KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 2009 KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Esa Kohtamäki Audiator kehittämispalvelut

2 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2/40 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 3. OPETUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA VALTIONOSUUSVERTAILU Esiopetus Perusopetus Lukio OPPILASMÄÄRÄT JA VÄESTÖENNUSTEET TOIMIPISTEIDEN ESITTELY JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Lounainen palvelualue Lounaisen palvelualueen kehittämissuunnitelma Kemiönsaaren keskeinen palvelualue Kemiönsaaren keskeisen palvelualueen kehittämissuunnitelma Pohjoinen palvelualue Pohjoisen palvelualueen kehittämissuunnitelma 29 sivu 6. LÄHIKOULUN OSOITTAMINEN KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT ARVIOT TALOUDELLISISTA SÄÄSTÖISTÄ JA LISÄKULUISTA 34

3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3/40 1. JOHDANTO Kemiönsaaren kunta on tilannut Audiator Kehittämispalvelulta Kemiönsaaren esi- ja perusopetuksen kouluverkon kehittämissuunnitelman. Kemiönsaaren kunta aloitti toimintansa , jolloin Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnat yhdistyvät uudeksi kunnaksi. Kuntajakolain 9 :ssä todetaan, että kuntien kokonaisliitoksissa on velvoite tehdä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja sen lisäksi suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusosaa on noudatettava kolme vuotta, jos ei ole erikseen sovittu lyhyemmästä sopimusajasta. Kemiönsaaren yhdistymissopimuksen liitteessä (Kemiönsaaren palvelurakenteen yhdistämissuunnitelma) on sivistystoimen osalta sovittu seuraavaa: Yleisesti Sivistys käsittää kunnallisena palveluna kaikkea pienten lasten kasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja kirjastopalveluihin. Kuntaliitoksen yhteydessä päivähoito sekä aamu- ja iltapäivähoito siirtyvät sivistysosastolle. Opetus Opetus on yksi kunnallisen palvelutuotannon peruspalveluista. Kemiönsaarella tulisi olla maantieteellisesti kattava kouluverkko. Mikäli oppilasmäärät laskevat edelleen, täytyy valmistautua ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kouluverkon osalta. Kaikissa tilanteissa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka takaavat kokoaikaisia opettajanvirkoja luonnollisine aineyhdistelmineen pätevien opettajien houkuttelemiseksi ja opetuksen laadun säilyttämiseksi. Saaristo ja sen erityistarpeet tulisi huomioida kaikissa ratkaisuissa. Suuntaviivoja vedettäessä laadulliset ja taloudelliset tekijät tulee asettaa kylärajojen ja entisten kuntarajojen edelle. Päivähoito järjestetään niin, että jokaisessa toimipaikassa on henkilökuntaa, jolla on varhaiskasvatukseen liittyvä koulutus. Esikoulujen tulee toimia joko päivähoidon tai koulun yhteydessä. Minimiryhmäkoko on keskimääriin kolmen vuoden aikana kuusi oppilasta, ellei ole kyse saaristo-oloista tai kielikysymyksestä. Perusopetuksessa vuosikurssien 1-6 minimikoko on kolmen opettajan koulu, poikkeuksen saaristo. Mikäli oppilaspohja laskee alle kolmen opettajaan oikeuttavaan määrään, voi jokin muu kasvatuksen ja koulutuksen osa-alue toimia korvaavana toimintana, mikäli toimitilat siihen soveltuvat. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vuosikursseilla 7-9, aloitetaan laajennettu ja hyvin suunniteltu yhteistyö yhteisten opettajienvirkojen osalta kahdessa kouluyksikössä. Suomenkielisessä perusopetuksessa, vuosiluokilla 7-9, vuosiluokat pienenevät siinä määrin, että täytyy tehdä päätös koulurakenteesta, jotta voidaan taata riittävä oppilasmäärä toimivalle kouluyksikölle.

4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4/40 Kemiönsaaren lukio-opetus säilytetään. Verkkopohjainen opetus yhteistyössä muiden lukioiden ja kunnan kansalaisopiston kanssa tulee luonnolliseksi osaksi lukion arkipäivää. Lukio profiloi ja markkinoi toimintaansa aktiivisesti houkutellakseen oppilaita myös saaren ulkopuolelta. Yhteistyö toisen asteen ammattikoulutuksen kanssa jatkuu ja mahdollisuuksia kaksoistutkinnon suorittamiseen parannetaan. Talous sekä investointi- ja kehityshankkeet - Esikoulun uusien toimitilojen rakentaminen Amosparkens skolan yhteyteen. - Nivelaxin kokopäiväkoulu ja varhaiskasvatus (0-12 vuotta). Kemiönsaaren koulu- ja oppilaitosverkon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin vaihtoehtoiset ratkaisut Kemiönsaaren koulu- ja oppilaitosverkon kehittämiseksi siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvin toimiva esi- ja perusopetuksen verkko. Paineita koulu- ja oppilaitosverkon tarkastelulle luovat lisäksi Kemiönsaaren laskevat oppilasmäärät, heikkenevä huoltosuhde ja talouden taantuma. Peruskouluikäisten määrä putoaa oppilasennusteen mukaan seuraavan kuuden vuoden aikana 709 oppilaasta 587 oppilaaseen. Vähennys on 122 oppilasta eli noin 17,2 % tämän lukuvuoden tasosta. Kemiönsaaren tämänhetkiset pienet koulut ja pienet oppilasmäärät luokissa nostavat oppilaskohtaiset kulut selkeästi yli valtakunnallisen keskiarvon. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Kemiönsaaren työikäisten väestöosuus pienenee seuraavan 15 vuoden aikana noin 3 % ja eläkeikäisten osuus kasvaa noin 8 %. Tästä aiheutuu se, että työssäkäyvien veronmaksajien määrä laskee ja toisaalta eläköitymisestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot kasvavat huomattavasti. Prosenttilukujen muutos merkitsee myös sitä, että entistä harvemman työtuloilla maksetaan entistä useamman elinkuluja. Ikääntyneiden lisääntyminen näkyy suoraan nopeasti kasvavina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina. Tällöin kunnan mahdollisuudet rahoittaa muuta palvelutuotantoa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusta tai perusopetusta heikkenee. Menojen rahoitus vaatii tulojen (verojen) lisäämistä ja palvelurakenteen muuttamista Talouden taantuma heikentää merkittävästi tulevina vuosina kunnan tulorakennetta erilaisten verotulojen laskiessa ja lisää sosiaalitoimen kuluja toimeentulomenojen kasvun muodossa. Suunnitelmatyö perustuu rehtoreilta ja sivistysjohtajalta saatuihin toiminnan järjestämisen kuvauksiin, asiakirjoihin ja tietoihin kiinteistöistä, henkilöstöstä sekä henkilökohtaiseen vierailuun kouluissa ja päiväkodeissa. Kustannustarkastelussa on käytetty tilinpäätöstietoja sekä väestörekisterin ja opetushallituksen talousraportteja. Esa Kohtamäki

5 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5/40 2. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Kemiönsaaren yhdistymissopimuksella on sovittu, että palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palveluiden tuottamisessa kunnan tulee mitoittaa tuotanto palvelutarpeen ja käytettävissä olevien taloudellisten resurssien mukaan. Kunta voi itse vaikuttaa tuotantonsa määrään, laatuun ja kohdentamiseen. Tuottavuudella mitataan sitä, kuinka paljon tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan. Opetustoimen osalta henkilöstökulut muodostavat suurimman osan kuluista. Tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi jakamalla yhden opettajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut oppilasmäärällä. Yhden opettajan palkka sivukuluineen on noin euroa vuodessa. Kymmenen lapsen opettamisesta muodostuu oppilaskohtaisiksi palkkamenoiksi euroa vuodessa ja 20 oppilaan opettamisesta vastaavasti euroa. Seuraavaksi suurimmat oppilaskohtaiset menot muodostuvat kiinteistökuluista. Opetuksen palkkakustannusten osuus vuonna 2007 oli esimerkiksi Kemiön osalta euroa oppilasta kohden. Sen osuus yleisopetuksen oppilaskohtaisista menoista oli 68,2 %. Kiinteistömenojen osuus oli vastaavasti 12,6 %. Kouluruokailuun tai kirjojen ostamiseen tarkoitettujen määrärahojen huomattavallakin leikkauksella saavutettaisiin näin ollen vain vähäisiä säästöjä. Tehokkuudella mitataan sitä, kuinka paljon enemmän tietyllä panosmäärällä voitaisiin saada aikaan. Vertailtaessa kahta koulua keskenään voidaan tehokkuutta vertailla niiden kesken esimerkiksi oppilasryhmien koolla. Vertailtaessa kahta koulua keskenään, jossa ensimmäisessä koulussa oppilasryhmien keskikoko on 20 oppilasta ja toisessa 15 oppilasta, voidaan todeta suuremman luokan opettamisen olevan 33,3 % tehokkaampaa kuin pienemmän. Edellä kuvatut ovat taloudellisia mittareita, joiden avulla voidaan laskea kustannustehokkuutta ja taloudellisuutta. Opetuspalveluiden laadukkuus Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako on laadittu yhtenäistä yhdeksänvuotista perusopetusta varten, jolloin muodostuu opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Yhtenäisellä kokonaisuudella taataan kunnan kaikille oppilaille toiminnallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen perusopetus riippumatta siitä, millä luokka-asteella tai missä koulussa hän opiskelee. Pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen varmistamisella on vahvat pedagogiset perusteet. Yhtenäisyydellä halutaan turvata oppilaalle yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä oppimispolku. Tämä vaatii rohkeata tarkastelutapaa suunniteltaessa uutta koulu- ja oppilaitosverkkoa. Opetusta tulee järjestää entistä enemmän oppilaan oppimisen näkökulmasta.

6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6/40 Suunniteltaessa uutta esi- ja perusopetuksen kouluverkkoa on Kemiösaaren perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistamiseksi mietittävä ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi ja hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja. Yhtenäiskouluilla haetaan joustavia ratkaisuja sekä tilojen että opettajien osalta. Laadukas oppimisympäristö tukee oppimista. Opetussuunnitelman perusteet lähtevät siitä, että osallistuva kansalaisuus ja toiminta työelämässä vaativat yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja sekä kykyä sopeutua muutokseen ja sietää epävarmuutta. Opetussuunnitelma korostaa oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessissa. Parhaimmillaan hyvä oppimisympäristö mahdollistaa aktiiviseen ja monipuoliseen opiskeluun ja yhteistyöhön. Opiskelutilat ja välineet tulee järjestää siten, että ne mahdollistavat tasapuolisesti monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön tulee olla esteettinen ja fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja oppilaan terveyttä tukeva. Eri oppiaineissa tarvitaan erilaisia oppimista tukevia työtapoja ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksessa tulee käyttää kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Toteutettaessa yhdysluokkaopetusta on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Mitä useampi vuosiluokka yhdysluokaan kuuluu sitä suurempia pedagogisia haasteita tämä asettaa opettajalle. Yhdysluokkaopiskelu vaatii myös oppilaalta suurempaa keskittymiskykyä ja kykyä toimia itsenäisesti.

7 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7/40 3. OPETUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA VALTIONOSUUSVERTAILU Seuraavissa taulukoissa on yhdistetty Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien tiedot vuosilta 2001, Kolmen kunnan yhdistetystä tilastosta muodostui laskennallinen tilastopohja Kemiönsaaren vertailulle. Kolme kuntaa ovat olleet erilaisia ja niiden keskinäinen vertailu on hankalaa jo siksi, että niiden valtionosuusperusteet ovat olleet erilaiset. Taloustietojen tilastoinnissa on myös eroja, koska käytettävissä olleet ohjelmat ovat olleet erilaisia. Tilastoista on jätetty pois vuodet 2002 ja Vuosi 2001 on mukana siksi, että sen avulla voidaan vertailla muutosta Tilastoluvuissa ei ole mukana vuoden 2008 tietoja, koska niistä ei ole ilmestynyt vielä valtakunnallisia tilastoja. Kemiönsaaren lukuja on vertailtu koko maan keskiarvoihin ja viiteryhmään. Viiteryhmän muodostaa joukko vastaavia kuntia. Dragsfjärdin ja Kemiön osalta niitä on 63 kappaletta ja Västanfjärdin osalta 8 kuntaa. Laskelmissa käytetyt euromäärät on pyöristetty euron tarkkuudelle. Asukasluku Kemiönsaaren yhteenlaskettu asukasluku oli vuonna asukasta ja vuonna 2007 vastaavasti Asukasluku laski edellä mainittuna vuosina yhteensä 231 asukkaalla. Kemiönsaari Asukasluku Taulukko 1, Kemiönsaaren asukaslukukehitys Opetustoimen menot ja tulot Opetustoimen nettomenot kasvoivat vertailuajankohtana euroa. Vuonna 2007 nettomenot asukasta kohden olivat euroa, jossa oli kasvua vuoteen 2001 verrattuna 247 euroa. Vastaavana ajankohtana koko maan vertailussa kasvua oli 158 euroa ja viiteryhmässä 208 euroa. Ero maan keskiarvoon verrattuna on 89 euroa asukasta kohden ja vertailuryhmään vastaavasti 39 euroa asukasta kohden. Asukasta kohden Kemiönsaari käytti opetustoimessa 142 euroa enemmän viiteryhmän kuntiin verrattuna ja maan keskiarvoon verrattaessa 243 euroa enemmän asukasta kohden. Vuonna 2007 Kemiönsaari käytti vertailuryhmään verrattuna euroa enemmän rahaa opetustoimen järjestämiseen. Maan keskiarvoon verrattuna vastaava ero oli euroa. Huomioitavaa on lisäksi se, että kasvu Kemiönsaarella on ollut suurempaa viiteryhmän ja koko maan keskiarvoihin verrattuna.

8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8/40 Kemiönsaari muutos Nettomenot Opetustoimen tulot Opetustoimen nettomenot eur/as Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nettomenot tässä taulukossa muodostuvat vähentämällä opetustoimen menoista opetustoimen tulot. Tuloissa ei ole huomioitu opetustoimen valtionosuuksia. Tuloa ovat esim. koulujen keittiöiden myyntitulot muille palveluntuottajille. Taulukko 2, Kemiönsaaren opetustoimen nettomenot ilman valtionosuuksia vuosina Seuraavassa taulukossa on huomioitu sektorin valtionosuudet. Vuosi 2001 on jätetty taulukosta pois valtionosuuksien maksuperusteiden muutoksen aiheuttaman vertailuongelman vuoksi. Opetustoimen nettomenot 2007 valtionosuudet huomioiden oli 582 euroa asukasta kohden, koko maan keskiarvo oli 570 euroa ja viiteryhmän vastaavasti 629 euroa. Verrattaessa nettomenoja edellisen taulukon nettomenoihin voidaan todeta, että valtionosuudet huomioivat hyvin Kemiönsaaren erityisolosuhteet kaksikielisenä saaristokuntana. Kemiönsaaren nettomenot ovat kasvaneet vuodesta eurolla asukasta kohden. Vastaava luku koko maan vertailussa on 90 euroa. Viiteryhmässä opetustoimen nettomenot olivat 47 euroa suuremmat. Viiteryhmän nettomenot nousivat selkeästi enemmän. Ero selittyy viiteryhmäkuntien osalta sillä, että kulut ovat kasvaneet valtionosuuksia nopeammin. Yksikköhintojen noususta huolimatta nettovaltionosuus on laskenut kunnan rahoitusosuuden voimakkaan kasvun myötä. Tulojen osuus valtionosuudet mukaan lukien oli vuonna ,64 %. Ilman valtionosuuksia laskettuna Kemiönsaari käytti opetustoimen nettomenoina vuonna 2007 viiteryhmään verrattuna euroa enemmän (taulukko 2), mutta laskennalliset valtionosuudet huomioiden euroa vähemmän.

9 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9/40 Kemiönsaari Opetustoimen tulot lisättynä opetustoimen valtionosuuksilla muutos Opetustoimen menot Opetustoimen tulot ml. sektorin valtionosuudet Tulojen %-osuus menoista 51,41 48,81 49,19 46,64-4,77 Opetustoimen nettomenot eur/asukas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nettomeno Nettomenot tässä taulukossa muodostuvat vähentämällä opetustoimen menoista opetustoimen tulot, jotka sisältävät myös opetustoimen valtionosuuden. Taulukko 3, Kemiönsaaren opetustoimen nettomenot huomioiden valtionosuudet vuosina ESIOPETUS Esiopetuksella tarkoitetaan kasvatusta ja opetusta, jota annetaan lapselle koulun alkamista edeltävänä vuonna. Perusopetuslaissa säädetään lapselle oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Lapsen huoltaja päättää esiopetukseen osallistumisesta. Yhteen päivään saa kuulua enintään viisi tuntia esiopetusta. Kemiönsaarella esiopetuksen tuottaa kunnan päätöksen mukaisesti päiväkodit ja Hitis-Rosala skola. Esiopetuksen aiheuttamat nettomenot (menot - tulot, valtionosuudet huomioon otettaessa) olivat vuonna euroa asukasta kohden ja esikoululaista kohden euroa. Verrattuna viiteryhmään oli nettomeno asukasta kohden lähes sama, eli 57 euroa asukasta kohden. Tämä kertoo valtionosuusjärjestelmän tasaavasta vaikutuksesta. Nettomeno esiopetuksen oppilasta kohden oli viiteryhmässä euroa, jolloin eroksi muodostuu 503 euron erotus esiopetuksen oppilasta kohden. Esiopetusoppilaiden määrä on ollut lievässä laskussa ja esiopetus on tuotettu 503 euroa edullisemmin verrattuna viiteryhmään, mutta maan keskiarvoon verrattuna oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet 543 euroa suuremmat.

10 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10/40 Kasvu oppilaskohtaisissa nettomenoissa on Kemiönsaaren kohdalla ollut euroa ja vastaavasti viiteryhmässä euroa ja koko maassa euroa esiopetuksen oppilasta kohden. Kemiönsaarella esikoulupalveluita tuottavat: Pjonkis, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Hulta, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Furubo, ruotsinkielinen esikoulu Sofia, ruotsinkielinen esikoulu Hitis-Rosala, ruotsinkielinen esikoulu Kemiönsaari (Esiopetuksessa sosiaali- ja opetustoimi yhdessä) muutos Esiopetus, menot Esiopetus, nettomenot eur/as Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Esiopetuksessa oppilaita kpl Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Tässä taulukossa nettomenot muodostuvat vähentämällä esiopetuksen menoista saadut esiopetuksen tulot valtionosuus mukaan laskettuna. Taulukko 4, Kemiönsaaren esiopetuksen nettomenovertailu PERUSOPETUS Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Perusopetus on maksutonta ja tuottaa kaikille saman jatkoopintokelpoisuuden. Perusopetuksen tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Oppivelvollisille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Peruskoulu käsittää luokat 1-9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7-16 v.) Kuuden ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Kolmen ylimmän luokan opetus on tavallisesti aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat aineenopettajat.

11 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11/40 Ruotsinkielistä perusopetusta antavat: Amosparkens skola Björkboda skola Dalsbruks skola Dragsfjärds centralskola Hitis-Rosala skola Kimitonejdens skola Tjuda skola Västanfjärds skola Ytterkulla skola Suomenkielistä perusopetusta antavat: Kemiönsaaren keskuskoulu Mjösundin koulu Taalintehtaan koulu Perusopetuksen nettomenot asukasta kohden ovat kasvaneet 212 euroa ollen vuonna euroa. Kasvua koko maahan verrattuna oli 73 euroa ja vertailuryhmään 28 euroa enemmän asukasta kohden. Rahaa käytettiin vuonna 2007 viiteryhmän keskiarvoon nähden euroa enemmän. Vuonna 2007 Kemiönsaaren perusopetus maksoi asukasta kohden koko maan keskiarvoon verrattuna 157 euroa enemmän ja viiteryhmään verrattuna 154 euroa enemmän. Perusopetus Kemiönsaari muutos Asukasluku Perusopetus, menot Perusopetus, nettomenot eur/as Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nettomenot Nettomenot muodostuvat tässä taulukossa vähentämällä perusopetuksen menoista perusopetuksen tulot ilman valtionosuuksia. Taulukko 5, Kemiönsaaren perusopetuksen nettomenot asukasta kohden vuosina Perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut vertailuvuosina 55 oppilaalla. Nettomenot oppilasta kohden oli euroa, joka on viiteryhmään nähden

12 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12/40 vain 14 euroa suurempi oppilasta kohden. Nettomenojen kasvu on ollut kuitenkin Kemiönsaaren kunnissa suurempi. Nettomenojen kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2007 oli euroa, mikä on viiteryhmän kuntiin verrattuna 557 euroa enemmän ja koko maan keskiarvoon verrattuna 855 euroa enemmän. Vuonna 2007 koko maan keskiarvoon verrattuna Kemiönsaarella käytettiin perusopetukseen euroa enemmän oppilasta kohden. Jos perusopetus olisi tuotettu maan keskiarvon mukaisesti, olisi palvelut tuotettu euroa edullisemmin. Perusopetus, Kemiönsaari muutos Perusopetus, oppilasmäärä Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Ero viiteryhmään eur/oppilas Nettomenot muodostuvat tässä taulukossa vähentämällä perusopetuksen menoista perusopetuksen tulot ilman valtionosuuksia. Taulukko 6, Kemiönsaaren perusopetuksen nettomenot oppilasta kohden vuosina LUKIOKOULUTUS Lukio antaa yleissivistävää opetusta noin vuotiaille opiskelijoille. Lukio jatkaa peruskoulun opetustehtävää ja antaa kelpoisuuden kaikkiin korkeaasteen opintoihin. Kimitoöns gymnasium tuottaa ruotsinkielistä lukiopalvelua. Suomenkieliset lukio-oppilaat opiskelevat pääasiassa Turussa ja Salossa. Lukiokoulutuksen vuosikate vuonna 2007 oli euroa. Nettomenot asukasta kohden oli 87 euroa ja oppilasta kohden euroa. Vertailua ei voida suorittaa viiteryhmään, koska vain muutamalla viiteryhmän kunnalla on oma lukio. Vertailu maan keskiarvoon osoittaa, että opetus Kemiönsaaren lukiossa asukasta kohden oli euroa edullisempaa mutta oppilasta kohden 2367 euroa kalliimpaa. Merkittävä ero selittyy sillä, että lukio on pieni ja että suomenkieliset oppilaat käyvät lukionsa naapurikunnissa. Muualla käyvien lukiolaisten tuoma valtionosuus maksetaan suoraan opetuksen järjestävälle kunnalle. Lukion nettomenojen kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin maan keskiarvo.

13 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 13/40 Lukio Kemiönsaari muutos Lukio-opetus nettomenot eur/as Koko maa keskimäärin Nettomenot Lukio-opetus, oppilasmäärä Nettomeno/oppilas Koko maa keskimäärin Nettomenot on laskettu ilman valtionosuuksia. Taulukko 7, Kemiönsaaren lukion nettomenot vuosina OPPILASMÄÄRÄT JA VÄESTÖENNUSTEET Kemiönsaaren väestötietoja on yhdistetty samalla tavalla kuin edellisissä taulukoissa. Tilastot ovat tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen pohjalta laadittuja. Kemiönsaaren väestömäärä pysyy lähes muuttumattomana. Muutosennuste vuosien 2005 ja 2025 välillä on vain 23 asukasta, mikä on 0,4 %. Ikäluokassa 0-6 vuotta vastaavana ajankohtana tapahtuu kasvua 25 lapsen verran. Esikouluikäisten kohdalla muutos on loivasti laskeva, mutta ikäluokan suuruus pysyy noin 70 lapsen kokoisena vuoteen Sen sijaan ikäluokassa 7 16 vuotta asukasmäärässä on ennustettu selvä lasku. Lasku on peräti 89 asukasta, mikä on -14,6 %. Pienimmillään ikäluokka on vuoden 2015 kohdalla, jolloin heitä on alle 700. Ikäluokissa (ammattikoulu, lukio) asukasluku vaihtelee 243 ja 194 välillä mutta pysyy pääsääntöisesti yli 200 asukkaassa. Huomattavaa on, että työikäisten määrässä tapahtuu merkittävä lasku (13,5%) ja yli 64-vuotiaiden kohdalla merkittävä kasvu (35,1%). Edellä kirjatut luvut tarkoittavat huoltosuhteen (työssäkäyvien lukumäärä / ei-työssäkäyvien lukumäärä) huomattavaa heikkenemistä ja vanhustenhuollon menojen merkittävää kasvua. Kuten jo selvityksen alussa todettiin, aiheuttaa tämä selkeitä karsintapaineita opetuksen menojen pienentämiselle sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa huomattavasti tulevina vuosina. Lisäksi oppilaiden määrä on selkeässä laskussa, jolloin myös valtionosuudet, jotka perustuvat oppilasmääriin, laskevat huomattavasti. Nämä kaksi tekijää aiheuttavat vääjäämättä tilanteen, jossa opetustoimen on selviydyttävä tulevaisuudesta huomattavasti pienemmillä käyttömenoilla suhteessa kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin.

14 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/40 Kemiönsaari Tot.2005 Tot Asukasluku Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta vuotta Peruskoulu, v Lukio, Työikä, v vuotiaat vuotiaat yli 84 -vuotiaat Eläkeikä, yli 64 v Taulukko 8, Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste vuodelta 2007 Kemiönsaaren asukkaiden ikärakenteesta. Indeksoidusta taulukosta voimme todeta eri ikäluokkien prosentuaalisen osuuden tulevina vuosina. Ineksoitu muutos Tot.2005 Tot vuotta 5,98 % 5,78 % 6,25 % 6,38 % 6,32 % 6,14 % 6 vuotta 0,86 % 0,93 % 0,94 % 0,96 % 0,94 % 0,83 % Peruskoulu, 7 16 v 11,35 % 10,90 % 10,29 % 9,52 % 9,72 % 9,73 % Lukio, ,92 % 2,83 % 3,30 % 2,92 % 2,64 % 2,79 % Työikä, v 55,03 % 54,72 % 54,42 % 51,64 % 49,22 % 47,80 % vuotiaat 11,44 % 11,69 % 12,86 % 16,67 % 17,84 % 15,80 % vuotiaat 9,88 % 9,62 % 8,92 % 8,68 % 10,18 % 13,49 % yli 84 -vuotiaat 3,40 % 3,53 % 3,96 % 4,19 % 4,09 % 4,25 % Eläkeikä, yli 64 v 24,73 % 24,84 % 25,73 % 29,55 % 32,11 % 33,54 % Taulukko 9, Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste vuodelta 2007 Kemiönsaaren asukkaiden ikärakenteesta prosenttiosuuksina indeksoituna. Tämänhetkisten väestötilastojen perustella on muodostettu oppilasennusteet. Niiden perusteella ruotsinkielisten alakouluikäisten (luokat 1-6) määrä putoaa tästä lukuvuodesta lukuvuoteen oppilaalla (muutos noin 30 %), ruotsinkielisten yläkouluikäisten (luokat 7-9) oppilasmäärä laskee 37 oppilaalla (muutos noin 21 %).

15 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15/40 DE SVENSKSPRÅKIGA SKOLORNA lk AMOSPARKENS SKOLA TJUDA SKOLA VÄSTANFJÄRDS SKOLA DALSBRUKS SKOLA BJÖRKBODA SKOLA YTTERKULLA SKOLA HITIS-ROSALA SKOLA yht Taulukko 10, ruotsinkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-6, oppilasmäärät mennessä. lk DRAGSFJÄRDS CENTRAL- SKOLA KIMITONEJDENS SKOLA yht Taulukko 11, ruotsinkielisten peruskouluikäisten, luokat 7-9, oppilasmäärät mennessä. Suomenkielisten perusopetuksen oppilaiden kokonaismäärä pysyy lähes nykyisellä tasollaan. Luokkatasoilla 1-6 oppilasmäärä laskee 97 oppilaasta 83 oppilaaseen (muutos noin 17 %) ja luokilla 7 9 oppilasmäärä nousee 40 oppilaasta 50 oppilaaseen (kasvu 25 %). SUOMENKIELISET KOULUT lk KEMIÖNSAAREN KESKUS- KOULU MJÖSUNDIN KOULU TAALINTEHTAAN KOULU yht lk KEMIÖNSAAREN KESKUS- KOULU Taulukko 12, suomenkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-9 oppilasmäärät mennessä. Kemiönsaaren peruskouluikäisten oppilasmäärä laskee kaiken kaikkiaan lukuvuoteen mennessä 122 oppilaalla (muutos noin 21 %). Luku on huomattava ja vaikuttaa merkittävästi opetustoimen valtionosuuksiin ja perus-

16 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16/40 opetuksen menoihin. Muutosten perusteella on ryhdyttävä kiireesti tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin. RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS YHTEENSÄ SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS YHTEENSÄ KEMIÖNSAARI PERUSOPETUS YHTEENSÄ Taulukko 13, ruotsin- ja suomenkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-9 oppilasmäärät mennessä. 5. TOIMIPISTEIDEN ESITTELY JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnassa on 4 varhaiskasvatusyksikköä, joissa tuotetaan päivähoito- ja esiopetuspalveluita. Perusopetusta tuotetaan 12 perusopetusyksikössä, joista kolmessa tuotetaan palveluita luokkatasoille 7-9. Näiden lisäksi toimii ruotsinkielinen lukio. Kemiönsaaren kunnan sivistystoimen palvelupisteet muodostavat luontevasti 3 palvelualuetta. Kunnan lounaisen palvelualueen muodostavat: Hulta suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Furubo, ruotsinkielinen esikoulu Dalsbruks skola Dragsfjärds centralskola Hitis-Rosala skola Ytterkulla skola Taalintehtaan koulu Kunnan keskeisen olevan palvelualueen muodostavat: Björkboda skola Sofia, ruotsinkielinen esikoulu Västanfjärds skola Kunnan pohjoisen palvelualueen muodostavat: Pjonkis, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Amosparkens skola Kemiönsaaren keskuskoulu Kimitonejdens skola Tjuda skola

17 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17/40 Mjösundin koulu Kimitoöns gymnasium Kouluja on tutkittu oppilasmäärien ja perusopetusryhmien (por) määrien perusteella. Luokilla por tarkoittaa yhtä luokanopettajan virkaa. Yhdysluokissa opettajan työosuus on jaettu desimaaleilla siten, että jos on kahden luokan yhdysluokka, niin por on 0,5 luokkaa kohden. Kolmen luokan yhdysluokassa por-luku on 0,33 ja neljän luokan yhdysluokassa 0, LOUNAINEN PALVELUALUE Alueen kaksi päiväkotia Hulta ja Furubo vastaavat varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Hulta on rakennettu päiväkodiksi ja on näin ollen tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen vielä vuosia. Päiväkoti on kaksikielinen. Furubo päiväkoti on peruskorjattu vanhaan rakennukseen ja sen tarkoituksenmukaisuus päiväkotina ei ole samalla tasolla kuin Hulta. Päiväkodin pihaaluetta ei ole esimerkiksi aidattu säännösten mukaisesti. Päiväkoti on ruotsinkielinen. Tässä kehittämissuunnitelmassa ei ole vertailtu päiväkotien täyttö- tai käyttöasteita. Taalintehtaan koulu on palvelualueen suomenkielinen koulu. Koulu toimii vanhassa kiinteistössä, jota on remontoitu viime vuosina. Koulun oppilasmäärä on laskeva ja on tällä hetkellä 28 oppilasta. Oppilaat toimivat kahdessa perusopetusryhmässä (luokat 1-4 ja 5-6). Lukuvuodeksi ennuste on 17 oppilasta (muutos noin 65 %). TAALINTEHTAAN KOULU Lukuvuosi Yht. yht. yht. yht Taulukko 14, Taalintehtaan koulu, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Koulussa käytetään 2,52 tuntia oppilasta kohden ja yhden oppilaan kustannukset olivat euroa (TP 2008). Oppilasta kohden käytettävä luku muodostuu, kun koulun koko tuntikehys (viikossa käytettävä opetustuntien määrä)

18 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 18/40 jaetaan oppilasmäärällä. Kyseinen luku on yleisesti käytetty tunnusluku koulujen välisissä vertailuissa. Dalsbruks skola tuottaa ruotsinkielistä opetusta luokkatasolla 1-6. Koulu on tällä hetkellä evakossa mutta pääsee takaisin upeasti peruskorjattavaan vanhaan koulurakennukseensa syksyllä Koulun tuntikehys on 196,5 ja tällä hetkellä koulussa opiskelee 77 oppilasta kuudessa perusopetusryhmässä, joiden oppilasmäärän keskiarvo on 12,8 oppilasta. Koulun oppilasennuste on laskeva (muutos noin 31 %). Koulussa käytetään 2,25 opetustuntia oppilasta kohden ja yhden oppilaan kustannukset olivat euroa (TP 2008). DALSBRUKS SKOLA Läsår /åk Totalt yht. yht. yht Taulukko 14, Dalsbruks skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Dragsfjärds centralskola tuottaa ruotsinkielistä opetusta luokkatasoilla 7-9. Koulu toimii upeasti vastaremontoidussa kiinteistössä, jonka kunnostustyöt ovat vielä osittain kesken. Kouluun valmistuu runsaasti opetustiloja ja sen yhteydessä on uusi, suuri ja monipuolinen urheiluhalli. Oppilaita koulussa on 96 ja heidät on jaettu kuuteen ryhmään. Ryhmien keskikoko on 16 oppilasta. Koulun oppilasennuste on selvästi laskeva ensi lukuvuoden jälkeen. Oppilasmäärän muutos kymmenessä vuodessa on perät 74 %. Tuntikehystä kutakin oppilasta varten on käytettävissä 2,57 tuntia. Yhden oppilaan viime vuoden kustannukset olivat euroa.

19 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 19/40 DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA Läsår /åk Totalt Taulukko 15, Dragsfjärds centralskola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Hitis-Rosala skola on saaristokoulu. Koulussa opiskelee tällä hetkellä 12 oppilasta luokilla 1-6 ja heidät on jaettu kahteen ryhmään. Koulun tuntikehys on 55 tuntia, josta muodostuu 4,58 oppilaskohtaiseksi tuntimääräksi. Koulun oppilasmäärän ennuste on laskeva. Yksi oppilas maksaa vuodessa euroa koulussa jatkaa vain yksi luokanopettaja. HITIS-ROSALA SKOLA Läsår /åk Totalt Taulukko 15, Hitis-Rosala skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Ytterkulla skola sijaitsee vanhassa Dragsfjärdin keskustassa. Kouluun on rakennettu lisätilaa ruokailua varten, mutta muuten koulu toimii osittain epätarkoituksenmukaisissa ja sokkeloisissa tiloissa. Yksi luokka opiskelee viereisen rakennuksen vanhassa asunnossa. Tiloihin on rakennettu lisäksi pieni liikuntaja peseytymistila. Koulun tekniset työt pidetään pienessä ja ilmeisen huonokuntoisessa ulkorakennuksessa. Koulu sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Taalintehtaalta, jossa toimivat Dragsfjärds centralskola ja Dalsbruks skola.

20 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20/40 YTTERKULLA SKOLA Läsår /åk Koulussa opiskelee 56 oppilasta ja heidät on jaettu neljään perusopetusryhmään. Yhdessä ryhmässä on keskimäärin 14 oppilasta. Oppilasmäärä on selvästi laskeva. Vuoteen 2015 mennessä muutosprosentti on noin 83 %. Oppilaskohtainen tuntiresurssi on 2,38 ja yksi oppilas maksaa vuodessa euroa. Totalt Taulukko 16, Ytterkulla skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Alueen koulujen oppilaskohtaisissa vuosikuluissa on suuret erot. Maan keskiarvo oli vuonna euroa oppilasta kohden. Tuntikehys oppilasta kohden luokkatasoilla 1-6 on keskimäärin esimerkiksi Porin seudun kouluissa tuntia/oppilas. Opetusryhmien koot ovat pieniä. Ryhmäkoot vaihtelevat 6 16,33 oppilaan välillä. Koulu Dalsbruks skola Dfjärds cs Hitis- Rosala skola Ytterkulla skola Taalintehtaan koulu Oppilaita 77 /opp 98 /opp 12 /opp 56 /opp 27 /opp tuntikehys 196,5 2, , , , ,52 opetusryhmiä 6 12, ,33 2 6, , ,50 TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp Toimintakate Taulukko 17, Lounaisen alueen koulujen tunnusluvut tilinpäätös 2008 lukujen perusteella laskettuna.

21 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21/ LOUNAISEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Toiminnallisesti ja taloudellisesti ajatellen on järkevä yhdistää alueen ruotsinkielisiä kouluja alkaen Dalsbruks skola ja Dragsfjärds centralskola aloittavat yhtenäiskouluna, jonka nimi on Dalsbruks skola. Yhdistämällä myös Ytterkulla skola aloittavaan yhtenäiskouluun toteutuisi erinomaisesti se, mitä kuntajakolain 9 :ssä todetaan. Kuntien kokonaisliitoksissa on velvoite tehdä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja sen lisäksi suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yhdistymissopimuksessa on lisäksi maininta alle kolmen opettajan koulujen kohdalta. Länsi-Suomen lääninhallituksen kannaksi on myös muodostunut näkemys, ettei oppilaan kuuluisi opiskella ryhmässä, jossa opiskelee yhtäaikaisesti yli kaksi luokkatasoa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kyseisten koulujen oppilaat saisivat opiskella uusissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Koulun tilat ovat riittävät kyseiselle muutokselle. Taloudellisesta näkökulmasta muutos toisi myös huomattavaa säästöä henkilöstökuluissa, koska luokkakokoja voitaisiin optimoida. Ytterkulla skola, Dalsbruks skola ja Dragsfjärds centralskola Koulujen tämänhetkinen tilanne luokkataso oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por YTTERKULLA SKOLA 7 0,5 8 0,5 15 0,5 2 0, DALSBRUKS SKOLA DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA yht. 17 1,5 24 1,5 26 1,5 15 1, luokkataso yht oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por YTTERKULLA SKOLA DALSBRUKS SKOLA yht DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA yht Taulukko 18, Lounaisen alueen ruotsinkielisten koulujen oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät lukuvuonna Tällä hetkellä luokilla 1-6 oppilaita on 133 ja heidät on jaettu 10 ryhmään, jolla kullakin on oma luokanopettaja. Luokilla 7-9 on 98 oppilasta ja heidät on jaettu kuuteen ryhmään.

22 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22/40 Yhtenäiskoulu Tilanne, jos koulut yhdistettäisiin luokkataso oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por nykytilanne yhteensä 17 1,5 24 1,5 26 1,5 15 1, yhtenäiskoulu luokkataso yht oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por nykytilanne yhteensä yhtenäiskoulu Taulukko 19, Lounaisen alueen ruotsinkielisten koulujen oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät tällä hetkellä ja yhdistettäessä Yhdistämällä koulut voitaisiin alakoulujen oppilaat jakaa kuuteen ryhmään ja heidät voitaisiin opettaa kuudella luokanopettajalla. Luokkakoot pysyisivät vielä kohtuullisen kokoisina ja lisäksi tulee huomioida, että koulujen oppilasmäärät ovat selkeästi laskevia. Koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä laskee ensi lukuvuoden 234 oppilaasta lukuvuoteen oppilaaseen. Muutos on noin 39 %. Yhden luokanopettajan aiheuttamat henkilöstökulut ovat keskimäärin euroa vuodessa, joten yhteissäästö neljän luokanopettajan osalta olisi noin euroa vuodessa. Lisäksi muun henkilöstön mitoitus voidaan tässä kohtaa tarkastaa avustajien, keittiöhenkilökunnan ja kiinteistöhoidon osalta. Edellä mainittujen ammattiryhmien henkilöstökulut ovat vuositasolla noin euroa yhtä työntekijää kohden. Valittaessa seuraavien vuosien aikana uusia opettajia, tulisi ensisijaisesti valita kaksoistutkinnon suorittaneita. Heillä on hyvä mahdollisuus opettaa luokkatasoilla 1-9. Kun / jos Ytterkulla skola muuttaa, voitaisiin vapautuvan koulun tiloihin siirtää Furubon päiväkoti ja laittaa sen nykyinen kiinteistö myyntiin. Myytävien kiinteistöjen kautta saadaan säästö poistuvien kiinteistömenojen muodossa ja tuloja myyntihinnasta. Kulut lisääntyisivät kuljetusten osalta noin euroa vuodessa. Suomenkielisen Taalintehtaan koulun oppilasmäärä on laskussa. Yhdistämällä kaikki suomenkieliset koulut saman katon alle saataisiin opetusryhmät optimikokoisiksi. Ongelmana on, että luonnollinen koulu tälle liitokselle olisi Kemiönsaaren keskuskoulu mutta kyseisessä koulussa ei ole riittävää määrää vapaata luokkatilaa. Koulun yhteyteen tulisi tässä ratkaisussa rakentaa kahden luokkatilan lisärakennus tai koulun lähistöstä olevasta liikerakennuksesta tulisi katsoa käyttöön sopivaa tilaa. Vaihtoehtoisena tulisi tutkia myös sitä, olisiko jostakin muusta vapautuvasta kiinteistöstä mahdollista muokata suomenkieliselle yhtenäiskoululle tarvittavia tiloja.

23 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 23/40 Tällä hetkellä Kemiönsaaren suomenkielisissä alakoulun luokissa opettaa 8 luokanopettajaa sekä kaksi tuntiopettajaa (15 ja 10 tuntia viikossa). Muodostettavassa suomenkielisessä yhtenäiskoulussa olisi 6 luokanopettajaa. Henkilöstösäästö olisi tässä laskemassa kaksi luokanopettajaa ja kaksi tuntiopettajaa. Opettajapalkkoja säästyisi noin euroa vuodessa KEMIÖNSAAREN KESKEINEN PALVELUALUE Västanfjärds skola Entisen Västanfjärdin kunnan koulu muuttaa Brännbodasta ensi syksynä vastaremontoituihin tiloihin Nivelaxiin. Koulun yhteydessä toimii päiväkoti Sofia. Pihapiirissä on myös erillinen teknisen työn tila ja ruokailutila. Piha-alueelle on myös suunnitteilla erillinen liikuntatila. Alue itsessään muodostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alaluokkien yhtenäiskoulun, joka mahdollistaa aikaisemmin esitetyt yhtenäisen opetuksen ja kasvatuksen ketjut ja niiden mukana tuomat eheät ja turvalliset opinpolut. Koulussa opiskelee tällä hetkellä 40 oppilasta ja heidät on jaettu kolmeen perusopetusryhmään. Ryhmien keskikoko on 13,3 oppilasta. Tuntikehyksen tunnusluku oppilasta kohden on 2,75. Koulun oppilasmäärä säilyy nykyisellään tulevina vuosina. VÄSTANFJÄRDS SKOLA Läsår /åk Totalt Taulukko 20, Västanfjärds skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Samalla alueella sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Björkboda skola. Koulussa opiskelee 24 yleisopetuksen oppilasta ja heitä opettaa kaksi luokanopettaja. Luokkien keskikoko on 12 oppilasta. Koulun oppilasennuste on laskeva. Muutos viidessä vuodessa on 50 %. Yleisopetuksen tuntikehys on 57 tuntia ja siitä muodostuu tunnusluvuksi 2,38 tuntia oppilasta kohden. Koulu on vanha kivirakennus, jonka yhteydessä toimii kirjasto.

24 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 24/40 BJÖRKBODA SKOLA Läsår /åk Totalt Taulukko 21, Björkboda skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka KEMIÖNSAAREN KESKEISEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Luonnollinen vaihtoehto alueen koulu- ja oppilaitoskehittämissuunnitelmaksi on yhdistää Björkboda skola ja Västanfjärd skola. Uusiin tiloihin muodostuvan koulun oppilasmäärä olisi tämänhetkisten oppilasmäärien mukaan 64 oppilasta. Heitä opettaa tällä hetkellä 5 luokanopettajaa. Västanfjärds skola ja Björkboda skola Koulujen tämänhetkinen tilanne luokkataso yht. oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por por BJÖRKBODA SKO- LA 3 0,3 2 0,3 5 0,3 5 0,3 1 0,3 7 0, VÄSTANFJÄRDS SKOLA 8 0,5 9 0,5 7 0,5 7 0,5 6 0,5 3 0, Taulukko 22, Björkboda skola ja Västanfjärds skola, oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät lukuvuonna

25 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 25/40 Tilanne, jos koulut yhdistettäisiin luokkataso yht. oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por por nykytilanne yhteensä 11 0, , , ,83 7 0, , yhteinen koulu 11 0,5 11 0,5 12 0,5 12 0,5 7 0,5 10 0, Taulukko 23, Björkboda skola ja Västanfjärds skola, oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät tällä hetkellä ja yhdistettäessä Yhdistämällä koulut voitaisiin opetus hoitaa 3 luokanopettajan voimin oheisen taulukon mukaan. Opetus tapahtuisi yhdysluokissa 1-2, 3-4 ja 5-6. Opetusluokkien koot pysyisivät kohtuullisina ja oppilaat pääsisivät upeasti uusittuihin tiloihin. Säästöä syntyisi kahden luokanopettajan henkilöstömenojen verran sekä kiinteistöhoidon ja ruokapalvelun uudelleenmitoituksen kautta syntyvä säästö. Säästöä muodostuu myös myytävän kiinteistön kiinteistömenojen verran ja kertaluonteisena tulona myytävästä kiinteistöstä. Lisäkustannuksia syntyy lisääntyvästä koulukuljetuksesta noin euroa vuodessa POHJOINEN PALVELUALUE Pohjoisella palvelualueella sijaitseva päiväkoti Pjonkis vastaa alueen suomen- ja ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Rakennus on vanha verstasrakennus, joka kaipaa remonttia eikä vastaa nykyaikaisen päiväkodin vaatimuksia.. Tilat ovat sokkeloiset ja kahdessa tasossa. Erityistä tässä päiväkodissa on se, että siinä käyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset. Näin mahdollistuu hyvä pohja kaksikielisyydelle, joka on merkityksellistä tulevaa opiskelua ja työelämää ajatellen. Kemiönsaaren keskuskoulu, Kimitonejdens skola ja Kimitoöns gymnasium muodostavat kunnan suurkoulun. Kimitoöns gymnasium on ruotsinkielinen lukio ja se toimii uudehkossa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa koulukeskuksen yhteydessä. Lukiossa opiskeli syyslukukaudella 93 opiskelijaa. Opiskelijoista 81 oli lukion omia oppilaita ja 12 opiskelijaa suoritti kaksoistutkintoa. Ammatillisen koulutuksen he saavat Axxell Brusaby oppilaitoksessa. Oppilasennuste on nouseva lukuvuoteen saakka mutta laskee sen jälkeen. Oppilasmääräennuste perustuu siihen, että puolet ruotsinkielisen ikäluokan oppilaista jatkaa omassa lukiossa. KIMITOÖNS GYMNASIUM Läsår /åk I II III Totalt

26 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 26/ Taulukko 24, Kimitoöns gymnasium, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Kimitonejdens skola on Kemiönsaaren toinen ruotsinkielinen yläkoulu. Koulussa opiskelee luokkien oppilasta 8 perusopetusryhmässä. Ryhmien laskennallinen keskikoko on 14,8 oppilasta. Koulun tuntikehys on 301 viikkotuntia. Oppilaskohtainen viikkotuntimäärä on 2,55 tuntia oppilasta kohden. Yhden oppilaan nettokustannukset vuodessa ovat euroa. Oppilasennuste on laskeva. Oppilasennusteen mukaan lukuvuonna ruotsinkielisiä oppilaita luokilla 7-9 on koko kunnassa yhteensä vain 127. Tuolloin oppilaat mahtuisivat yhteen kouluun. Rajoitteena mahdolliselle yhdistymiselle on se, ettei koulumatkojen pituus päivässä saa olla yli kolme tuntia yli 13-vuotiaiden peruskoululaisten osalta. KIMITONEJDENS SKOLA Läsår /åk Totalt

27 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 27/40 Taulukko 25, Kimitonejens skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Suomenkielisten opiskelumahdollisuuden tarjoaa samassa koulukeskuksessa toimiva Kemiönsaaren keskuskoulu, jossa opiskelevat luokat 1-9. Luokilla 1-6 on 44 oppilasta ja heidän tuntikehyksensä on 113 tuntia ja siitä muodostuva oppilaskohtainen tunnusluku 2,57. Koululaiset on jaettu 4 perusopetusryhmään ja keskikoko ryhmillä on 11 oppilasta. Koulun oppilasennuste on nouseva. Lisäksi on huomioitava, että koulun oppilasalueen oppilaista noin 20 oppilasta käy koulua Mjösundin koulussa. KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Lukuvuosi Yht. yht. yht. yht Taulukko 26, Kemiönsaaren keskuskoulu 1-6, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Luokilla 7-9 opiskelee niin ikään 44 oppilasta kolmessa ryhmässä ja tuntikehys on 168 tuntia. Tunnusluvuksi muodostuu luku 3,82. Opiskelijan vuosihinnaksi muodostui TP 2008 tietojen mukaan euroa. Oppilasennuste on lievästi nouseva lukuvuoteen saakka, jonka jälkeen se lähtee laskuun. KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Lukuvuosi Yht

28 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 28/40 Taulukko 27, Kemiönsaaren keskuskoulu 7-9, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Palvelualueella toimii lisäksi kolme alakoulua. Amosparkens skola on koulu, jossa opiskelee 99 oppilasta. Koulu käyttää tuntikehystä viikossa 221 tuntia. Koulun tuntikehys on 2,23 tuntia oppilasta kohden. Yhden oppilaan vuosihinta on euroa. Koulun vanhan osan rinnalle on rakennettu parakkikoulu. Väliaikaisesta parakkiratkaisusta on tullut pysyvä. Koulu tulee tarvitsemaan lähiaikoina pintasaneerausta. Koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa vuosina Liitossopimukseen on kirjattu investointikohtaan esikoulutilojen rakentaminen koulun yhteyteen. AMOSPARKENS SKOLA Läsår /åk Taulukko 28, Amosparkens skola, oppilasennuste lukuvuoteen saakka. Totalt Tjuda skola Koulussa opiskelee luokan oppilasta. Koulu on kaunis puutalo, joka on osittain remontoitu lähivuosina. Koulun pihapiirissä on kaksi rakennusta, jotka on muutosremontoitu mm. erityisluokkatiloiksi. Oppilaat opiskelevat 3 ryhmässä ja ryhmäkoko on 16 oppilasta. Koulun tuntikehys on 115 viikkotuntia ja tunnusluvuksi muodostuu 2,4. Yhden koululaisen vuosikustannukset olivat viime vuonna euroa. Koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva. Muutos tästä lukuvuodesta lukuvuoteen on 25 oppilasta, joten muutos on yli 100 %. TJUDA SKOLA Läsår /åk Totalt