Porilaisten mielipiteet kaupunginkirjaston palveluista Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Transkriptio

1 Kaupunkilaiset ja kirjasto 2007 Porilaisten mielipiteet kaupunginkirjaston palveluista Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

2 2

3 Sisällysluettelo Kyselyn tausta ja toteutus Taustamuuttujat Palvelujen käyttö Kirjaston merkitys Kirjojen lukeminen ja Internetin käyttö Mielipiteet palveluista...12 Aineistojen riittävyys...13 Henkilökunnan palvelun laatu Vapaa palaute...16 Kiitokset...16 Moitteet ja kehittämistoiveet Yhteenveto

4 Kyselyn tausta ja toteutus Porin kaupunginkirjastossa tehtiin vuonna 2000 tutkimus, jossa tiedusteltiin kaupungin asukkaiden mielipiteitä kirjaston merkityksestä sekä kirjastopalvelujen laadusta ja kehittämisestä. Tutkimuksen suoritustavaksi valittiin satunnaisotannalla tehty postikysely, koska näin saatiin mukaan myös ei-kirjastonkäyttäjiä. Vuonna 2007 tehtiin uusi tutkimus samalla tutkimusmetodilla. Tämän uuden tutkimuksen tavoitteena oli paitsi tarkastella kaupunkilaisten sen hetkisiä mielipiteitä kirjastopalveluista, niin myös saada selville se, miten nuo mielipiteet ovat muuttuneet viimeisten seitsemän vuoden aikana. Kysely postitettiin satunnaisotannalla valituille 1287 porilaiselle joulukuussa Kyselyn saaneet saivat valintansa mukaan vastata joko paperilomakkeella tai Internetin kautta. Ehkä joulun alle osunut tutkimusajankohta vähensi vastaushalukkuutta, sillä määräpäivään mennessä saapui 280 vastausta eli vastausprosentti jäi selvästi alhaisemmaksi kuin vuoden 2000 tutkimuksessa. 1. Taustamuuttujat Vastaajista naisia oli runsaat 60%, mikä on hieman pienempi naisenemmistö kuin vuoden 2000 tutkimuksessa. Suurin ikäryhmä kyselyyn vastanneiden joukossa olivat vuotiaat, joita oli 40% lomakkeen täyttäneistä vuotiaita oli 32% ja yli 65- vuotiaita 22%. Nuoria eli vuotiaita oli vain 6,1% kyselyyn vastanneista. Edellisestä asukastutkimuksesta oli sekä nuorten että yli 65-vuotiaiden osuus vastanneista vähentynyt, mutta keski-ikäisten eli vuotiaiden osuus puolestaan huomattavasti lisääntynyt. 4

5 Vastanneiden ilmoituksissa koulutuksestaan näkyy kansalaisten koulutustason jatkuva nousu. Vain perus- tai kansakoulun käyneiden osuus oli laskenut edellisestä asukaskyselystä noin kolmanneksesta runsaaseen neljännekseen, kun taas korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli noussut kymmenestä prosentista kolmeentoista. Eniten oli lisääntynyt ammattitutkinnon suorittaneiden ryhmä eli runsaasta neljänneksestä yli kolmannekseen tutkimusjoukosta. Opistotutkinnon suorittaneita oli suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2000 eli runsas 20%. Verrattuna porilaisten yleiseen koulutustasoon ovat kyselyyn vastanneiden joukossa korkeakoulutetut edelleen aliedustettuina. Kaupungin väestöstä korkeakoulutettuja on lähes neljännes. Yleisen työllisyystilanteen paraneminen 2000-luvun aikana heijastuu myös kyselyyn vastanneiden työmarkkina-asemassa. Työssäkäyvien osuus on noussut 46:sta prosentista 55:een prosenttiin, kun taas työttömien ryhmä on laskenut kahdestatoista prosentista neljään. Eläkeläistenkin osuus on lisääntynyt muutamalla prosentilla (28,5:stä 33,6:een), mutta opiskelijoita on tutkimusjoukossa vain 4 prosenttia eli puolet entisestä. Tämä on merkki siitä, että kysely ei kovin hyvin tavoittanut nuorta väestöä. Vähän yli 30 prosentilla kyselyyn osallistuneista oli kotona lapsia. Tämä on vähän enemmän kuin vuoden 2000 asukastutkimuksessa. Yksin asuvia oli vastanneista vajaa neljännes ja aikuistaloudessa asui 45% vastanneista. 5

6 2. Palvelujen käyttö Yli 90% kyselyyn vastanneista käytti kirjaston palveluja ainakin satunnaisesti. Kerran viikossa tai useammin kirjastoa käyttäneitä oli 7% eli suunnilleen sama määrä kuin edellisessäkin tutkimuksessa. Myös 2 3 kertaa kuukaudessa tai kerran kuukaudessa käyttäneiden osuus oli jotakuinkin sama kuin vuonna 2000 eli kumpiakin oli vastanneista runsaat 20%. Kirjastoa vain harvoin käyttävien osuudet olivat hieman suuremmat kuin seitsemän vuotta aiemmin. Muutaman kerran vuodessa käyttävien osuus oli noussut 24:stä 30:een ja kerran vuodessa tai harvemmin käyttävien osuus 9:stä 15:een prosenttiin. Toisaalta kirjastoa kokonaan käyttämättömien osuus oli laskenut puoleen eli 14:stä seitsemään prosenttiin. Yleisin syy kirjaston käyttämättömyyteen oli se, että joku muu perheenjäsen käytti kirjastoa muidenkin puolesta. Eli nämä ihmiset käyttivät kirjaston palveluja hyväkseen, vaikka eivät itse kirjastossa vierailleetkaan. Noin 11% kyselyyn vastanneiden kokonaismäärästä ilmoitti etteivät he tarvitse kirjastopalveluja. Muita syitä kirjaston käyttämättömyyteen olivat kirjaston toimipisteiden huono sijainti tai jonkun muun kirjaston käyttö (mm. Ulvilan kirjasto). Kyselyssä annettiin myös mahdollisuus itse kirjoittaa syy kirjaston käyttämättömyyteen. Yleisimpiä syitä olivat muut kiireet, kirjojen ostaminen ja se, ettei kirjojen lukeminen kiinnostanut. Entistä suurempi osuus kaupunkilaisista asetti pääkirjaston suosikkikirjastokseen. Kun vuonna 2000 pääkirjasto oli ykkössijalla runsaalla 60 prosentilla, niin nyt pääkirjasto oli ensisijaisena asiointipaikkana yli 80 prosentilla. Tämä kehityskulku on näkynyt myös 6

7 lainausluvuissa, joissa pääkirjaston osuus on kasvanut vuodesta toiseen. Muista toimipisteistä erottui kirjastoauto, jota käytettiin muita enemmän toissijaisena asiointipaikkana. Melkein puolet vastanneista lainasi kirjastosta usein kirjoja ja/tai muuta aineistoa. Kolmannes lainasi aineistoa silloin tällöin ja 15% harvoin. Vain 3% ilmoitti ettei lainaa koskaan kirjastosta kirjoja tai muuta aineistoa. Lehtiä luki kirjastossa usein 10% vastanneista ja silloin tällöin 34%. Kolmannes kertoi lukevansa lehtiä vain harvoin ja 23% ei lukenut lehtiä kirjastossa. Jostain tietystä aiheesta haki tietoa usein 22% ja silloin tällöin 44% vastanneista. Opiskelua kirjastossa kertoi harrastavansa usein vain 2%, mutta silloin tällöin opiskelevia oli 13%. Vajaa kolmannes opiskeli vain harvoin ja vähän yli puolet ei koskaan opiskellut kirjastossa. Yli 70% vastaajista ei koskaan käyttänyt Internetiä kirjastossa. Vain harvoin käytti 17,5% ja silloin tällöin 7%. Internetiä usein kirjastossa käyttävien osuus jäi pariin prosenttiin. Myös sähköpostiaan luki kirjastossa melko harva; 85% ei koskaan käyttänyt kirjastoa sähköpostin lukuun. Tilastokeskuksen keväällä 2007 tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa väestöstä käyttääkin Internetiä pääasiassa kotoa. Kirjastojen verkkoyhteyksiä hyödyntää vajaat 10 prosenttia suomalaisista. Näyttelyihin tutustui ainakin joskus suurin osa kyselyyn vastanneista. Usein kirjaston näyttelyitä katseli 8%, silloin tällöin 36% ja harvoin 31%. Vain neljännes vastanneista ei koskaan tutustunut kirjaston näyttelyihin. Käytän Internetiä Opiskelen Luen sähköpostia Vietän aikaani Tutustun näyttelyihin Luen lehtiä Haen tietoa tietystä aiheesta Lainaan kirjoja tai muuta aineistoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Usein Silloin tällöin Harvoin 7

8 Noin puolet asiakkaista ilmoitti asioivansa kirjastossa autolla ja toinen puoli kävi kirjastossa kävellen tai pyörällä. Kolme neljäsosaa asiakkaista kävi kirjastossa yksin, mutta melko yleistä oli myös tulla oman perheen tai lasten kanssa. Suurin osa kyselyyn vastanneista sanoi yhdistävänsä kirjastokäyntiin usein myös muuta asiointia. Vain harva kertoi, että heidän kirjastovierailuunsa ei koskaan liity muiden asioiden hoitoa. Tästä näkökulmasta olisi järkevää, että myös kirjaston toimipisteet sijaitsisivat lähellä kauppakeskuksia ja muita vilkkaita asiointipaikkoja. 8

9 3. Kirjaston merkitys Tutkimuksen mukaan porilaiset pitävät lähes yksimielisesti julkisin varoin ylläpidettävää kirjastoa tärkeänä. 76% piti yleistä kirjastopalvelua erittäin tärkeänä ja 21% tärkeänä. Nämä osuudet ovat jopa hieman kasvaneet verrattuna vuoden 2000 tutkimukseen. Tässä kyselyssä annettiin myös joukko kirjastopalveluja koskevia väittämiä, joiden paikkansapitävyydestä vastaajat saivat antaa mielipiteensä. Eniten yksimielisiä oltiin väitteestä Kirjasto on tärkeä opiskelun kannalta, jonka kanssa oli täysin samaa mieltä 78% vastanneista ja 19% osittain samaa mieltä. Myös väite Kirjasto lisää sivistystä piti lähes kaikkien mielestä paikkansa (74% täysin ja 19% osittain samaa mieltä). Selkeän kansalaisten tuen sai myös väite Kirjastopalvelut ovat tärkeitä yhteiskunnassa (67% täysin ja 25% osittain samaa mieltä). Kirjastolla katsottiin yleisesti olevan merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta (58% täysin ja 30% osittain samaa mieltä). Vahvan enemmistön saivat taakseen myös väitteet Kirjasto edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta (51% ja 32%) sekä Kirjasto on ympäristöystävällinen vaihtoehto (50% ja 34%). Useimpien mielestä kirjasto on tärkeä harrastusten kannalta (47% täysin ja 41% osittain samaa mieltä). Kirjaston katsottiin myös parantavan elämänlaatua (36% ja 43%) ja olevan hyödyllinen työelämän kannalta (31% ja 48%). Niukka enemmistö (20 prosenttia täysin ja 43% osittain samaa mieltä) myönsi kirjastolla olevan merkitystä terveempien elämäntapojen omaksumisessa. Vähiten kannatusta sai väite Kirjasto on tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka, jonka kanssa oli täysin samaa mieltä 12% ja osittain samaa mieltä 36% vastanneista. 9

10 Kirjasto on tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka Kirjastolla on merkitystä terveempien elämäntapojen omaksumisessa Kirjastosta on apua työelämän kannalta Kirjaston käyttö parantaa elämänlaatua Kirjasto on tärkeä harrastusten kannalta Kirjastonkäyttö on ympäristöystävällinen vaihtoehto Kirjasto edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta Kirjastolla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta Kirjastopalvelut ovat tärkeitä tietoyhteiskunnassa Kirjasto lisää sivistystä Kirjasto on tärkeä opiskelun kannalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Täysin samaa mieltä 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Osittain samaa mieltä 100 % 10

11 4. Kirjojen lukeminen ja Internetin käyttö Tutkimukseen osallistuneista 19% ilmoitti lukevansa vähintään yhden kirjan viikossa ja 33% vähintään kirjan kuukaudessa. Muutaman kirjan vuodessa kertoi lukevansa vajaat 40% ja 9% ei lukenut lainkaan kirjoja. Nämä luvut eivät juurikaan poikkea vuonna 2000 tehdyn asukastutkimuksen tuloksista. Kirjasto oli kyselyyn vastanneiden keskuudessa selvästi suosituin kirjojen hankintapaikka. 70% ilmoitti hankkivansa kirjat pääasiassa kirjaston kautta. Kirjakauppaa suosi 46%, runsaat 20% lainasi sukulaisilta tai tuttavilta ja 15% osti kirjat kirjakerhosta. Tutkimukseen osallistuneista vain runsaat 6% ei hankkinut kirjoja lainkaan. Internetiä käytti päivittäin vähän yli puolet tutkimukseen vastanneista ja 19% vieraili netissä viikoittain. Kymmenen prosenttia käytti Internetiä melko harvoin ja 21% ilmoitti ettei käyttänyt Internetiä lainkaan. Kyselyyn vastanneiden joukossa Internetin käyttö oli samaa luokkaa kuin väestössä keskimäärin. Tilastokeskuksen keväällä 2007 tekemän tutkimuksen mukaan 79% väestöstä oli käyttänyt Internetiä edellisen kolmen kuukauden aikana. 45% kyselyyn vastanneista piti Internetiä erittäin tärkeänä ja kolmannes melko tärkeänä välineenä tiedon etsinnässä. Mutta myös kirjastoa pidettiin edelleen merkittävänä tiedonhakukanavana, 27% piti kirjastoa tässä suhteessa erittäin tärkeänä ja 52% melko tärkeänä. 11

12 5. Mielipiteet palveluista Kirjaston toimipisteiden viihtyisyys on asiakkaiden mielestä parantunut viime vuosina. Nyt melkein 90% vastanneista piti tiloja erittäin tai melko viihtyisinä, kun vuonna 2000 tätä mieltä oli 80% tutkimukseen osallistuneista. Myös tyytyväisyys kirjaston aukioloaikoihin on lisääntynyt. Aukioloaikoihin erittäin tyytyväisten osuus on noussut 31:stä 41:een prosenttiin. Tämä siitä huolimatta, että kysely tehtiin ennen kuin pääkirjaston ja joidenkin muidenkin kirjaston toimipisteiden aukioloaikoja lisättiin vuoden 2008 alusta. Melko tyytyväisiä aukioloaikoihin oli 49% kyselyyn vastanneista. Lainauksen ja palautuksen sujuvuuteen oltiin edelleen yhtä tyytyväisiä kuin vuonna Kuten edellisessäkin asukastutkimuksessa, piti yli 90% vastanneista lainauksen ja palautuksen sujuvuutta erittäin tai melko hyvänä. Aineiston löydettävyyteen oli vuonna 2000 tyytyväisiä vain vähän yli puolet vastanneista. Nyt löydettävyyteen oli erittäin tai melko tyytyväisiä 85% eli myönteinen kehitys tällä osa-alueella oli huomattava. Parannusta on tapahtunut myös kirjaston opasteissa, sillä opasteisiin tyytyväisten määrä on noussut seitsemässä vuodessa alle 60 prosentista yli 80 prosenttiin. 12

13 Kirjaston palveluista tiedottamisessa on edelleen parantamisen varaa. Erittäin hyvänä tiedottamista piti vain 12% ja melko hyvänä 43%. Yli neljännes vastanneista piti palveluista tiedottamista melko tai erittäin huonona. Palveluista tiedottaminen Opasteet Aineiston löydettävyys Tilojen viihtyisyys Aukioloaikojen sopivuus Lainauksen ja palautuksen sujuvuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Melko hyvä Melko huono Erittäin huono Ei osaa sanoa Aineistojen riittävyys Eri aineistolajeista kaikkein tyytyväisimpiä oltiin sanomalehtien määrään. Sanomalehtikokoelman riittävyyttä arvioi 144 vastaajaa ja heistä 94% piti lehtimäärää riittävänä. Myös lastenkirjojen (122 vastaajaa) ja aikakauslehtien (151 vastaajaa) riittävyys arvioitiin erittäin hyväksi. Lastenkirjoja oli tarpeeksi 90 prosentin ja aikakauslehtiä 89 prosentin mielestä. Kertomakirjallisuuden määrää arvioi 194 vastaajaa ja heistä 88% piti kirjaston kokoelmia riittävinä. Nuorten kirjojen osalta tyytyväisten määrä oli 85% (86 vastaajaa). Tietokirjallisuuden osalta oli vähän enemmän kohentamisen varaa, sillä riittäväksi tietokirjallisuuden määrän arvioi 77 prosenttia (168 vastaajaa). Musiikkiäänitteiden määrää piti riittävänä 65% (79 vastaajaa), mutta äänikirjojen osalta tyytyväisten osuus jäi alle puoleen eli 47 prosenttiin (55 vastaajaa). Eniten tyytymättömiä oltiin elokuvien (81 vastaajaa) ja kurssikirjojen (85 vastaajaa) tarjontaan. Tyytyväisiä elokuvakokoelmaan oli 41% ja kurssikirjojen määrään 39%. 13

14 Verrattuna vuoden 2000 tutkimuksen mielipiteisiin aineistojen riittävyydestä, voidaan todeta, että tyytyväisyys kirjaston tarjontaan on kasvanut lähes kaikissa aineistoryhmissä. Yhä suurempi osa asiakkaista on sitä mieltä, että kirjastossa on riittävästi eri tyyppisiä aineistoja. Ainoa aineistolaji, jossa tyytymättömyys on viime vuosien aikana lisääntynyt, on äänikirjat eli kirjasto ei ole täysin pysynyt vastaamaan äänikirjojen kasvaneeseen kysyntään. Äänikirjoja Kurssikirjoja Elokuvia Musiikkiäänitteitä Nuortenkirjoja Lastenkirjoja Tietokirjallisuutta Aikakauslehtiä Sanomalehtiä Kertomakirjallisuutta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Riittävästi Liian vähän Ei osaa sanoa Henkilökunnan palvelun laatu Porin kaupunginkirjaston henkilökunta sai asiakkailta edelleen kiittävän arvosanan. 80% vastanneista oli täysin sitä mieltä, että henkilökunta on asiantuntevaa ja ammattitaitoista ja osittain sitä mieltä oli 19% vastaajista. Osittainkin tyytymättömien osuus jäi yhteen prosenttiin. Myös henkilökunnan ystävällisyys sai mairittelevat arviot, sillä 75 prosenttia vastanneista piti henkilökuntaa erittäin ja 20% melko ystävällisenä. Henkilökuntaa piti hyvin helposti lähestyttävänä 72% ja melko helposti lähestyttävänä 23% kysymykseen vastanneista. Asiakkaiden enemmistön mielestä kirjaston asiakaspalvelussa on myös riittävästi henkilökuntaa. 60% vastanneista oli täysin tyytyväisiä henkilökunnan määrään ja melko tyytyväisiä oli 35% mielipiteensä ilmaisseista. Ylivoimaisesti suurin osa asiakkaista oli sitä mieltä, että kokonaisuutena kirjaston asiakaspalvelu on hyvää. Täysin tätä mieltä oli 77% ja osittain 21% vastanneista. 14

15 Verrattuna seitsemän vuoden takaiseen tutkimukseen ovat mielipiteiden muutokset kirjastohenkilökunnan palvelun laadusta hyvin vähäisiä eli tyytyväisyys henkilökunnan asiakaspalveluun on säilynyt edelleen korkealla tasolla. Asiakaspalvelussa on riittävästi henkilökuntaa Henkilökuntaa on helppo lähestyä Henkilökunta on ystävällistä Kokonaisuutena kirjaston asiakaspalvelu on hyvää Henkilökunta on asiantuntevaa ja ammattitaitoista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 15

16 6. Vapaa palaute Vuoden 2000 asukastutkimuksen tapaan oli nytkin kyselyyn vastanneilla mahdollisuus antaa kirjastolle vapaata palautetta. Kaupunkilaisilta kysyttiin mikä on kirjastossa parasta, mikä huonointa ja mitä pitäisi kehittää. Parhaita puolia löysi 186 vastaajaa, heikkoja puolia 114 vastaajaa ja kehittämisehdotuksia antoi 96 kyselyyn osallistunutta. Kiitokset Eniten kiitosta keräsi edellisen tutkimukseen tapaan kirjaston henkilökunta. 59 vastaajaa kehui henkilökuntaa ja kirjastossa saatavaa palvelua. Lähes yhtä moni, eli 56 vastaajaa, kiitti kirjaston laajoja ja monipuolisia kokoelmia. Kirjaston sijaintia piti hyvänä 42 vastaajaa. Osa näistä mainitsi nimenomaan jonkin sivukirjaston sopivan sijainnin. Kirjaston tilojen viihtyisyyttä ja siisteyttä kehui 25 vastaajaa. Kirjaston Internet-palveluja ja aukioloaikoja kommentoi kumpiakin myönteisesti kymmenkunta vastaajaa ja saman verran sai kiitosta kirjastolaitos yleisesti. Muutamia mainintoja kirjaston parhaista puolista keräsivät myös mm. maksuttomuus, näyttelyt ja kirjastoauto. - Hyvät valikoimat, sopivat aukioloajat, ystävällinen henkilökunta. - Asiakasta kohdellaan ystävällisesti, asiakas on "kuningas". Kirjaston nettisivut ovat todella toimivat. Kiitos. Toimiva kaukolainaus. Kiitos. - Ilmainen kirjasto on jo itsessään mahtava asia, jota ihmisten tulisi todella arvostaa. Nettipalvelut ovat loistavia. - Kirjat saa nopeasti ja henkilökunta on avuliasta. Auttaa kirjojen etsimisessä. Porin parhaita palveluja juuri kirjastosta. - Kirjat, hyvä sijainti, riittävät aukioloajat, mukavan oloinen henkilökunta, hyvä eräpäivämuistutuspalvelu, tärkeä juttu on myös varattujen kirjojen tekstiviestipalvelu. 16

17 Moitteet ja kehittämistoiveet Eniten kritiikkiä saivat puutteet kokoelmassa, johon liittyviä ongelmia toi esiin 24 vastaajaa. Useimmiten moitittiin uutuuskirjojen, äänikirjojen, kurssikirjojen ja dvd-elokuvien huonoa saatavuutta. Tiloihin liittyviä kriittisiä kommentteja antoi 19 vastaajaa. He pitivät kirjaston tiloja mm. ahtaina, sekavina ja kolkkoina. Pääkirjastossa asioivien pysäköintiä piti ongelmallisena 17 vastaajaa, jotka valittelivat parkkipaikkojen vähyyttä. Kirjaston aukioloaikoja piti riittämättöminä 13 kyselyyn osallistunutta ja seitsemän vastaajan mielestä kirjaston sijainti on huono. Muutamia moitteita saivat osakseen myös opasteet, laina-ajat, maksut ja tiedotus. - Kirjoja saa jonottaa liian pitkään. Tämä koskee uutuuskirjoja. Parkkitilojen puute. DVD-kirjaston pienuus. - Tiedotus ja näkyvyys. Enemmän voisi olla esillä lehdistössä ja lasten tapahtumista voisi tiedottaa näkyvämmin. - Vaikea löytää haluamiaan kirjoja. - Tilojen viihtyisyyttä voisi hieman lisätä. Eniten kehittämistoiveita kohdistettiin kokoelmaan, lisää kaivattiin etenkin uutuuskirjoja ja dvd-levyjä. Aukioloaikaa toivottiin pidemmäksi iltaisin ja lisäksi myös viikonloppuaukioloaikoja haluttiin lisää. Kirjaston tiloja toivottiin viihtyisämmäksi remontilla tai muuten kirjaston ilmettä kohentamalla. - Viihtyisämmäksi sisältä, valaistus paremmaksi, istumapaikat mukavammaksi, yleisilme seinille raikkaammaksi, puhtaan oloiseksi. - Koiraparkki olisi kiva. Kirjastossa voisi kokoontua keskusteluryhmiä, jotka esim. harjoittelisivat väittelyä paikallisista tai yleismaailmallisista aiheista - Mitenkä olisi postin välityksellä toimiva kotilainaus? Kyseessä olisi luonnollisesti maksullinen lisäpalvelu!! Tilaukset esim. internetin kautta, toimitukset kotiin kannettuna kuin kirjakerhossa, palautus postin välityksellä. Kätevää vanhuksille ja syrjemmässä asuville. 17

18 7. Yhteenveto Tutkimuksen tuloksista tärkein on se, että porilaisten mielestä kirjasto on tärkeä yhteiskunnallinen palvelu ja että tämä palvelu on tällä hetkellä hyvin hoidettu Porissa. Maailma on seitsemässä vuodessa muuttunut ja Internetistä on tullut yhä keskeisempi tiedonhaun väline, mutta kirjaston merkitys ei silti ole vähentynyt. Tässä kyselyssä kirjastopalvelun merkitystä tutkittiin antamalla vastaajien arvioida erilaisia kirjastoa koskevia väittämiä ja tulokset näyttävät, että kirjastoon liitetään monia positiivisia mielikuvia. Kirjastosta katsotaan olevan hyötyä niin työn, opiskelun, vapaa-ajan kuin elämänhallinnankin kannalta. Positiivista on myös se, että monissa kirjastopalvelun osa-alueissa nähtiin viime vuosina tapahtuneen myönteistä kehitystä. Sekä kirjaston toimipaikkojen viihtyisyys että aineiston löydettävyys saivat edellistä tutkimusta paremmat arvosanat. Myös tyytyväisyys kirjastokokoelmien laajuuteen oli lähes kautta linjan parempi kuin vuonna Henkilökunnan palvelun laatu sai yhtä hyvän arvion kuin edellisessäkin tutkimuksessa. Kaiken kehumisen keskellä täytyy silti pitää mielessä, että kirjastopalvelujen laadun ylläpitäminen ja kansalaisten luottamuksen säilyttäminen ei onnistu ilman jatkuvaa kehitystyötä. Tässäkin tutkimuksessa monet vastaajat kertoivat kehitystoiveistaan ja antoivat myös kriittistä palautetta. Nämä mielipiteet pitää ottaa huomioon, jotta seuraavassakin asukastutkimuksessa porilainen kirjastopalvelu saisi kaupunkilaisten yhtä vankkumattoman tuen kuin tällä kertaa. 18

19 1. Kuinka usein käytte Porin kaupunginkirjastossa? (pääkirjasto, sivukirjastot, kirjastoauto, sairaalakirjastot) Kerran viikossa tai useammin 2-3 kertaa kuukaudessa Kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Kerran vuodessa tai harvemmin En koskaan 2. Jos ette koskaan käytä tai käytätte hyvin harvoin Porin kaupunginkirjaston palveluja, niin miksi ette? (Voitte valita useamman vaihtoehdon) En tarvitse kirjastopalveluja Käytän muuta kirjastoa, mitä? Muu perheenjäsen käyttää puolestani Kirjaston sijainti on huono Minulla on maksamattomia maksuja kirjastoon Aukioloajat eivät ole sopivat Muusta syystä, mistä? 3. Kuinka tärkeänä pidätte julkisin varoin ylläpidettävää yleistä kirjastoa? Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä En kovinkaan tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 4. Mikä on mielipiteenne seuraavista väitteistä? (Ympyröikää oikea vaihtoehto) Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 1. Kirjasto on tärkeä opiskelun kannalta Kirjastosta on apua työelämän kannalta Kirjasto on tärkeä harrastusten kannalta Kirjastolla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta Kirjastolla on merkitystä terveempien elämäntapojen omaksumisessa Kirjaston käyttö parantaa elämänlaatua Kirjasto edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta Kirjasto lisää sivistystä Kirjasto on tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka Kirjastonkäyttö on ympäristöystävällinen vaihtoehto Kirjastopalvelut ovat tärkeitä tietoyhteiskunnassa Kuinka paljon luette kirjoja? Vähintään yhden kirjan viikossa Vähintään yhden kirjan kuukaudessa Muutaman kirjan vuodessa En lue lainkaan kirjoja 6. Millaista kirjallisuutta luette eniten? Tietokirjallisuutta Kaunokirjallisuutta En osaa sanoa En lue lainkaan kirjoja

20 7. Mistä yleensä hankitte kirjanne? (Merkitkää kaksi tärkeintä vaihtoehtoa) Kirjastosta Ostan kaupasta Internetin kautta Kirjakerhosta Lainaan sukulaisilta/tuttavilta En hanki/osta lainkaan kirjoja Muualta, mistä? 8. Kuinka usein käytätte Internetiä? Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin En koskaan 9. Kuinka tärkeänä pidätte kirjastoa tiedon etsinnässä? Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä En kovinkaan tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 10. Kuinka tärkeänä pidätte Internetiä tiedon etsinnässä? Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä En kovinkaan tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 11. Kuinka usein käytte kirjaston Internet-sivuilla? Päivittäin Viikoitttain Kuukausittain Harvemmin En koskaan 12. Onko kirjaston Internet-sivujen käyttö vähentänyt kirjastossa käyntejänne? Erittäin paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa 13. Mikä olisi mielestänne paras tapa tiedottaa kirjaston palveluista? Kotiin jaettavat tiedotteet Ilmaisjakelulehti Sanomalehti Radio Kirjaston Internet-sivut Muu, mikä? Jos ette käytä Porin kaupunginkirjaston palveluja siirtykää viimeiselle sivulle. 14. Mitä yleensä teette kirjastossa? Usein Silloin tällöin Harvoin En koskaan 1. Lainaan kirjoja tai muuta aineistoa Luen lehtiä Haen tietoa tietystä aiheesta Opiskelen Käytän internetiä Luen sähköpostia Tutustun näyttelyihin Vietän aikaani / tapaan muita ihmisiä

21 15. Mitä Porin kaupunginkirjaston toimipaikkoja käytätte? Numeroikaa eniten käyttämänne = 1, toiseksi eniten = 2, kolmanneksi eniten = 3 Pääkirjasto Ahlainen Käppärä Pihlava Sampola Reposaari Ruosniemi Keskusairaala Kaupunginsairaala Kirjastoauto 16. Arvioikaa eniten käyttämäänne kirjastoa. Erittäin hyvä Melko hyvä Melko huono Erittäin huono En osaa sanoa 1. Tilojen viihtyisyys Aukioloaikojen sopivuus Lainauksen ja palautuksen sujuvuus Aineiston löydettävyys Kirjaston opasteiden selkeys ja riittävyys Kirjaston palveluista tiedottaminen Miten yleensä käytte kirjastossa? Kävellen/pyörällä Autolla Linja-autolla Muuten, miten? 18. Kenen kanssa yleensä käytte kirjastossa? Yksin Perheen/lasten kanssa Ystävien/kavereiden kanssa 19. Yhdistättekö kirjastokäyntiinne yleensä muuta asiointia? (esim. kaupassakäynti jne.) Aina Usein Joskus En koskaan 20. Arvioikaa eri aineistojen riittävyyttä kirjastossa. Riittävästi Liian vähän En osaa sanoa 1. Kertomakirjallisuutta (romaaneja) Tietokirjallisuutta Lastenkirjoja Nuortenkirjoja Kurssikirjoja Sanomalehtiä Aikakauslehtiä Musiikkiäänitteitä Elokuvia Äänikirjoja Mitä mieltä olette seuraavista kirjaston henkilökuntaan liittyvistä väittämistä? Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 1. Henkilökunta on asiantuntevaa ja ammattitaitoista Asiakaspalvelussa on riittävästi henkilökuntaa Henkilökunta on ystävällistä Henkilökuntaa on helppo lähestyä Kokonaisuutena kirjaston asiakaspalvelu on hyvää

22 VASTAAJAN TIEDOT Sukupuoli Mies Nainen Ikä Yli 65 Koulutus Peruskoulu/kansakoulu/keskikoulu Yo-tutkinto Ammattikoulu/ammatillinen tutkinto Opistotutkinto Korkeakoulututkinto Muu, mikä? Työmarkkina-asema Työssä Työtön Eläkeläinen Opiskelija Kotiäiti/koti-isä/kotona Perhetilanne Yksinäistalous Talous, jossa lapsia Aikuistalous Kaupunginosa, jossa asutte Mikä on parasta Porin kaupunginkirjastossa? Mikä on huonointa Porin kaupunginkirjastossa? Kehittämisehdotuksia? Kiitos vastauksistanne!