisen väliyhteyden; kehitetään hidaskatumaiseksi. Huvilakadun katkaisu Yhteiskouluntien ja Oikokujan välistä. Keskustan kehä: Postikatu-Myllytie-Kartanontie- Helsingintie. Lisää autopaikkoja n. 330 kpl. Turhan liikenteen ohjaaminen pois keskustasta ja pysäköintijärjestelmän selkeä opastaminen. Liikenteen ohjaaminen reitille Poikkitie Pohjoisväylä sekä reitille Jäppilänkatu Ristikatu Eriksnäsintie. Postikadun ja Helsingintien kaistojen lisääminen ja katualueiden levittäminen. Järvipuistokadun yhteyden katkaisu Vanhankyläntielle. Liikennevalot Rantakatu/Vanhankyläntie/Postikatu liittymään. Huvilakadun katkaisu autoliikenteeltä Yhteiskoulukadun kohdalta. Myllytien katkaisu Helsingintielle. Välskärinkadun katkaisu. Uusi pysäköintilaitos Tupalantien varteen. Poistetaan vinopysäköinti Helsingintieltä. Keskustakehällä 40 km/h ja muualla keskustassa 30 km/h. Linja-autoasema kortteliin 217. Joukkoliikenteen sujuvuutta Sibeliuksenkadun pohjoispäässä ja Mannilantiellä tulee parantaa. Terminaalitoimintojen kehittäminen ja kaukoterminaalin mahdollinen siirto. Päärata asemineen muodostaa kevyt- ja joukkoliikennettä tukevan rungon. Pääradan kapasiteetin lisääminen, liityntäpysäköinnin turvaaminen. Oikoradan toteuttaminen sekä pääradan liikennetarjonnan turvaaminen. Lisäraiteet Keravan ja Purolan välille. Haarajoen aseman liikennejärjestelyt. Ratavarren maisemanhoito.