Järvenpään keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys

Transkriptio

1 Liikenne-ennusteen päivitys ja toimivuustarkastelut MTu / TRa / TSä v

2 2 (31) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT Järvenpään osayleiskaavatyö Maankäytön muutokset Katu- ja tieverkon muutokset JÄRVENPÄÄN LIIKENNE-ENNUSTEEN PÄIVITYS Ennusteprosessi Liikenne-ennuste Liikenne-ennuste KATUVERKON TOIMIVUUS Menetelmät Toimivuus nykytilanteessa Pääkatuverkon toimivuus Toimivuus liittymäalueittain Keskustan kehä Vanhankyläntie (Eriksnäsintie Rantakatu) Helsingintie - Pohjoisväylä Kartanontie Huvilakatu Pajalantien ja Myllytie Verkolliset lisäanalyysit Pohjoisväylän nopeusrajoitusmuutos Kulkumuoto-osuuden muutokset Järvenpääntien ja Pohjoisväylän linkkihaastattelut YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LIITTEET... 31

3 (31) 1 Lähtökohdat 1.1 Järvenpään osayleiskaavatyö Järvenpään keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu keväällä 2013 kaupunginhallituksen samaan aikaan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavassa esitetään maankäytön kehityssuunnat sekä lähtökohdat ja tavoitteet tulevalle asemakaavoitukselle ja muille toteuttamistoimenpiteille. Tässä työssä selvitetään osayleiskaavan maankäytöllisten skenaariovaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia katuverkon toimintaan. Työssä on huomioitu uusimmat maankäyttösuunnitelmat mm. Perhelän kortteliin, Helsingintien parantamiseen, Pajalan alueen kehittämiseen ja tuoreeseen Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkotyöhön liittyvät asiat. Keskustan osayleiskaavaan liikennesuunnittelussa on tarkoitus varmistaa erityisesti liittymien ja väylien mitoitus ja toiminnallisuus mm. simulointiohjelmia apuna käyttäen. Työssä tarkennetaan myös Järvenpään liikenne-ennusteen 2012 ennustemalli uusimpien maankäyttötietojen mukaiseksi. Liikenteellisen tarkastelun kohteina ovat erityisesti ns. keskustan kehä ja sitä syöttävien katujen toimivuus sekä keskusta-alueen muiden kokoojaväylien ja pääkatujen toimivuus. 1.2 Maankäytön muutokset Liikennemalli päivitettiin Järvenpään maankäyttötavoitteiden mukaiseksi viimeksi vuonna Tässä työssä tuota päivitetystä on tarkennettu pääsoin kaupan toimintojen osalta. Liikenne-ennuste on laadittu vuosille 2020 ja Maankäytön ja liikennetuotoksen päivitykset kohdistuvat pääosin Järvenpään keskusta-alueelle sekä Poikkitien kaava-alueelle. Tilaa vaativaa erikoritavarakauppaa lisättiin myös Pöytäalhoon. Seuraavassa on esitetty lisäykset vanhaan liikenne-ennusteeseen nähden koskien kaupan toimintoja (2035): Keskustan kaupat k-m2 Perhelän kortteli k-m2 Poikkitien kaava k-m2 Pöytäalho k-m2 Lisäksi Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkotyön perusteella Poikkitien eteläpuolisen alueen maankäyttöä ja liikennetuotosta on tarkennettu aiempaan verrattuna niin, että nyt mallissa on huomioitu kaavarunkotyön tavoitekerrosalamäärät koskien asumista, erikoiskauppaa, palveluita ja yritystoimintoja. Poikkitien kaavarunkotyöstä on tehty erillinen loppuvuonna 2013, mikä on toiminut lähtötietona tälle selvitykselle. Maankäytön liikennetuotos on laskettu liikennemalliin illan huipputunnin liikenteenä. Kaupallisten toimintojen henkilöauton kulkutapaosuus on arvioitu olevan noin 60 %. Auton keskimääräinen kuormitusaste on 1,7 henkilöä/ajoneuvo. Illan huipputunnin liikenteen osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä arvioitiin olevan noin 10 %. Liikennetuotoslaskelmissa käytetty luvut perustuvat Ympäristöministeriön julkaisemaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun kertoimiin.

4 4 (31) Katu- ja tieverkon muutokset Järvenpään liikennemallia 2012 tarkennettiin myös katuverkon kuvauksen osalta. EMME-mallin linkkimuutoksia on esitetty kuvassa 1. Keskeisimpiä muutoksia ovat Poikkitien alueen katuverkon tarkentaminen, Pajalan alueen kytkentämuutokset sekä Eriksnäsintien ja Yhteiskouluntien linkkitarkennukset. Työssä ei tutkittu vaihtoehtoisia katuverkkoratkaisuja, vaan verkkotarkennukset olivat mukana kaikissa tutkituissa skenaarioissa. Kuva 1. Järvenpään liikennemallin linkkimuutokset (uusi punaisella/vanha sinisellä). (HUOM. kuvassa näkyvät myös kevyen liikenteen linkit!) Ristinummella liikenneverkon korjauksilla on merkittävä vaikutus Horsmatien läpiajoon ennustetilanteessa. Merkittävä paikallinen muutos liikenneverkolla on myös Yhteiskouluntien läpiajon poistuminen ennustetilanteessa, kun katu on katkaistu. Muutokset ovat esitetty kuvassa 2.

5 (31) Kuva 2. Liikenne-ennusteen verkkopäivityksestä johtuvat liikennemäärien muutokset (päivitetty ennuste/vanha ennuste). Punainen väri kuvaa liikenteen kasvua ja vihreä liikenteen vähenemää. 2 Järvenpään liikenne-ennusteen päivitys 2.1 Ennusteprosessi Liikenne-ennustemalliin (EMME-malli) tehtiin edellä kuvatut päivitykset verkkokuvauksiin sekä maankäyttötietoihin. Mallin osa-aluejako pidettiin Järvenpään osalta ennallaan (113 osa-aluetta). Liikennemäärien kalibrointi suhteessa nykyliikennemääriin tehtiin vuoden 2012 liikennemallikalibroinnin mukaisesti. Ennusteliikenteen sijoittelu katuverkolle tehtiin iltahuipputuntien 2020 ja 2035 osalta. Tulokset on esitetty karttakuvilla niin, että palkin leveys linkillä osoittaa liikennemäärää suuntaansa. Palkin väri linkillä osoittaa palvelutasoluokkaa (LOS, level of service) ja kapasiteetin käyttöaste on esitetty palkin päällä numeroina. Palvelutasoluokat on määritelty seuraavasti: LOS A, kapasiteetin käyttöaste 0 0,35, vapaa liikenne. Liikenneväylän käyttäjät eivät häiritse toisiaan LOS B, kapasiteetin käyttöaste 0,36 0,58, vakaa liikennevirta, toiset käyttäjät pitää alkaa ottaa huomioon.

6 6 (31) LOS C, kapasiteetin käyttöaste 0,59 0,75, vakaa liikennevirta. Toiset käyttäjät pitää ottaa huomioon ja nopeuden valinta ei ole enää täysin vapaa. Liikenneverkolla pientä jonoutumista. LOS D, kapasiteetin käyttöaste 0,76 0,90, suuri liikennetiheys, mutta vakaa liikennevirta. Käyttäjät rajoittavat huomattavasti toistensa liikennekäyttäytymistä. Ajoittaista selvää jonomuodostusta. LOS E, kapasiteetin käyttöaste 0,91 1,00, liikennemäärä kapasiteetin rajoilla. Nopeustaso on laskenut huomattavasti, mutta on vielä suhteellisen vakaata. Liikenne on pakotettua ja pienikin liikenteen lisäys voi aiheuttaa kapasiteetin romahtamiseen. Selvää ja jatkuvaa jonomuodostusta. LOS F, kapasiteetin käyttöaste >1,00, kapasiteetti on ylitetty ja liikenteen välityskyky on romahtanut. Suuri jonomuodostus Seuraavassa on esitetty liikenteen sijoittelutulokset pienennettyinä kuvina. Raportin liitteenä on esitetty täysikokoiset karttakuvat sijoittelutuloksista. 2.2 Liikenne-ennuste 2020 Vuoden 2020 ennusteen mukaan iltahuipputunnin liikennemäärät ovat suurimmillaan Pohjoisväylällä (KVL ) ja Sibeliuksenväylällä (KVL ), mutta toimivuus on edelleen pääosin hyvä tai tyydyttävä. Järvenpääntie on ruuhkautunut molempiin ajosuuntiin (KVL ). Kuva 3. Järvenpään liikenneverkon kuormitus ja palvelutasot ennustetilanteessa vuonna 2020.

7 (31) Vuoden 2020 tilanteessa myös Vanhankyläntie on ruuhkautumassa Eriksnäsintien liittymän lähistöllä (KVL ). Poikittaisyhteydet Sipoontie ja Poikkitie kuormittuvat suhteessa vähän vuonna Liikenne-ennuste 2035 Liikenne-ennusteessa 2035 liikennemäärät kasvavat edelleen erityisesti suurimmilla pää- ja kokoojakaduilla: Pohjoisväylällä (KVL ), Poikkitiellä (KVL ), Vähänummentiellä (KVL ) ja Mannilantiellä (KVL ). Pohjoisväylä, Järvenpääntie ja Vähänummentie ovat kuormittuneita (palvelutasoluokka C-D, jopa E) lähes koko pituudeltaan, ja liikenteen kasvuvaraa ei juurikaan ole. Liikenne on huipputunteina häiriöherkkää ja liittymät jonoutuvat helposti. Sen sijaan esimerkiksi Sibeliuksenväylällä ja Helsingintiellä liikennemäärät kasvat suhteessa vähän tai pysyvät jopa 2020 vuoden tasolla. Sibeliuksenväylän läpikulkuliikenteen määrää rajoittaa jo 2020-luvulla Järvenpääntien heikko kapasiteetti. Kuva 4. Järvenpään liikenneverkon kuormitus ja palvelutasot ennustetilanteessa 2035.

8 8 (31) Katuverkon toimivuus 3.1 Menetelmät Järvenpään katu- ja tieverkon toimivuutta ennustetilanteessa tutkittiin tarkemmin liikenteen simulointiohjelmia hyödyntämällä. Tässä työssä käytettiin verkolliseen simulointiin Dynameq- simulointiohjelmaa, joka sopii hyvin kaupunki- tai kaupinosakohtaiseen simulointiin ohjelman sisältämän reitinvalintalaskennan ja tarkan liittymätyyppikuvauksen (mm. tasoliittymä, liikennevalot, kiertoliittymä) johdosta. Tarkempaan liittymäkohtaiseen simulointiin työssä on käytetty Synchro/Sim traffic mikrosimulointiohjelmaa, jolla esimerkiksi liikennevalo-ohjelmien omaisuudet pystytään kuvaamaan tarkasti todellisuutta vastaavasti. Lukujen 3.2 ja 3.4 toimivuustarkasteluissa liittymien ja katuverkon toimivuuden ja sujuvuuden mittareina on käytetty palvelutasoa, joka vastaa keskimääräistä odotusaikaa HCM asteikolla (1) ja liittymien ja niiden tulosuuntien kuormitusastetta eli liikennemäärän suhdetta kapasiteettiin (2 ja 3). Taulukko 1. Liittymän palvelutason selitys ja sen suhde odotusaikoihin Palvelutaso Kuvaus Valo ohjatun liittymän keskimääräinen odotusaika (s) Kiertoliittymän ja valoohjaamattoman liittymän keskimääräinen odotusaika (s) A Erittäin hyvä B Hyvä > 10 ja 20 > 10 ja 15 C Tyydyttävä > 20 ja 35 > 15 ja 25 D Välttävä > 35 ja 55 > 25 ja 35 E Huono > 55 ja 80 > 35 ja 50 F Erittäin huono > 80 > 50 Taulukko 2. Valo-ohjatun liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkautumiseen Kuormitusaste Toimivuus Laatutaso Ruuhkautuminen < 0,64 Hyvä Hyvä Hyvä palvelutaso, ei ruuhkia. Liittymä kestää 30 % liikenteen kasvun. 0,64 0,85 Tyydyttävä Tyydyttävä Vain pientä ruuhkautumista. Kestää 10 % 20 % kasvun joka suunnalle. 0,85 0,95 Välttävä Matala Satunnaisia ruuhkia. 0,95 1,05 Huono Heikko, ei hyväksyttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittain pitkiä jonoja. > 1,05 Erittäin huono Heikko, ei hyväksyttävä Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja.

9 (31) Taulukko 3. Valo-ohjaamattoman liittymän ja kiertoliittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkautumiseen. Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen < 0,5 Hyvä Ei ruuhkia. 0,5 0,7 Tyydyttävä Satunnaisia ruuhkia. 0,7 0,85 Välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja. 0,85 1,0 Huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. > 1,0 Erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia. 3.2 Toimivuus nykytilanteessa Järvenpään katuverkon toimivuutta on simuloitu tarkemmin erityisesti keskustan kehän vaikutusalueella. Kuvassa 5 on esitetty keskustan kehän ja sen lähialueen liikenteellinen toimivuus nykytilanteessa (2009 IHT). Liikenteellistä toimivuutta on kuvattu liittymittäin tunnusluvuilla, jotka ovat: C = kuormitusaste (0,00 1,00) D = keskimääräinen viivytys (s/ajon) P = palvelutasoluokka (A-F, HCM) Kuva 5. Nykytilanteen liikenneverkon liittymien kuormitusaste, odotusaika ja palvelutaso.

10 10 (31) Nykyisin kriittisimmät kohdat keskustan katuverkolla ovat Sibeliuksenväylän ja Rantakadun liittymä sekä Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymä. Molemmat ovat valoohjattuja liittymiä, mutta ruuhkautuvat iltahuipputunnin aikana. Kuormitusaste on molemmissa liittymissä yli 0, Pääkatuverkon toimivuus 2035 Järvenpään katuverkkoa simuloitiin ennusteliikennemäärillä Dynameqsimulointiohjelmalla. Katuverkon kehittämistoimenpiteinä tarkastelussa on huomioitu seuraavat parantamishankkeet vuoteen 2035 mennessä: - Poikkitien parantaminen sisältäen uudet kiertoliittymät - Sibeliuksenväylän kaistaratkaisut välillä Poikkitie-Rantakatu - uusi kiertoliittymä Sipoontien länsipäässä - Helsingintien parantaminen ja uudet kiertoliittymät välillä Rantakatu- Mannilantie - Helsingintien/Pohjoisväylän liittymän valo-ohjelmamuutokset (ei lisäkaistoja!) - Kartanontien läpiajoliikenteen määrää rajoitettu (hidaskatu 20km/h) - Eriksnäsintien/Vanhankyläntien liittymässä liikennevalot Kuvissa 6-8 on esitetty pääkatuverkon toimivuus jonopituuksien, ajoneuvojen keskimääräisten viivytysten ja keskinopeuksien avulla. Pohjoisväylä kuormittuu pääkatuverkosta eniten ennustetilanteessa. Ruuhkautumista on eniten Sipoontien ja Helsingintien liittymissä, mutta myös pohjoisempana Vähänummentien liittymä on ruuhkautunut. Lähtökohtaisesti kaikissa Poikkitien ja Helsingintien välisissä liittymissä tarvitaan tulevaisuudessa jonkinasteisia kaistajärjestelyjä kapasiteetin parantamiseksi. Pääkaduista hyvin toimivat Sibeliuksenväylä, Sipoontie ja Poikkitie, joiden toimivuus on riittävä uusilla järjestelyillä. Myös Eriksnäsintien liittymä toimii ennustetilanteessa hyvin valo-ohjattuna, mutta Harjutien liittymä tarvitsee lisäkapasiteettia (kaistajärjestelyt tai liikennevalot) Vanhankyläntien liikennemäärän kasvaessa. Kuva 6. Järvenpään katuverkon jonoutuminen ennustetilanteessa 2035 (IHT).

11 (31) Kuva 7. Katuverkon viivytykset (s/ajon.) ennustetilanteessa 2035 (IHT). Kuva 8. Keskinopeus katuverkolla iltahuipputunnin aikana 2035.

12 12 (31) Kokonaisuutena Järvenpään katuverkon voi todeta toimivan kohtuullisen hyvin ennustetilanteessa 2035, ottaen huomioon voimakkaasti kasvaneet liikennemäärät. Suurin ongelmakohta on Pohjoisväylä ja sen liittymien ruuhkautuminen. Pohjoisväylän liikenteelle ei ole osoittaa soveltuvaa rinnakkaisreittiä vaihtoehtojen ollessa läpikulkuun huonosti soveltuvia katuyhteyksiä. Osa Pohjoisväylää pohjoiseen jatkavasta liikenteestä olisi mahdollista siirtää moottoritielle ja edelleen Vähänummentielle, mutta tämän läpikulkuliikenteen osalta ei saavuteta suuria tuloksia läpikulkuliikenteen ollessa melko pieni osuus Pohjoisväylän koko liikenteestä (vrt. luku 3.5.3, Pohjoisväylän linkkihaastattelu). Tulee myös huomata, että Vähänummentien liikenteellinen kapasiteetti on suurelta osin käytössä ennustetilanteessa, joten kapasiteetin kehittämistoimenpiteitä tarvitaan liikennemäärän kasvaessa monissa liittymissä. 3.4 Toimivuus liittymäalueittain Keskustan kehä Keskustan kehän alue tarkasteltiin mikrosimuloinnin avulla yksityiskohtaisin liittymäjärjestelyin. Kuvassa 9 on esitetty keskustan kehän ja lähiympäristön liittymien toimivuus, kun liittymäjärjestelyt ovat nykyisellään lukuun ottamatta parannettua Helsingintietä välillä Rantakatu-Mannilantie. Suurin osa liittymistä toimii ennustetilanteessa palvelutasolla C (tyydyttävä), mutta tätä heikompi toimivuus on Helsingintiellä Pohjoisväylän (F) ja Kartanontien (F) liittymissä sekä Eriksnäsintien (E) liittymässä. Kuva 9. Keskustan kehän ja lähiympäristön liikenteellinen toimivuus ennustetilanteessa 2035 (IHT) ilman kehittämistoimia.

13 (31) Vanhankyläntie (Eriksnäsintie Rantakatu) Vanhankyläntien ja Eriksnäsintien liittymän liikenteellinen toimivuus heikkenee merkittävästi ennustetilanteeseen 2035 mennessä. Jo nykytilanteessa liittymässä esiintyy jonoutumista aamun ruuhkatuntina (aamuhuipputuntia ei tarkasteltu tarkemmin tässä selvityksessä). Ennustetilanteessa tarkasteltiin liittymän toimivuutta erilaisilla liittymäjärjestelyillä. Valo-ohjattuna kolmihaaraliittymänä liittymä toimii tyydyttävästi ennustetilanteessa. Valo-ohjatun liittymän kuormitusaste on 0.70, viivytys keskimäärin 25 sekuntia ja palvelutasoluokka C (HCM 2010). Liittymän suojatiet sopivat valo-ohjaukseen hyvin ja valo-ohjaus parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta liittymässä. Kiertoliittymän toimivuus Eriksnäsintien liittymässä on ennustetilanteessa hyvä. Kiertoliittymän tuottamat jonopituudet ovat hieman pienemmät kuin valo-ohjatussa vaihtoehdossa. Kiertoliittymän kuormitusaste on 0.70, viivytys keskimäärin 13 sekuntia ja palvelutaso B (HCM 2010). Keskimääräinen ajoneuvokohtainen viivytys on yli 10 sekuntia vähemmän kuin valo-ohjatussa liittymässä, vaikka kiertoliittymä toimii myös luontaisena hidasteena Vanhankyläntien suoraan jatkavalle liikennevirralle. Kiertoliittymässä kevyen liikenteen sujuvuus on parempi kuin valo-ohjatussa liittymässä, koska kiertoliittymässä kevyen liikenteen odotusaika on pienempi. Turvalliseen liittymäratkaisuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska Vanhankyläntien kevyen liikenteen yhteyksiä käyttää paljon koululaisia. Kuva 10. Ennusteliikennemäärät Eriksnäsintien liittymässä 2035 IHT.

14 14 (31) Kuva 11 Valo-ohjatun liittymän ja kiertoliittymän jonoutuminen illan huipputunnilla ennustetilanteessa Rantakadun ja Vanhankyläntien liikennemäärät sekä jonoutuminen ennustetilanteessa 2035 (IHT) on esitetty kuvissa 12 ja 13. Rantakadun liittymä on vilkkaasi liikennöity ja liittymä toimii ennustetilanteessa palvelutasolla C (tyydyttävä). Jonopituudet kasvavat erityisesti Vanhankyläntien suunnassa pitkiksi pääsuunnan suuren liikennevirran johdosta. Ensimmäisenä kehittämistoimena Vanhankyläntieltä oikealle Rantakadulle käännyttäessä oikean kaistan pituutta on kasvatettava. Toisessa vaiheessa kehittämistoimenpiteenä voidaan esittää kahta vasemmalle kääntymiskaistaa Vanhankyläntien tulosuunnasta, sillä Postikadulla/Rantakadulla on kaksi vastaanottavaa kaistaa jo valmiina ajosuunnassa pohjoiseen. Toinen vasemmalle kääntymiskaista voidaan toteuttaa sekakaistana oikea+vasen, jolloin uutta kaistaa ei tarvita, vaan pelkät liikennevalojen opastin- ja ohjelmamuutokset riittävät. Vaihtoehtoinen toisen vaiheen kehittämistoimenpide olisi vapaan oikean tutkiminen Vanhankyläntieltä Rantakadulle käännyttäessä. Samassa yhteydessä Rantakadun/Postikadun suoraan meneviä kaistajärjestelyjä tulisi muuttaa. Tämä toimenpidekokonaisuus tulisi tutkia tarkemmin jatkossa myös aamuhuipputunnin mitoitustilanteessa. Rantakadun ja Vanhankyläntien liittymän kuormittuminen ennustetilanteessa ei tarkastelujen perusteella vaikuta Helsingintien kiertoliittymään toimivuuteen (maksimijonopituudet alle puolet liittymävälistä).

15 (31) Kuva 12. Rantakadun/Vanhankyläntien liikennemäärät ennustetilanteessa 2035 IHT. Kuva 13. Jonoutuminen ennustetilanteessa 2035 IHT Helsingintie - Pohjoisväylä Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymän kapasiteetti ylittyy merkittävästi ennustetilanteessa vuonna Liittymän kuormitusaste on noin 1,3 (kuva 9). Liittymä jonouttaa Pohjoisväylän liikenteen ja ruuhkautuminen jatkuu koko huipputunnin yli. Ennen ennustevuotta liittymän toimivuus on suositeltavaa varmistaa liittymän kapasiteettia lisäämällä lisäkaistoin.

16 16 (31) Tarkasteluissa tutkittiin Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymän parantamista kaistaja valo-ohjausmuutoksilla. Tarkasteluissa lisättiin yksi suoraan ajettava kaista Pohjoisväylää etelästä saapuvalle suunnalle. Liittymän pohjoispuolelle tulee tällöin järjestää riittävän pitkä vastaanottava kaista. Liittymäjärjestelyt (kuva 14) nostavat liittymän kapasiteettiä ja kuormitusaste laskee merkittävästi. Kaistajärjestelyjen muutoksien jälkeen kuormitusaste oli 0,95. Liittymän keskimääräinen ajoneuvokohtainen viivytys laski 110 sekunnista 55 sekuntiin. Tulee huomata, että Pohjoisväylän ruuhkasuunta on aamun huipputuntina päinvastainen, ja siksi liittymässä tulisi varautua osoittamaan myös etelän suuntaan kaksi liittymän läpimenevää kaistaa. Tätä tulisi jatkossa tutkia tarkemmin aamuhuipputunnin liikenne-ennusteen avulla. C = 0,60 D = 26 P = C C = 0,95 D = 50 P = D-E C = 0,65 D = 16 P = B Kuva 14. Helsingintien liittymän toimivuus ennustetilanteessa, kun Pohjoisväylän liittymän kaistajärjestelyjä on muutettu. Illan huipputunti (IHT) ennustetilanteessa Työssä tutkittiin ennustetilanteessa Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymien toimivuuden parantamiseksi uutta yhteyttä Helsingintieltä/CM-marketilta Pohjoisväylälle. Liittymä palvelisi pääasiassa kaupan liikennettä, mutta se mahdollistaisi Helsingintien valo-ohjattujen liittymien ohittamisen. Liittymälle tutkittiin kahta vaihtoehtoista liittymäjärjestelyä. Liittymän toteuttaminen suuntaisliittymänä palvelee kaupasta etelään kulkevaa liikennettä sekä pohjoisesta kauppaan suuntautuvaa liikennettä. Liittymäjärjestely ei tuota merkittävää viivettä Pohjoisväylän liikenteelle ja on liikenteen sujuvuuden kannalta mahdollinen toimenpide. Suuntaisliittymän toteuttaminen ei yksistään paranna Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymän toimivuutta riittävästi, koska suuntaisliittymällä ei ole vaikutusta toimivuuden kannalta keskeisiin liikennevirtoihin. Työssä tutkittiin vaihtoehtoa, missä liittymä toteutettaisiin valo-ohjattuna kolmihaaraliittymänä. Liittymä mahdollistaa liittymisen sekä etelästä, että pohjoisesta. Uusi valo-

17 (31) ohjattu liittymä tuottaa viivytystä Pohjoisväylän liikenteelle. Jo ennestään ennustetilanteessa ruuhkautuva Pohjoisväylän liikenne karsii uudesta liittymästä, mikäli se toteutetaan valo-ohjattuna. Liittymän sivusuunnan liikennemäärä jää kuitenkin suhteellisen vähäiseksi ja näin liikenteen sujuvuutta parantava vaikutus Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymässä on vähäinen. Liikennevalo-ohjattu liittymä ei ole suositeltava liittymäjärjestelyvaihtoehto Kartanontie Kartanontien läpiajoliikenteen määrä Helsingintien itäpuolella on kasvanut ennustetilanteessa merkittävästi suhteessa nykytilanteeseen. Kartanontien ja Helsingintien liittymän kuormitusaste on myös kasvanut selvästi ja liittymän palvelutaso on laskenut (jonopituudet kuva 16). Pääosa liikenteen kasvusta on kaakosta Kartanontietä pitkin saapuvaa liikennettä. Liikenteen kasvun aiheuttaa erityisesti Helsingintien ja Pohjoisväylän liittymän ruuhkautuminen, mikä saa ajoneuvoliikenteen etsimään vaihtoehtoisia nopeampia reittejä keskustan suuntaan Pohjoisväylää etelästä tultaessa. Helsingintien eteläpuolisen Kartanontien ja Keskitalontien läpiajoliikenteen kasvu ei ole tavoitteiden mukaista. Liikennemäärien rajoittamiseksi tulee yhteyden houkuttelevuutta laskea esim. nopeusrajoitusmuutoksilla, ajoratahidasteilla tai läpiajokielloin. Samalla tämä vaikuttaa myös Kartanontien/Helsingintien liittymän toimivuuteen positiivisesti, mutta heikentää edelleen Pohjoisväylän/Helsingintien liittymän toimivuutta liikenteen käyttäessä sitä ensisijaisena reittinä keskustan suuntaan. Kuva 15. Liikennemäärät Kartanontien liittymissä ennustetilanteessa 2035 IHT.

18 18 (31) Kuva 16. Kartanontien liittymän jonopituudet ennustetilanteessa 2035 (IHT).

19 (31) Huvilakatu Sibeliuksenväylän ja Huvilakadun kolmihaaraliittymän toimivuutta tutkittiin tilanteessa, jossa Sibeliuksenväylän ja Rantakadun liittymään on toteutettu osittain kaksikaistainen kiertoliittymä (turbokiertoliittymä). Kuvassa 17 on esitetty liittymän liikennevirrat ennustetilanteessa 2035 ja kuvassa 18 on esitetty simuloidut jonopituudet. Huvilakadun liittymässä ei ole liikennevaloja. Kuva 17. Huvilakadun liikennemäärät 2035 (IHT). Liittymän toimivuutta tarkasteltiin ennustetilanteessa kolmella erilaisella liittymäjärjestelyllä kolmihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä, suuntaisliittymänä sekä valoohjattuna kolmihaaraliittymänä. Myös ennustetilanteessa on arvioitu Huvilakadun liikennemäärät vähäisiksi. Kuva 18. Huvilakadun/Sibeliuksenväylän liittymän jonoutuminen 2035 (IHT). Kuvassa on esitetty vasemmalta oikealle väistämisvelvollinen liittymä / suuntaisliittymä / valoohjattu liittymä.

20 20 (31) Mikään tutkituista liittymäratkaisuista ei aiheuta Sibeliuksenväylälle kiertoliittymään asti yltävää jonoutumista. Kun liittymä on valo-ohjattu, Huvilakadun tulosuunnan vaiheen kesto voidaan pitää niin lyhyenä, ettei Sibeliuksenväylälle ehdi kertymään merkittävää jonoa. Valo-ohjaus mahdollistaa valo-ohjatun suojatien järjestämisen Sibeliuksenväylän yli Huvilakadun liittymän kohdalla. Huvilakadun pienen liikennemäärän takia pääsuunnan viivytys jää vähäiseksi, eikä Sibeliuksenväylän liikenne ruuhkaannu. Sibeliuksenväylän liikennesuunnalle tai Helsinginkadun liittymään ei aiheudu viivytystä tai jonoutumista, mikäli Huvilakadun liittymä toteutetaan pelkkänä suuntaisliittymänä. Helsingintien ja Sibeliuksenväylän kiertoliittymän kautta on mahdollisuus tehdä sallittu U-käännös, mikäli on tarve liittyä Huvilakadulta etelään päin Sibeliuksenväylälle. Nykyinen valo-ohjaamaton liittymäjärjestely ei ole suositeltavaa liikenneturvallisuuden kannalta, kun Sibeliuksenväylän liikennemäärät kasvavat edelleen tulevaisuudessa. Liittymällä on kuitenkin tyydyttävät liikenteelliset toimintaedellytykset sivusuunnan pienen liikennemäärän takia. Huvilakadun ajoneuvoliikenne voi aina käyttää myös vaihtoehtoista kulkuyhteyttä Mannilantien tai Kansakoulunkadun kautta Pajalantien ja Myllytie Pajalantien ja Myllytien/Postikadun liittymän liikennemäärät (2035 IHT) ja toimivuus on esitetty kuvassa 19. Kuvassa 20 on esitetty myös simuloinnin jonopituudet. Pajalantien ja Myllytien liittymä on liikennemääriltään vilkas, mutta toimivuudeltaan kuitenkin tyydyttävä myös ennustetilanteessa. Postikadun läpikulkuliikenteen määrä ei kasva merkittävästi tulevaisuudessa, joten tarkastelun perusteella nykyiset kaistajärjestelyt Pajalantien liittymässä ovat riittäviä myös ennustetilanteessa. Viereinen Sibeliuksenkadun/Postikadun liittymä on hieman Pajalantien liittymää kuormittuneempi, mutta toimii tyydyttävästi myös ennustetilanteessa. Liittymän toimintaan vaikuttaa merkittävästi aseman ohi kulkevan Sibeliuksenkadun läpiajoliikenteen määrä, mitä ei tule kasvattaa tulevaisuudessa Postikadun valoliittymän toiminnan varmistamiseksi.

21 (31) Kuva 19. Pajalantien ja Myllytien ennusteliikennemäärä 2035 IHT.

22 22 (31) Kuva 20. Pajalantien ja Myllytien liittymän jonopituudet ennustetilanteessa 2035 (IHT). 3.5 Verkolliset lisäanalyysit Pohjoisväylän nopeusrajoitusmuutos Pohjoisväylän liikennemäärien muutoksia tutkittiin kokeilemalla Pohjoisväylän nykyisen nopeusrajoituksen (60 km/h) laskemista ennustetilanteessa tasolle 50 km/h. Muutos toteutettiin Sipoontien ja Pajalantien välisellä osuudella. Tämä toimenpide siirtää Pohjoisväylän liikennettä lähinnä rinnakkaiselle alemmalle katuverkolle, mutta ei juuri ollenkaan moottoritielle (vt 4). Nopeusrajoitusmuutoksen vaikutukset muutosliikennemäärinä on esitetty kuvassa 21 (punainen väri kuvaa lisääntynyttä liikennettä, vihreä väri vähentynyttä liikennettä). Kaikkiaan vaikutukset jäävät melko vähäisiksi, huipputunnin osalta siirtyvä liikennemäärä on noin ajon/h, mikä vastaa noin 5 % koko huipputunnin poikkileikkausliikennemäärästä.

23 (31) Kuva 21. Pohjoisväylän nopeusrajoituksen muutoksen vaikutus liikennemääriin ennustetilanteessa 2035 IHT.

24 24 (31) Kulkumuoto-osuuden muutokset Liikennemallin kulkutapaosuudet perustuvat HELMET-mallin kulkutapajakaumaan sekä Järvenpään alueen päivityksissä käytettyihin Ympäristöministeriön julkaisemiin yleistettyihin kulkutapaosuuksiin. Tässä työssä on tarkasteltu erikseen tavoitteellisten kulkumuoto-osuuksien vaikutuksia Järvenpään liikenneverkon ajoneuvoliikennemäärään. Tarkasteluissa on testattu viitteellisen kulkumuoto-osuuden muutoksen vaikutuksia liikennemääriin. Perusliikenne-ennusteessa on käytetty kuvan 22. mukaista kulkutapaosuutta. Kuva 22. Kulkutapaosuudet eripituisilla matkoilla (Laaja liikennetutkimus, LITU 2008). Viitteellisessä tarkastelussa on oletettu - että alle 2 km matkojen henkilöautoliikenteen osuus vähenee noin 10 prosenttiyksikköä, kun jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus vastaavasti nousee. - että yli 2 km, mutta alle 5 km matkoissa muutos on noin 8 prosenttiyksikköä. - että yli 5 km, mutta alle 10 km matkoissa muutos on noin 3 prosenttiyksikköä. Tarkastelussa esitetyillä lyhyiden matkojen kulkutapamuutoksilla on olennainen merkitys liikenneverkon toimivuuteen erityisesti keskusta-alueella. Kuvassa 22 on esitetty liikennemäärät muutoksen jälkeen vuonna 2035 (IHT), ja kuvassa 23 on esitetty muutosten johdosta saavutettu ajoneuvoliikenteen vähenemä illan huipputunnin aikana ennustetilanteessa vuonna Kaikkiaan ajoneuvoliikenteen vähenemä on monilla katuosilla ajon/vrk, ja Rantakadulla jopa ajon/vrk. Tämä tarkoittaa tyypillisesti 5 10 % vähenemää ajoneuvoliikenteen määrissä, riippuen tarkasteltavasta katuosasta. Muutos on katuverkon mitoituksen kannalta merkittävä ja tarkoittaa ruuhkautuneilla katuosilla parantunutta sujuvuutta ja vähentyneitä ruuhkia. On kuitenkin huomattava, että tar-

25 (31) kastelu on viitteellinen ja tarkkuudeltaan karkea, mutta antaa kuvan suuruusluokasta, johon pitkällä tähtäimellä kulkumuoto-osuuksien muutokset voivat johtaa. Kuva 23. Järvenpään liikenneverkon liikennemäärät ja kuormitusasteet ennustetilanteessa 2035, kun kulkutapaosuuksia on muutettu.

26 26 (31) Kuva 24. Liikennemäärän vähenemä illan huipputunnin liikenteessä ennustetilanteessa vuonna 2035, kun kulkutapaosuuksia on muokattu Järvenpääntien ja Pohjoisväylän linkkihaastattelut Linkkihaastattelut ovat liikennemallissa suoritettuja tarkasteluita, joilla pyritään selvittämään tietyn tarkastelukohteen (poikkileikkauksen) läpiajavan liikenteen suuntautuminen. Tässä selvityksessä on tarkasteltu Järvenpääntien poikkileikkausta Poikkitien eteläpuolella ja Pohjoisväylän poikkileikkausta myös Poikkitien eteläpuolella. Lähtökohtana oli selvittää kulkeeko Järvenpääntien kautta merkittävästi liikennettä Järvenpään keskustan läpi edelleen Järvenpään keskustan pohjoispuolelle. Kuvassa 25 on esitetty Järvenpääntien linkkihaastattelu illan huipputunnin liikennetilanteessa ennustevuonna Tarkastelun perusteella pääosa läpiajavasta liikenteestä pyrkii keskustaan ja pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä on erittäin vähän.

27 (31) Kuva 25. Linkkihaastattelu liikennemallissa ennustetilanteessa 2035 IHT. Linkkihaastattelu on tehty Järvenpääntieltä Poikkitien eteläpuolelta.

28 28 (31) Pohjoisväylän linkkihaastattelu on tehty Poikkitien liittymän eteläpuolelta ennen moottoritien eritasoliittymää (kuva 26). Illan huipputuntina ennustetilanteessa 2035 Pohjoisväylän kautta kuljetaan pääosin keskustaan Helsingintien kautta ja Poikkitien kautta edelleen Sibeliuksenväylälle. Merkittävä osa liikenteestä jää myös Poikkitien uudelle yritys- ja palvelualueelle, joka on tulevaisuudessa suurimpia yksittäisiä liikenteen tuottajia Järvenpään alueella. Kuva 26. Linkkihaastattelu liikennemallissa ennustetilanteessa 2035 IHT, Pohjoisväylä Poikkitien eteläpuolella.

29 (31) 4 Yhteenveto ja suositukset Liikenteen kasvu jatkuu Järvenpään osayleiskaavan sisältää Järvenpään kaupungin liikenneennusteen 2035 päivityksen kaupungin uusimpien maankäyttötietojen mukaiseksi. Liikennemäärät ovat muuttuneet suhteellisen vähän aiempaan ennusteeseen verrattuna, mutta pienikin liikennemäärien kasvu voi aiheuttaa merkittävää haittaa ruuhkautuvalla tie- ja katuverkolla. Ennusteen mukaan vilkkaimmat katuosat vuonna 2035 ovat Pohjoisväylä (KVL ), Poikkitie (itäpäässä KVL ), Sibeliuksenväylä (KVL ), Järvenpääntie (KVL ) ja Vähänummentie (KVL ). Liikenneselvitys sisältää kattavat toimivuustarkastellut keskusta-alueen keskeisimmistä kaduista ja niiden liittymistä ennustetilanteessa. Työssä on käsitelty vain iltahuipputunnin liikennemääriä. Katuverkkoa on simuloitu sekä kokonaisuutena Dynameq- simulointiohjelmalla että tarkemmin liittymäkohtaisesti Synchro/Simtraffic - mikrosimulointiohjelmalla. Toimivuusanalyysit on esitetty mm. jonopituuksien, ajoneuvokohtaisten viivytysten sekä kuormitusasteiden perusteella. Toimivuustarkastelujen perusteella katuverkon toimivuus Järvenpäässä on kokonaisuutena vähintään tyydyttävä ennustetilanteessa Liikenne sujuu tyydyttävästi valtaosassa katuverkkoa, eikä suuria viivytyksiä pitkillä yhtenäisillä katuosuuksilla synny. Tulevaisuudessa tulee kuitenkin varautua useampien keskeisten liittymien osalta tiettyihin kehittämistoimenpiteisiin vuoteen 2035 mennessä. Osa toimenpiteistä tulee toteuttaa jo ennen vuotta Toimenpiteitä tarvitaan Tarkastelujen perusteella suositeltavat kehittämistoimenpiteet jo aiemmin esitettyjen (mm. Helsingintien parantaminen välillä Rantakatu-Mannilantie, Poikkitien kehittäminen, Sibeliuksenväylän parantaminen) lisäksi ovat: toimenpiteet vuoteen 2020 mennessä: - Eriksnäsintien/Vanhankyläntien liittymän parannus (suositus: kiertoliittymä) - Pohjoisväylän/Helsingintien liittymän välityskyvyn lisäys lisäkaistoin. Suosituksena Pohjoisväylän 2+2-kaistainen pääsuunnan poikkileikkaus liittymän kohdalla. - Pohjoisväylän/Sipoontien liittymän välityskyvyn lisäys lisäkaistoin - Kartanontien läpiajon rajoittaminen Helsingintielle - Rantakadun/Vanhankyläntien oikealle kääntyvien kaistapidennys (kaistajärjestelyihin varautuminen) toimenpiteet vuoteen 2035 mennessä lisäksi: - Pohjoisväylän toimenpiteet Kinnarinkadun liittymässä - (koko Pohjoisväylän muuttaminen 2+2-kaistaiseksi välillä Poikkitie- Helsingintie) - Vähänummentien liittymäjärjestelyt Pohjoisväylän molemmin puolin - Huvilakadun/Sibeliuksenväylän liikennevalot/suuntaisliittymä - Rantakadun/Vanhankyläntien liittymän kaistajärjestelyt

30 30 (31) Kaikki liittymät on tässä työssä tutkittu vain iltahuipputunnin liikenne-ennusteella, mikä on tyypillisesti mitoittava liikennetilanne katuverkossa. Tietyissä ruuhkaisissa liittymäkohteissa tulisi myös aamuhuipputunnin liikennetilanne tarkastella simuloimalla, mikäli on vahva epäilys siitä että aamuhuipputunti vaatii iltahuippua suuremman katukapasiteetin jollain tulosuunnalla. Pohjoisväylän välityskyky Keskeisimmät parannustoimenpiteet koko tarkastelualueen kannalta kohdistuvat Pohjoisväylän vilkkaimpiin liittymäalueisiin. Pohjoisväylän kautta kulkee jo nykyisin merkittävä osa Järvenpäähän suuntautuvasta liikenteestä, ja tulevaisuudessa edelleen kasvavalle liikennemäärälle ei ole osoitettavissa potentiaalisia vaihtoehtoisia reittejä. Pohjoisväylän liikenne-ennuste 2035 edellyttäisi 2+2 kaistaisen poikkileikkaukseen varautumista välillä Poikkitie Helsingintie (jopa Vähänummentielle saakka). Ensimmäisenä Pohjoisväylän liittymistä tulee parantaa Helsingintien liittymä. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää, kannattaako liittymässä toteuttaa ensivaiheessa pelkkien kääntymiskaistojen lisäykset (esim. etelästä keskustaan toinen kääntyvä vasen kaista tai etelästä oikealle kääntyville oma kaista), vai tuleeko liittymän kapasiteettia nostaa heti kerralla esim. Pohjoisväylän pääsuunnan kaistamäärää lisäämällä. Vähänummentien liikennemäärä kasvaa ennustetilanteessa lähelle 1+1 kaistaisen väylän maksimikapasiteettia. Tämä aiheuttaa kehittämispaineita useille väylän liittymäalueille. Vähänummentien liikenteen toimivuutta tulisi jatkossa tutkia tätä työtä tarkemmin huomioimalla koko tiejakso pääradalta moottoritielle saakka. Ennustemallissa Vähänummentien jatke länteen Nurmijärven suuntaan on oletettu toteutuneeksi. Kulkumuoto-osuuksien muutoksilla vaikuttaminen Työssä tutkittiin myös viitteellisesti kulkumuotojakauman muutoksen vaikutuksia Järvenpään ajoneuvoliikennemääriin. Järvenpään katuverkolla esiintyy huomattava määrä alle 10 km matkoja, joista osa voidaan tulevaisuudessa kulkea nykyistä ympäristöystävällisemmällä kulkumuodolla. Lyhyiden matkojen osalta jalankulun ja pyöräilyn kulkumuotojen arvioidaan kasvavan varsinkin keskusta-alueilla. Kulkutapaosuuksien muutoksen myötä ajoneuvoliikenteen ennustettu kasvu heikkenee. Ennustetilanteessa kulkutapaosuuksien muutoksella voidaan saavuttaa noin 5-10 % vähenemä ajoneuvoliikenteen osalta vertailutilanteeseen nähden. Tällä muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia väyläkapasiteettiin keskusta-alueen ruuhkaisimmilla katuosuuksilla. Pienentynyt liikennemäärä vähentää liikenteen melu- ja päästöhaittoja, sekä siirtää ruuhkautuvan katuverkon kehittämisinvestointien tarvetta myöhemmäksi. Liikennemäärien vähentäminen 10 % vastaa Järvenpään keskustassa noin 10 vuoden ennustettua liikennemäärien kasvua.

31 (31) LIITTEET Liite 1: Liikenne-ennuste, iltahuipputunti 2020 Liite 2: Liikenne-ennuste, iltahuipputunti 2035

32 LOS A: 0-0,35 LOS B: 0,36-0,58 LOS C: 0,59-0,75 LOS D: 0,76-0,90 LOS E: 0,91-1,00 LOS F: > 1,00 Liikennemäärät IHT

33 LOS A: 0-0,35 LOS B: 0,36-0,58 LOS C: 0,59-0,75 LOS D: 0,76-0,90 LOS E: 0,91-1,00 LOS F: > 1,00 Liikennemäärät IHT