TAUSTAA SIIKAJOEN TAUVON AALTOLANRANNAN RA- KENTAMISEEN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Vastaus eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntöön 2260/11/111/2010 TEKN 103 Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt Siikajoen kunnan teknisen lautakunnan ja viranhaltijan selvitystä Päivi Karp pi sen tekemän kantelun johdosta. Päivi Karppinen arvoste lee kantelukirjoituksessaan Siikajoen kunnan ja erityisesti kun nan rakennusval vonnan ja rakennustarkastaja Harry Sa naksenahon me nettelyä Aaltorannan tilan (RN:o 10:58) kol men vuokrapals tan rakennuksia koskevassa rakennus val vonta-asiassa. Kantelun mukaan vailla rakennuslupaa ol leita / olevia raken nuksia koskevien valvontatoimien täytäntöönpano ja lupakä sittely on kestänyt kohtuuttoman kauan. Kantelun mukaan valvonta-asiassa tehtyjä viranomaisratkai suja ja niihin liittyviä määräaikoja ei myöskään ole valvottu tai toimeenpantu vastaavalla tavalla ja yhdenvertaisesti kan telussa mainitun Veikkolan (RN:o 10:52) rakennusvalvon ta-asiaan verrattu na. Selvityspyyntökirjeessä todetaan, että eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain mukaan yli viisi vuotta vanhaa asiaa ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Yli viisi vuotta vanhoja tapahtumia koskevia tietoja sinänsä voidaan taus tatietoina ottaa huomioon myö hempien viranomaismenette lyjen lainmukaisuutta arvioi taessa. Teknisen lautakunnan tulee antaa selvityksensä asiassa viimeistään TAUSTAA SIIKAJOEN TAUVON AALTOLANRANNAN RA- KENTAMISEEN Nyt puheena olevalla Siikajoen kunnan Tauvon Aaltolanran nan alueen loma-asunto rakentamisella on pitkähkö historia. Aaltola (vanha RN:o 10:11) on yksi alueen vanhoista tilois ta, jolla on ollut pitkästi myös meren rantaa. Tilan omistajat Kaarlo Rehula ja poikansa Kaarlo Martti H. Rehula alkoivat vuokrata ja myydä ti lastaan palstoja loma-asuntotarkoitusta varten. Suurin osa 50 vuodeksi laadituista maanvuokrasopi muksista Aaltolan huvila-alueelle on tehty 1970-luvulla. Nyt puheena olevassa kantelussa mainitulle Aaltorannan tilalle RN:o 10:58 tuli Aal tolan tilan halkomisessa rasitteeksi kol me vuokrapalstaa: 1) Jukka Tapio Hyväri ja Kaija Inkeri Hy väri (1. vuokraaja v Kaarina ja Raimo Tuomaala, vuokraoikeus nyt Juha Mustosella), kaksi muuta vuokrattua palstaa ovat nykyään 2) Ernst Heikkilän kuolinpesä (pals tan 1. vuokrasopimus 1977) ja 3) Paavo Sippala (palstan 1. vuokraso pimus 1979). Rakennuslupia vuokrapalstoille on haettu ja myönnetty pääosin tilapäisin 5 vuotta voimassa ol lein raken nusluvin. Menettelytapaa perusteltiin tuolloin käynnistetyn rantakaavan laatimisella. Oulun lääninhallitus päätti lisääntyneen rantarakentamisen johdosta v asettaa koko Tauvon ranta-alueen raken nuskieltoon tekemällään rantakaavan laatimisen tarpeelli suuspäätöksellä.

2 Alueelle laadittiin ensimmäinen osayleis kaava, Siikajoen merenrannikon osayleiskaava v Tä mä kunnan hyväksymä osayleiskaava ei kuitenkaan oikeus vaikutuksettomana pois tanut rantakaavan tarpeellisuutta ei kä rakennuskieltoa alu eella. Aaltolan tilan (RN:o 10:11) maaomistajat Kaarlo Rehula ja poikansa Kaarlo Martti H. Rehula olivat käynnistäneet edel lä mainitun rantakaavan laatimisen alueelle, mutta kaavaa ei saatu valmiiksi maan omistajien eläessä. Rehuloiden kuo linpesä ei jatkanut kaa van laatimista. Rakentaminen pysäh tyi tilanteeseen, jossa Aaltolan tilasta oli vuokrattu parisen kymmentä neliön vuokrapalstaa. Vuokratuille tonteille oli määritelty pe ruskarttapohjalle likimääräinen si jainti. Palstat oli osoitettu vuokrasopimuksiin liitetyillä kartoil le riveihin. Palstojen koko poikkeaa kuitenkin kartalla huomattavasti vuokrasopimuk seen kirjatusta 2000 neliömetris tä. Tonttien leveys on yleen sä 30 metrin molemmin puolin, mutta myös 100 metriä le veitä tontteja on karttaan piirretty. Yleensä tontit ovat noin 60 metriä pitkiä, mutta myös lähes 100 metrin pituisia tont teja on. Vuokrasopimusten mukaan tonttien koot vaihtelevat m2:een. Myöhemmin kaavaa laadittaessa tonttikarttaa on muutettu ja tarkennettu. Aaltolan ti lan halkomisessa (toimitus tehty vuosina ) tontte ja on tarkennettu kiinnittämällä huomiota enemmän jo ra kennettuihin kokonaisuuksiin ja to delliseen tilanteeseen. SIIKAJOEN MERENRANNAN OSAYLEISKAAVA Siikajoen kunta aloitti jo v Siikajoen merenran nan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen viistoku vaa malla ranta-alueet. Tämän jälkeen päästiin selvittämään lähtökohtia, laadittiin kantatilaselvitys ja selvitettiin aloitusti lanteen rakentaminen. Rantayleiskaavan laadintapäätöksen Siikajoen kunnanval tuusto teki Siikajoen rantayleiskaavatyön yhteydessä selvitettiin luonto- ja maisema-asioiden ohella perusteellisesti olemassa ole vaa rakentamistilannetta ja rakennuskantaa. Selvityksessä ilmeni, että huomattava osa Aaltolan tilan vuokrapalstojen rakennuskannasta oli il man rakennuslupaa. Osa oli raken nettu aikanaan "oikeilla" rakennusluvilla, osa taas maan omistajan teettämää ranta kaavaa odotellessa tilapäisin ra kennusluvin. Alueella oli myös täysin ilman rakennuslupaa tehtyjä rakennuksia. Uuden osayleiskaavatyön pohjaksi teetätettiin uusi maasto kartta, joka saatiin käyt töön vuonna Uuden karttapoh jan perusteella voitiin paremmin määritellä myös Aaltolan rannan vuokrapalstojen rakennuskannat. Kaavaan merkittiin myös tontit suuntaa-an tavina. Tonteista ei ollut vielä kaavan laatimisen aikaankaan saatavilla tonttikarttaa eikä tontteja pääosin oltu merkitty maastoonkaan millään tavalla. Kaavan laatijan käytettävissä oli vain uuden maastokartan osoitus rakennusten sijoittumi sesta ja vanhat

3 epätarkat vuokrapals toja osoittaneet kartat sekä rantakaavan laadinnassa käytet ty tonttikartta. Siikajoen rantayleiskaavassa Aaltolan rantaa kohdeltiin sa malla tavalla kuin muitakin Siikajoen merenrantoja. Tilalle laskettiin osayleiskaavassa käytettyjen mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus. Mitoitettua rakennusoikeutta ti lalle tuli vähemmän kuin tilalta oli erotettu tai vuokrattu lo ma-asuntopalstoja. Laskennallista rantarakennusoikeutta läh dettiin osayleiskaavaluonnos ta laadittaessa osoittamaan Aaltolan tilan rakennuspaikoille seuraavin periaattein: 1. merkitään rakennuspaikoiksi lohkotut ja vuokratut loma-asuntopaikat, joilla oli voi massa olevat rakennusluvat 2. merkitään rakennuspaikoiksi lohkotut ja vuokratut loma-asuntopaikat, jotka on raken nettu ja soveltuvat tontin korkeuden puolesta rakentamiseen 3. merkitään rakennuspaikoiksi lohkotut ja vuokratut loma-asuntopaikat, joita ei ole ra kennettu, mutta jotka sovel tuvat tontin korkeuden puolesta rakentamiseen 4. merkitään kohtien 1-3 jälkeen jäljelle jäävä rakennusoi keus kantatilan sille osalle, jolla ei ole lohkottuja tontteja ei kä vuokrapalstoja sellaiselle alueelle, jolla maaston korkeus on riittävä 5.uutta rakentamista ei osoiteta rakentamiseen soveltumat to malle, liian alavalle alu eelle kantatilan eikä vuokrapalsto jen kohdalla. Kantatilan vuokraamat loma-asuntotontit todettiin rakentamistilanteesta riippumatta kantatilan vuokraajille luovutta miksi rakennusoikeuksiksi. Edellä kerrotuin periaattein osoi tettu tilalle tullut rakennusoi keus osoitettiin osayleiskaava luonnokseen v Luon nos asetettiin nähtäville ja tehty jen huomautusten ja lausuntojen pohjalta kaavaa tarkennet tiin myös Aaltolan rannan osalta. Seuraavaksi nähtäville asetetussa osayleiskaavaeh dotuksessa osa luonnoksessa esitetyistä rakennuspaikoista menetti rakennusoikeutensa ja osa luonnosvaiheessa ilman rakennusoikeutta jäänyt vuok rapalsta sai sen. Vaihtumises sa oli mukana erilaisia perus teita, osa mm. taloudellisia. Vastaavassa lupatilanteessa ol leita rakennuspaikkoja ver tailtiin nyt huomautusten johdosta myös rakennusten arvol la. Näin päädyttiin lopulliseen Siika joen rantayleiskaavaan. Aaltolan rannan tilalle saivat rakennusoikeuden kaikki voi massa olevan rakennusluvan oman neet rakennuspaikat ja osa vuokrapalstoista, jotka sijaitsivat rakentamiseen sovel tuvalla korkeudella meren pintaan näh den. Osayleiskaavas sa tontit on osoitettu muodoltaan erilai si na kuin vuokrasopi musten liitekartoissa osoittamalla ne pa remmin paikkoihin, joissa rakennuskanta todellisuudessa si jaitsi. Osa vuokra palstoista jäi ilman osayleiskaavaan osoi tettua rakennusoikeutta, vaikka vuokrapalsta olisi ollutkin riittävän korkea me ren pintaan nähden. Liian alaville raken nuspaikoille ei osoi tettu

4 rakennusoikeutta vaikka niillä oli ra kennuksiakin. Kos ka osayleiskaavalla ei pystytty osoitta maan vuokrapalstoihin nähden riittävästi rakennusoikeutta, alue merkittiin alueeksi, jolla lisärakentaminen tulee tutkia detaljikaavoituksella (ase makaava). Vasta detaljikaavalla voitaisiin päästä vuokraso pimusten mukaiseen rakentami sen määrään Aaltolan tilalla. Valituskierteen jälkeen Siikajoen rantayleiskaava sai lain- voiman Korkeimman hallin to-oikeuden päätöksellä Kaava tuli voimaan sa mana kesänä kunnan te kemällä päätöksellä. Siikajoen osayleiskaavan valmistuttua valmistui myös Aalto lan RN:o 10:11 tilan v aloitettu halkomistoimitus. Tou kokuussa 2004 valmis tuneessa halkomisessa muodostettiin mm. nyt puheena olevan kantelijan Päivi Karppisen omista ma Aaltorannan tila RN:o 10:58. Maanmittaustoimituksessa on huomioitu osaksi myös vanhoja vuokrapalstoja. Kiinteis tötoimituksen asiapa pereissa on mainittu, minkä tilan rasit teeksi kunkin vuokralai sen palstat tulivat. Halkomisessa syntyneet tilarajat ja Siika joen osayleiskaavaan aiemmin osoitetut rakennuspaikkoja osoittavien tonttien rajat eivät ole kaikilta osin yhtenevät. Esimerkiksi Aaltorannan RN:o 10:58 tilalle osoitettu, nyky ään Juha Mustosen hallinnoima vuokrapalsta sijoittuu osak si tilalle Aaltoranta ja osaksi tilalle RN:o 10:56. Halkomistoi mituksessa on määritelty, mille muodostetulle uudelle tilalle vuokrapalsta vuokrasopimuk sessa mainituin velvoittein ja oikeuksin tulee. Siikajoen ran tayleiskaavan osoittama tontin koko ja muoto eivät määritä rasitetta, vaan ne pohjautuvat vuokrasopimuksiin ja halko mistoimituksessa sovittuihin vuokrarasitteiden sijoitusratkai suihin. Rantayleiskaavan valmistumisen jälkeen rakennusvalvontaviranomaisella oli vihdoin perusteet ryhtyä kuulemaan maanomistajia ja vuokralaisia ja saattamaan rakennuslupa tilannetta oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiseen ti lanteeseen. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN SIIKAJOEN KUNNASSA Ennen varsinaista vastausta esitettyyn kanteluun on syytä todeta vielä rakennuslu paviranomaisena toimineen lauta kunnan historiaa lyhyesti. Siikajoen kunnassa on prosessin aikana tapahtunut muutoksia niin kuntien välisessä yhteis työssä kuin kuntaliitos tenkin myötä. Siikajoen rakennusvalvontaviranomainen ja sen alaiset rakennustarkastajat : Siikajoen rakennuslautakunta / rakennustarkas taja Kauko Tihinen, Siika joen kunta Siikajoen suojelu- ja valvontalautakunta / rakennustarkastaja Kauko Tihi nen, Siikajoen kunta, v:sta 1993 rakennustarkastaja Pentti Koutonen Pattijoen kunta

5 Pattijoen ja Siikajoen yhteinen ympäristölauta kunta, rakennustarkastaja Pentti Koutonen Pattijoen kunta Uuden Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan yhteinen ympäristölauta kunta / Siikajoki-jaosto ( ), rakennustarkastajat Rauno Portaankorva ja Henry Saartoala, rakennustarkasta ja Pentti Koutonen, kaik ki Raahen kaupunki Uuden Raahen kaupungin ja uuden Siikajoen kunnan yhteinen ympäris tölautakunta, Henry Saartoala ja Harry Sanaksenaho ja Pentti Koutonen Raahen kaupunki Uuden Siikajoen kunnan tekninen lautakunta, Harry Sanaksenaho, Pentti Koutonen ja Jyrki Määttä Raahen kau punki Siikajoen kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ollut 2000-luvulla kiihtyvässä muutoksessa. Koko ajan on lähes tytty tavoitteena pidettyä yhteistä koko Raahen seutukun nan rakennus- ja ympäris tönsuojelutoimea ja yhteisiä viran omaisia. Vuonna 2009 luottamuselinorganisaatiossa otettiin kuitenkin pari taka-as kelta, kun käyttöön otettiin Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan erilliset luottamuselimet. Siikajoen kunnan tekninen lautakunta on ollut rakennuslupaviranomainen vasta vuo den 2009 alusta ja voi vastata rakennusvalvontaviranomai sena vain tällä ajalla tapahtunei siin asioihin. Asian taustojen valottamiseksi tässä selvityk sessä on otettu esille asioita myös aiemmista vaiheista. SELITYSOSA Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntöön liittyen Sii kajoen tekninen lautakun ta toteaa, että rakennuslupaviran omainen on toiminut asias sa resurssiensa puitteissa ja joh donmukaisesti. Toimenpitei siin on ryhdytty sitä mukaa, kuin on kaavaprosessin valmis tuttua ollut edellytyksiä. Siikajoen kunnanhallitus on aika naan ( ) antanut vastauksen esitettyyn "toimenpide pyyntöön asiattoman, laittoman ja lu piin perustumattoman rakennuskannan poistamiseksi Aalto lan tilalta RN:o 10:11". Vastauksessa todettiin, että "asia ratkaistaan koko ranta yleiskaavan käsittelyn yhteydessä". Käytännössä tämä tar koitti tuolloin sitä, että rantayleiskaava tulee saada valmiiksi ja lainvoimaiseksi ennen kuin on edel lytyksiä tehdä lainmu kaisia, oikeita ja tasapuolisia päätök siä. Siikajoen rantayleiskaavan valmistuttua on rakennusvalvontaviranomainen ryhtynyt resurssiensa puitteissa toimenpitei siin saattaakseen raken tamisen alueella maankäyttö- ja ra kennuslain mukaiseen kuntoon. Tämä tarkoitti alueen ra kennusluvattomien raken nusten osalta lupien hakemista tai luvattomien rakennusten poistamista. Rakennusvalvontavi ranomainen aloitti kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edel lyttää luvattomia rakennuk sia sisältävien rakennuspaikkojen haltijoiden kuulemisen. Siikajoen tekninen lautakunta yhtyy rakennustarkastajan nä kemykseen, että

6 maankäyttö- ja ra kennuslain mukainen kuulemismenettely on monivaiheinen ja aikaa vievä proses si. Kantatilalta aikanaan huvilapalstan vuokranneilla on ra kennusten purkamisen sijaan myös oi keus hakea rakennus lupaa. Rakennuslupa edellyttää Aaltolanrannan alueella paikoilla, joilla ei ole osayleiskaavassa osoitettua rakennus oikeutta, poikkeamislupaa tai suunnitte lutarveratkaisua sen mukaan, sijoittuuko rakennuspaikka ranta-alueelle tai tausta-alueelle. Myös osayleiskaavassa osoitetun rakennusoikeustilanteen kannalta vuokralaisten ti lanteet ovat erilaiset. Kaikille vailla rakennuslupaa oleville rakennuksille tuli hakea luvat. Siikajoen teknisen lautakunnan näkemys on, että rakennus valvonta on toiminut vuokra-alueiden rakennuslupa-asioiden kuntoon saattami sessa maankäyttö- ja rakennuslain mukai sesti. Kuten rakennustarkastajan antamasta selvityksestä ja jo kantelijan kertomista vuokrapalstojensa haltijoiden toi menpiteistä voi todeta, on rakennuslupaviranomaisen toimil la ollut myös vaikutusta. Paavo Sippala ja Ernst Heikkilä ovat hakeneet rakennusvalvonnan kehotuksesta Poh jois-pohjanmaan ym päristökeskukselta poikkeamislupaa omilla vuokrapalstoil laan olleille rakennuksille. Poikkeamis lupa tarvittiin, koska oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ei paikoille oltu voitu osoittaa rakennusoikeutta tonttien liian alavan korkeuden (alle 1,5 metriä meren pinnasta) johdosta. Molempien hake muksiin tuli kielteinen päätös (annettu Dnro PPO-2007-L ). Kielteisen päätök sen jälkeen hakijat valittivat asiassaan vielä Oulun hallin to-oikeuteen, joka kui tenkin pysytti ympäristökeskuksen kiel teiset päätökset. Näistä hallinto-oikeuden päätöksistä ei va litettu enää. Tä män jälkeen vuodesta 2008 lähtien raken nustarkastajat ovat kerrotulla tavalla olleet yhteydessä vuok ra-alueiden haltijoi hin. Rakennusvalvontaviranomaisen roo lissa Siikajoen tek ninen lautakunta katsoo, että rakennustar kastajan menette ly asiassa annetuin suullisin ja kirjallisin ohjein ja kehotuksin on ollut oikea. Rakennustarkastajien harkinnassa on myös asiaa jouduttavina esittää lautakun nalle asiassa käytettä väksi teettämisuhkaa ja uhkasakkoa. Näistä keinoista on jo mainittu vuokralaisille, mutta ei ole nähnyt aiheelliseksi käyt tää näitä lautakunnalle annettuja järeimpiä keinoja. Kante lussa esitetyistä kuvauksista voi näh dä, että eri henkilöiden kohdalla eteneminen tapahtuu eri ta valla. Luvattoman ra kentamisen valvontatehtävä on moni vaiheinen ja vie oman aikansa. Siikajoen tekninen lautakunta katsoo, että edellä kerrottui hin Paavo Sippalan ja Ernst Heikkilän lupaprosesseihin nähden Juha ja Maarit Mustosen vuokrapalstalla tilanne on jo lähtökohtaisesti toi senlainen. Mustosten tontilla rakennus oikeus on osoitettu oikeusvaikutteisessa Siikajoen ranta yleiskaavassa. Sille on kaavamääräyksen mukaan kunnan rakennusvalvontaviran omaisella oikeus päättää loma-asunnon rakennusluvista maankäyttö- ja rakennuslain mukai sesti. Mikäli rakentami nen on osayleiskaavan mukaista ja hakemuksen mukaises sa rakentamisessa täyttyvät Maan käyttö- ja rakennuslain

7 mukaiset 17 luvun mukaiset yleiset vaatimukset rakennus paikkaan ja rakentamiseen nähden lu pa on myönnettävä. Mustoset ovat hakeneet vuoden 2010 alussa rakennuslu paa hankkeelleen ja se on myönnetty Siikajoen tekninen lautakunta toteaa vielä, että Aaltolan ran nan vuokralaiset ovat ai kanaan vuokranneet Aaltolan tilasta huvilapalstoja tietyin oi keuksin. Hallintaoikeus on siirretty huvila-asutuksen (lo ma-asumisen) tarpeisiin ja vuokraoikeu den haltijoilla on oi keus hakea rakennuslupaa hallitsemal leen alueelle. Kaikki nykyiset halotun Aaltolan osatilojen omistajat eivät halua nähdä tehtyjä vuokrasopimuksia kah den suuntaisina. Vuok raaja on vuokraa vastaan luovuttanut sopimuksen mukaan maa-alueen 50 vuodeksi määräalan sekä siihen liittyen eri näisiä oikeuksia kuten kulkuoikeuden rantaan, luvan käyttää tilan vesialuetta uintiin, pesuun, oles keluun sekä kalastuk seen kotitarvetta varten. Sopimuksen mukaan tie vuok ra-alueelle kulkee Aaltolan tilan pääraken nuksen läpi johta vaa tietä. Tämä tierasitus on tietoimituksessa siirretty myö hemmin uuteen paikkaan. Siikajoen tekninen lautakunta katsoo, että sen alaiset virka miehet ovat toimineet Aaltolanrannan rakentamisasiassa si ten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Edellä ker rotusta on nähtävissä, et tä tilanteet vaihtelevat tapauksit tain. Rakennusvalvonta on tehnyt tätä Tauvon alueen ra kennuslupien ajan tasalle saat tamista muiden töiden ohella. Lautakunta katsoo, että tässä asiassa on voitu antaa toimi joille tavanomaista enemmän aikaa, koska tilanne ei louk kaa kenenkään toisen etua eikä ole ollut muilta pois. Vuok rapalstojen muodostaminen on ol lut aikanaan maanomista jien tahto ja tavoitteena on ollut muodostaa alueelle suunni teltu määrä loma-asuntopaikko ja. Aaltolan tilan tilanne on muodostunut ongelmalliseksi nyttemmin vuokraajan ja vuokralaisten yhteisen tahdon puuttumisesta. Tonteille on rakennettu ilman rakennuslupia, tontteja tai niille tapahtuvia kulkuja ei ole määritelty yksiselit teisesti maastoon eikä kun nolla myöskään kartoille. Lautakunnan näkemyksen mu kaan tilanne on kärjistynyt, kun Aal tolan tilasta muodostettu jen uusien tilojen omistajat halua vat häätää pois vuokraso pimuksilla 50 vuodeksi palstansa vuokranneet jo nyt eikä vasta vuokrasopimusajan päättyes sä. Rakennusvalvonnan näkökulmasta rakennustarkastus ei ole lykännyt tehtyjä päätök siä tarpeettomasti. Luvattomien ra kennusten lupatilannetta on saatu kuntoon tai rakennuksia on poistettu rakennustar kastajan ilmoittamalla tavalla. Ra kennustarkastajilta on ky sytty asiassa kärsivällisyyttä. Vuok rapalstoille samoin kuin Aaltolan tilasta muodostetuille tiloil lekin voidaan jatkossakin hakea rakennuslupia. Lupia voi daan myös myöntää, jos hankkeet ovat maankäyttö- ja ra kennuslain mukaan myön nettävissä. Nyt kielteisen poikkea misluvan saaneillekin hankkeille tulleet kielteiset poikkeamislupapäätökset eivät tarkoita, etteikö tilanne saattaisi olla toinen erilaiselle hank keelle tai tilanteessa, että alueelle laa ditaan ranta-asema kaava. Aaltolan tilan aiempien omista jien tahtona oli laatia alueelle rantakaava (nyk. ranta-ase makaava), jossa vuokra-

8 palstoille olisi saatu mahdollisuudet lomarakentamiseen palstasuunnitelman tavalla. Kantelussa otetaan erityisesti esille (rakennusvalvontame nettelyä koskevat kohdat 3-5) Juha ja Maarit Mustosen ti lanne suhteessa muihin, jotka alueella ovat saaneet raken nusvalvonnalta kehotuksia lait taa asiansa kuntoon. Kuten edellä on jo kerrottu Mustosten kohdalla tilanne oli erilainen. Heille Siikajoen rantayleiskaa vassa on osoitettu lomaraken nuksen rakennusoikeus. Ky seiselle paikalle on mahdollista myöntää hakemuksesta ra kennuslupa. Lupahakemus on jä tetty tämän vuoden alussa, ja lupapäätös on tehty muotovirheen korjauksen jälkeen Tästä lupapäätöksestä tehtyyn kantelijan teke mään oikaisuvaatimukseen Siikajoen ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen ( 85). Lupahakemus tälle paikalle ei ole ollut vireillä kolmea vuotta kuten kantelussa väitetään. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että Siika joen rantayleiskaava on lain voi mainen ja myös Aaltolan ti lan vuokraajat ovat hyväksyneet sen ja samalla mm. tämän Juha ja Maarit Mustosen vuokra palstan loma-rakennuspai kan. Lopuksi lautakunta esittää näkemyksenään, että Aaltolan entisen kantatilan (RN:o 10:11) alueella tuottaa erityisiä hankaluuksia, kun kaikilla nykyisillä tonttien vuokraajilla ja vuokramiehillä ei ole puhevälejä eikä asioita pystytä aina hoitamaan kunnolla. Osa ha lotun tilan omistajista ei ole vie lä sopinut edes kulkemisesta yhteiselle rasitetielle sen jäl keen, kun kulkuoikeus vanhojen kulku-urien kautta lakkasi v päättyneessä tietoimituk sessa. Osa vuokralaisista kokee, että Aaltolan tilasta muo dostuneiden uusien tilojen jotkut omistajat yrittävät monin keinoin hankaloittaa ja vai keuttaa vuokralaistensa tilannetta. Käytetyillä keinoilla yrite tään "savustaa" vuokralaiset tonteil ta pois paljon ennen vuokra-ajan päättymistä. Tekn. joht. ehdotus: Annetaan eduskunnan oikeusasiamiehelle edellä kerrottu sel vi tys Päivi Karp pi sen kanteluun Siikajoen kunnan ja kun nan ra kennus valvon nan ja rakennustarkastajan menettelys tä Sii kajoen Aal toran nan RN:o 10:58 vuokrapalstojen raken nusten ra ken nusval von ta-asiassa. Päätös: Hyväksyttiin. Vesa Ojanperä oli paikalla asian esittelyn aikana.