Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkosuunnitelma

Transkriptio

1 Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut MTu / TRa / TSä

2 2 (17) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkotyö Tuleva maankäyttö Alueen liikenneverkko ja liikenne-ennusteet LIIKENNE-ENNUSTE Liikennetuotokset Liikennemäärät TOIMIVUUSTARKASTELUT Palvelualueen katuverkon toimivuus ennustetilanteessa Liikenteelliset vaikutukset KAAVARUNGON LIIKENNEJÄRJESTELYT Kaista ja liittymäjärjestelyt Tyyppipoikkileikkaukset YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 16

3 (17) 1 Lähtökohdat 1.1 Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkotyö Kaavarunkotyöhön liittyvä liikenneselvitys on tehty samanaikaisesti arkkitehtikonsultin (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) tekemän kaavarungon laadinnan kanssa syksyllä Työtä on ohjannut Järvenpään kaupungin kaavatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila. Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarungon tavoitteena on luoda valmiuksia vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle. Poikkitien alueen asema-kaavoitus tulee vireille Alueen rakentaminen voisi alkaa jo 2015 Pohjoisväylän kiertoliittymän ja siihen kytkeytyvän kadun toteuttamisella, mikäli alueen itäosan asemakaava vahvistuu sitä ennen. Kaavarunkotyön tavoitteena on tehdä valintoja v maankäyttösuunnitelman vaihtoehtojen fyysisten ratkaisujen välillä ja täsmentää koko yritysalueen korttelialuerajaukset sekä katu- ja liikennealueet. Liikennesuunnittelussa on tarkoitus varmistaa erityisesti liittymien ja väylien mitoitus ja toiminnallisuus mm. liikenteen simulointia hyödyntämällä. Järvenpään liikenne-ennusteen (2012) ennustemallia tarkennetaan kaavarungon maankäyttösuunnitelman perusteella ja otetaan huomioon erillisenä työnä tehtävät keskustan osayleiskaavan liikennemallitarkistukset. Erityisesti on tarkisteltava liittymien toimivuus ja mahdolliset vaikutukset kauempanakin Järvenpään liikenneverkossa. 1.2 Tuleva maankäyttö Poikkitien yritys- ja palvelualueelle on kaavarunkotyön aikana tutkittu arkkitehtisuunnitteluna useita erilaisia maankäyttövaihtoehtoja. Mitoituksen lähtökohtana tarkasteluissa on pidetty Poikkitien alueella projektisuunnitelman yli kerrosneliötä asumisen, keskustatoimintojen (sis. kauppa) ja yritysalueen käyttöön. Alueen projektisuunnitelmassa esitettyä määrällistä mitoitustavoitetta on pidetty lähtökohtana liikenneselvityksen (mm. liikenne-ennuste) teossa. Arkkitehtisuunnittelussa on esitetty osittain myös suurempia kerrosneliömääriä mm. asumisen osalta. Seuraavassa taulukossa on esitetty mitoituksen kerrosneliömäärät. Mitoitus Kaavarunko Projektisuunnitelma Asuinkerrostalot (AK ja C) k m k m2 Palvelut (C) k m k m2 Päivittäistavarakauppa (C) k m k m2 Julkiset palvelut (Y) k m k m2 Keskustaerikoiskauppa (KM) k m k m2 Tilaa vielä erikoiskauppa k m k m2 Yritysrakennukset (KTY) k m k m2 Yhteensä k m k m2 Alla on esitetty tutkitut maankäytön ja liikenneverkon perusvaihtoehdot (3 kpl). Vaihtoehdot eroavat liikenteen näkökulmasta toisistaan erityisesti Ristinummelle etelään johtavan kadun linjauksen suhteen. Kaikissa vaihtoehdoissa kytkentä Poikkitien

4 4 (17) suuntaan on hoidettu samalla periaatteella kahden kiertoliittymän ja niitä yhdistävän kokoojakadun avulla. Kuva 1. Työssä tutkitut maankäytön ja liikenteen verkkovaihtoehdot (3 kpl). 1.3 Alueen liikenneverkko ja liikenne-ennusteet Nykyisin Poikkitien eteläpuolisen alueen maankäyttö ja sen tuottama liikenne on vähäistä. Järvenpään Ristinummen alueelta on yhteys (Horsmatie) radan itäpuolitse Poikkitielle. Poikkitie yhdistää kaksi Järvenpään säteittäistä pääväylää Järvenpääntien ja Pohjoisväylän. Poikkitien (maantie 145) parannushankkeen liittymä- ja kaistajärjestelyt on suunniteltu ja rakennustyöt lähtevät käyntiin lähiaikoina. Poikkitien uudet kiertoliittymäjärjestelyt kaistaratkaisuineen ovat olleet tämän selvityksen lähtökohtana. Uusi suunniteltu katuverkko yritys- ja palvelualueella tulee koostumaan pääosin yhdestä alueen läpi kulkevasta alueellisesta kokoojakadusta. Tämä kokoojakatu alkaa Pohjoisväylän uudesta kiertoliittymästä ja kulkee lopulta etelään Ristinummen alueelle asti. Uuteen kokoojakatuun liittyy lyhyt pohjois etelä -suuntainen yhdyskatu Poikkitien läntisemmästä kiertoliittymästä (Puistotien kohdalla).

5 (17) Kuva 2. Valittu kaavarunkovaihtoehto. Järvenpään alueelle on laadittu liikennemalli, joka on tarkennettu pääkaupunkiseudun HELMET-mallista. Liikennemallia on tässä työssä tarkennettu edelleen ja mallilla on laadittu katu- ja tieverkon liikenne-ennusteet vuosille 2020 ja 2035.

6 6 (17) Liikenne-ennuste 2.1 Liikennetuotokset Uuden maankäytön liikennetuotoksia arvioitiin Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan (YM 27/2008) mukaisin kertoimin. Liikennetuotosta arvioitiin sekä arjen iltahuipputunnin (IHT) liikennetilanteessa että lauantain huipputunnin liikennetilanteessa. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty yritys- ja palvelualueen lasketut liikennetuotokset arvioidulla maksimimaankäytöllä ( kem). Taulukko 1. Arjen iltahuipputunnin (klo16-17) liikennetuotokset. Maankäyttö kem tuotos (käyntiä/ 100kem/vrk) liikennetuotos, VRK liikennetuotos, IHT Asuminen , pt-kauppa , Ns. keskustaerikoiskauppa , Tilaa vaativa erikoiskauppa , Julkiset palvelut , Yritysrakennukset , Muut palvelut , yhteensä arviolta 40 % käyttää useampaa palvelua kerralla 60 % uutta KVL = Taulukko 2. Lauantain huipputunnin (klo12-13) liikennetuotokset. Maankäyttö kem liikennetuotos, VRK liikennetuotos, IHT Asuminen pt-kauppa Ns. keskustaerikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Julkiset palvelut Yritysrakennukset Muut palvelut yhteensä arviolta 40 % käyttää useampaa palvelua kerralla 60 % uutta KVL=11500

7 (17) Erikoistavarakaupan liikenteellinen huippu osuu tyypillisesti lauantaille, joten myös lauantain liikennetilanne on perusteltua tutkia Poikkitien yritys- ja palvelualueella. Lauantain liikenteellinen huippu on myös arkea terävämpi, ja siksi se usein mitoittaa liikennejärjestelyt (mm. liittymäratkaisut ja pysäköinti) kaupan palvelualueilla ja niiden läheisyydessä (kuva 3). Kuva 3. Erikoistavarakaupan liikenteen tuntivaihtelu arkena (yllä) ja lauantaina (alla). Lähde YM 27/ Liikennemäärät 2035 Liikennemäärät ja suuntautuminen on arvioitu liikennemallin liikenne-ennusteen ja kaavarungossa esitetyn maankäytön perusteella. Liikenteen simulointeja on tehty kahdessa eri liikennetilanteessa. Poikkitien, Järvenpääntien ja Pohjoisväylän liikenteellisesti mitoittava ajankohta on arki-ilta (illan huipputunti). Poikkitien kaavarungon maankäyttö koostuu kuitenkin pääosin erikoistavarakaupasta, joten alueen sisällä liikenteellinen huippu osuu lauantai iltapäivälle. Lauantain liikenne-ennusteessa on muun katuverkon liikennemäärän olevan 70 % arjen illan huipputunnin liikenteestä.

8 8 (17) Järvenpään liikenne-ennuste on laadittu Järvenpään kaupungin maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Liikenne-ennusteissa on otettu uutena maankäyttönä huomioon kaikki Järvenpään alueen ennustettu maankäyttö vuoteen 2035 mennessä: mm. Poikkitien pohjoispuolen maankäyttö, Lepolan maankäyttö, Ristinummen maankäyttö sekä Poikkitien kaavarungon mukainen maankäyttö. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty perjantain ja lauantain huipputunnin ennustetut liikennemäärät vuonna Kuva 4. Arki-illan liikenteellisen huipputunnin liikennemäärät, kun kaavarungon maankäyttö on toteutunut vuonna Kuva 5. Lauantain liikennemäärät ennustetilanteessa, kun kaavarungon maankäyttö on toteutunut vuonna 2035.

9 (17) Kuvassa 6 on esitetty keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna Poikkitien yritys- ja palvelualueen katuverkon liikennemäärän on arvioitu olevan noin KVL, kun koko alueen maankäyttö on toteutunut. Ristinummen suuntaan läpi kulkevan liikenteen osuus on noin KVL. Ennusteen mukaan Poikkitien liikennemäärä kasvaa erityisesti tien itäpäässä, jossa ennusteliikennemäärä on yli kaksinkertainen nykyliikenteeseen verrattuna (nykyisin noin KVL). Myös Pohjoisväylän liikennemäärä lähes kaksinkertaistuu nykytilanteeseen nähden vuoteen 2035 mennessä. Noin kolmasosa Pohjoisväylän liikenteen kasvusta voidaan katsoa johtuvan uuden yritys- ja palvelualueen maankäytöstä Kuva 6. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (poikkileikkaus) ennustetilanteessa 2035, kun Poikkitien kaavarungon maankäyttö on toteutunut. Keltaiset ympyrät kuvaavat kiertoliittymiä.

10 10 (17) Toimivuustarkastelut 3.1 Palvelualueen katuverkon toimivuus ennustetilanteessa Poikkitien kaava-alueen ja lähiympäristön liikenteellinen toimivuustarkastelu ja liikenteen simulointi on tehty Synchro/SimTraffic mikrosimulointiohjelmalla (v.8.0). Liikennevirtojen osalta on hyödynnetty myös kaupungin EMME-mallin liikennetietoja. Ennustetilanteessa 2035 arki-illan huipputuntina ei esiinny ruuhkautumista Poikkitiellä eikä kaava-alueen sisäisellä katuverkolla, kun suunnitellut liikennejärjestelyt ja maankäyttö ovat toteutuneet. Liikennejärjestelyiden kaistapituudet ovat riittäviä, eikä jonoutuminen ylitä liittymävälejä. Kuvissa 7 (jonopituudet) ja 8 (ajoneuvokohtaiset viivytykset) on esitetty kaava-alueen liikenteellinen toimivuus 2035 tilanteessa. Ajoneuvokohtainen viivytys (s/ajon) kuvaa liittymien liikenteellistä palvelutasoa asteikolla A-F (HCM 2000), jossa tasot C-D ovat sopivia mitoitustasoja ennustetilanteelle. Poikkitien itäpään kiertoliittymään syntyy hetkittäistä jonoutumista Pohjoisväylän suuresta liikennemäärästä johtuen. Simuloinnin mukaan jonoutuminen on voimakkainta pohjoisella tulosuunnalla. Jonoutuminen ei kuitenkaan aiheuta merkittävämpää pitkä aikaista viivettä liikenteelle millään tulosuunnalla. Kaistakohtainen palvelutaso pysyy luokissa A-C riippuen tulosuunnasta. Poikkitien läntisen kiertoliittymän (Puistotie) ja sen eteläpuolen liittymän liittymäväli on suhteellisen pieni. Koska liittymät välittävät suuren osan kaava-alueen liikenteestä, valo-ohjaamaton kolmihaaraliittymä kaava-alueen sisällä ei ole kapasiteetiltaan riittävä liittymäratkaisu. Kun liittymäväli on noin 90 m (liittymien keskipisteistä), jonot eivät ylitä ennustetilanteessa kaistapituuksia, mikäli molemmat liittymät toteutetaan kiertoliittymänä esitetyn mukaisesti. Palvelutaso kaikilla tulosuunnilla pysyy luokissa A-B. Muualla yritys- ja palvelualueen katuverkossa ei esiinny simulointien mukaan jonoutumista tai viivytyksiä. Riippuen kuitenkin alueen kaavoituksen etenemisestä, tulee kaava-alueen tonttikatujen liittymien toteutuksessa varautua kaistaratkaisuihin (esim. tonttikadulta erilliset kääntymiskaistat oikealle ja vasemmalle).

11 (17) Kuva 7. Ennustetilanne arki-ilta 2035, jonoutuminen A B C D E F Kuva 8. Ennustetilanne arki-ilta 2035, ajoneuvokohtainen viivytys (s/ajon) suunnittain. Työssä simuloitiin katuverkon toimivuutta myös lauantain huipputuntina vuoden 2035 ennustetilanteessa (kuvat 9 ja 10). Lauantain ennustetilanteessa on oletettu, että pääväylien liikennemäärä on noin 70 % arki-illan huipputunnin liikennemääristä. Samaan aikaan Poikkitien kaava-alueen liikennetuotos on noin kaksi kertaa suurempi huipputunnin aikana kuin arkipäivänä. Liikennemäärien kasvu lisää liikenteellistä painetta Poikkitien liittymien sivusuunnissa. Lauantain huipputunnilla erityisesti Pohjoisväylän kiertoliittymässä kaava-alueelta lähtevä suunta jonoutuu arkea enemmän.

12 12 (17) Kaistapituudet ovat kuitenkin myös lauantain ennustetilanteessa pääosin riittäviä eikä merkittävää jonoutumista tai liiallista ajoneuvokohtaista viivytystä pääse syntymään. Pohjoisväylän kiertoliittymän eteläisen haaran liikenteelle (vasemmalle ja suoraan pyrkivät) aiheutuu keskimäärin noin 35-55s viive (palvelutaso D). Viiveestä ei aiheudu vaikutuksia muulle liikenneverkolle. Todellisuudessa yritys- ja palvelualueen liikenteellä on aina valittavana kahdesta Poikkitielle johtavasta kiertoliittymästä sujuvampi reitti, joten liikenteen suuntautuminen tulee luonnostaan tasoittamaan mahdollisia ruuhkahuippuja. Kuva 9. Ennustetilanne lauantain huipputunti 2035, jonoutuminen. A B C D E F Kuva 10. Ennustetilanne lauantain huipputunti 2035, ajoneuvokohtaiset (s/ajon) viivytykset suunnittain.

13 (17) 3.2 Liikenteelliset vaikutukset Alueen sisäiset kaista- ja liittymäjärjestelyt Kaavarungon sisäisellä katuverkolla ei esiinny merkittävästi läpiajavaa liikennettä. Ennustetilanteessa vuonna 2035 Ristinummen ja Poikkitien yhteyttä käyttää arviolta noin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Illan huipputuntina liikennemäärä on noin 300 ajoneuvoa tunnissa (molemmat suunnat yhteensä). Kaava-alueelta on kaksi liittymää, joiden kapasiteetti on suunnittu välittämään kaava-alueen tuottama liikenne muulle katuverkolle. Koska yritys- ja palvelualueen liikenne jakautuu suhteellisen tasaisesti kahden Poikkitien liittymän välillä, alueen sisäinen ristikkäisliikenne on suhteellisen vähäistä. Kaava-alueen viikon liikenteellinen huipputunti sijoittuu lauantaille kaavarungossa esitetyn runsaiden erikoistavarakaupan/-palveluiden toimintojen takia. Lauantaina muun katuverkon liikenne on vähäisempää, joten Poikkitien kiertoliittymissä ei aiheudu kohtuutonta jonoutumista myöskään lauantain huipputuntina. Vaikutukset muuhun liikenneverkkoon Kaava-alue tuottaman liikenteen viikon huipputunti on lauantaina, jolloin muun liikenneverkon liikennemäärät ovat arjen ruuhkatunteja merkittävästi pienempiä. Kaavaalueen tuottama liikenne ei aiheuta merkittää ruuhkautumista Järvenpään katuverkolle Lauantain huipputuntina. Arkipäivänä kaava-alueen liikennetuotos on yhteensä noin ajoneuvoa vuorokaudessa, kun kaikki esitetty maankäyttö on toteutunut. Uuden alueen liikennetuotoksesta noin 30 % suuntautuu Sibeliuksenväylän suuntaan, 40 % Pohjoisväylää pitkin Järvenpään suuntaan ja 30 % Pohjoisväylää idän suuntaan (vt 4 / mt 140). Illan huipputunnin aikana ennustetilanteessa Pohjoisväylä ruuhkautuu helposti liikenteen ollessa häiriöherkkää 1+1 -kaistaisen väyläkapasiteetin kynnyksellä. Poikkitien maankäytön kasvu yhdessä muiden Järvenpään maankäytön muutosten kanssa aiheuttanee muutostarpeita Pohjoisväylän liittymäratkaisuihin Poikkitien pohjoispuolella. vuoteen 2035 mennessä. Poikkitien ja Pohjoisväylän tiesuunnitelman mukainen kiertoliittymäratkaisu on kapasiteetiltaan riittävä tavoitetilanteessa 2035, kun suunniteltu maankäyttö on toteutunut. Kapasiteettiongelmia on odotettavissa pääosin Poikkitien pohjoispuolisella 1+1 kaistaisella osuudella. Ennustetilanteessa on oletettu, että Sibeliuksenväylän kapasiteettia on parannettu tavoitetilanteeseen 2035 mennessä, ja Sibeliuksenväylän välityskyky on riittävä Poikkitien eteläpuolisen maankäytön kasvun jälkeenkin. Järvenpääntien kapasiteetti on kokonaan käytössä ennustetilanteessa. Liikennemallin perusteella Poikkitien kaavaalueen maankäyttö ei kuitenkaan kuormita Järvenpääntietä merkittävästi, vaan Järvenpääntien liikenne on pääasiassa Tuusulasta Järvenpään keskustaan jatkavaa liikennettä.

14 14 (17) Kaavarungon liikennejärjestelyt 4.1 Kaista ja liittymäjärjestelyt Työn tuloksena esitetyt kaista- ja liittymäratkaisut koko kaavarunkoalueen katuverkolla on esitetty kuvassa 11. Kaava-alueen sisällä kaksi vilkkainta liittymää on esitetty kiertoliittyminä sujuvan ajoneuvoliikenteen varmistamiseksi. Koko kaava-alueen katuverkko on 1+1 kaistainen peruspoikkileikkaukseltaan. Puistotien/Poikkitien kiertoliittymän eteläiselle tulosuunnalle on myös esitetty 1+1 kaistainen katu, mikä liittyy 1-kaistaisella kiertoliittymällä yritys- ja palvelualeen läpi kulkevaan kokoojakatuun. Tähän Poikkitielle liittyvään katuun on kuitenkin jätetty tilavarausta toiselle Poikkitien kiertoliittymään johtavalle kaistalle, samaan tapaan kuin Pohjoisväylän kiertoliittymässä on yritysalueelta kiertoliittymään tultaessa. Tämän ryhmittymiskaistan tarve on simulointien perusteella vuoden 2035 jälkeen. Kuva 11. Kaavarunkoalueen katuverkko kaistaratkaisuineen. 4.2 Tyyppipoikkileikkaukset Liikenne-ennusteen ja toimivuustarkastelun pohjalta laadittiin tyyppipoikkileikkausehdotukset yritys- ja palvelualueen katuverkolle. Alueen itä-länsi suuntainen kokoojakatu on mitoitettu 8,0 metrin ajoradalle ja molemminpuolisille yhdistetyille jalankulun ja pyöräilyn väylille. Katualueen kokonaisleveys on tällöin 24,0 metriä (kuva 12). Poikkileikkaus mahdollistaa linja-autopysäkkien pysäkkilevennyksen sijoittamisen kolmen metrin viherkaistalle. Ristinummen suuntaan jatkuva kokoojakatu voi kaventua leveydeltään 20,0 metrin (kuva 13) katualueeksi vähentämällä ajoradan leveyttä 7,0 metriin, sekä poistamalla ajoradan toiselta puolen viherkaista. Myös tämä mitoitus mahdollistaa bussiliikenteen kadunosalla, mutta pysäkkien kohdalla tulee poikkileikkausta kasvattaa pysäkkilevennyksen verran.

15 (17) Kuva 12. Kokoojakadun poikkileikkaus (24 m). Kuva 13. Paikallisen kokoojakadun poikkileikkaus (20 m). Tonttikadun poikkileikkaus on esitetty kuvassa 14. Tonttikadun tilavaraus tulee olla 14,0 metriä, mikä mahdollistaa samalla sujuvan kaksisuuntaisen liikenteen myös kuorma-autoille ja tuo riittävät kevyen liikenteen yhteydet tonteille asti.

16 16 (17) Kuva 14. Tonttikadun poikkileikkaus (14 m). 5 Yhteenveto ja päätelmät Liikenteellinen selvitys on tehty yhdessä Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarungon valmistelun kanssa. Kaava-alueen sisäinen katuverkko sekä jo suunnitellut Poikkitien kiertoliittymät takaavat riittävän toimivuuden kaavarungossa esitetyn maankäytön tuottamalle liikenteelle. Poikkitien kaavarungon projektisuunnitelmassa esitetyn maankäytön ( kem) liikennetuotos ei aiheuta merkittävää ruuhkautumista Poikkitiellä eikä sen liittymissä, kun suunnitellut maankäyttö ja liikenneratkaisut ovat täysimääräisesti toteutuneet arviolta vuonna Myöskään kaava-alueen sisällä ei esiinny merkittävää ruuhkautumista arjen eikä lauantain iltahuipputunteina esitetyin liittymäratkaisuin. Kaavarungon liikenneselvityksen suosituksena todetaan, että esitetty maankäytön määrä on maksimimäärä erityisesti kaupan (erikoistavarakauppa) maankäytön suhteen. Asumisen suhteen on mahdollista esittää alueen mitoitukseen jopa suurempaa kerrosneliömäärää, kuin projektisuunnitelman alkuperäinen mitoitusmäärä ( kem) on. Asumisen ajoneuvoliikenteen tuotos on selvästi erikoistavarakauppaa pienempää, joten mitoituksen kasvattaminen (esim. 50 %) ei johda liikenneverkon ylikuormittumiseen. Poikkitien alueen kaupallisen toiminnan (esim. keskustaerikoiskauppa, TIVA-kauppa) rajoittaminen vähentää alueen liikennetuotosta tehokkaimmin suhteessa muihin toimintoihin. Esimerkiksi keskustaerikoiskaupan ( kem) toteutuminen 25 % arvioitua pienemmällä volyymillä tarkoittaa liikennemäärien vähentymistä alueen katuverkolla lähes 1000 ajon/vrk, mikä tarkoittaa 7-15 % alueen ennusteliikennemääristä. Kaupallisen toiminnan arvioitua pienempi kerrosala parantaa liikenteen sujuvuutta hieman myös laajemmalla katuverkolla, kuten Sibeliuksenväylällä sekä Pohjoisväylällä. Yritystoiminnalle on osoitettu tarkastelussa kem rakennusala. Yritystoiminnan liikenteellinen tuotos ja liikenteelliset vaikutukset ovat yleisesti noin puolet pienempiä suhteessa erikoistavarakauppaan, mutta kuitenkin selvästi asumisesta aiheutuvaa lii-

17 (17) kennetuotosta suuremmat. Alueen yritystoiminnan maankäyttöä voidaan siis kasvattaa arvioidusta, mutta se tulisi tehdä erikoistavara-/tiva-kaupan osuutta vastaavasti pienentäen. Poikkitien lähiympäristön pääväylät, kuten Järvenpääntie, Sibeliuksenväylä ja Pohjoisväylä, kuormittuvat selvästi nykyistä enemmän ennustetilanteeseen 2035 mennessä. Järvenpään liikenne-ennustemallin mukaan Pohjoisväylän kapasiteetti on lähes sataprosenttisesti käytössä Poikkitien pohjoispuolisella osuudella vuoden 2035 tilanteessa, eikä kasvuvaraa liikennemäärissä enää ole. Poikkitien yritys- ja palvelualueen maankäytön liikenteellisiä vaikutuksia on suositeltavaa tarkistaa asemakaavavaiheeseen edettäessä. Kaavarungossa esitetty maankäyttö mahdollistaa alueelle toimintaa, jonka liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu viitteellisesti, koska alueelle sijoittuvia kaupallisia toimijoita ei ole tarkemmin määritelty. Työssä on esitetty alueen tavoitteellisen maankäytön liikenteelliset vaikutukset, ja esitettyä kokonaisliikennetuotosta tulee kuitenkin pitää alueen liikenteellisen mitoituksen maksimina.