Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa
|
|
- Jalmari Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento
2 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä syrjäytymisen vastainen SOTE Turussa Tutkimushankkeen tavoitteena on rakentaa tietopohjaa nuorten aikuisten syrjäytymisriskeistä ja syrjäytymisen vastaisista toimista Turussa. Laaja kiinnostus nuorten hyvinvointia ja syrjäytymistä kohtaan Nuori aikuisuus uusi sosiaalinen riski? Hyvinvointijärjestelmien osittainen kykenemättömyys vastaamaan muutoksiin Pääpaino on perustutkimuksen tuottamisessa. Tutkimushanke toteutetaan Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa vuosina Vastuulliset johtajat sosiaalityön professori Katja Forssén ja sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio. Hankkeen rahoittaa Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelma ( ).
3 Osatutkimukset Osatutkimus 1: Hyvinvointipuutteiden kasautuminen nuorilla toimeentulotukiasiakkailla Turussa Tutkimuksen kohteena Turussa toimeentulotukiasiakkuudessa olleet nuoret aikuiset Aineisto: Turussa tehty toimeentulotukiasiakkaiden elinoloja, hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva haastatteluaineisto Osahankkeessa on valmisteilla toimeentulotukiasiakkaiden hyvinvointipuutteita koskeva artikkeli. Osatutkimus 2: Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskit Tarkastellaan nuorten aikuisten hyvinvointia ja syrjäytymisen riskitekijöitä alueellisesti. Aineisto: THL:n Kansallinen syntymäkohortti aineisto Tutkimusraportti nuorten hyvinvoinnin eroista kuusikkokunnissa julkaistiin kesäkuussa 2016 THL:n Raportti-sarjassa (Raportti 5/2016) Osatutkimus 3: Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Tarkastellaan nuorten aikuisten palveluiden käyttöön liittyviä tekijöitä ja selvitetään erilaisia nuorten aikuisten palvelutarpeeseen liittyviä kysymyksiä. Osahankkeessa toteutetaan syksyllä 2016 nuorten kanssa työskenteleville toimijoille suunnattu kysely, jossa kartoitetaan toimijoiden välisen yhteistyötä monia palveluita tarvitsevien nuorten aikuisten kohdalla.
4 Raportin esittely Tarkastellaan vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia ja syrjäytymisriskejä kuudessa suurimmassa kaupungissa eli ns. kuusikkokunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) Kuuden suurimman kaupungin vertailu keskenään ja näiden kaupunkien vertaaminen Suomen muihin kuntiin. Analyysit perustuvat THL:n syntymäkohorttiaineisto tutkimuksen rekistereihin Kirjoittajat Turun yliopistosta ja THL:n Oulun yksiköstä.
5 Miksi vertailla kuutta suurinta kaupunkia? Kaupunkitutkimushanke ja kiinnostus verrata Turkua suhteessa muihin kuntiin Nuorten aikuisten määrä kaupungeissa kasvanut ja kasvaa edelleen. Vuonna 2012 syntymäkohortista 1987 asui kuusikkokunnissa n. 40 % (25-v.) Hyvinvointierojen kasvu alueellisesti Sosiaalisten ongelmien kasautuminen suuriin kaupunkeihin ja toisaalta huoli syrjäseutujen nuorten hyvinvoinnista Kaupunkien erilaiset palvelujärjestelmät ja väestörakenne Lähde: Maanmittauslaitoksen yleiskarttasarja ja kuntajako 3/2016
6 Syrjäytymisen riskitekijöiden tarkastelu Tarkastelussa Koulutus- ja työmarkkinat Työttömyysetuudet ja toimeentulotuki Mielenterveysdiagnoosit Synnytykset alle 20-v. Rikollisuus Huono-osaisuuden kasautuminen ja perhetausta Muuttoliikkeen yhteys näihin osa-alueisiin Keskittyminen syrjäytymisen riskitekijöihin varsinaisesti syrjäytyminen moniulotteinen prosessi Tiedot poikkileikkaustietoja vuodelta 2012 (paitsi rikollisuus 2008) nuorten ollessa 25- vuotiaita Erityinen kiinnostus seuraaviin riskitekijöihin: Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Toimeentulo-ongelmia Mielenterveys Kasautuvaa huono-osaisuutta
7 Aineisto ja menetelmät Aineisto: Kansallinen syntymäkohortti 1987 THL:n ylläpitämä pitkittäinen rekisteriaineisto, johon koottu eri viranomaisrekisterejä Kattaa kaikki Suomessa v syntyneet henkilöt (N=59 476) Tietoja sekä nuorista että heidän perhetaustastaan Aineisto täydentyy jatkuvasti Menetelmät Kuvailevat tilastoanalyysit Muuttoliikettä kuvaavien muuttoryhmien muodostaminen sekvenssianalyysillä
8 Lähde: THL 2015
9 Keskeiset tulokset
10 Koulutus ja työmarkkinat Koulutus (koulutusaste 25-vuotiaana) Yliopistokaupungeissa korkeimmat koulutusasteet Naisten koulutusaste oli miehiä korkeampi 13 % nuorista perusasteen koulutuksen varassa, yliopistokaupungit kaikki alle tämän ka:n Kuusikkokunnista Vantaa poikkeus: Vantaalla perusasteen varassa lähes 18 % Yliopistokaupungeissa koko ikänsä asuneet olivat useammin perusasteen varassa kuin sinne muuttaneet Pääasiallinen toiminta (työssäolo, opiskelu, työttömyys tai työmarkkinoiden ulkop.) Suurin osa nuorista opiskelemassa tai töissä: lähes 90 % koko maan tasolla vuonna 2012 Yliopistokaupungeissa suurempi osa opiskelijoita kuin muualla Työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella noin kymmenesosa nuorista Oulussa ja Vantaalla muita kuusikkoja enemmän nuoria työttöminä tai työmarkkinoiden ulkopuolella Työttömyyspäivät (yhteenlaskettu työttömyyspäivien lukumäärä) Lyhyet työttömyysjaksot tavanomaisia nuorten kohdalla: lähes 60 % työttömyyspäiviä Espoossa ja Helsingissä n. 60 % ei lainkaan työttömyyspäiviä (vs. Oulu n. 30 %) Oulussa liki viidesosalla työttömyyspäiviä vuoden verran tai enemmän
11 Koulutusasteet Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Perusaste Keskiaste tai alin korkea-aste Ylioppilas Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto N=59 476
12 Perusasteen tutkinnot muuttoryhmittäin Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 1. Pääosan elämästään kunnassa asunut 2. Muuttanut muista kunnista varhain ( ) 3. Muuttanut muista kunnista myöhemmin (2009-) 4. Muuttanut kehyskunnista 5. Muuttanut pääkaupunkiseudulta Oulu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% N=2 564
13 Pääasiallinen toiminta Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Opiskelu Työssä Työtön Muu N=57 641
14 Työttömyyspäivien kertyminen Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat N= % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei työttömyyspäiviä Alle 6kk 6-12 kk 1 vuosi - 1,5 vuotta 1,5 vuotta tai yli
15 Työttömyysetuudet ja toimeentulotuki Työttömyysetuudet (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) Noin kolmasosa joskus saanut työmarkkinatukea, noin kymmenesosa peruspäivärahaa Oulussa lähes puolet nuorista oli saanut työmarkkinatukea, yli kymmenesosa peruspäivärahaa Kuusikoihin muuttaneilla hieman enemmän työmarkkinatuen saantia kuin siellä lähes koko ikänsä asuneilla Toimeentulotuki (saanti ylipäätään, toistuvuus ja pitkäaikaisuus) Kuusikkokunnissa lähes viidennes nuorista saanut totua joskus (väh 1kk), mutta isolla osalla saanti lyhytaikaista Oulussa, Vantaalla ja Tampereella enemmän totua saaneita nuoria kuin muissa kuusikoissa Useammin kuin kolmena vuotena totua saaneita eniten Oulussa ja Vantaalla Pitkäaikaisesti (yht. yli 24 kk) totua saaneiden osuus korkein Vantaalla
16 Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% Työmarkkinatuki Peruspäiväraha Työmarkkinatuki N= Peruspäiväraha N=6 447
17 Työmarkkinatuki ja muuttoliike Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 1. Pääosan elämästään kunnassa asunut 2. Muuttanut muista kunnista varhain ( ) 3. Muuttanut muista kunnista myöhemmin (2009-) 4. Muuttanut kehyskunnista 5. Muuttanut pääkaupunkiseudulta Oulu % N=6 318
18 Toimeentulotuki Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Toimeentulotuki N=17 584
19 Toimeentulotukikuukausien määrä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 1-3 kk 4-12 kk kk yli 24 kk
20 Mielenterveys Tarkastelussa ICD-10 tautiluokituksen F-diagnoosit, joka kattaa kaikki mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvien häiriöiden diagnoosit luokassa monenlaisia sairauksia Noin joka kuudennella kohortin nuorella oli jokin mielenterveyteen liittyvä diagnoosi. Diagnoosit olivat yleisempiä naisilla (18 %) kuin miehillä (15 %). Pääkaupunkiseudulla enemmän diagnooseja kuin muissa kuusikkokunnissa tai muualla Suomessa voi kertoa myös hoidon saatavuuden eroista Vantaalla asuneista naisista yli viidenneksellä oli jokin F-diagnoosi.
21 Mielenterveyteen liittyvät diagnoosit* Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% *Kaikki ICD-10 tautiluokituksen F-luokkaan kuuluvat diagnoosit Naiset Miehet
22 Rikollisuus Tarkastelussa rikollisuuteen liittyvät rekisterimerkinnät ja rikostuomiot (tiedot vuodelta 2008). Miehillä huomattavasti enemmän rikollisuuteen liittyviä rekisterimerkintöjä tai tuomioita kuin naisilla Koko maan tasolla miehistä lähes neljäsosalla rekisterimerkintä tai tuomio, naisilla osuus alle 15 % Varsinaiset tuomiot kuitenkin paljon harvinaisempia: miehistä 14 % oli tuomio, naisista n. 3 % Kuusikkokunnissa merkinnät ja tuomiot harvinaisempia kuin muualla Suomessa Poikkeuksena Vantaa: lähes 40 % miehistä rekisterimerkintä tai tuomio
23 Rikostuomiot* Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% mies nainen * tiedot vuoden 2008 lopusta N=5 215
24 Kasautuva huono-osaisuus Tarkastelussa kolmen hyvinvointipuutteen kasautuminen: Perusasteen koulutus Toimeentulotuen käyttö Mielenterveysdiagnoosi Noin joka kuudennella (15 %) nuorella oli jotkin kaksi näistä riskitekijöistä. Koko maan tasolla 4 % nuorista kasautuivat kaikki kolme hyvinvointipuutetta. Kasautuva huono-osaisuus kuusikkokunnista selkein vantaalaisten nuorten kohdalla: 18 % nuorista oli jotkin kaksi puutetta 6 % nuorista Vantaalla asuneista naisista oli kolme puutetta
25 Kahden hyvinvointipuutteen kasautuminen Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Toimeentulotuki ja diagnoosi Toimeentulotuki ja perusasteen tutkinto Perusasteen tutkinto ja diagnoosi
26 Kasautuva huono-osaisuus kolmella ulottuvuudella Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Naiset Miehet
27 Yhteenveto Suurin osa nuorista näyttää näiden mittareiden perusteella voivan hyvin Erotettavissa kuitenkin joukko nuoria, joilla on erilaisia syrjäytymisen riskitekijöitä ja osalle nämä riskit kasautuvat Yleisesti ottaen kuusikkokunnissa eli suurissa kaupungeissa asuvilla nuorilla vähemmän riskitekijöitä kun muualla asuvilla nuorilla Kuusikkokuntien välillä on eroja, mutta ei kovin suuria Poikkeuksina Vantaa ja Oulu Oulussa nuorilla työttömyyttä, mutta esim. koulutustaso korkea Vantaalla nuorilla eniten syrjäytymisen riskitekijöitä Monilta osin syrjäytymisen riskitekijät paikantuvat kuitenkin kuusikkokuntien ulkopuoliseen Suomeen Muuttoliike: vaikka suuriin kaupunkeihin muuttaa pienituloisia nuoria, he eivät ole suurin huolenaihe syrjäytymisen riskitekijöiden suhteen. Poikkeuksena Vantaa, johon muuttanut etenkin pääkaupunkiseudulta nuoria, joilla erilaisia hyvinvoinnin vajeita.
28 Lisätietoja Raportti ladattavissa (pdf) osoitteesta: Tutkimushankkeen nettisivut: mus2/tutkimushankkeet/nuoriaikuisuus/sivut/home.aspx Kansallinen syntymäkohortti aineisto:
29 Kiitos! Elina Sutela, projektitutkija Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotVuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa
Vuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa Tiina Ristikari Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Kansallinen syntymäkohortti 1987/1997 tutkimus 1 Esitys Tarkastellaan vuonna
LisätiedotHENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO
HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO Pasi Haapakorva 13.12.2018 Henkilöaineistot ja paikkatieto / Pasi Haapakorva 1 SISÄLTÖ 1. Tutkimusryhmä 2. Kohorttiaineisto 3. Paikkatieto ja yhdistäminen 4. Tuloksia
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotNuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa
Nuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa Työmarkkinauratyypit ja niihin vaikuttavat sosioekonomiset ja alueelliset tekijät Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineiston valossa. Elina Sutela, projektitutkija,
LisätiedotHyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla
Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotVuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi
2014:33 Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi Elise Haapamäki, Pekka Borg, Stina Högnabba, Sanna Ranto, Liisa Törmäkangas, Reija Paananen ja Mika Gissler Kannen kuvitus: Lotta Haglund.
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotSisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus
Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Petri Hilli 8.5.2017 Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ½ Sisältö 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ¾ 1. Tilastollinen malli Suomen
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotSYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA
SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA Sosiaalipolitiikan tutkimuksen suuntauksia syksy 2016 Tohtorikoulutettava Enna Toikka Turun yliopisto TÄMÄN PÄIVÄN ESITYS Tutkimuksen rakenne ja aiempi
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA
TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA Päivi Nurmi-Koikkalainen Johtava asiantuntija paivi.nurmi-koikkalainen@thl.fi @paivink VAMMAINEN VAI EI? 21.8.2018 Päivi Nurmi-Koikkalainen 2 TIETOA JA TIETOTARPEITA
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon 17.6.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia,
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.1.2016 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotPolut pois pitkäaikaiselta tuelta:
Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.3.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.5.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.8.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 22.6.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.10.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.9.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.11.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysongelmat yhteydessä pitkäkestoiseen toimeentulotuen saantiin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 41 2019 Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat yhteydessä pitkäkestoiseen toimeentulotuen saantiin Päälöydökset Yli kolmanneksella pitkään (10 12 kk vuoden aikana) toimeentulotukea
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotSyrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Marraskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotTURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotMalmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus
Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.
LisätiedotVieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen
Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.
LisätiedotSukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotVantaan hyvinvointikatsaus 2018
Vantaan hyvinvointikatsaus 218 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 on hyvinvointiraportointityönryhmän yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa laatima katsaus hyvinvoinnin ja toimintaympäristön kehityksestä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotLasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotJOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10
JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,
LisätiedotHukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus
Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotNuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Ohjaamoja on kaikkiaan noin 40 ja niissä työskentelee vähintään yhtenä päivänä viikossa yli 400 eri alojen ammattilaista. Vuonna 2016 Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotUusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen
Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKeski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle
Lisätiedot