EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ JAPANIN VÄLISEN VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN NEUVOTTELEMISESTA

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-JATKOKIRJE UM TUO-20 Poikonen Elina(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ JAPANIN VÄLISEN VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN NEUVOTTELEMISESTA U/E/UTP-tunnus E 137/2012 vp EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua E-kirjettä (E 137/2012 vp.) täydentävä selvitys EU:n ja Japanin välillä käytävistä vapaakauppaneuvotteluista. Osastopäällikkö Markku Keinänen Taloudellisten ulkosuhteiden osasto Ulkoasiainministeriö LIITTEET UM (Perusmuistio) Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Japani, vapaakauppasopimusneuvottelut UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM

3 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-20 Poikonen Elina(UM) Asia EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ JAPANIN VÄLISEN VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN NEUVOTTELEMISESTA Kokous U/E/UTP-tunnus E 137/2012 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Tällä E-jatkokirjeellä annetaan tietoa eduskunnalle EU:n ja Japanin välisten vapaakauppaneuvotteluiden etenemisestä sen jälkeen, kun neuvottelut käynnistyivät. Neuvotteluita on käyty tähän mennessä seitsemän kierrosta, ja seuraava, kahdeksas kierros käydään joulukuussa Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana käytiin mandaattiin sisältynyt tarkastelu neuvotteluissa etenemisestä. Neuvotteluissa markkinoillepääsytarjoukset on vaihdettu tavarakaupan ja palveluiden ja investointien osalta, mutta julkisten hankintojen markkinoillepääsytarjouksia ei ole vielä vaihdettu. On mahdollista, että julkisten hankintojen tarjoukset vaihdetaan vielä vuoden 2014 loppuun mennessä. Neuvotteluiden osa-alueilla on myös vaihdettu erilaisia neuvottelutekstejä. Neuvotteluissa pyritään etenemään mahdollisimman pitkälle vuoden 2015 aikana. Suomen kanta Valtioneuvosto pitää tärkeänä kunnianhimoisen, kattavan ja ajan haasteisiin vastaavan vapaakauppasopimuksen neuvottelemista Japanin kanssa, sillä Japani on perinteisesti ollut Suomelle tärkeä kumppani Aasiassa. Valtioneuvosto tavoittelee sellaista sopimusta, joka olisi sisällöltään osapuolten WTO:ssa tekemiä sitoumuksia pidemmälle menevä ja joka parantaisi eurooppalaisten, mukaan lukien suomalaisten, toimijoiden markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia Japanissa. Vapaakauppasopimus on tärkeä väline EU:n Japanin-suhteiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto toimii aktiivisesti ja ottaa neuvottelujen edetessä kantaa tarkemmin yksittäisiin neuvottelukysymyksiin. Valtioneuvosto kannattaa sellaisen sopimuksen aikaansaamista, jonka myötä saavutetaan mahdollisimman kattava kaupan vapauttaminen, eli tullien mahdollisimman laajamittainen poistaminen sopimuksen voimaantulemisen jälkeen. Viennissä Suomen intresseissä on kaupan vapauttaminen erityisesti puun, paperin, joidenkin metallien, muovien ja kemianteollisuuden tuotteiden osalta sekä sianlihan, maitotuotteiden ja viljan kaupassa. Neuvoteltavissa alkuperäsäännöissä tulee huomioida elinkeinoelämän tarpeet ja niiden tulisi olla mahdollisimman selkeät, jotta sopimuksen mukaisten tullietuuksien hyödyntäminen toteutuu mahdollisimman tehokkaasti.

4 2(8) Valtioneuvosto tavoittelee julkisten hankintojen osalta mahdollisimman laaja-alaista pääsyä Japanin markkinoille. Yksityiskohtiin otetaan kantaa myöhemmin. Valtioneuvosto kannattaa kunnianhimoista lopputulosta palveluiden kaupassa yleisesti, ja erityisesti viennin kannalta tärkeillä sektoreilla joita ovat mm. huolto- ja insinööripalvelut, ympäristöpalvelut, konsulttipalvelut, televiestintäpalvelut, arkkitehti - ja kaupunkisuunnittelupalvelut sekä tutkimus- ja kehitys ja testauspalvelut. Valtioneuvosto kannattaa kunnianhimoista ja nykyaikaista sopimusta investointien suojasta ja markkinoillepääsystä, jossa huomioidaan vastuullisen yritystoiminnan peri aatteet, mutta ei estetä osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ajaa syrjimättömiä politiikkatavoitteita. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tullienulkopuolisten kaupanesteiden purkamiseen ja syrjivien käytäntöjen poistamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota näissä neuvotteluissa. Suomen viennin kannalta on tärkeää, että EU ja Japani lisäävät yhteistyötä teknisten kaupanesteiden vähentämiseksi lisäämällä teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhtenevyyttä ja avoimuutta näitä laadittaessa, ja kiinnittävät erityistä huomiota siihen, etteivät menettelyt syrji ulkomaisia toimijoita. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Japanin kanssa saadaan aikaan sopimus, joka täydentää riittävän kunnianhimoisesti WTO:n sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista, ja että sopimuksen kautta voidaan vaikuttaa mahdollisiin Japanin asettamien terveys- ja kasvinsuojelurajoitusten aiheuttamiin kaupanesteisiin. Valtioneuvosto kannattaa neuvotteluja kunnianhimoisista teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista määräyksistä, jotka ovat EU-lainsäädännön mukaisia. Valtioneuvosto kannattaa sopimusmääräyksiä, joilla edistetään tosiasiallisesti kansainvälisten ympäristösopimusten ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista sekä toimeenpanoa. Pääasiallinen sisältö EU ja Japani käynnistivät neuvottelut vapaakauppasopimuksesta huhtikuussa Neuvotteluiden käynnistämisestä sovittiin EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa toukokuussa Tuossa kokouksessa päätettiin vapaakauppaneuvotteluiden rinnalla myös strategista kumppanuutta koskevien neuvotteluiden käynnistämisestä. Vapaakauppasopimuksen aikaansaaminen Japanin kanssa olisi merkittävää, sillä tuloksellinen sopimus avaisi haasteellisina pidettyjä Japanin markkinoita EU-maiden ja samalla suomalaisille yrityksille. Tullit ovat osin edelleen korkeita Japanissa ja erityisesti tullien ulkopuoliset kaupanesteet suosivat paikallisia toimijoita. Ensimmäisen vuoden tarkastelu Komission neuvottelumandaatti hyväksyttiin marraskuussa Neuvotteluiden mandaattia koskevat keskustelut EU:n sisällä eivät olleet helpot. Neuvottelujen käynnistämiseen kriittisesti suhtautuneille maille myönnytyksenä mandaattiin kirjattiin, että 12kk kuluttua neuvotteluiden käynnistämisestä eli kesällä 2014 komissio tekee arvion Japanin tullienulkopuolisten kaupanesteiden (NTB:t) ratkaisemisessa tapahtuneesta edistyksestä, erityisesti autoteollisuuden sekä rautateiden hankintojen osalta. Tarkasteluklausuuli on poikkeuksellinen piirre, jota ei ole käytetty muissa EU:n käymissä vapaakaupan neuvotteluprosesseissa. Neuvotteluiden kartoitusvaiheessa osapuolet sopivat tiekartasta, johon listattiin niitä keskeisiä tullien ulkopuolisia kaupanesteitä, joissa Japanilta odotettiin ratkaisuja neuvotteluiden ensimmäisen vuoden kuluessa ja neuvotteluiden aikana. Tiekartalta löytyi etenkin autoteollisuuden, lääketeollisuuden, lääketieteen laitteiden ja elintarviketeollisuuden sekä rautateiden ja julkisen liikenteen hankintoihin liittyviä esteitä.

5 3(8) Tarkasteluklausuulin johdosta neuvotteluissa oli paineita saavuttaa edistystä mahdollisimman paljon ensimmäisen neuvotteluvuoden aikana. Tarkastelu käynnistyi toukokuussa 2014 EU:n kauppaministereiden kokouksessa, ja käsittely jatkui EU:n kauppapoliittisessa komiteassa. Tarkastelun johtopäätöksenä EU katsoi kesäkuussa 2014 olevan tärkeää jatkaa neuvotteluita kattavasta ja kunnianhimoisesta sopimuksesta, jotta Japanin markkinoiden mahdollisuudet eurooppalaiselle elinkeinoelämälle päästään hyödyntämään mahdollisimman täysimääräisinä. Uusia tarkasteluita ei käydä, vaikka etenemistä halutaankin seurata säännöllisesti. Tarkastelukokonaisuuteen liittyvä EU:n varauman poistaminen WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen Japanin sitoumusluettelossa hyväksyttiin EU:n sisäisen keskustelun tuloksena lokakuussa EU:lla ja Japanilla on näiden vapaakauppaneuvotteluiden lisäksi kummallakin tahoillaan käynnissä useita aktiivisia vapaakauppaneuvotteluita. Japani käy mm. neuvotteluita Yhdysvaltojen kokoaman Tyynenmeren kumppanuushankkeen (eli niin sanottujen TPP-neuvotteluiden) puitteissa, ja näissä neuvotteluissa Japanilla on edelleen joitakin haasteellisia kysymyksiä etenkin maataloustuotteiden kaupassa auki Yhdysvaltojen kanssa. Niin neuvotteluratkaisujen venyminen kuin vastaavasti ratkaisujen löytyminen TPP-neuvotteluissa voi heijastua myös neuvotteluihin EU:n kanssa. Japanissa käytiin ennenaikaiset parlamenttivaalit joulukuussa Parlamenttivaalit oli aiemmin tarkoitus järjestää vuonna 2016, mutta Japanin vaipuminen taloudelliseen taantumaan syksyllä 2014 vaikutti siihen, että vaaleja aikaistettiin. Neuvotteluiden eri osa-alueet a) Tavarakauppa: Tavarakaupan markkinoillepääsyssä on kysymys tuotteiden ulkomaankauppaan liittyvien tullien poistamisesta joko välittömästi sopimuksen voimaantullessa, tai erilaisten siirtymäaikojen puitteissa. Tavarakaupan (teollisuustuotteet ja maataloustuotteet) markkinoillepääsytarjoukset vaihdettiin 5. neuvottelukierroksella huhtikuussa 2014, ja ne muodostavat pohjan neuvotteluille. Tarjoukset kattavat tällä hetkellä noin prosenttia maiden tuonnista. Herkistä tuotteista ei ole vielä käyty keskusteluja, mutta osapuolten välillä on ymmärrys siitä, että mitään tuotenimikkeitä ei lähtökohtaisesti suljeta keskuste lujen ulkopuolelle. Neuvottelut tullitariffeista ovat kiinteästi yhteydessä neuvotteluihin tullienulkopuolista kaupanesteistä. b) Kaupan tekniset esteet ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet: Tullienulkopuoliset kaupan esteet tulevat olemaan näiden vapaakauppaneuvotteluiden keskiössä. Tavoitteena on parantaa läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta sekä varmistaa, etteivät käytössä olevat vaatimukset ja menettelytavat ole ulkomaisia toimijoita syrjiviä. Ensimmäisen neuvotteluvuoden aikana huomio keskittyi teknisten esteiden tiekartalla oleviin esteisiin, eli erityisesti autoteollisuuden kaupanesteisiin, mutta listalla oli myös lääkinnällisiä laitteita ja elintarvikkeiden vientiin liittyviä esteitä. Neuvotteluiden toiselle vuodelle valmistellaan uutta kaupanesteiden listaa. Suomen ulkomaankaupan kannalta huomattavia tullienulkopuolisia kaupanesteitä löytyy erityisesti lääkinnällisistä laitteista, elintarvikkeista ja puuteollisuudesta. c) Säännöt: keskustelut ovat käynnistyneet myös polkumyynti-, tasoitustulli- ja suojatoimikokonaisuuksien osalta. Tuontisuojainstrumenttien käyttö Japanin ja EU:n keskinäisessä kaupassa on suhteellisen vähäistä, joten tavoitteena on parantaa instrumenttien käyttöön liittyvää läpinäkyvyyttä. Keskusteluissa on käsitelty myös kahdenvälistä suojalauseketta. d) Alkuperäsäännöt: Alkuperäsäännöissä määrätään, millä edellytyksillä viejämaassa tuotettava tai valmistettava tuote voi saavuttaa alkuperäaseman, jonka perusteella tuotteelle myönnetään sopimuksen mukaiset tullietuudet. EU tavoittelee kaupan käyntiä tukevia alkuperäsääntöjä, jotka ottavat huomioon

6 4(8) eurooppalaisen elinkeinoelämän tarpeet ja perustuvat mahdollisimman pitkälle EU:ssa voimassa olevien sopimusten alkuperäsääntöihin. Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa, ja niistä odotetaan vaikeita. e) Tulliyhteistyö ja kaupan menettelyt: Kaupan menettelyiden helpottamista koskevissa keskusteluissa hyödynnetään Maailmankauppajärjestö WTO:n puitteissa neuvoteltua sopimusta kaupan menettelyiden helpottamisesta. Osapuolet ovat edenneet hyvin läpinäkyvyyttä ja muutoksenhakua koskevissa keskusteluissa, mutta keskustelu jatkuu vielä kappaleen katteesta ja tavoitteista. f) Terveys- ja kasvinsuojatoimet (SPS): SPS-kysymyksissä neuvotteluissa keskustelut ovat vielä alkuvaiheessa, ja osapuolet keskustelevat vielä siitä, miten laajaa SPS-kappaletta sopimuksessa tullaan tavoittelemaan. g) Julkiset hankinnat: Japanin julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen lukeutuu EU:n keskeisiin neuvottelutavoitteisiin näissä vapaakauppaneuvotteluissa. Rautateiden hankintamahdollisuudet sisältyivät myös neuvotteluiden tiekarttaan, ja osa-alue on siten saanut neuvottelijoilta paljon huomiota ensimmäisen neuvotteluvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden aikana EU halusi selvyyden siitä, miten rautatiehankintojen kilpailutussääntöihin sisältyviä turvallisuusvelvoitteita sovelletaan läpinäkyvällä tavalla ja mitä periaatteita tarjouskilpailuissa noudatetaan. Lisäksi teollisuuden alalle luotiin vuoropuhelumekanismi. Vastineeksi tästä EU suostui poistamaan varaumansa, jonka johdosta Japani sai vihdoin mahdollisuuden poistaa hankintayksikkönä toimivat kolme rautatiealan yritystä WTO:n julkisia hankintoja koskevasta GPA-sopimuksesta (Agreement on Government Procurement). Julkisten hankintojen markkinoillepääsytarjouksia ei ole vielä vaihdettu. Julkisten hankintojen neuvotteluista odotetaan haasteellisia. h) Palveluiden kauppa: Palvelukaupassa ja investoinneissa tavoitteena on vähentää esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi yrityksen tytäryhtiön perustamiseen, yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantuloon sekä palveluiden rajat ylittävään kauppaan Japanissa ja EU:ssa. Sopimuksessa sovitaan siitä, millä ehdoin yritykset voivat toimia ja tarjota palveluja EU:n alueella tai Japanissa. Tavoitteena on syrjimättömyys eli se, että toisen osapuolen yritykset voivat toimia samoin ehdoin markkinoilla kuin maan omat yritykset, eikä lainsäädäntö sisältäisi merkittävässä määrin ulkomaista yritystoimintaa hankaloittavia vaatimuksia (kuten esimerkiksi ulkomaalaisomistusrajoituksia tai kansalaisuusvaatimuksia). Japani ja EU vaihtoivat markkinoillepääsytarjouksia heinäkuussa 2014 negatiivilistauksen pohjalta. EU:n tarjous on tasoltaan samaa luokkaa kuin EU:n EU-Etelä-Korea vapaakauppasopimuksen ja useanvälisten palvelukauppasopimusneuvotteluiden (TiSA) yhteydessä tekemät tarjoukset. Tekstipohjaiset keskustelut ovat edenneet varsin hyvin. i) Investoinnit: Investointien osalta osapuolet vaihtoivat tarjouksia heinäkuussa 2014, ja tekstipohjaisia neuvotteluita on käyty hyvässä hengessä. Muun muassa reilun ja tasapuolisen kohtelun standardeista, ja investoija-valtio -riitojenratkaisumenettelystä on käyty EU:n tekstiehdotuksiin pohjautuvaa näkemysten vaihtoa. Komission tavoitteena on saavuttaa Japanin kanssa vastaava investointisuojasopimus kuin Kanadan kanssa. Sijoittajan ja sopimusvaltion välinen riitojenratkaisu (ISDS) on oleellinen osa neuvotteluja, jotka ovat kuitenkin edenneet melko verkkaisesti. j) Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja (IPR-kysymykset): Neuvotteluissa on toistaiseksi käsitelty IPRkappaleen yleistä rakennetta, standardeja ja lainsäädännön toimeenpanoa sekä osapuolten tärkeinä pitämiä teemoja, kuten patenttisuojaa ja tekijänoikeuksien suojaa. EU:lle IPR-kysymyksissä on vahva linkki alkuperäsääntöihin, joista odotetaan vaikeita. Japanin vastikään toimeenpanema maantieteellisiä merkintöjä koskeva laki eroaa EU:n vastaavasta lainsäädännöstä. k) Kauppa ja kilpailu: Kilpailukappaleen alla keskustellaan monopolien vastaisesta periaatteista, yritysfuusioista, tuista ja valtionyrityksistä. Neuvottelut ovat käynnistyneet osapuolten vallitseviin käytäntöihin

7 5(8) perehtymällä. Japanin yrityskulttuuri mielletään haasteelliseksi ulkomaisille sijoituksille, ja tilannetta halutaankin selkiyttää mm. näiden neuvotteluiden kautta. l) Kauppa ja kestävä kehitys: Kestävän kehityksen osalta neuvottelut ovat edenneet melko hitaasti. Kestävää kehitystä, työelämän normeja, ympäristönsuojelua ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista koskevat osiot ovat Japanille, kuten useille muille EU:n vapaakauppaneuvottelukumppaneille uusi aihepiiri vapaakauppasopimuksessa. EU tavoittelee kunnianhimoista kestävän kehityksen lukua. Muissa aiheissa käsitellään yritysten hallintoa ja sääntely-yhteistyötä, sähköistä kauppaa, eläinten hyvinvointia, riitojenratkaisua ja läpinäkyvyyttä. Sähköisen kaupankäynnin osalta osapuolet ovat vaihtaneet näkemyksiä siitä, mitä sähköisellä kaupalla tarkoitetaan. Keskustelut ovat alkuvaiheessa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvottelujen ollessa kesken käytettävissä ei ole komission ehdotusta sopimuksen allekirjoituspäätökseksi. Neuvottelukokonaisuuden sisällön perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevien päätösten perustana olisi ainakin SEUT 207 artikla (yhteinen kauppapolitiikka) yhdessä menettelyä koskevan SEUT 218 artiklan kanssa. Sopimuksen oikeusperustaa voidaan arvioida tarkemmin, kun sopimuksen lopullinen sisältö on selvillä. Sopimus tulee valtioneuvoston alustavan arvion mukaan sisältämään yksittäisiä, jaettuun toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, joiden osalta unioni ei ole vielä käyttänyt toimivaltaansa ja jotka näin ollen kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin ollen sopimus olisi sekasopimus, ja se edellyttäisi jäsenvaltioiden hyväksyntää. Jos sopimus sisältäisi vain unionin toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, sopimus hyväksyttäisiin neuvoston päätöksellä, joka tehtäisiin määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Sopimuksen tekeminen EU:n puolesta edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Komissio on antanut Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä SEUT 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kansallinen valmistelu EU2-jaoston kirjallinen menettely Neuvotteluja on käsitelty säännöllisesti kauppapoliittisessa jaostossa (EU2) sekä sen alajaostoissa. Lisäksi neuvotteluiden yksityiskohtaisempia kysymyksiä on käsitelty yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa kulloinkin käsiteltävän asiasisällön mukaan. Eduskuntakäsittely E-kirje E 137/2012 vp (UM ) neuvotteluiden aloittamisesta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

8 6(8) Neuvottelujen tässä vaiheessa ei ole vielä mahdollista arvioida, tuleeko sopimus sisältämään määräyksiä, jotka kuuluvat kansalliseen toimivaltaan ja lainsäädännön alaan. Valtioneuvoston arvion mukaan sopimukseen voi sisältyä aloja, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Näihin toimialoihin lukeutuu muun muassa elinkeinotoiminta liikenteen alalla. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. Taloudelliset vaikutukset Sopimuksella ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen vaikutuksista ei voida neuvotteluiden ollessa alkuvaiheessa antaa vielä yksityiskohtaisia arvioita. Sopimuksen odotetaan tuovan taloudellisia hyötyjä parantamalla suomalaisten yritysten markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia sekä oikeudellista toimintavarmuutta Japanissa. Sopimus parantaisi suomalaistoimijoiden tilannetta niin tavarakaupan, julkisten hankintojen kuin palvelujen ja investointien osalta. Se auttaa turvaamaan eurooppalaisten, ja siten suomalaisten toimijoiden tasaveroisen kilpailuaseman suhteessa kilpailijamaihin, joilla jo on, tai jotka neuvottelevat vapaakauppajärjestelyistä Japanin kanssa. Japani on ollut Suomelle perinteisesti tärkeä kauppakumppani Aasiassa. Kauppatase vuonna 2013 oli 330 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tuonnin ollessa 663 miljoonaa euroa ja viennin yltäessä 994 miljoonaan euroon. Japanin osuus Suomen kokonaisviennistä on vajaa kaksi prosenttia. Japani on suomalaisen puun yksi tärkeimpiä vientimarkkinoita. Muita keskeisiä vientituotteita ovat paperiteollisuuden tuotteet, maitotaloustuotteet ja sianliha, viljat ja muovi- ja kemianteollisuuden tuotteet. Suomi tuo Japanista etenkin autoja, koneita ja laitteita, kemian- ja muoviteollisuuden aineita ja lääketeollisuuden tuotteita. Japanin markkinoilla nähdään olevan enemmän potentiaalia suomalaisten yritysten kannalta, kuin mihin kaupankäynnissä tällä hetkellä ylletään. Japani on korkean ostovoiman ja laatutietoisuuden markkina. Japanin uusi talouspolitiikka, ns. abenomics, on tuonut maan talouteen uudenlaista virettä, ja on herättänyt myös uudelleen kiinnostusta ulkomailla Japaniin. Japani on merkittävä kauppakumppani myös EU:n laajuisesti tarkastellen: se on Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Japani on samalla merkittävä investoija Euroopassa. Japani vie Eurooppaan lähinnä koneita ja kuljetusvälineitä sekä kemianteollisuuden tuotteita, ja EU-maat puolestaan vievät Japaniin näiden tuotteiden lisäksi maataloustuotteita. Euroopan komission analyysin mukaan EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus voisi lisätä Euroopan talouskasvua 0,6-0,8 prosenttiyksiköllä. Kun sopimus olisi täysimääräisesti voimassa, EU-maiden viennillä Japaniin olisi mahdollisuudet kasvaa jopa 30 prosenttia. Japanin vienti EU-markkinoille voisi puolestaan lisääntyä noin 20 prosentilla. Erityisen tuntuvat vaikutukset saataisiin tullienulkopuolisten kaupanesteiden poistamisesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät EU:n ja Japanin välisestä strategisesta kumppanuudesta neuvotellaan samanaikaisesti vapaakauppasopimuksen kanssa, ja näiden neuvottelujen kuudes kierros käytiin Tokiossa Tähän saakka käydyt neuvottelukierrokset ovat olleet luonteeltaan teknisiä, eikä neuvotteluille ole asetettu tarkempaa aikataulutavoitetta. Tavoitteena on kuitenkin edetä vapaakauppasopimusneuvottelujen aikataulua noudattaen.

9 7(8) Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Elina Poikonen UM/TUO-20, puh Maarit Nikkola UM/TUO-10, puh Malena Sell UM/TUO-10, puh Niina Blomberg UM/TUO-10, puh Johanna Ala-Nikkola UM/TUO-20, puh Sara Ohls UM/TUO-20, puh Kimmo Sinivuori UM/TUO-10, puh Heli Honkapää UM/TUO-20, puh Annika Naskila UM/OIK-20, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Japani, vapaakauppasopimusneuvottelut UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM