KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta xx.xx Kaupunginhallitus xx.xx.2014 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 LOVIISAN KAUPUNKI KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA LOPPURAPORTTI

2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSTYÖN TAVOITTEET 5 3. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 6 KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET 6 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA 6 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET 10 KOULUKIINTEISTÖT 15 KOULUKULJETUKSET 18 OPETUSHENKILÖSTÖ JA -RESURSSIT 18 MUUT SELVITYKSET PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT JA OPPIMISYMPÄRISTÖ VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU 24 YLEISTÄ 24 VAIHTOEHDOT PERUSOPETUKSESSA 24 VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVAIKUTUSTEN LASKENTA 25 VAIHTOEHDOT LUKIOKOULUTUKSESSA TYÖRYHMÄN EHDOTUS 30 KOULUVERKON KEHITTÄMINEN PERUSOPETUKSESSA 30 KOULUVERKON KEHITTÄMINEN LUKIOKOULUTUKSESSA 32 MUUT KEHITTÄMISEHDOTUKSET 33 LÄHTEET 33 LIITTEET: - koulukortit, liite 1a - koulukortin selitykset, liite1b - vaihtoehtojen yksityiskohtaisemmat kustannusvaikutuslaskelmat, liite 2 ja 3

3 3 1. Johdanto Kouluverkon kehittämissuunnitelman väliraportti vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , 108. Väliraportissa määriteltiin kehittämistyön keskeiset tavoitteet sekä kouluverkon kehittämismallit lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteillä periaatteineen ja perusteluineen. Väliraportin jatkotyöstämistä varten sivistyslautakunta nimesi kokouksessaan , 14, uuden viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän. Selvitystyö oli tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin, että väliraportista työstetään lopullinen versio, jossa on huomioitu mm. meneillään olevien rakenneuudistusten ja kaupungin strategiatyössä tehtävien linjausten vaikutukset. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli päivittää koulujen kokoa ja oppilaskohtaisia kustannuksia koskevat tiedot. Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan , 56, antaa työryhmälle uuden aikataulun suunnitelman lopulliselle valmistumiselle. Päätöksen mukaan aikataulu oli seuraava: - kehittämissuunnitelman laadinta 3 12/ kehittämissuunnitelma valmis 4/ kehittämissuunnitelman esittely ennen päätöksentekoa 5 6/ kehittämissuunnitelman käsittely: lautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto 8 10/2014 Työryhmä totesi koko valmisteluprosessin eli vuoden 2013 ja kevään 2014 aikana, että valtakunnallisten rakenneuudistusten (mm. kuntarakenne- ja valtionosuusuudistukset) johtuvien muutosten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelurakenteisiin ei edelleenkään ole mahdollista kokonaisuudessaan arvioida tässä loppuraportissa. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille kokouksessaan Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin investointiohjelman vuoteen 2020 saakka. Kouluinvestointeja kaupunginvaltuusto päätti varata 20 miljoonaa euroa vuosille , kuitenkin niin että kaupunginvaltuusto päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutusjärjestyksestä kouluverkkoselvityksen valmistuttua. Kouluverkkoselvitystyön rinnalla on tehty seuraavat alueelliset ja paikalliset selvitykset, joiden lukuja ja vertailutietoja on osittain hyödynnetty tässä raportissa: - Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys - Loviisan toimitilaselvitys , Granlund Oy - Koskenkylän koulun hankesuunnitelma - Suomenkielisen koulukeskuksen, Generalshagens skolan ja Lovisanejdens högstadiumin tilaselvitykset. Loppuraportti pohjautuu lisäksi Opetushallituksen, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen, Kuntaliiton ja Loviisan kaupungin omiin tilastotietoihin ja -ennusteisiin. Kustannustarkastelussa on käytetty sekä opetushallituksen että kaupungin kustannustietoja. Asiakokonaisuudet, jotka on huomioitu loppuraportissa ja eri vaihtoehtojen tarkastelussa, ovat muun muassa: oppimisen ja opetuksen pedagogiset ja laadulliset edellytykset koulutuksen taloudellisuus peruskouluverkon laajuus ja alueellinen kattavuus koulujen maantieteelliset etäisyydet toisiinsa ja oppilaaksiottoalueet koulukuljetukset

4 4 esikoulujen sijoitus mahdollisesti vapautuviin koulukiinteistöihin liittyvät toimenpiteet lukiokoulutuksen kehittämisen vaihtoehtoiset mallit investoinnit. Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmä on laatinut tämän Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportin vuosille maaliskuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana. Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa vuonna 2013 ja viisi kertaa vuonna Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan puheenjohtaja Maria Grundström, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Päivi Melamies, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Otto Andersson, sivistyslautakunnan jäsen Thomas Rosenberg, sivistyslautakunnan jäsen Annu Jokela-Ylipiha, nuorisovaltuuston jäsen Alexander Eriksson, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, sivistyskeskuksen taloussuunnittelija Siv Mårtens, tilapäällikkö Antti Kinnunen ja sivistysjohtaja Thomas Grönholm. Työryhmässä sihteerinä on toiminut Siv Mårtens ja puheenjohtajana Thomas Grönholm. Työryhmä on kokouksessaan kuullut erityisasiantuntija Taina Peltosta. Ennen loppuraportin valmistumista tiedotettiin viikolla 17 sen käsittelyprosessista lehdistölle, luottamushenkilöille, rehtoreiden kautta koulujen opetushenkilöstölle, kaupungin kotisivujen kautta kuntalaisille ja Wilman kautta koteihin. Kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportti julkaistiin , jolloin pidettiin infotilaisuus opetushenkilöstölle ja muille osallisille, mm. koulujen henkilökunnalle, päättäjille ja kuntalaisille. a) koulujen henkilöstö 7.5. klo b) luottamushenkilöt ja kuntalaiset 7.5. klo Kuntalaisille annettiin mahdollisuus antaa palautetta ja esittää kysymyksiä loppuraportista seuraavasti: - avoin kysely kaupungin kotisivulla (ZEF) mahdollisuus lähettää kysymyksiä esim. yhteiseen s-postiosoitteeseen (kouluverkko@loviisa.fi). Kysymykset ja vastaukset julkaistiin kerran viikossa kaupungin kotisivuilla Lisäksi järjestettiin sekä että avoimet info- ja keskustelutilaisuudet, joissa käytiin läpi kyselyn vastaukset ja annettiin vastaukset s-postin kautta tulleisiin kysymyksiin. Poliittinen päätöksenteko tapahtui syksyllä 2014 seuraavissa päättävissä elimissä ja alla olevan aikataulun mukaisesti: - sivistyslautakunta syyskuu kaupunginhallitus lokakuu kaupunginvaltuusto marraskuu 2014

5 5 2. Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön loppuraportin avulla on tarkoitus antaa kaupungin päättäjille tietoja siitä, millaisia toimenpiteitä vaaditaan, että perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkko on laadullisesti hyvä sekä taloudellisesti tehokkaassa ja pedagogisesti toimivassa käytössä. Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportin keskeisenä tavoitteena on kehittää koulutusta ja kouluverkkoa niin, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan turvata hyvät ja ajanmukaiset työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, taloudellisesti ja tilankäytöllisesti mahdollisimman hyvin toimiva kouluverkkokokonaisuus. Tavoitteeksi asetetaan kouluverkon kehittäminen niin, että koulujen ja opetusryhmien koot antavat oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta, opetussuunnitelmaan perustuvaa sekä omien edellytystensä mukaista opetusta erityisopetus, oppilashuolto ja muut opetuksen tukipalvelut voidaan järjestää siten, että niiden laatu ja saatavuus on turvattu perusopetuksen kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan mahdollisuudet yhtenäiskoulutyyppisiin ratkaisuihin ja oppilaitosten virkarehtori-/johtajajärjestelyjen tarkoituksenmukaisiin toteuttamismalleihin kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan taloudellisuus ja tuottavuus, joka puoltaa suurempaa keskimääräistä yksikkökokoa, tilojen monikäyttöisyyttä ja korkeaa tilojen käyttöastetta siinä on huomioitu kaupungin maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa määritellyt kasvusuunnat ja -alueet mahdollistetaan varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kirjastojen, liikuntatoimen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen niin, että palveluverkoista syntyy kaupunkilaisten näkökulmasta ehyt palvelukokonaisuus se mukautuu joustavasti kaupungin väestö- ja asutusrakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä tukee alueen vetovoimaa ja imagoa se tukee Loviisan vahvuutta, eli kaksikielisyyttä, ja turvaa oppilaiden kielellisiä oikeuksia. Lukiokoulutuksen osalta keskeinen erillistavoite on sen turvaaminen osana kaupungin koulutuspalvelukokonaisuutta ja kehittäminen niin, että se lisää lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja luo edellytykset oppilasmäärien kasvulle.

6 6 3. Selvityksen lähtökohdat KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET Loviisan kaupunki on valtiohallinnon kuntarakennetyöryhmän ehdotuksen perusteella selvittämässä kahta vaihtoehtoista kuntaliitosmallia: Uusi Itä-Uudenmaan kunta, joka muodostaisi toteutuessaan noin asukkaan kunnan sekä Loviisan ja Lapinjärven muodostaman noin asukkaan kunnan. Molempien vaihtoehtojen osalta mahdolliset uudet kuntarakennemuutospäätökset tehtäneen alkukevään 2015 aikana. Loviisan kouluverkkoselvityksessä ehdotettaviin toimenpide-ehdotuksiin kuntarakenneuudistuksella tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia erityisesti toisen asteen koulutukseen, mutta myös perusopetuksen järjestämistä joudutaan arvioimaan uudella tavalla. Mikäli valmisteilla oleva valtionosuuslainsäädäntö, kuten yleisesti arvellaan, muuttaa opetustoimen rahoitusperiaatteita, heijastuu se suoraan koko koulutuksen kenttään. Siksi kaikissa niissä kehittämistoimissa, joita paikallisesti esitetään, on pyrittävä ennakoimaan mahdolliset edessä olevat muutokset. Toisaalta on erittäin vaikea ennakoida, miten muutokset konkreettisesti tulevat vaikuttamaan Loviisan kaupunkiin. Loviisan kaupungin strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesällä Strategiatyön linjaukset suuntaavat myös kouluverkon kehittämistyötä. Erityisesti kaupungin asuntopoliittinen ohjelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2013, määrittele kaupungin kasvusuunnat ja -alueet. KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Valtion säästöpäätökset Valtioneuvosto teki kevään 2012 kehysriihessä päätöksiä, jotka vaikuttavat kuntatalouteen sitä kiristävästi. Valtionosuuksia vähennetään alentamalla valtionosuusprosenttia asukaskohtaisesti tasasuuruisella määrällä. Vähennys tarkoittaa Loviisan kohdalla valtionosuusmenetyksiä 135 euroa/asukas, eli noin 2 miljoonaa euroa vuonna Muuttuvat valtionosuuksien jakoperiaatteet Hallitus on tarkentanut rakennepoliittista ohjelmaansa ja sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Koulutusta koskevia toimia on runsaasti. Esityksissä on satojen miljoonien eurojen edestä lisätehtäviä, vaikka rakennepoliittisen ohjelman tavoite on kestävyysvajeesta huolehtiminen. Osa esityksistä annetaan budjettilakeina eduskunnalle jo vuoden 2014 aikana. Muutokset, joilla todennäköisesti on vaikutusta myös Loviisan kaupungin toimintaan ja talouteen, ovat mm. esiopetuksen siirtäminen osaksi oppivelvollisuutta, oppivelvollisuusiän pidentäminen, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla jo vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus. Lisäksi perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetut valtionavustukset puolitetaan. Vähennys on 57 miljoonaa euroa. Rahoitusta koskevat hallituksen lakiesitykset annettaisiin syksyllä 2014 ja ne tulisivat voimaan Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017.

7 7 Edellä mainitut toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 alusta. Toimenpiteiden lopullista vaikutusta on vaikea ennakoida tässä vaiheessa, mutta todennäköisesti ne tulevat vaikuttamaan kaupungin taloutta kiristävästi. (Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote ja Kuntaliiton uutiskirje Opetus ja kulttuuri 3/2014). Loviisan kaupungin taloudellinen tilanne Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 kaupungin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelmaa sisältää sopeuttamistoimenpiteitä, joiden avulla taloutta tasapainotetaan jo vuoden 2014 aikana. Kaupungin kustannusrakennetta ja palvelutarvetta on vertailtu vastaavankokoisiin kuntiin, joissa vastaavanlainen ikäjakauma. Vertailun perusteella on arvioitu, että Loviisan tulisi vähentää kulujaan noin 5 7 miljoonaa euroa vuosina Täten kaupungin tulisi sopeuttaa toimintaansa noin 2 miljoonaa/vuosi, jotta pystytään vastaamaan vallitseviin ja tuleviin taloudellisiin haasteisiin. Talousarvion linjausten mukaisesti kaupungin tulee löytää pysyviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon tuottavuuden parantamiseksi ja kustannustason hillitsemiseksi. Väestöennusteen mukaan väestön ikääntyminen, joka Loviisassa on nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, tulee myös muuttamaan kunnan menorakenteita. Ennustettavissa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus, joka jo nyt on yli 50 %, kaupungin nettomenoista tulee edelleen kasvamaan. Kaupungin tulee siis varautua tähän muutokseen toiminnallaan, palveluverkollaan ja sekä taloudellaan. Koulutuskustannukset ja ryhmäkoot, perusopetus Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat Loviisassa valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vuoden 2012 kustannustietojen mukaan peruskoulun oppilaan opetus maksoi Loviisassa 887 euroa (10 %) enemmän kun vastaavaan kokoisissa kunnissa. Kun perusopetuksessa vuonna 2012 Loviisassa oli oppilasta, tämä merkitsi noin 1,3 miljoonan euron kustannuserää.

8 8 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Perusopetuksen kustannukset/oppilas Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Lähteet: Loviisan kaupungin tilinpäätökset ja Opetushallituksen raportti K05R6OS, josta on vähennetty pienten hankkeiden kustannukset. Kaikkien kuntien vuoden 2013 tieto on arvioitu korottamalla vuoden 2012 kustannuksia 2,6 %:lla. Luku perustuu kuntien vuoden 2013 alustaviin tilinpäätöstietoihin. Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia kouluittain vuosina Kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat pääsääntöisesti keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähes 200. Isoissa yksiköissä opetusryhmien muodostaminen tulee pääsääntöisesti taloudellisemmaksi.

9 9 Kaavio: Perusopetuksen koulukohtaiset kustannukset euroa per oppilas vuosina Lähde: Loviisan kaupunki. Kustannuksiin eivät sisälly koulukuljetuskustannukset eivätkä koulujen osuus sisäisesti jaettavista kustannuksista, kuten henkilöstö- ja taloushallinto. Perusopetuksen keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin Loviisassa vaikuttavat seuraavat tekijät: - alueellisesti laaja kouluverkko - kaksikielisyys - opetusryhmien koko - vuosiviikkotunnit/oppilas - koulunkäyntiavustajien määrä/oppilas - erityisen ja tehostetun tuen saavien oppilaiden määrä - koulukuljetukset - kiinteistöjen ylläpitokustannukset. Opetusryhmien koot Opetus- ja kulttuuriministeriön 2014 tehdyn tilaston mukaan yleisin luokkakoko vuonna 2013 vuosiluokilla 1 6 oli ryhmä, jossa opiskeli oppilasta (37 %) ja toiseksi yleisin luokkakoko oli oppilasta (35 %). Vastaavasti yleisin luokkakoko vuosiluokilla 7 9 oli oppilasta (44 %) ja toiseksi yleisin oppilasta (25 %). Opetusryhmien keskikoot olivat Loviisassa vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9 alla olevan, vuonna 2012 tehdyn vertailun mukaan pienet. Kouluikkuna Itä-Uusimaa Loviisa Vuosiluokat ,8 17,5 14,9 Vuosiluokat ,9 16,9 17,7 Taulukko: Perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot 2012 vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9. Lähteet: Kuntaliiton Kouluikkuna ja IU-selvitys. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 erot ryhmien keskikokojen kohdalla eivät ole niin merkittävät kuin alakouluissa. Kuitenkin myös yläkoulujen ryhmissä Loviisassa oli 0,2 oppilasta vähemmän kuin Kouluikkunan vertailukunnissa. Sitran vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan luokan koolla ja koulumenestyksellä ei ole suoranaista yhteyttä, kun vuonna 2004 (4 225 oppilaalle) tehdyn tutkimuksen mukaan oppilas opiskelee ryhmässä, jossa on oppilasta. Sen sijaan oppimistulokset huononivat, jos ryhmässä on vähemmän kuin 14 oppilasta tai enemmän kuin 28 oppilasta. (Lähde: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta, Sitran raportteja 75) Koulutuskustannukset, lukiokoulutus Lukiokoulutuksen vuotuiset käyttökustannukset olivat Loviisassa opiskelijaa kohden vuoden 2012 kustannustietojen mukaan noin euroa korkeammat/oppilas kuin vertailukunnissa keskimäärin. Kun oppilaskohtainen kustannus kuntatasolla oli vuonna 2012 keskimäärin euroa, Loviisassa opetus maksoi euroa. Oppilasmäärällä kerrottuna vuotuiseksi kustannuseroksi saadaan euroa. Korkeat oppilaskohtaiset kulut ovat kaikkien pienten lukioiden ongelma. Ylläpitääkseen palvelutasoaan lukiot ovat pakotettuja pitämään yllä mahdollisimman laajaa kurssitarjontaa.

10 10 Opetusta joudutaan antamaan hyvinkin pienille opetusryhmille, joka lisää kustannuksia voimakkaasti. Kouluinvestoinnit Loviisan kaupungin talousarviossa ja sen investointisuunnitelmassa on hyväksytty 20 miljoonaa euroa koulukohtaisiin investointihankkeisiin vuosina Kaupunginvaltuusto on samalla kuitenkin linjannut, että se päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutusjärjestyksestä kouluverkkoselvityksen valmistuttua. Loppuraportin eri vaihtoehtojen tarkasteluissa työryhmä on tuonut esille investointien toteutuksen sekä työryhmän näkemyksen siitä, miten ja millä aikavälillä investoinnit tulisi toteuttaa, jotta ne olisivat taloudellisesti kannattavia. VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET Väestö ikääntyy muuta maata nopeammin Loviisan kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Lasten ja nuorten osuus oli Loviisassa pienempi (n. 15 %) kuin Porvoon seudulla (n. 18 %), Uudellamaalla (n. 17 %) ja koko maassa (n. 16 %) keskimäärin. Alla olevassa kuviossa on esitetty Loviisan väestönkehitys vuosina sekä Tilastokeskuksen trendiennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa Loviisassa 943 asukkaalla (+6,1 %) vuosina , asukkaalla (11,3 %) vuosina ja asukkaalla (+15,7 %) vuosina Kuvio: Loviisan väestönkehitys , Tilastokeskuksen väestöennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite. Lähde: Tilastokeskus ja Loviisan kaupungin vuonna 2012 hyväksytty strategia.

11 11 Loviisan ikärakenne painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän 65 vuotta täyttäneeseen väestöön. Vuosina yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, eniten kasvaa vuotiaiden määrä. Alle 60-vuotiaiden määrä puolestaan vähenee kaikissa ikäryhmissä, eniten vähenee vuotiaiden määrä. Väestörakenteen muutos heikentää Loviisan huoltosuhdetta eli tulevaisuudessa työssäkäyvää väestöä kohti on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 29 % Loviisan väestöstä. Oppilastrendit, -määrät ja -ennusteet, vuosiluokat 0 9 Kaavio: Ruotsinkielisten oppilaiden määrät vuosina , vuosiluokat 0 9. Lähde: Loviisan kaupunki ja Väestörekisteri Yllä olevan kaavion perusteella on mahdollista todeta, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä vuosina laskee noin160 oppilaalla, eli noin 17 %. Vastaavasti alla olevan kaavion perusteella voidaan todeta, että suomenkielisten oppilaiden määrä vuosina vähenee noin 20 oppilaalla, eli noin 2 % Kaavio: Suomenkielisten oppilaiden määrät vuosina , vuosiluokat 0 9. Lähde: Loviisan kaupunki ja Väestörekisteri Alla olevan kaavion mukaan oppilasmäärät laskevat vuodesta 2006 vuoteen 2018 vuosiluokilla 0 9 noin 180 oppilaalla, eli 10 %.

12 12 Kaavio: Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden määrät vuosina , vuosiluokat 0 9. Lähde: Loviisan kaupunki ja Väestörekisteri Oppilasmäärät , ennuste Lukuvuosi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä Taulukko: Oppilasennuste , alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet, maaliskuu 2014, jotka perustuvat Väestörekisteristä saatuihin tietoihin. Oppilasennusteessa ei ole huomioitu huoltajien lähikouluvalintaa, jos se poikkeaa väestörekisterin mukaisesta oppilaan äidinkielestä. Tarkasteltaessa perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 oppilasennustetta vuosina voidaan todeta, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä vähenee noin 40 oppilaalla vuoteen Suomenkielisellä puolella oppilasmäärä nousee ennusteen mukaan noin 40 oppilaalla vuoteen Ennusteen mukaan Loviisan oppilasmäärä pysyy siis muuttumattomana vuoteen 2019, mutta tässä on huomioitava vuonna 2006 tehty ennuste ja että sen toteuma vuonna 2012 oli 3 % ennustetta pienempi. Jos tämä trendi toteutuu samassa laajuudessa vuoteen 2019 mennessä, niin Loviisan oppilasmäärä vuosiluokilla 1 6 vähenee 30 oppilaalla. Ennustetta tarkasteltaessa on myös syytä huomioida, että monet kaksikielisten perheiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta arviolta keskimäärin noin 5 % huoltajista valitsee lapselleen ruotsinkielisen koulun. Vaihteluväli kouluittain on suuri (0 20 %). Kyseessä olevassa valinnassa esiintyy kuitenkin suuria koulukohtaisia eroja. Arvio perustuu vuonna 2006 tehtyyn Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitykseen ja sen ennusteisiin ja toteutuneisiin oppilasmääriin.

13 13 Kaavio: Oppilasennuste , alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet, maaliskuu 2014 Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä arvioitiin, että lukuvuonna suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Vuoden 2006 raportin oppilasennusteita ja toteutumia lukuvuodelle vertaillaan seuraavassa taulukossa. Ennuste Toteutunut Erotus Suomenkieliset vuosiluokat Ruotsinkieliset vuosiluokat Yhteensä Taulukko: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän (72 oppilasta, noin 9 %), kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta suurempi (31 oppilasta, noin 4 %). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten perheiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun. Huomionarvoista ja valitettavaa on kuitenkin, että vuonna 2006 ennustettu oppilasmäärä (1 524 oppilasta) väheni noin 40 oppilaalla, eli noin 3 %.

14 14 Opiskelijatrendit, -määrät ja -ennusteet, lukiokoulutus Kaavio: Myllyharjun lukion opiskelijamäärä vuosina Lähde: Loviisan kaupunki Kaavion perusteella voidaan todeta, että Myllyharjun lukion opiskelijamäärät ovat laskeneet noin 10 opiskelijalla vuosien 2006 ja 2013 välillä. Tulevien opiskelijoiden lukumäärää on vaikea arvioida tarkkaan, mutta ennusteen perustana on käytetty oletusta, että 35 % 9. vuosiluokan oppilaista valitsee lukion. Arvio perustuu edellisvuosien lukiohalukkuuteen ja sen keskiarvoon. Kaavio: Lovisa Gymnasiumin opiskelijamäärä vuosina Lähde: Loviisan kaupunki Kaavion perusteella voidaan todeta, että Lovisa Gymnasiumin opiskelijamäärät ovat laskeneet noin 20 opiskelijalla vuosien 2006 ja 2013 välillä. Tulevien opiskelijoiden lukumäärää on vaikea arvioida tarkkaan, mutta ennusteen perustana on käytetty oletusta, että 45 % 9. vuosiluokan oppilaista valitsee lukion. Arvio perustuu edellisvuosien lukiohalukkuuteen ja sen keskiarvoon.

15 15 Kaavio: Loviisan lukioiden opiskelijamäärä vuosina Lähde: Loviisan kaupunki Yllä olevan kaavion perusteella on mahdollista todeta, että lukiolaisten määrä Loviisassa laskee. Vuodesta 2006 vuoteen 2018 lukiota käyviä tulee olemaan 30 opiskelijaa vähemmän, eli 12 vuoden aikana vähennystä on noin14 %. KOULUKIINTEISTÖT Suomen kuntien hallinnassa oleva kiinteistökanta on keskimäärin melko vanhaa ja kulunutta. Ylläpidettävää pinta-alaa on myös useimmiten liikaa, mikä tekee kuntien rajallisten ylläpitoresurssien kohdistamisesta hankalaa. Kiinteistökannan tehostaminen ja/tai karsiminen olisi yksi keskeinen keino, mutta sen pitäisi tapahtua hallitusti palvelutason siitä kärsimättä. Kiinteistökulut ovat kuitenkin vain noin 20 % kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun 80 %:iin. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestönkasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla voi johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa.

16 16 Loviisan kiinteistöjen ylläpitokustannukset kouluittain Kuva: Loviisan koulujen ylläpitokulujen suhde oppilasmäärään. Lähde: Loviisan toimitilaselvitys, Granlund Oy. Huom! Kirkonkylän koulun ja Tesjoen koulun suuria oppilaskohtaisia ylläpitokuluja selittää osaltaan vuoden 2012 aikana tehdyt laajat korjaukset. Kuvan perusteella voidaan todeta, että mitä enemmän oppilaita kouluissa yksikössä on, sitä vähemmän on myös neliöitä oppilasta kohden ja näin ollen oppilaskohtaiset ylläpitokulutkin ovat pienemmät. Kuvasta voidaan huomata, kuinka oppilasmäärän pienentyessä oppilaskohtaiset ylläpitokulut kasvavat ja vaihtelevat huomattavasti enemmän yksiköiden välillä kuin oppilasmäärältään suuremmissa kouluissa. Loviisan koulukiinteistöjen oppilaskohtainen tilankäyttö Kuva : Oppilaskohtainen tilankäyttö itäisen Uudenmaan kunnissa. Lähde: Loviisan toimitilaselvitys, Granlund Oy Loviisan kouluverkko on vertailuaineiston tehottomimpia tilankäytön suhteen. Loviisan kouluissa on keskimäärin yli 20 bruttoneliömetriä oppilasta kohden. Loviisan kouluverkossa

17 17 on noin seitsemän bruttoneliömetriä enemmän jokaista oppilasta kohden, kun Loviisan tilankäyttöä verrataan koulukiinteistöjen suunnittelussa käytettyihin ohjearvoihin. Loviisan kiinteistöjen ylläpitokustannukset/oppilas Kuva : Oppilaskohtaiset ylläpitokulut itäisen Uudenmaan kunnissa. Lähde: Loviisan toimitilaselvitys, Granlund Oy Loviisassa ylläpitokulut oppilasta kohden olivat korkeat, euroa vuonna Loviisassa kuluu rahaa kiinteistöjen ylläpitoon lähes 400 euroa enemmän jokaista oppilasta kohti kuin itäisen Uudenmaan aineistossa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että ylläpitokulut vuonna 2012 olivat noin euroa korkeammat/vuosi kuin vertailuaineiston kunnissa. Oppilaskohtainen tilankäyttö kouluittain Kuva : Oppilaskohtainen tilankäyttö kouluittain. Lähde: Loviisan toimitilaselvitys, Granlund Oy

18 18 Loviisan koulujen tilankäytön tarkastelusta käy ilmi, että tilankäytön tehokkuudessa on suuria eroja eri yksiköiden välillä. Esimerkiksi Teutjärven koulussa on yli 35 bruttoneliömetriä oppilasta kohden. Voidaankin todeta, että lähes kaikissa Loviisan kouluissa olisi tiivistämisen varaa, jos tavoitetaso olisi noin 15 bruttoneliömetriä per oppilas. KOULUKULJETUKSET Kuntaliiton Kouluikkunavertailussa, jossa on mukana 59 erikokoista kuntaa, alle asukkaan kunnissa kuljetuksiin käytettiin 497 euroa/oppilas vuonna Loviisan vastaava luku oli 720 euroa/oppilas. Vertailun mukaan kunnan pieni asukasmäärä on yhteydessä harvempaan asutukseen, jolloin myös koulumatkojen pituudet pääsääntöisesti kasvavat. Pienissä kunnissa lisäksi julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin suuremmissa kunnissa. Kaikissa vertailukunnissa koulukuljetuksiin käytettiin keskimäärin 319 euroa/oppilas, joka on 7,4 % enemmän kuin vuonna Tarkasteltaessa perusopetuksen kustannusrakennetta toiminnoittain samassa Kuntaliiton vertailukannassa, niin kuljetusten osuus perusopetuksen kustannuksista oli 3,7 %, kun Loviisan vastaava luku oli 6,8 %. Yhdistymissopimuksessa Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään muuttuessa uudeksi kunnaksi ( ) on todettu seuraavaa: 3. Palvelutavoitteet ja palveluiden järjestämisen periaatteet 3.2 Yleiset palvelutavoitteet. Palveluiden järjestämiseen vaikutetaan myös tieyhteyksiä parantamalla ja joukkoliikenteen käytön tehostamisella sekä teknologian hyödyntämisellä. Joukkoliikenteen käyttö laskisi oppilaskuljetusten kustannuksia, mutta joukkoliikenne on uuden kunnan aikana supistunut ja sen tilalla on koulukuljetusten järjestämistä varten jouduttu hankkimaan tilausliikennettä ja taksivuoroja sen sijaan että joukkoliikenteen käyttöä olisi voitu tehostaa. Kouluverkkoselvitykseen laadituissa kuljetuslaskelmissa on kuitenkin huomioitu joukkoliikenteen mukaisia kustannuksia, koska ilmeinen tarve joukkoliikenteen reittitarkistuksiin ja niiden uudelleenjärjestämiseen tai lisäämiseen on olemassa. OPETUSHENKILÖSTÖ JA -RESURSSIT Vuosiviikkotunnit/oppilas Kuntaliiton kokoamassa Kouluikkuna-vertailussa vuodelta 2012 on vertailtu kuntien antamaa opetusresurssia vuosiviikkotunteina/oppilas. Vertailun mukaan Loviisan kaupungin perusopetuksessa annetaan perusopetusta 2,4 vuosiviikkotuntia/oppilas. Luku sisältää erityisopetuksen, joustavan perusopetuksen sekä valmistavan opetuksen. Vertailuaineistossa alle asukkaan kunnissa vastaava luku oli 2,01 vuosiviikkotuntia ja koko vertailukannan keskiarvo oli 1,91 vuosiviikkotuntia. Loviisan vuosiviikkotunti/ oppilas on vertailun korkein. Koulunkäyntiavustajaresurssi/oppilas Koulunkäyntiavustajaresursseista on myös kerätty tietoa vuoden 2012 tilanteen mukaan. Tiedot on kerätty henkilötyövuosina ja mukaan on luettu sekä vakituisessa että määräaikai-

19 19 sessa työsuhteessa olevat avustajat. Loviisassa oli yhtä avustajaa kohden 41 oppilasta vuonna 2012, kun vastaava luku alle asukkaan kunnissa oli 49 oppilasta/avustaja. Kaikissa vertailukunnissa oli keskimäärin 60 oppilasta/ avustaja vuonna Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta Kouluikkunassa mukana olleilta kunnilta kerättiin tiedot erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevista oppilaista ja laskettiin näiden oppilaiden suhteellinen osuus koko oppilasmäärästä vuonna Vuonna 2012 vertailukunnissa sai erityistä tukea keskimäärin 8,3 % oppilaista. Loviisassa erityisen tuen piirissä oli 10,2 % oppilaista. Tehostettua tukea annettiin keskimäärin 5 %:lle oppilaista ja Loviisassa vastaava luku oli 4,6 %. Edellä mainitut opetusresurssit, koulunkäyntiavustajaresurssit ja oppimisen ja koulunkäynnin tuet selittävät myös omalta osaltaan sen, että Loviisan kustannukset oppilasta kohden olivat Loviisassa valtakunnallisesti korkealla tasolla vuonna Peruskoulun oppilaan opetus maksoi Loviisassa 9,8 % enemmän kun vastaavaan kokoisissa kunnissa. Loviisa maksoi siis 1,2 miljoonaa euroa enemmän perusopetuksestaan kuin vastaavan kokoinen kunta. Oppilas- ja opiskelijahuolto, eli opiskeluhuolto, lähtien Resurssi/ oppilas oppilas/koulunkäyntiavustaja oppilas/ kuraattori oppilas/ psykologi oppilas/kouluterveydenhoitaja Askola Porvoo Sipoo Loviisa Kuva: Vertailutietoja IU- selvityksestä oppilas- ja opiskelijahuollon resursseista vuonna Jos Loviisa jatkossa supistaisi kouluverkkoaan, se mahdollistaisi mm. sen että esimerkiksi koulukuraattorit ja koulupsykologit voisivat toimia ja palvella yksiköitä enemmän ja tehokkaammin. Tällä hetkellä osa kuraattoreiden ja psykologien työajasta kuluu siihen, että he siirtyvät työpäivän aikana koulusta toiseen. MUUT SELVITYKSET Itä-Uudenmaan kuntarakenneselvitys Syksyllä 2013 käynnistyi Itä-Uudenmaan kuntien kuntayhdistymisselvitys. Selvitykseen osallistuivat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Keväällä 2014 valmistui selvityksen väliraportti, joka käsiteltiin jokaisen kunnan valtuustossa. Kuntien viranhaltijat keräsivät syksyn 2013 aikana toimialakohtaisissa työryhmissä tietoja toiminnasta ja taloudesta. Kevään 2014 aikana työryhmät laativat toimialakohtaiset osiot yhteiseen väliraporttiin. Sivistyksen toimialakohtainen työryhmä keräsi tietoja mm. perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Tiedot kerättiin vuodelta Tässä loppuraportissa on osittain hyödynnetty sitä vertailumateriaalia, jota saatiin työryhmän työskentelyn avulla.

20 20 Loviisan toimitilaselvitys , Granlund Oy Loviisan kaupungin toimitilaselvitys laadittiin talvella itäisen Uudenmaan kuntien ja kaupunkien yhdistymisselvitystä varten. Selvityksen laati Granlund Oy yhteistyössä kaupungin kanssa. Selvityksessä analysoitiin Loviisan kaupungin kiinteistöt ja palvelut erityisesti koulujen ja päiväkotien osalta. Alla oleva teksti perustuu Granlundin Oy:n selvitykseen. Selvityksen tavoitteena oli luoda Loviisan kaupungille vaihtoehtoisia perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkorakenteita nykyisen toiminnan säästöpotentiaalin selvittämiseksi. Tässä loppuraportissa on osittain käytetty koulukiinteistöihin liittyviä vertailutietoja, joita ko. toimitilaselvityksen kautta saatiin. Pääasiassa vertailutiedot liittyvät koulukiinteistöjen ylläpitokustannuksiin ja koulukiinteistöjen oppilaskohtaiseen tilankäyttöön. Toimitilaselvityksessä tuotiin esille kolme vaihtoehtoista kehittämismallia, joiden avulla kouluverkkoon tehtäisiin muutoksia kiinteistöjä vähentämällä, oppilasryhmien kokoja suurentamalla ja uusiin kouluihin investoimalla. Mallit olivat seuraavat: väljä malli, välimalli ja tiivis malli. Väljä malli Väljässä mallissa olisi kaksi yläkoulua: kuusi alakoulua: Loviisan keskusta 7 9, joka on 5-sarjainen (suomi) Loviisan keskusta 7 9, joka on 5-sarjainen (ruotsi) Koskenkylä 1 6, joka on 1-sarjainen (suomi) Ruotsinpyhtää 1 6, joka 1-sarjainen (suomi) Loviisan keskusta 1 6, joka 3-sarjainen (suomi) Liljendal 1 6, joka 1-sarjainen (ruotsi) Koskenkylä 1 6, joka 1-sarjainen (ruotsi) Loviisan keskusta 1 6, joka 3-sarjainen (ruotsi) Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 16,1 ja yläkoulun osalta 16,7 oppilasta. Jos siirryttäisiin väljään malliin, Loviisan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät Granlund Oy:n mukaan nykyisistä yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa ja huonealaa tarvittaisiin noin m 2 vähemmän. Välimalli Välimallissa olisi kaksi yläkoulua: neljä alakoulua: Loviisan keskusta 7 9, joka on 4-sarjainen (suomi) Loviisan keskusta 7 9, joka on 4-sarjainen (ruotsi) Koskenkylä 1 6, joka on 1-sarjainen (suomi) Loviisan keskusta 1 6, joka on 3-sarjainen (suomi)

21 21 Koskenkylä 1 6, joka on 2-sarjainen (ruotsi) Loviisan keskusta 1 6, joka on 2-sarjainen (ruotsi) Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 20,1 ja yläkoulun osalta 20,9 oppilasta. Jos siirryttäisiin välimalliin, Loviisan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät Granlund Oy:n mukaan nykyisistä yhteensä 4 miljoonaa euroa vuodessa ja huonealaa tarvittaisiin noin m 2 vähemmän. Tiivis malli Tiiviissä mallissa haluttiin etsiä teoreettisesti mahdollinen palveluverkon maksimaalinen säästöpotentiaali. Tiiviissä mallissa olisi kaksi yhtenäiskoulua: Loviisan keskusta 1 9, joka on 4-sarjainen (suomi) Loviisan keskusta 1 9, joka on 4-sarjainen (ruotsi) Tiiviissä mallissa on lähdetty yhdestä suomenkielisestä ja yhdestä ruotsinkielisestä yhtenäiskoulusta, jotka ovat molemmat 4-sarjaisia. Yksiköt (alakoulut ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta. Laskennalliset opetusryhmäkoot alakoulun osalta ovat 20,1 ja yläkoulun osalta 20,9 oppilasta. Jos siirryttäisiin tiiviiseen malliin, Loviisan ylläpidon ja toiminnan kustannukset pienenisivät Granlund Oy:n mukaan nykyisistä yhteensä 6,2 miljoonaa euroa vuodessa ja huonealaa tarvittaisiin noin m 2 vähemmän.

22 22 4. Perusopetuksen laatukriteerit ja oppimisympäristö Opetusministeriö laati vuonna 2009 perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Myös Valtioneuvoston joulukuussa 2011hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) sisältää mm. perusopetuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat. Näistä laatukriteereistä, ministeriön kehittämissuunnitelmasta ja niiden lähtökohdista, sekä perusopetuslakiin 628/1998 viitaten, tulee huomioida alla olevat seikat liittyen kouluverkon kehittämiseen, koulun toimintaympäristöön sen kehittämiseen ja toiminnan arviointiin: opetussuunnitelman toteuttaminen oppimisympäristön turvallisuus ja koulumatkat fyysinen oppimisympäristö oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki osallisuus ja vaikuttaminen kodin ja koulun välinen yhteistyö opetus ja opetusjärjestelyt, eli opetushenkilöstön kollegiaalinen tuki, pätevä opetushenkilö sekä turvallinen opetus riittävät opetusresurssit ja ammattitaitoa tukevat, ajanmukaiset opetustilat ja -menetelmät koulut toimivat yhteisöjen muinakin esteettöminä tapaamispaikkoina ja tiloja hyödynnetään monipuolisesti. Opetushallitus on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppimisympäristön ja sen keskeiset sisällöt, jotka ovat seuraavat: Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tar-

23 23 joamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Tämän loppuraportin eri kouluverkon kehittämisvaihtoehdoissa sekä työryhmän ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota edellä mainittuihin ministeriön linjauksiin ja opetushallituksen määritelmiin oppimisympäristöstä.

24 24 5. Vaihtoehtojen tarkastelu YLEISTÄ Mikäli perusopetuksen kouluverkko pysyy nykyisellään, kuntatalouden ja palvelustrategian näkökulmasta voidaan arvioida, että kaupungin investointi- ja ylläpitokustannukset pysyvät korkeina laajan kouluverkon kalusto- ja opetusvälinehankinnat tulevat kalliiksi opetusryhmien kokoja, joilla on suurin taloudellinen vaikutus koulutuskustannuksiin, on vaikeaa suurentaa pienissä kouluyksiköissä koulukiinteistöjen ajanmukainen varustaminen ja kehittäminen monialaisina kunnallisina palvelupisteinä vaikeutuu, kun taloudellisia voimavaroja ei voida kohdentaa tehokkaasti palveluverkon kehittäminen niin, että siinä huomioidaan kaupungin valitsemat alueelliset painopistealueet ja kasvusuunnat, saattaa vaikeutua opetuksen ja oppimisen näkökulmasta pienissä kouluissa ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen laajuudelle asetetaan enemmän haasteita kuin isommissa yksiköissä suppeampi kouluverkko mahdollistaa laajaa oppilaitosverkkoa paremmin koulujen varustamisen niin, että ne tukevat opetusta ja opetussuunnitelman toteuttamista opiskeluhuolto ja oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimet ovat tehokkaammin järjestettävissä, jos koulujen määrää vähennetään suuret kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta johtajuusjärjestelmät, jotka edellyttävät nykyisin yhä laajempaa hallinnollista osaamista, ovat tehokkaammin järjestettävissä suurissa kouluyksiköissä. VAIHTOEHDOT PERUSOPETUKSESSA Loppuraportin pohjaksi ja arvioimiseksi työryhmä on valinnut kolme (3) vaihtoehtoista mallia kouluverkon kehittämiseen verrattuna nykytilanteeseen. Eri kehittämisvaihtoehtojen tarkastelussa on kiinnitetty huomiota seuraaviin asiakokonaisuuksiin: opetuksen ja oppimisen laadulliset tekijät oppimisympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) kouluverkon muutokset ja niiden taloudelliset muutokset pidemmällä aikavälillä sisältäen henkilöstökustannukset, ylläpitokustannukset, koulukuljetukset ja investoinnit. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lähtökohtana on alueellisesti kattava kouluverkko, joka tietoisesti poikkeaa kansallisista keskittämispyrkimyksistä. Toisessa vaihtoehdossa, pyritään välttämään laajoja investointeja ja kouluverkkoa muokataan vaiheittain. Kolmas vaihtoehto, jossa myös muokataan kouluverkkoa vaiheittain, sisältää ehdotuksia kouluinvestointien toteutusjärjestyksestä.

25 25 VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVAIKUTUSTEN LASKENTA Kustannuslaskelmat on kaikissa vaihtoehdoissa laadittu varovaisesti ja niissä on huomioitu seuraavat asiat: - henkilöstökustannuslaskelmissa on huomioitu ne henkilöt, jotka saavuttavat eläkeiän, joten irtisanomisia ei ole tarkoitus toteuttaa - jos koulu lakkautetaan, niin kiinteistöstä pyritään luopumaan. Myyntituottoa ei ole huomioitu. - kiinteistöhuoltajien mahdollista vähentämistä ei ole huomioitu. Kustannusmuutosten vertailu on tehty perustuen vuoden 2013 tilipäätöstietoihin. Henkilöstömenot Laskelmissa on huomioitu että eläköitymisten myötä auki tulevia virkoja ei täytetä, ja sekä määräaikaisesti täytetyt virat että tehtävät on laskettu lakkautettaviksi. Irtisanomisia ei ole tarkoitus toteuttaa, vaan luonnollisen poistuman kautta vapautuvat virat täytetään sisäisesti. Esimerkiksi alakoulun opettajan irtisanoutuessaan paikka täytetään sisäisellä siirrolla. On myös mahdollista, että henkilöstöä siirretään koulusta toiseen sinne missä on enemmän tarvetta. Siivous Siivouskustannukset kasvavat niissä kouluissa, joihin oppilaat siirtyvät. Tämä on huomioitu laskelmissa. Kuljetukset Kuljetuskustannukset perustuvat lukuvuosien ja oppilasmääriin ja hintoihin. Kiinteistöt Kiinteistökustannusten säästö on laskettu seuraavalla tavalla: jos kiinteistö jää kaupungille, säästö on 80 % kunnossapitokustannuksista, 40 % lämmityksestä ja sähköstä ja 100 % muista kiinteistökustannuksista. Laskelmissa ei ole huomioitu kiinteistöjen mahdollisia purkamiskustannuksia eikä kiinteistön jäännösarvon poistoa. Molemmat vaikuttavat kunnan taloudelliseen tulokseen kertaluontoisena eränä. Kiinteistökustannusten säästöissä ei ole huomioitu vaikutuksia kiinteistö- ja aluehoidon henkilöstökustannuksiin. Tilapalvelun ja kunnossapidon palveluiden järjestäminen ja henkilöstön vähentäminen riippuu siitä, kuinka monessa kiinteistössä toiminta loppuu ja kuinka moni kiinteistö myydään tarpeettomana. Laskelmissa ei tässä vaiheessa ole huomioitu investointikustannuksia eikä investointien takaisinmaksuaikaa. Granlund Oy:n toimitilaselvitys sisältää tästä esimerkkilaskelmia. NYKYTILANNE: Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään merkitsisi sitä, että Loviisassa jatkuisi 18 peruskoulun ja kahden lukion toiminta muuttumattomana.

26 26 Oppilaiden ja huoltajien näkökulmasta tämä vaihtoehto saattaa ymmärrettävästi tuntua hyvältä ja turvalliselta. Oma tuttu lähikoulu pysyy ennallaan. Loviisan kaupungin talouden ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta tilanne olisi monella tapaa ongelmallinen. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät ovat heikot ja oppilaskohtaiset kustannukset kuntien keskiarvoihin verrattuna korkeat. Vuonna 2013 perusopetuksen (vuosiluokat 1 9) kustannukset olivat euroa. Oppilaskohtainen hinta oli euroa. Vuonna 2012 oppilaskohtainen hinta Suomen kunnissa oli keskiarvoltaan euroa. Molemmat luvut sisältävät myös vammaisopetuksen kustannukset. Lukiokoulutuksen kustannukset vuonna 2013 olivat euroa. Opiskelijakohtainen hinta oli euroa. Vuonna 2012 opiskelijakohtainen hinta Suomen kunnissa oli keskiarvoltaan euroa (Lähde: Opetushallituksen kustannusraportti K06Z6OS). Työryhmä on kevään aikana sopinut, että alla olevat kolme vaihtoehtoa ovat ne, joita tarkastellaan sekä toiminnan että talouden näkökulmasta. Täten kaikkien vaihtoehtojen kustannusvaikutukset on laskettu. Vaihtoehtojen yksityiskohtaisemmat kustannusvaikutukset löytyvät liitteestä 2. VAIHTOEHTO 1: KOULUVERKKO JOKA ON ALUEELLISESTI KATTAVA JA POIKKEAA KANSALLISISTA KESKITTÄMISPYRKIMYKSISTÄ Esityksen lähtökohtana voidaan pitää Loviisan vahvinta valttikorttia ja kilpailukeinoa, eli pienimuotoisuutta. Sehän on myös kaupungin uuden strategian ydin. Tärkeä osa visiota olisi nykyajan trendien vastaisesti profiloitua kaupungiksi, joka haluaa säilyttää tiheän kouluverkon, vaikka se tulee kalliimmaksi. Vaikka koulun kielellisen jaottelun on myös jatkossa oltava lähtökohtana, poikkeukset ovat perusteltuja niissä tapauksissa, kun etäisyydet ovat pienimmille koululaisille aivan liian suuria. Eräs esimerkki on Isnäs, jolla on kaksikielisen, tutkijoiden seurannassa olevan kokeilutoiminnan kautta kaikki mahdollisuudet profiloida Loviisa kaupungiksi, jossa kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. - Valkon koulu siirretään suomenkieliseen koulukeskukseen. - Isnäs skola ja Isnäsin koulu muodostavat kaksikielisen koulun, edellyttäen että valtio myöntää tähän järjestämisluvan, ja että hankkeelle myönnetään ulkopuolista rahoitusta. Muussa tapauksessa oppilaat muuttavat Forsby skolaan tai vastaavasti Koskenkylän kouluun. - Vuosikurssit 7 9 Parkskolanissa muuttavat Lovisanejdens högstadiumiin. Vaihtoehto edellyttää investointeja Koskenkylässä ja Lovisanejdens högstadiumissa. vaihtoehdon kustannussäästö on noin euroa, mikäli Isnäsiin on mahdollista perustaa kokeiluna kaksikielinen koulu. Mikäli järjestämislupaa ei myönnetä ja Isnäsin koulut siirtyvät Koskenkylään, on vaihtoehdon kokonaissäästö noin euroa verrattuna nykytilanteeseen.

27 27 Työryhmän päätelmä ensimmäisestä vaihtoehdosta Kyseinen vaihtoehto ei tuo tarpeeksi kustannussäästöjä. Osa tästä vaihtoehdosta on otettu mukaan lukuun 6, eli työryhmän varsinaiseen ehdotukseen. VAIHTOEHTO 2: KOULUVERKON KEHITTÄMINEN ILMAN LAAJEMPIA INVESTOINTEJA Vaihtoehto on laadittu sen perusteella, että Loviisa ei lähitulevaisuudessa taloudellisista syistä pysty toteuttamaan talousarvioissa määriteltyjä kouluinvestointeja. - Lovisanejdens högstadium (Parkskolan 7 9) - Liljendalin suomenkieliset oppilaat Lapinjärvelle - Isnäs skola + Isnäsin koulu, kaksikielinen, mikäli kokeilu on mahdollista, muuten siirto Koskenkylän kouluun ja Forsby skolaan. - Generalshagens skola (Tessjö skola, Haddom skola, osa Kyrkoby skolan oppilaista, Parkskolan 1 6) - Forsby skola (osa Kyrkoby skolan oppilaista ellei uudisrakennus toteudu, jolloin muutto myöhemmin) - Kirkonkylän koulu (Teutjärven koulu, osa Ratulan kouluun?) - Lukiot yhdessä tai alueellinen ratkaisu - Suomenkielinen koulukeskus (= Myllyharjun koulu, Länsiharjun koulu, Harjuntaustan koulu, lukio?) - Koskenkylän koulu - Tesjoen koulu - Valkon koulu - Sävträsk skola Yllä mainittu vaihtoehto vaatii investointeja Lovisanejdens högstadiumiin sekä mahdollisesti pieniä korjaustoimenpiteitä/ laajennuksia vastaanottavissa kouluissa. Vaihtoehdossa ei ole huomioitu laajoja investointeja esim. Koskenkylän kouluun ja Forsby skolaan ja Suomenkielisen koulukeskuksen option käyttöä. Tavoitteena on, että nykyiset kiinteistöt käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Vaihtoehdossa on selvitettävä, mm. että vastaanottava koulu pystyy vastaanottamaan uusia oppilaita. Tilahaasteiden takia vaihtoehdon kustannusvaikutuksia joutuu tarkastelemaan eri osavaihtoehtojen kautta. Laskelmissa vaihtoehdot on suunniteltu toteuttavaksi kahtena peräkkäisenä lukuvuotena. Lukuvuotena molemmat koulut Isnäsissä siirtyisivät Koskenkylään ja Teutjärven koulu siirtyisi Kirkonkylän kouluun. Kustannusvaikutus on noin euroa. Seuraavana lukuvuotena lakkautettaisiin joko Valkon koulu ja Haddom skola tai Tesjoen koulu ja Tessjö skola siten, että suomenkieliset oppilaat siirtyisivät suomenkieliseen koulukeskukseen ja ruotsinkieliset oppilaat siirtyisivät Generalshagens skolaan. Kustannussäästö on noin euroa. Työryhmän päätelmä toisesta vaihtoehdosta Yllä olevaa vaihtoehtoa ei ole mahdollista toteuttaa, sillä nykyiset tilat vastaanottavissa kouluissa eivät ole riittävät.

28 28 VAIHTOEHTO 3: KOULUVERKON KEHITTÄMINEN INVESTOINNIT HUOMIOIDEN Vaatii investointeja Lovisanejdens högstadiumiin, Koskenkylän kouluun ja Forsby skolaan ja suomenkielisen koulukeskuksen rakennusoption käyttöä. - Lovisanejdens högstadium (Parkskolan) - Kirkonkylän koulu (Teutjärven koulu/ratulan koulu) - Generalshagens skola (Tessjö skola, Haddom skola, osa Kyrkoby skolan oppilaista, Parkskolan 1 6) - Koskenkylä koulu (Isnäsin koulu) - Forsby skola (Isnäs skola, osa Kyrkoby skolan oppilaista) - Suomenkielinen koulukeskus (=Myllyharjun koulu, Länsiharjun koulu, Harjuntaustan koulu, Myllyharjun lukio? + Tesjoen koulu, Valkon koulu) - Sävträsk skola Vaihtoehdon toteuttaminen on suunniteltu tapahtuvaksi nopeassa aikataulussa, jossa kaikki investoinnit olisivat valmiita lukuvuonna Vaihtoehto koskee seuraavia kouluja: Isnäsin koulu Koskenkylän kouluun, Teutjärven koulu Kirkonkylän kouluun, Valkon koulu ja Tesjoen koulu suomenkieliseen koulukeskukseen, Kyrkoby skola Forsby skolaan sekä Tessjö skola ja Haddom skola Generalshagens skolaan. Kustannussäästö on noin euroa. Säästösumma kasvaa, mikäli tyhjät koulukiinteistöt myydään ja kiinteistöhoitoa tehostetaan uudelleenjärjestämisellä. Investointikustannuksia ei ole huomioitu. Työryhmän päätelmä kolmannesta vaihtoehdosta Vaihtoehto ei ole mahdollinen, koska investointikustannukset ovat liian suuret, eli ylittävät kaupunginvaltuuston marraskuussa 2013 määrittelemän summan, 20 miljoonaa euroa. VAIHTOEHDOT LUKIOKOULUTUKSESSA Kouluverkon kehittämissuunnitelman väliraportissa kirjattiin lukiokoulutuksesta seuraavasti: Molempien lukioiden, mutta erityisesti suomenkielisen lukion, houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Myllyharjun lukio on kooltaan pieni, eikä se tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat: yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa lukion ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi lähi-, etä- ja virtuaaliopetuksen kehittäminen yhdessä Lovisa Gymnasiumin ja kansalaisopistojen kanssa. Lukioiden osalta tulee ensisijaisena ratkaisuna vakavasti harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä ja toimimista samassa kiinteistössä. Suomenkielisen lukion oppilaspohjan laajentaminen lyhyellä tähtäimellä edellyttää kuntayhteistyötä. Yhtenä keinona on käynnistää keskustelut Lapinjärven kunnan kanssa Porlam-