Hengitystie-infektiot. Harri Saxén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hengitystie-infektiot. Harri Saxén"

Transkriptio

1 Hengitystie-infektiot Harri Saxén

2 Pitäisikö ulkovaltojen hyökätä? 1. ei 2. kyllä 3. en osaa sanoa Syyriaan?

3 Pitäisikö ulkovaltojen hyökätä Syyriaan?

4 Korvista keuhkoihin otiitti sinuiitti tonsilliitti laryngiitti hinkuyskä pneumonia kuume

5 Pitääkö otiitti hoitaa mikrobilääkkeellä?

6 Number needed to treat (NNT) in? otitis media >20

7 Number needed to treat (NNT) in otitis media

8 Mikrobilääkkeen teho otiittissa (plasebokontrolloidut meta-analyysit) kivun lievitys (>24 t): joka 7. lapsi hyötyy mikrobilääkekuurista (N 5 400) (Rosenfeld et al. J Ped 1994) kivun lievitys (>24 t): joka 17. lapsi hyötyy mikrobilääkekuurista (Del Mar BMJ 1997) muissa parametreissä (kivun lievitys < 24 t., komplikaatiot, residiivit) ei eroja

9 Antibiotics for acute otitis media in children (Glasziou PP et al. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD000219) mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee (31% Hollanti vs. 98% USA) 8 satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta (N 2 287) tulosmuuttujat kivun lievitys (%) 0-24 t 24 t - 7 vrk komplikaatiot liian harvinaisia / ei analysoitu

10 Antibiotics for acute otitis media in children (Glasziou PP et al. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD000219) <24 t hoidon alusta ei lievitystä kipuun 2-7 vrk kipu väheni 30%:lla (LVI 19-40%) spontaaniresoluutio n. 80% => absoluuttinen kivunvähennys 7% =>>15 lasta hoidettava jotta yhden kipua lievitettäisiin jonkin verran...

11 Antibiotics for acute otitis media in children (Glasziou PP et al. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD000219) Antibiotics provide a small benefit for acute otitis media in children. As most cases will resolve spontaneously, this benefit must be weighed against the possible adverse reactions. Antibiotic treatment may play an important role in reducing the risk of mastoiditis in populations where it is more common.

12 Mikrobilääke otiitin hoidossa: kaksi lumekontrolloitua tutkimusta (NEJM 2011) A Placebo-Controlled Trial of Antimicrobial Treatment for Acute Otitis Media - Paula A. Tähtinen, M.D. et al. Treatment of Acute Otitis Media in Children under 2 Years of Age - Alejandro Hoberman et al. amoksisilliini+kla vs. plasebo annos mg/kg/vrk. Kuurin pituus 7-10 vrk

13 Tähtinen... Treatment failure in 18.6% in amo cla 44.9% in placebo (P<0.001). Treatment failure at the first scheduled visit (day 3), -13.7% in received amo cla % in placebo amoxicillin clavulanate reduced the progression to treatment failure by 62% ([CI], 0.25 to 0.59; P<0.001) Adverse events significantly more common in amo cla group vs placebo group. 47.8% in the amo cla group had diarrhea 26.6% in the placebo group had diarrhea NNT appr. 4

14 Hoberman... children who received amoxicillin clavulanate 35% had initial resolution of symptoms byday2 61% byday4 80% byday7 children who received placebo 28% had initial resolution of symptoms byday2 54% byday4 74% byday7 Clinical failure visit 16% (amo) vs. 51% (pla) (95% CI, 25 TO 45; P<0.001). Diarrhea and diaper-area dermatitis were more common among children who received amoxicillin clavulanate.

15 NNT4

16 ? Mikä väite on epätosi? 1. pneumokokeista n. 10% tuottaa beetalaktamaasia 2. hemofiluksista n. 15% penisilliiniresistenttejä 3. moraxelloista 90% tuottaa beetalaktamaasia 4. pneumokokkien makrolidiresistenssi tavallista

17 Mikä väite on epätosi?

18 FinOM/herkkyys (Kilpi et al. 2001, PIDJ) pnc N 276 pen R 3 (1%) pen I 9 hemofilus N 239 beetalaktamaasi:+ 33 (14%) moraxella N 216 beetalaktamaasi:+ 204 (94%)

19 Otiittipatogeenit / FinOM Kilpi et al. Ped Infect Dis J parasenteesiä pneumokokki % Hemofilus % Moraxella % St. aureus 41 5% muut 47 6% ei kasvua %

20 Otiitin hoito: seurantalinja (Siegel ym. Pediatrics 2003) N 175, ikä 1-12 v. (keskim. 5 v.) todettu otiitti =>> resepti, joka haettu jos tauti pahenee/ei parane 48 tunnissa

21 Otiitin hoito: seurantalinja.? 1. 20% 2. 30% 3. 40% 4. 50% 5. 60% Perheistä ab-reseptin haki?

22 Otiitin hoito: seurantalinja. Perheistä ab-reseptin haki?

23 Otiitin hoito: seurantalinja (Siegel ym. Pediatrics 2003) joka kolmas (55/173) perhe haki reseptin 78% mielestä kipulääkitys riitti hoidoksi 65% perheistä oli valmis kokeilemaan wait and see menetelmää jatkossa

24 Korvatulehduksen hoito selvät otiitit: hoidetaan primaarilääke amoksisilliini (5 vrk) ei makrolideja, amoksi+kla selvät otiitit yli kolme vuotiailla wait and see epäselvät ja lievät otiitit: wait and see kontrolli tarpeen???

25 ? Sinuiitti valitse väärä vaihtoehto 1. aiheuttajabakteerit samat kuin otiitissa 2. oireena yli 10 vrk kestänyt yöyskä 3. ultraäänitutkimuksen osuvuus diagnostiikassa hyvä 4. kliinisessä sinuiitissa amoksisilliini ei vähennä merkittävästi oireita 5. invasiiviset komplikaatiot ovat harvinaisia

26 Sinuiitti valitse väärä vaihtoehto

27 Sinuiitti patogeenit: pcn, Hi, moraxella erityisesti alle kouluikäisillä lapsilla väljät sinukset & ostium=> spontaaniparaneminen tavallista mikrobilääkkeistä vähän hyötyä komplikaatiot harvinaisia

28 Amoxicillin for acute rhinosinusitis (Garbutt JM ym., JAMA Feb 2012) amoksisilliini (1500 mg/vrk/3 x 10 vrk) vs. plasebo aikuisilla kliininen diagnoosi ei rtg tms. päämuuttuja: oireet 3-4 päivän kuluttua N85 (amo) vs. N81 (pla) oireet helpottaneet 3 vrk:ssa (37% vs. 34%) oireet helpottaneet 7 vrk:ssa (74% vs 56%) oireet helpottaneet 10 vrk (78% vs 80%)...treatment offers little clinical benefit...

29 ? Tonsilliitti mikä oikein? 1. katteisen t:n tavallisin aiheuttaja alle 4 v. A-ryhmän beetahemol. streptokokki 2. pikatesti herkempi kuin viljely 3. 20% A-str makrolidi-resistenttejä 4. sulfa-trimetopriimi hyvä pen-allergikoilla 5. 15% opiskelijoista oireettomia kantajia

30 Tonsilliitti mikä oikein?

31 Tonsilliitti - etiologia Str pyogenes lapset aikuiset muut streptokokit ryhmä G??? adeno EBV?

32 Tonsilliitti - etiologia Str pyogenes lapset % aikuiset 5-37 % muut streptokokit 5-12 % adeno 2-19 % EBV 2-9 %? 28-50%

33 Tonsilliitin diagnostiikka (Käypä hoito, Duodecim 1999) Menetelmä Herkkyys (%) Tarkkuus (%) Kliininen tutkimus Nieluviljely Antigeenitesti 77 91

34 Tonsilliitti - hoito Str. pyogenes (A ryhmän beetahemol. str.) I. v pen II. I. kefalosporiini III. makrolidi IV. klindamysiini V. telitromysiini sulfa-trim = väärä lääke

35 ? Uusiutuva tonsilliitti mikä oikein? 1. joka neljäs saa kk sisällä uuden oireisen taudin 2. lähiympäristön seulonta joskus tarpeen 3. syynä usein uusi tartunta 4. tavallinen syy sekainfektio, jolloin nielun norm. florassa beetalaktamaasin tuottajia 5. tavallinen syy lääkkeen huono penetraatio risakudokseen 6. kaikki vaihtoehdot oikein

36 Uusiutuva tonsilliitti mikä oikein?

37 Uusiutuva tonsilliitti harkitse toisen linjan lääkkeitä jos kahden adekvaatin penisilliini-hoidon jälkeen uusi infektio...

38 Meta-analyysi (N1500): v pen vs. kefadroksiili (Deeter et al, Clin Ther 1992) v penisilliini bakteriologinen paraneminen 81.5% uusinta-infektiot 10.5 kefadroksiili bakteriologinen paraneminen 91.8% uusinta-infektiot 4.2

39 Toistuva tonsilliitti (Orrling,Scand J Infect Dis, 1994) 239 stra tonsilliittia th: v pen hoidon jälkeen 53/239 nieluviljelyssä sama kanta 22/53 lisäksi oireita uusi, satunnaistettu hoito stra nielussa hoidon jälkeen v pen 17/27 klindam 0/26

40 Hoidon pituus - penisilliini 5 vrk vs 10 vrk: failure % Gerber (1987) 13/73 (18%) vs 6/99 (6%) Strömberg (1988) 19/70 (27%) vs 4/70 (6%) 7 vrk vs 10 vrk failure % Schwartz (1981) 30/96 (31%) vs 17/95 (18%)

41 ? Laryngiitti valitse oikea vaihtoehto 1. alkaa yleensä yöllä 2. CRP on yleensä koholla 3. oraalinen salbutamoli helpottaa oireita 4. helppo sekoittaa epiglottiittiin 5. johtaa yleensä sairaalahoitoon

42 Laryngiitti valitse oikea vaihtoehto

43 Laryngiitti yleensä parainfluenssaviruksen aiheuttama kliininen diagnoosi ei tutkimuksia beetasympatomimeetit vasta-aiheisia steroidista (kerta-annoksena) osoitettu hyötyä oireet kestävät ainakin viikon

44 Pneumonia... etiologia oireet diagnostiikka hoito preventio

45 virukset Pneumonian etiologia RSV adeno, rino, influenssa, parainfluenssa, metapneumo?, etc. bakteerit pneumokokki hemofilukset (kapseliton HI), merkitys? atyyppiset (Mycoplasma & Chlamydia), merkitys? sekainfektiot...

46 Pneumonia oireet & löydökset inspektio ähkyvä hengitys laahaus retraktiot apulihasten käyttö takypnea auskultaatio ritinät hiljentyneet hengitysäänet

47 Lobaaripneumonia: Mikä ei ole? tavallinen oire tai löydös? 1. kuume 2. takypnea 3. leukosytoosi 4. korkea CRP

48 Lobaaripneumonia: Mikä ei ole tavallinen oire tai löydös?

49 Bacteremic pneumonia in children (N85) (Toikka et al, Clin Infect Dis, 1999) takypnea % kuume yli 39oC % lobaarinen/segmentaalinen rtg % b-leuc > 15 % ritinät (rales) %

50 Bacteremic pneumonia in children (Toikka et al, ClinInfectDis, 1999) takypnea 19 % kuume yli 39oC % lobaarinen/segmentaalinen rtg % b-leuc > 15 % ritinät (rales) %

51 Bacteremic pneumonia in children (Toikka et al, ClinInfectDis, 1999) takypnea 19 % kuume yli 39oC 93 % lobaarinen/segmentaalinen rtg % b-leuc > 15 % ritinät (rales) %

52 Bacteremic pneumonia in children (Toikka et al, ClinInfectDis, 1999) takypnea 19 % kuume yli 39oC 93 % lobaarinen/segmentaalinen rtg 79 % b-leuc > 15 % ritinät (rales) %

53 Bacteremic pneumonia in children (Toikka et al, ClinInfectDis, 1999) takypnea 19 % kuume yli 39oC 93 % lobaarinen/segmentaalinen rtg 79 % b-leuc > % ritinät (rales) %

54 Bacteremic pneumonia in children (Toikka et al, ClinInfectDis, 1999) takypnea 19 % kuume yli 39oC 93 % lobaarinen/segmentaalinen rtg 79 % b-leuc > % ritinät (rales) 14 %

55 Koska hoidetaan mikrobilääkkeillä?

56 Rtg:ssä näkyvää pneumoniaa? hoidetaan mikrobilääkkeillä 1. aina 2. vain jos CRP koholla 3. jos kliininen kuva viittaa bakteeritautiin 4. jos lapsi alle vuoden ikäinen

57 Rtg:ssä näkyvää pneumoniaa hoidetaan mikrobilääkkeillä

58 Pneumonia diagnostiikka radiologinen diagnoosi ei tyypillistä virus- tai bakteeripneumoniaa thoraxissa kliininen kuva harvoin riittää diagnoosin asettamiseen

59 Pneumonia diagnostiikka / virus vs. bakteeri leukosyytit bakteripneumoniassa: kokonaismäärä kohonnut neutrofiilen määrä kohonnut CRP bakteeri-infektiossa: >100 / >60 mg/ml??? etiologiset tutkimukset pikatestit (infa, RSV) PCR & serologia harvoin auttavat...

60 Taulukko 1. Lasten keuhkokuumeen radiologinen luokitus totta ainakin toinen puoli (M Korppi, Duodecim) Luokka 1A. Kliinikko ja radiologi näkevät varjostuman. Luokka 2B. Kliinikko näkee varjostuman, kun radiologi näyttää missä se on. Luokka 3B. Kliinikko ei näe varjostumaa, vaikka radiologi näyttää missä se on. Luokka 4C. Kliinikko näkee varjostuman, jota radiologi ei näe A Antibioottihoito aiheellinen päivystyksenä B Antibioottihoito harvoin aiheellinen päivystyksenä C Useimmiten perihilaarinen muutos eikä aihetta antibioottihoitoon

61 ...aina Koska hoidetaan mikrobilääkkeillä? jos potilas sairaalassa ja pikatesti positiivinen (RSV) ja CRP ja leukosyytit normaalit => mikrobilääke ei tarpeen

62 Missä hoidetaan?

63 Lasten keuhkokuumeen hoito aloitetaan sairaalassa jos: (M Korppi) -lapsi on alle puolen vuoden ikäinen -yleistila on heikentynyt -hengitys on vaikeutunut & hapetus huonontunut -keuhkokuvassa on laaja infiltraatti, merkittävä atelektaasi tai oireita aiheuttava määrä pleuranestettä -leukosytoosi /CRP korkea?

64 Millä lääkkeellä hoidetaan?

65 Bakteeripneumonian hoito valitse? oikea vaihtoehto 1. sairaalassa aina iv kefuroksiimi 2. 3-vuotiaan kotihoitoinen pn.: amo+klavu 3. 9-vuotiaan kotihoitoinen pn: doksi 4. 3-vuotiaan pen allerginen kotihoitoinen pn.: erytromysiini

66 Bakteeripneumonian hoito valitse oikea vaihtoehto

67 Lapsen keuhkokuumeen mikrobilääkitys sairaalassa / Korppi G-penisilliini ky/kg/vrk iv (:4) Ei kata keuhkoklamydiaa eikä mykoplasmaa* Kefuroksiimi 100 mg/kg/vrk iv (:3) Jos epäily stafylokokista tai hemofiluksesta, ei kata keuhkoklamydiaa eikä mykoplasmaa* allergia? * Alle kouluikäisillä lisätään klaritromysiini suun kautta tai suoneen (15 mg/kg/vrk jaettuna 2-3 annokseen) ja kouluikäisilllä lisätään doksisykliini suun kautta tai suoneen (4 mg/kg/vrk kerran päivässä, alkuun 12 tunnin välein)

68 Lapsen keuhkokuumeen mikrobilääkitys kotona / Korppi Amoksisilliini Doksisykliini 40 mg/kg/vrk po (:3) 4 mg/kg/vrk (:1)* * Ei kata keuhkoklamydiaa tai mykoplasmaa* Lieväoireisessa taudissa yli 8-vuotiaille * Alle kouluikäisillä makrolidi, aina kombinoidava amoksisilliiniin, ja kouluikäisillä doksisykliini, joko yksin tai kombinoituna pensilliiniin tai amoksisilliiniin ** Kaksi ensimmäistä annosta 12 tunnin välein. Käytettävissä on 100 mg ja 150 mg tabletit, joten pyöristetty vuorokausiannos on 100 mg, 150 mg tai 200 mg. Makrolidien annokset suun kautta: atsitromysiini 5 mg/kg 1 (alkuannos 10 mg/kg), roksitromysiini 10 mg/kg/vrk (jaettuna 2 3 annokseen) ja klaritromysiini 15 mg/kg/vrk (jaettuna 2 3 annokseen).

69 Mykoplasma & klamydia mycopl. diagnostiikka ongelmallista IgG: vanhaa immuniteettia IgM: vasta-aineet persistoivat jopa vuoden PCR: vääriä positiivisia oireettomia kantajia jos näyttöä tai vahva epäily (epidemia tms.) makrolidi ei erytromysiiniä doksisykliini (> 8 v.) Chlamydia (Chlamydophila) pneumonia harvinainen. Dg serologinen

70 Hoidon pituus ja jälkitarkastukset Sairaalahoidon pituus 1-2 vrk Lääkehoidon kokonaispituudeksi riittää 4-7 vuorokautta. Mikäli toipuminen on alkanut hyvin tunnin aikana hoidon alusta, jälkitarkastusta ei tarvita. Keuhkokuva kontrolloidaan vain silloin, kun epäillään komplikaatiota.

71 Taulukko 4. Sairaalahoidon aiheet lasten keuhkokuumeessa / Korppi Alle puolen vuoden ikä Yleistila heikentynyt Huono saturaatio/hapettuminen? Hengitys vaikeutunut Keuhkokuvassa on laaja infiltraatti, merkittävä atelektaasi tai yli 1 cm pleuranestettä. Veren leukosyytit tai seerumin CRP lisääntynyt. Veren leukosyytit ja seerumin CRP tutkitaan tarvittaessa. Veren leukosyytit yli15 x10e9/l ja seerumin CRP yli mg/l viittaavat bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, jolloin hoidon aloitusta suonensisäisesti tulee harkita. Veriviljely otetaan niiltä kuumeisilta lapsilta, joille aloitetaan suonensisäinen antibioottihoito sairaalassa.

72 Sairaanhoitopiirien makrolidikäyttö ja pneumokokin makrolidiresistenssi (Pihlajamäki et al, CID, 2001)

73 Mikä vaihtoehto oikein?? Hinkuyskä todetaan imeväisillä serologialla 2. todetaan aikuisilla PCR:llä 3. todetaan aikuisilla bakteeriviljelyllä 4. hoidetaan aina mikrobilääkkeillä 5. alkaa olla rokotusten ansiosta harvinaisuus 6. voi alkaa apneakohtauksella ja sinistelyllä

74 Mikä vaihtoehto oikein? Hinkuyskä...

75 Hinkuyskä tautia esiintyy edelleen runsaasti koululaisilla sekä aikuisilla (> 2000/v) atyyppinen taudinkuva l. pitkä yskä rokottamattomilla imeväisillä (< 3 kk) n. 50 tapausta/v asellulaarinen rokote hyvin siedetty, mutta teho ei 100% eikä pitkäaikainen tehoste kouluiässä

76 Hinkuyskä Diagnostiikka imeväiset (oireet << 3 vkoa) =>> viljely/pcr aikuiset (oireet > 3 vkoa) =>> serologia (etenkin IgA) rokotevaste IgG:tä

77 Hinkuyskä - hoito Imeväiset makrolidi, atsitromysiini 2 x 3 vrk Nuoret/aikuiset hoidosta hyötyä vain jos oireet kestäneet alle 3 viikkoa makrolidi

78 Kuumeesta mikä väittämä? väärin? 1. mitä korkeampi kuume sitä todennäköisemmin bakteeritauti 2. imeväisillä enemmän invasiivisia infektioita 3. lapsista joilla petekkioita on yleensä virustauti 4. exanthema subitum vaikea erottaa invasiivisesta bakteeritaudista 5. kuumekuristus viittaa bakteeritautiin

79 Kuumeesta mikä väittämä väärin?

80 Koska kuumeen vuoksi lääkäriin?

81 Koska kuumeen (>38.5) vuoksi heti yhteys lääkäriin kuume alle 3 kk ikäisellä lapsi itkee lohduttomasti, eikä rauhoitu lasta vaikea herättää lapsi on sekava lapsi saanut kohtauksen iholla verenpurkaumia tihentynyt / vaikeutunut hengitys lapsella jokin vakava perustauti

82 Koska kuumeen (>38.5) vuoksi yhteys lääkäriin seuraavana aamuna/virkaaikana kuumeinen lapsi 3-5 kk ikäinen erittäin korkea (kuume >41o) lapsi valittaa kipua virtsatessa kuume kestänyt > 24 t. ilman selvää syytä lapsella ollut aiemmin vaikeita kuumekouristuksia kuume kestänyt 3 p., mutta noussut uudelleen

83 Puhelimessa tehtäviä kysymyksiä, joilla kartoitetaan nopeasti lapsen yleistilaa (Schmitt 2008). /Ruuskanen O ym. Duodecim 2009 Onko nyt kuumetta? Kuumeen korkeus? Onko saanut kuumelääkettä? Auttaako? Onko lapsi unelias, vaikeasti herätettävissä, vastaako ärsykkeisiin? Vaikuttaako lapsi veltolta tai käsittelyaralta? Onko lapsi oksentanut tai ripuloinut, montako kertaa viimeisten 24 tunnin aikana? Onko havaittavissa merkkejä sekavuudesta? Rauhoittuuko lapsi sylissä tai syöttämällä? Onko lapsen itku heikkoa tai valittelevaa? Ihon väri? Verenpurkaumia ihossa? Niskajäykkyys, meneekö leuka kiinni rintaan? Onko lapsella hengenahdistusta, onko hengitys työlästä? Hengityksen ja sydämen sykkeen tiheys minuutissa levossa? Jaksaako lapsi leikkiä, katsooko televisiota? Milloin on viimeksi syönyt, juonut ja virtsannut?

84

85 Kuumeisen alle 1 v lapsen normaali? 1. alle 40 /min 2. alle 35 /min 3. alle 30 /min 4. alle 20 /min 5. alle 15 /min hengitysfrekvenssi

86 Kuumeisen alle 1 v lapsen normaali hengitysfrekvenssi

87 Kuumeinen lapsi Hengitystiheys alle 1 v <40/min 1 2 v <35/min 3 4 v <30/min 5 18 v <20/min

88 Kuumepotilaan tutkiminen Kliininen oireisto ja löydökset ratkaisevia, look with all your eyes Fokukset täytyy tutkia, mutta esim. otiitti ei sulje pois vakavaa muuta infektiota Resp. infektio? Varo; kuume+oksentelu, ei välttämättä mahatauti ripuli voi olla myös vakavan infektion oire (esim. pneumokokki- tai strep A - sepsis)

89 YDINASIAT /Ruuskanen ym Duodecim 2009 >Kuumeisen lapsen yleistilan arviointi perustuu lapsen huolelliseen tarkkailuun (tajunnan taso, reaktio vanhempiin ja ympäristöön, itkun laatu, ihon väri, nestetasapaino ja hengityksen taajuus ja laatu). >Laboratoriokokeita tarvitaan vain harvoin yleistilan arviossa. >Alle kolmen kuukauden ikäinen kuumeinen lapsi lähetetään herkästi lastenlääkärin tutkittavaksi. >Jos kuumeisen lapsen yleistila on huonontunut, hänet pitää lähettää heti sairaalahoitoon.

90

91

92

93

94

95

96 Otiittirokote konjugaattirokote ehkäisee tehokkaasti rokotetyyppien aiheuttamia invasiivisia infektioita kuten: meningiittiä, sepsistä, pneumoniaa pnc-konjugaattirokote PCV7 ei otiittirokote teho otiitin preventiossa vaatimaton uudemmat (PCV10 & PHiD-CV) parempia??? replacement l. korvautumisilmiö ongelmana non-vaccine serotyypit lisääntyneet mm. USA:ssa korvakierteisen lapsen preventiossa tuskin kovin tehokas

97 Pneumokokkirokotteet polysakkaridi-rokote pelkkä polysakkaridirokote Pneumowax konjugaattirokotteet Prevenar, Synflorix polysakkaridi konjugoitu proteiinikantajaan proteiinirokotteet kehitteillä

Kuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä

Kuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä Kuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä Harri Saxén Kuumeinen lapsi päivystyksessä virustauti vs. bakteeritauti bakteremia/sepsis/pneumonia/vti/meningiitti virustaudit enterovirus herpes-virukset influenssa

Lisätiedot

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit. Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Tavalliset lasteninfektiot Eeva Salo

Tavalliset lasteninfektiot Eeva Salo Tavalliset lasteninfektiot 12.12.2011 Eeva Salo Lasten infektiosairaudet tavallisin syy lapsen lääkärikäyntiin hengitystietulehdukset tavallisin syy gastroenteriitit Hengitystieinfektiot hengitystiet ovat

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Pneumonia ja tuberkuloosi

Pneumonia ja tuberkuloosi Pneumonia ja tuberkuloosi vs. prof. Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet: Palkkio, apuraha, kongressimatka: Intermune, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer, AZ Kysymyksiä saa esittää koko luennon ajan Pneumonia

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle

Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle SidonnaisuusilmoitusTutkimuspäällikkö Arto Palmu Tampere THL on toteuttanut laajaa pikkulasten FinIP-rokotetutkimusta vuodesta 2008 alkaen, suurin rahoittaja on GSK

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

INFEKTIO-OHJEKIRJA TAYS lastenklinikka Tampere (2000, 2008, 2012,) 2016 Toimittanut Merja Helminen SISÄLLYSLUETTELO VÄLIKORVATULEHDUS...

INFEKTIO-OHJEKIRJA TAYS lastenklinikka Tampere (2000, 2008, 2012,) 2016 Toimittanut Merja Helminen SISÄLLYSLUETTELO VÄLIKORVATULEHDUS... INFEKTIO-OHJEKIRJA TAYS lastenklinikka Tampere (2000, 2008, 2012,) 2016 Toimittanut Merja Helminen SISÄLLYSLUETTELO VÄLIKORVATULEHDUS... 2 MASTOIDIITTI... 3 TONSILLIITTI... 4 TULIROKKO... 5 SINUIITTI...

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Milloin otan lapselta keuhkokuvan?

Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

ESIINTYYKÖ PNEUMOKOKKI-BAKTEERI ALLE 2- VUOTIAIDEN LASTEN BRONKIOLIITISSA JA PNEU- MONIASSA?

ESIINTYYKÖ PNEUMOKOKKI-BAKTEERI ALLE 2- VUOTIAIDEN LASTEN BRONKIOLIITISSA JA PNEU- MONIASSA? ESIINTYYKÖ PNEUMOKOKKI-BAKTEERI ALLE 2- VUOTIAIDEN LASTEN BRONKIOLIITISSA JA PNEU- MONIASSA? Minna Lindqvist Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä 16.6.2014, kohdennettu päivitys 26.6.2015 (s. 7)

Lisätiedot

VERIVILJELYNEGATIIVISEN PNEUMOKOKKEMIAN ILMAANTUVUUS JA TAUDINKUVA ENNEN PCV 10 ROKOTUKSIA JA NIIDEN JÄLKEEN

VERIVILJELYNEGATIIVISEN PNEUMOKOKKEMIAN ILMAANTUVUUS JA TAUDINKUVA ENNEN PCV 10 ROKOTUKSIA JA NIIDEN JÄLKEEN VERIVILJELYNEGATIIVISEN PNEUMOKOKKEMIAN ILMAANTUVUUS JA TAUDINKUVA ENNEN PCV 10 ROKOTUKSIA JA NIIDEN JÄLKEEN Rintamäki Lilja Tuulia Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu 2.1.2015

Lisätiedot

MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA?

MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA? MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA? Markus Seppälä Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen laitos / Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 Ohjaaja dos. Marjo Renko Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

KLIININEN PNEUMOKOKKEMIAEPÄILY LAPSILLA PNEUMONIAMUUTOSTEN YLEISYYS ENNEN JA JÄLKEEN PNEUMOKOKKIROKOTUSTEN

KLIININEN PNEUMOKOKKEMIAEPÄILY LAPSILLA PNEUMONIAMUUTOSTEN YLEISYYS ENNEN JA JÄLKEEN PNEUMOKOKKIROKOTUSTEN KLIININEN PNEUMOKOKKEMIAEPÄILY LAPSILLA PNEUMONIAMUUTOSTEN YLEISYYS ENNEN JA JÄLKEEN PNEUMOKOKKIROKOTUSTEN Neea Laaksonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

PIENET HENGENAHDISTELIJAT PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Tavoitteet ja kohderyhmät

Tavoitteet ja kohderyhmät LASTEN ALAHENGITYSTIEINFEKTIOIDEN KÄYPÄ HOITO Hannu Nissinen LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri Keski-Suomen keskussairaala Tavoitteet ja kohderyhmät parantaa diagnostiikan osuvuutta ja ohjata tutkimusten

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Kuumeisen lapsen arviointi

Kuumeisen lapsen arviointi Olli Ruuskanen, Harri Saxén ja Jussi Mertsola KATSAUS Kuumeisen lapsen arviointi Kuumeisen lapsen tutkimisessa keskeisiä seikkoja ovat oireiden huolellinen selvittäminen ja tarkka kliininen tutkimus. Potilaan

Lisätiedot