KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Kansainvälisyys kuuluu kaikille totta vai tarua? seminaari Jyväskylässä Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

2 KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO -SELVITYS Jyväskylän yliopiston, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, CIMOn yhteistyönä tehtävä selvitys Tavoite: Käsitteiden määrittely mistä puhutaan? Aikaisempi tutkimus aiheesta mikä on nykytilanne? Seminaari ja sen anti selvitykselle.

3 KANSAINVÄLISTYMIS- MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Tasa-arvo Mahdollisuuksien tasaarvo Kansainvälistyminen Syrjäytyminen Polarisaatio Osallistuminen Esteettömyys Valikoituminen Liikkuvuus ja Kotikansainvälistyminen Interkulttuuriset kompetenssit Mitä tarkoittaa? Mikä on nykytilanne? Mitä tavoitellaan? Koulutuspolitiikka RAKENNE / TOIMINTA

4 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS Tasa-arvolaki (1986/609) on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kielletään syrjintä etnisillä perusteilla ja iän, kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden ja sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. (Ahtela, Bruun, Koskinen, Nummijärvi, Saloheimo 2006, 29)

5 TASA-ARVO Tasa-arvo yleisesti hyväksytty ja koulutuspolitiikassa usein mainittu silti tarkka määrittely vaikeaa Sen edellytykset ovat muuttuneet ajan myötä mitä se on ja miten se saavutetaan Miksi tasa-arvo tärkeää koulutuksessa? Miksi kouluttautuminen on tärkeää? Koulutus on voimavara yksilölle ja yhteiskunnalle. Koulutusmahdollisuudet yhteiskunnallisen jaon kohde Jako voi olla tasaista tai epätasaista (Ahonen 2003, 10-17; Nori 2011, 58; Välimaa 2011)

6 TASA-ARVO Vapaus ja tasa-arvo voidaan nähdä toisilleen ristiriitaisina samanaikaisesti ei voi toteutua täysi vapaus ja täysi tasa-arvoisuus. Negatiivinen vapaus yksilöllä oikeus toimia vapaasti vaikka se estäisi muita toteuttamasta omaa vapauttaan. Positiivinen vapaus jokainen yksilö saa osan valtion resursseista, joiden avulla voi tavoitella haluamaansa. (Ahonen 2003, 13-17)

7 TASA-ARVO Positiivinen vapaus koulutuksen alueella edellyttää että kaikki saavat yhtäläiset koulutusmahdollisuudet riippumatta esim. sosioekonomisista taustatekijöistä tai asuinalueesta. Jokainen vastaa siitä, miten mahdollisuutensa käyttävät. Radikaalimman käsityksen mukaan jokaiselle yksilölle tulee varmistaa tasa-arvoiset koulutustulokset näin varmistetaan että kaikki saavat tarvittavat tiedot ja taidot käyttöönsä. (Ahonen 2003, 14-17)

8 TAVOITE? TASA-ARVO Yksilön vapaus tavoitella haluamaansa? Tasa-arvoisesti jaetut resurssit (mahdollisuudet)? yksilö toimii kykyjensä ja preferenssiensä mukaan. Koulutustulosten tasa-arvo? - kaikille varmistetaan tietyn tärkeinä pidetyt tiedot ja taidot.

9 MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO Mukana myös poliittinen ulottuvuus Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista koulutuksen alueella edellyttää, koulutukseen hakeutumista estävät poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet poistetaan. Varmistettava että mahdollisuus kouluttautua todella toteutuu huomio kohdistettava resurssien tasapuoliseen jakamiseen. (Nori 2011)

10 TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET KORKEAKOULUTUKSESSA Korkekoulutuksen massoittuminen ja laajeneminen ei enää eliitin yksinoikeus opiskelijoiden heterogeenisuus. Vuonna 1960 yliopistossa oli opiskelijoita n , Vuonna 2011 opiskelijoita oli n Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita yhdeksän kertaa enemmän vuonna 2010 kuin vuonna Bolognan prosessissa korostetaan, että kaikilla tulee olla yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua korkeakoulutukseen Koulutus kuitenkin on vielä periytyvää. (Ursin ym. 2011; SVT 2011a; SVT 2011b; Tilastokeskus 2007; Myrskylä 2009; Välimaa 2011)

11 TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET KORKEAKOULUTUKSESSA Valikoituminen korkeakouluopiskelijaksi on monivaiheinen prosessi. Henkilön omat intressit, käsitys omista mahdollisuuksista itsevalikointi Henkilön kotitausta - kuinka paljon saa henkistä ja kulttuurista kannustusta ja taloudellista tukea. Vanhempien korkea koulutus asettaa tavoitteita myös lapsille. Valintakokeet (Nori 2011, 12,200)

12 TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET KORKEAKOULUTUKSESSA Akateemisista ja ei-akateemisista kodeista lähtöisin olevien nuorten mahdollisuudet päätyä yliopisto-opiskelijaksi. Odds ratio ryhmien väliset suhteelliset erot mahdollisuuksissa osallistua opintoihin (Kivinen, Hedman, Kaipainen 2012)

13 Ylioppilastutkinnon suorittaneet (19 ikävuoteen mennessä) Yliopisto-opintoihin osallistuminen (24 ikävuoteen mennessä) Yliopisto-opintoihin osallistumiserot kotitaustan mukaan syntyneiden ikäluokka Yotutkinnon suorittane et ikäluokast a (%) 12,7 Ylioppilai den Tyttö/poi kajakauma 56/44 7,8 Osallistunee t Ikäluokasta (%) 33/67 19,1 odds ratio akateemisten vs.ei akateemisten kotien jälkeläisille N 12,7 M 32,0 vuosi syntyneiden ikäluokka , /38 11, /48 10,8 N 9,7 M 32,0 vuosi syntyneiden ikäluokka , /41 16, /45 8,2 N 5,9 M 9,3 vuosi syntyneiden ikäluokka , /41 16, /45 6,5 N 6,4 M 7,5 vuosi syntyneiden ikäluokka , /42 17, /45 6,8 N 6,6 M 7,5 vuosi

14

15 TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET KORKEAKOULUTUKSESSA Suomessa kehitys ollut suuntaan, jossa vanhempien koulutuksen vaikutus on vähentynyt Silti erot akateemisten ja ei-akateemisten kotien jälkeläisten mahdollisuuksissa yli kuusinkertaiset erot. Erot enemmän nykyään koulutusalojen sisällä? Vuonna 2003 yliopistoon hyväksyttyjen vuotiaiden opiskelijoiden isällä korkea-asteen tutkinto tiedekunnittain: Oikeustiede 68 %, Kauppatiede 67 %, Tekniikka 66 %, Lääketiede 64 % - Farmasia 38 %, Eläinlääketiede 40 %, Teologia 47 %, Kasvatustiede 46 %. (Kivinen, Hedman, Kaipainen 2012; Nori 2011, 203)

16 KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUDET Kaikki koulutustasot - Mitä on kansainvälistyminen? Liikkuvuus, kotikansainvälistyminen? Miten rakenteellisesti tuotetaan mahdollisuuksia mitä tavoitellaan? Toiminta: Miten yksilö käyttää mahdollisuuksia hyödyksi? Motivaatio, osallistuminen Syrjäytyminen, polarisaatio, esteettömyys - miten tuetaan ihmisiä jotka ovat vaarassa syrjäytyä (kansainvälistymisestä)?

17 KOHTI TASA-ARVOISIA MAHDOLLISUUKSIA? Mitkä tekijät luovat mahdollisuuksia kansainvälistymiselle? Projektit, ohjelmat (CIMO) ulospäin suuntautuvat ja sisäiset Interkultuuriset kompetenssit kompetenssit muodostuvat viidestä eri ulottuvuudesta: Tiedot, taidot, arvot, asenteet ja kyvystä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. (Halinen 2011, 77.) Kielitaito, globaalikasvatus

18 Kielitaito INTERKULTTUURISIA KOMPETENSSEJA Valinnaisen A-kielen tarjonta Suomessa. Ristiintaulukointi tuntimäärien mukaan : 0t, 1-6t, 7-12t, 13-15t Kunnat jaoteltu kolmeen: Kaupunkimainen kunta (n= 70), taajamakunta (n= 73), kaupunkimainen kunta (n= 171). (p= 0.000) Alueittain: Pohjois-Suomi (n= 39), Länsi- ja Sisä- Suomi (n= 87), Lounais-Suomi (n= 52), Lappi (n= 20), Itä-Suomi (n= 49), Etelä-Suomi (n= 67). (p=0.290) N=314

19 Lääni Total Pohjois-Suomi Länsi-ja Sisä-Suomi Total 13-15t Lounais-Suomi Lappi t 1-6t Itä-Suomi t Etelä-Suomi

20

21 Takaisin alkuun Mistä puhumme? YHTEENVETOA Mitä on kansainvälistyminen? Mitä tasa-arvo, mitä mahdollisuuksien tasaarvo? Mikä on nykytila ja tavoitetila? Interkultuuristen kompetenssien opettaminen kaikille kansainvälistymisen mahdollisuuksia? Kansainvälinen kokemus kaikille liikkuvuutta ja/tai kotikansainvälistymistä?

22 LÄHTEET Ahonen, Sirkka (2003): Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Koulutuksellinen tasa-arvo Snellmanista tähän päivään. Tampere: Vastapaino. Ahtela Karoliina, Bruun Niklas, Koskinen Pirkko.K, Nummijärvi Anja, Saloheimo Jorma 2006: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Talentum. Helsinki. Halinen, Irmeli (2011): kompetenssiajattelu ja sen vaikutukset pedagogiikkaan. Julkaisussa: Jääskeläinen, Liisa & Repo Tarja (toim.) (2011): Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Opetushallitus. Ulkoasiainministeriö. Kopijyvä, Kuopio. Kivinen Osmo, Hedman Juha, Kaipainen Päivi 2012: Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Artikkeli julkaisussa: Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):5. Nori, Hanna (2011): Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eritieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011a. Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. Yliopistotutkinnon Suorittaneet 2011, Yliopistojen uudet opiskelijat ja opiskelijat yliopistoittain Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011b. Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus. Luettu Tasa-arvolaki / Viitattu Tilastokeskus 2007: Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. Viitattu Ursin Jani, Rautopuro Juhani. & Välimaa Jussi Opiskelijoiden syrjäytymisriski korkeakoulupoliittisessa keskustelussa. Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd, V-M. Värri (toim.) Korkeajännityksiä Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press, Välimaa Jussi Esitys On Cultural Impacts on Participation and Access to Higher Education). Esitys Conferenssissa: 3rd Annual Conference Social Inclusio in Educarion, Brisbane, Australia, Sep 8th 2011.

23 KIITOS!