KANKAAN JA SEPPÄLÄN ALUEIDEN LIIKENNETARKASTELU

Transkriptio

1 MUISTIO /THa Sivu 1/16 KANKAAN JA SEPPÄLÄN ALUEIDEN LIIKENNETARKASTELU 1 Taustaa Jyväskylän Kangas on merkittävä kaupunkikehityshanke, jota kehitetään teollisuusalueesta monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelun ja virkistymisen alueeksi. Suunnitelmissa on 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan kaupunginosa. Seppälän alue on vahva päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskittymä, jolla on käynnissä ja käynnistymässä useita asemakaavojen muutoksia tavoitteena yleiskaavan mukaisesti alueen kehittäminen teollisuudesta liike- ja toimitilarakentamista sisältäväksi keskusta-alueen jatkeeksi. Lähitulevaisuuteen sijoittuva Seppälän keskuskorttelin hanke muodostuu kahdesta osiosta: uudesta kauppakeskuksesta ja Prismakeskuksen laajennuksesta. Maankäyttömuutosten takia on ollut tarpeen laatia tarkistetut henkilöautoliikenteen liikennemääräennusteet liikennesuunnittelun tueksi. Tarkastelualueen nykyinen katuverkko on esitetty kuvassa 1. Seppälän keskuskortteli Kankaan alue Kuva 1. Tarkastelualueen nykyinen katuverkko ja maankäyttöhankkeiden sijainti Strafica Oy, Pasilankatu 2, Helsinki, puh. (09) , fax (09) , Y-tunnus

2 Sivu 2/16 2 Liikennemallin tarkennukset Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu on tehty Jyväskylän seudun liikennemallilla. Mallilla kyetään kuvaamaan seudun maankäytön muutoksista aiheutuvia muutoksia henkilöautoliikenteen suoritteissa ja liikennekuormituksessa seudun pääväylillä. Liikennemallin toimintaperiaatteet on kuvattu tarkemmin julkaisussa JYSELI 2025 Jyväskylän seudun liikennemalli ja tieverkkotarkastelut. Malli kuvaa vuorokausitason autoliikenteen kysyntää seudullisessa tarkkuudessa. Katuverkon yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten on liikennemallin aluejakoa ja liikenneverkon kuvausta ollut tarpeen tarkentaa tarkastelualueella. Liikennemallin tihennetty aluejako on esitetty kuvassa 2. Alkuperäisen ennustealueet on rajattu punaisella ja niiden sisäiset sijoittelualueet Kankaan, Seppälän ja keskustan alueella on rajattu mustalla. Kuva 2. Liikennemallin aluejako tarkastelualueella Seudun liikennemalli tuottaa vuorokausitason kysyntäennusteita. Verkon ongelmakohtien tunnistamiseksi on malliin ollut tarpeen kuvata myös tarkastelualueella ongelmallisimman iltahuipputunnin liikennekysyntä. Seppälän sisäisillä väylillä ongelmallisin huipputunti sijoittuu viikonlopulle, mutta koko alueen liikenneverkon kannalta liikenneverkon kapasiteettia mitoittaa arjen iltahuipputunnin liikenne. Iltahuipputunnin liikennekysyntä muodostettiin mallissa olemassa olevista matkaryhmäkohtaisista vuorokausitason kysyntämatriiseista. Iltahuipputunnin ja koko vuorokauden henkilöautoliikenteen matkamäärät ja tuotosluvut sekä iltahuipputunnin osuudet koko vuorokauden matkoista eri matkaryhmissä on esitetty taulukossa 1.

3 Sivu 3/16 Taulukko 1. Tuotoskertoimet eri matkaryhmien henkilöautomatkoille (matkamäärät nykytilanteessa) vuorokausi ha-matkaa /vrk ha-matkaa /asukas /vrk iltahuipputunti ha-matkaa /h ha-matkaa /asukas /h iht:n osuus koko vrk:n matkoista Kotiperäiset työmatkat % Koti -> Työ % Työ -> Koti % Kotiperäiset ostosmatkat % Koti -> PT-kauppa % PT-kauppa -> Koti % Koti -> Muu kauppa % Muu kauppa -> Koti % Muut sisäiset matkat % Asukkaiden ulkoiset matkat % Asukkaiden ha-matkat yhteensä % 3 Ennusteen lähtökohdat Tulevaisuuden liikennekysynnän lähtökohtana käytettiin Kankaan ja Seppälän alueen ulkopuolella seudun rakennemallin mukaisia maankäyttöarvioita. Seudun rakennemallin tilanne vastaa noin vuotta Kankaan ja Seppälän alueen maankäyttö kuvattiin malliin viimeisimpien suunnitelmien mukaisesti. Liikenne-ennusteesta muodostettiin myös välivaiheen ennuste, jossa muun seudun maankäyttö vastaa nykyistä, mutta Seppälän keskuskorttelin Prismakeskus on laajentunut ja uusi kauppakeskus on rakennettu. Arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia skenaarioita: 1. Nykytilanne 2. Seppälän välivaihe Liikenneverkko vastaa nykytilannetta, mutta maankäyttöluvut on korjattu vastaamaan tilannetta uuden kauppakeskuksen rakentamisen ja Prismakeskuksen laajennuksen jälkeen. + Lisätarkastelu: uusi yhteys Lohikoskentieltä Seppälään (Pääskyntien jatke) 3. Ennustetilanne 2040 Sisältää yleiskaavan mukaiset maankäyttöluvut ja kaavarungon mukaiset maankäyttöluvut Kankaan alueella. Skenaarion perusverkko on kuvattu sivulla Lisätarkastelu: Tourulan eritasoliittymä ilman eteläramppeja + Lisätarkastelu: ei Koilliskehää + Lisätarkastelu 2040 kysyntä nykyverkolla

4 Sivu 4/16 Seppälän alueen maankäyttö muuttuu nykytilanteesta vuoteen 2040 taulukon 2 mukaisesti. Tutkitussa välivaiheessa maankäyttö on muuten sama kuin nykyinen, mutta uusi kauppakeskus on rakennettu ja Prismakeskus on laajennettu. Kauppakeskus lisää erikoistavarakaupan kerrosalaa k- m2. Prismakeskuksen laajentaminen lisää päivittäistavarakaupan kerrosalaa 1900 k-m2 ja erikoistavarakaupan kerrosalaa k-m2. Taulukko 2. Seppälän maankäyttö nykytilanteessa ja vuonna 2040 nyky 2040 työpaikat pt-kaupan k-m muun kaupan k-m Kankaan alueella on vuoden 2040 tilanteessa 5000 asukasta, 2000 työpaikkaa ja päivittäistavarakaupan yksikkö k-m2. Henkilöautoliikenteen matkat on Kankaan alueen sisällä jaettu keskitetyn pysäköintikonseptin (kuva 3) mukaisiin laitoksiin. Kuvassa 3 on esitetty myös Kankaan katuverkko ennustetilanteessa. Kuva 3. Kankaan alueen pysäköintikonsepti (lähde: Kankaan alueen pysäköintilähtökohtia ja -mitoitusperusteita, Sito 2012)

5 Sivu 5/16 Päivittäistavarakaupan matkojen lisäys on arvioitu liikennemallilla perustuen henkilöhaastatteluaineiston lukuihin päivittäistavarakaupan matkatuotoksista ja niiden suuntautumisesta. Erikoistavarakaupan matkatuotokset vaihtelevat huomattavasti toimialoittain. Tästä syystä uuden kauppakeskuksen matkatuotoksia tarkasteltiin erikseen. Liikenne-ennuste perustuu arvioon, että kauppakeskus tuottaa 70 käyntiä/100 myynti-m2/vrk (lähde: Seppälän keskuskorttelin asemakaavanmuutos, Merasimen kiertoliittymän toimivuustarkastelu, Destia 2012). Referenssinä Jyväskylän Forumin vastaava luku on 101 käyntiä/100 myynti-m2/vrk (lähde: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27/2008). Välivaiheen ja ennustetilanteen 2040 välillä Seppälän alueen liikennemäärien kasvua hillitsee muiden kaupan alueiden kasvu. Muut kilpailevat kaupan keskittymät (mm. Eteläportti) houkuttelevat kysyntää muille alueille.

6 Sivu 6/16 4 Liikenne-ennusteet ja kapasiteettitarkastelut Menetelmät ja tulosten tulkinta Liikenne-ennusteet ja verkolliset tarkastelut tehtiin työssä Emme -ohjelmistolla. Lisäksi tehtiin karkeita toimivuustarkasteluita Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymässä Synchrolla ja Rantaväylän sekoittumisalueita tutkittiin HCS -ohjelmalla. Liikenteen sijoittelu Emme-ohjelmistolla perustuu linkeille liikennemäärästä ja linkin kapasiteetista määritettäviin viivytyksiin. Emme-ohjelmistolla tuotetuissa verkon kuormituskuvissa on esitetty liikennemäärän suhde linkkikapasiteettiin (käyttöaste). Kapasiteetin käyttöasteesta ei suoraan voida arvioida liittymien kuormittumista. Sen perustella voidaan kuitenkin paikallistaa potentiaalisia ongelmakohtia ja ongelmakohtien kuormituksen muutoksia. Linkkikapasiteetin käyttöastetta voidaan karkealla tasolla tulkita seuraavasti: Valo-ohjatuilla väylillä ongelmia alkaa esiintyä linkkikapasiteetin noustessa yli 75 prosenttiin. Kahden suuriliikenteisen väylän valo-ohjatussa liittymässä voi ongelmia esiintyä jo molempien väylien kapasiteetin käyttöasteen ollessa 50 % tasolla. Moottoriteillä linkkikapasiteetin käyttöaste voi olla 100 %, ilman että liikenne vielä merkittävästi hidastuu. Liikenteen häiriöherkkyys kuitenkin kasvaa huomattavasti lähestyttäessä 100 % käyttöastetta. Muilla valo-ohjaamattomilla väylillä pääsuunnan liikenne toimii yleensä hyvin. Sivusuunnan ja tasa-arvoisten liittymien toimivuuden arviointi edellyttää yleensä tarkempaa kääntyvien suuntien liikennemäärien tarkastelua. Verkollisia kapasiteettitarkasteluja on täydennetty Synchro-ohjelmalla tehdyillä valo-ohjattujen liittymien toimivuustarkasteluilla ja HCS -ohjelmalla tehdyillä moottoritien sekoittumisalueiden palvelutasotarkasteluilla Molemmat ohjelmat tuottavat tuloksena liikenteen palvelutason HCM-luokituksen mukaisesti. Valo-ohjattujen liittymien palvelutasot määritetään liittymän keskimääräisen viivytyksen perusteella ja moottoriteiden sekoittumisalueiden palvelutasot sekoittuvan liikenteen liikennetiheyden perusteella. Palvelutasojen raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Liikenteen palvelutasot ja palvelutasoluokkien raja-arvot Palvelutasokriteeri Palvelutasoluokka Valo-ohjattu liittymä: Keskimääräinen viivytys Moottoritien sekoittumisalue: Liikennetiheys < 5 s < 6 ha/km/kaista 5 15 s 6-12 ha/km/kaista s ha/km/kaista s ha/km/kaista s ha/km/kaista > 60 s >27 ha/km/kaista

7 Sivu 7/16 Nykytilanne Jyväskylän seudun liikennemalli on periaatteeltaan muutosmalli. Mallilla laadittavien ennusteiden pohjaksi tuotetaan nykyisestä liikennekysynnästä. Ennusteet tuotetaan mallissa muutoksina tähän ns. kalibroituun nykytilanteeseen. Seppälän alueen tarkasteluja varten on mallin nykytilanteen liikennekysyntää kalibroitu Rantaväylän kohdalta. Seppäläntiellä liikennemäärät vastasivat pitkälti liikennevalosilmukoista saatuja liikennelaskentatietoja, joten lisäkalibrointia ei näille väylille tehty. Mallin nykytilanteen liikennemäärät on esitetty kuvassa 4. Vapaaherrantien liikenne on sijoittelumallin kannalta ongelmallinen, sillä paikallinenkin liikenne hakeutuu mallissa vastukseltaan pienemmälle reitille Rantaväylälle. Näin Vapaaherrantie ei saa mallissa yhtä paljon liikennettä kuin todellisuudessa. Vapaaherrantien liikennettä ei voida kuitenkaan mallissa kalibroida. Kalibrointi kasvattaisi Vapaaherrantien liikennemäärän todelliselle tasolle nostamalla Vapaaherrantien varrelta alkavan ja sinne päättyvän liikenteen määrää eikä mallissa puuttuvan läpiajoliikenteen määrää. Tämä vääristäisi jatkossa mallilla tehtävien tarkasteluiden tuloksia Vapaaherrantien osalta. Kuva 4. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin nykytilanteessa

8 Sivu 8/16 Seppälän välivaihe Uuden kauppakeskuksen toteutumisen ja Prismakeskuksen laajenemisen seurauksena kasvaa etenkin erikoiskaupan kerrosala Seppälän alueella. Erikoiskaupan liikenne painottuu päivittäistavarakauppaa voimakkaammin viikonlopulle. Kapasiteetin käyttöasteen kannalta ongelmallisimmiksi muodostuvat erikoiskaupan keskittymissä yleensä lauantain huipputunnit puolen päivän aikaan. Tällöin varsinkin alueen sisäisen katuverkon kuormitus on suurinta. Aluetta ympäröivällä verkolla (Seppäläntie, Lohikoskentie) kuormitus on voimakkainta perjantain iltahuipputuntina, jolloin sekä kaupan liikenne, että työmatkaliikenne kuormittavat verkkoa samanaikaisesti. Seppälän välivaiheen arjen iltahuipputunnin ennusteliikennemäärät on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) välivaiheessa Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymä on jo nykytilanteessa kapasiteettinsa ylärajoilla (palvelutaso D). Välivaiheen ennusteessa liittymän liikennemäärä kasvaa ja liittymän palvelutaso putoaa luokkaan E. Erityisesti Lohikoskentieltä koillisesta Seppäläntielle kääntyvä liikennevirta ruuhkauttaa liittymää. Jos Pääskyntien jatke rakennetaan, tarjoaa se vaihtoehtoisen yhteyden tälle liikennevirralle. Seppälän sisäisellä verkolla varsinkin Merasimen kiertoliittymä kuormittuu voimakkaasti keskuskorttelin liikenteen kasvun seurauksena. Alueen sisäisen verkon toimivuuden varmistamiseksi on keskuskorttelin liikennettä pyrittävä jakamaan myös Alasinkadulle. Liikenteen jakaminen eri väylille edellyttää myös korttelin sisäisten yhteyksien suunnittelua.

9 Sivu 9/16 Pääskyntien jatkeella Seppälästä Lohikoskentielle (kuva 6) ei välivaiheessa ole suurta merkitystä väylien sujuvuuteen tarkastellulla tasolla. Uusi yhteys parantaa kuitenkin Lohikoskentien sujuvuutta, kun Kolikkotien liittymä poistuu valtatien 4 eritasoliittymän tuntumasta ja Holstin alueen liikenne voidaan hoitaa uuden yhteyden kautta. Välivaiheessa, ennen uuden eritasoliittymän toteuttamista Rantaväylälle, Pääskyntien jatke toimii myös yhteytenä Seppälän alueelta valtatielle 4 pohjoiseen ja keventää liikennekuormitusta Vapaaherrantiellä. Pääskyntien jatke parantaa liittymien sujuvuutta välivaiheessa, mutta sen kannattavuus riippuu paljolti investointikustannuksesta ja välivaiheen pituudesta eli siitä, milloin Rantaväylän uusi eritasoliittymä rakennetaan. Kuva 6. Iltahuipputunnin liikennemäärät välivaiheessa tilanteessa, jossa Lohikoskentien uusi yhteys on rakennettu

10 Sivu 10/16 Ennustetilanne 2040 nykyverkolla Tilanteessa, jossa ennustetilanteen kysyntä on sijoiteltu nykyverkolle, ruuhkautuminen on voimakkainta Rantaväylällä, Seppäläntiellä ja Vapaaherrantiellä. Liittymien toimivuus heikkenee ja Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymän välityskyky ylittyy. Rantaväylällä sekoittumisalue Vaajakosken moottoritien ja Tourulantien välillä ruuhkautuu. Tässä tilanteessa Pääskyntien jatke Lohikoskentielle helpottaisi ruuhkautumista varsinkin Vapaaherrantiellä ja jossain määrin myös Seppäläntien pohjoispäässä. Kuva 7. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennekysyntä nykyverkolla

11 Sivu 11/16 Vuoden 2040 liikennekysyntä perusverkolla Vuoden 2040 perusverkossa on oletettu toteutetuksi seuraavat hankkeet: Koilliskehä (Vaajakoski-Palokka) Seppäläntien 2+2-kaistaistus Uusi yhteys Lohikoskentieltä Seppälään (Pääskyntien jatke) Vaajakosken moottoritien ja Rantaväylän liittymän pohjoisrampit (kuva 8) Rantaväylällä uusi eritasoliittymä Lohikoskentien ja Tourulantien välillä Seppälän poikittaista liikennettä palveleva uusi maanalainen yhteys nykyisen Merasimen päästä Kytökadulle. Perusverkko ei sisällä Tourulan eritasoliittymän pohjoisramppeja. Suunnittelualueen liikenteeseen vain vähän vaikuttavia toteutetuksi oletettuja hankkeita ovat lisäksi Kuokkalan kehäväylä, Vaajakosken ohitustie sekä Nelostien muuttaminen moottoritieksi (Kirri Tikkakoski Vehniä). Kuva 8. Uudet pohjoisrampit Vaajakosken moottoritien ja Rantaväylän eritasoliittymässä (lähde: Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Ramboll 2011.)

12 Sivu 12/16 Kuva 9. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2040 perusverkolla. Jos nykyisen Tourulantien eritasoliittymän eteläsuunnan rampit jätetään, sekoittumisalue Rantaväylällä sen ja Vaajakosken moottoritien liittymän välillä jää liian lyhyeksi. Sekoittumisalue pohjoisen suuntaan lyhenee nykyisestä 200 metristä noin 120 metriin. Nykytilanteessa sekoittumisalue toimii palvelutasolla D. Ennustetilanteessa palvelutaso putoaa luokkaan E. Uusi eritasoliittymä luo suoran yhteyden Seppälästä Rantaväylälle ja parantaa siten koko alueen verkon toimivuutta. Eritasoliittymän toteuttaminen edellyttää riittävää kapasiteettia Seppälän katuverkossa mm. Vasaratiellä, uuteen eritasoliittymään johtavan kadun liittymässä. Jos uutta eritasoliittymää ei toteuteta, liikenne keskittyy Seppäläntielle, jonka välityskyky ei riitä. Paikallinen liikenne käyttää Nelostietä Lohikoskentien ja uuden eritasoliittymän välissä. Tämä lisää sekoittuvaa liikennettä ja häiriöherkkyyttä. Häiriöiden sattuessa tulisi tarjota myös vaihtoehtoisia yhteyksiä. Paras vaihtoehto olisi tarjota sujuva paikallinen yhteys Vapaaherrantieltä uuteen eritasoliittymään asti ilman valtatiellä poikkeamista. Pääskyntien jatkeella Lohikoskentielle ei tässä tilanteessa ole suurta merkitystä, koska uusi eritasoliittymä muodostaa sujuvamman yhteyden rantaväylälle pohjoisen suuntaan. Alueen sisäisen verkon toimintavarmuutta Pääskyntien jatke kuitenkin parantaa, mikäli Vasaratielle muodostuu kapasiteettiongelmia.

13 Sivu 13/16 Vuoden 2040 liikennekysyntä 2040-perusverkolla ilman Koilliskehää Vuoden 2040 tarkastelutilanteelle tehtiin myös herkkyystarkastelu, jossa liikenneverkko oli perusverkko ilman Koilliskehää. Liikennemäärämuutokset verrattuna skenaarioon liikennekysyntä 2040-perusverkolla on esitetty kuvassa 10 ja liikennemäärät sekä kapasiteetin käyttöasteet kuvassa 11. Kuva 10. Koilliskehän rakentamatta jättämisen vaikutukset tarkastelualueen iltahuipputunnin liikennemääriin (ajon/h)

14 Sivu 14/16 Kuva 11. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät tilanteessa, jossa Koilliskehää ei ole rakennettu Herkkyystarkastelun perusteella voi todeta, että Koilliskehän rakentaminen keventää Seppäläntien (etelä- ja pohjoispäässä n. 6 %) ja Lohikoskentien (17 %) kuormitusta ja helpottaa liittymien toimivuutta. Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymä toimii nykytilanteessa palvelutasolla D (kapasiteetin käyttöaste 89 %) perusverkolla (sisältää Koilliskehän) palvelutaso E (96 %) ennusteessa nykyverkolla liittymän palvelutaso F (106 %). Jos Koilliskehää ei ole toteutettu, liittymän toimii palvelutasolla F (108 %), sillä 4-kaistaiselle Seppäläntielle hakeutuu enemmän liikennettä kuin 2040-ennusteessa nykyverkolla.

15 Sivu 15/16 Vuoden 2040 liikennekysyntä 2040-perusverkolla ilman Tourulan eritasoliittymän eteläramppeja Kuva 12. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät tilanteessa, jossa Tourulan eritasoliittymän etelärampit on poistettu. Tourulan eritasoliittymän eteläramppien poistaminen poistaa sekoittumisalueongelmat ja sekoittuminen uuden eritasoliittymän ja Vaajakosken moottoritien eritasoliittymän välillä toimii ramppien poistamisen jälkeen palvelutasolla B molempiin suuntiin.

16 Sivu 16/16 5 YHTEENVETO Tutkitulla tarkkuustasolla tarkastelualueen väyläkapasiteetti on välivaiheessa riittävä, mutta Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymä on välityskykynsä ylärajoilla. Pääskyntien jatke Seppälästä Lohikoskentielle keventää Vapaaherrantien kuormitusta ja tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Seppälästä keskustaan, länteen ja Laukaan suuntaan. Vasarakadun ja Merasimen sujuvuuden turvaamiseksi keskuskorttelin liikennettä tulisi pyrkiä jakamaan useammalle kadulle. Keskuskorttelin liittymät katuverkkoon ja korttelin sisäiset yhteydet voidaan suunnitella siten, että ne ohjaavat liikennettä Ahjokadun ja Pääskyntien suuntiin. Vuoden 2040 tilanteessa liikenteellisesti kriittisiä kohtia tarkastelualueella ovat Rantaväylän sekoittumisalueet, Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymä, Seppäläntie ja Vasarakatu. Jos Tourulan eritasoliittymän etelärampit jätetään käyttöön, jää sekoittumisalue Vaajakosken moottoritien ja eritasoliittymän välillä liian lyhyeksi, kun Vaajakosken moottoritien liittymään rakennetaan rampit keskustan suunnasta pohjoiseen. Jos Tourulan eritasoliittymän etelärampit poistetaan ja liikenne ohjataan Seppälään uuden eritasoliittymän kautta, liikenteen painopiste siirtyy Seppäläntieltä osittain Vasarakadulle. Tällöin on tärkeää varmistaa Vasarakadun riittävä kapasiteetti. Yhteys Pääskyntien kautta Lohikoskentielle toimii lopputilanteen verkossa vaihtoehtoisena reittinä keskustaan, länteen ja pohjoiseen tilanteissa, joissa Vasarakatu ruuhkautuu. Koilliskehän rakentaminen siirtää liikennettä pois Rantaväylältä, Lohikoskentieltä ja Seppäläntieltä ja vaikuttaa erityisesti Lohikoskentie-Seppäläntie-liittymään. Myös Seppäläntiellä kuormitus pienenee Koilliskehän toteuttamisen seurauksena. Koilliskehän toteuttaminen ei kuitenkaan poista Seppäläntien parantamistarvetta.