KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2018"

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta LOVIISAN KAUPUNKI KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VÄLIRAPORTTI

2 2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. TAVOITTEET 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET 6 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA 6 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET 14 LOVIISAN ALUERAKENNEMALLI KEHITTÄMISMALLIT KEHITTÄMISMALLIEN ARVIOINTIA TYÖRYHMÄN EHDOTUS 22 KOULUVERKON KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 22 LYHYEN TÄHTÄIMEN TOIMENPITEET 23 PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSISTA 23 LIITTEET LIITE 1: KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET LIITE 2: ESIMERKKILASKELMA 29

3 3 1. Johdanto Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tehtävänannon mukaan koulutuksen kehittämissuunnitelman lähtökohtana on päivittää vuoden 2006 kouluverkkoselvitys sekä selvittää mahdollisuudet toteuttaa koulutus yhtenäiskouluratkaisun mukaisesti koko opetussektorin virkarehtori- ja koulunjohtajajärjestelyt Kouluverkkoselvityksen ensimmäinen vaiheen loppuraportti, josta vastasi Ramboll Management Consulting Oy sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa, valmistui toukokuussa Selvityksen loppuraportti esiteltiin koulujen ja kaupungin henkilökunnalle 21.5., oppilaiden huoltajille sekä luottamushenkilöille Loviisan kaupungin sivistyslautakunta totesi päätöksessään , että loppuraportti on valmistunut, mutta sitä ei vielä tuoda lautakunnan hyväksyttäväksi, koska siihen on tehtävä tarkennuksia liittyen sekä sisältöön että puuttuviin laskelmiin. Kokouksessaan kouluverkkotyöryhmä totesi, että verkkoselvityksen johtopäätöksiä ja niiden perusteluja on aiheellisista tarkistaa ja arvioida uudelleen. Ohjaustyöryhmä päätti, että kouluverkkoselvityksen loppuraportin pohjalta ja käyttäen uusia taustatietoja laaditaan Loviisan kaupungille sivistyskeskuksen toimesta ja virkatyönä kouluverkon kehittämissuunnitelma niin, että siinä on otettu huomioon ne meneillään olevat valtakunnalliset ja paikalliset hankkeet, joilla on merkitystä kouluverkon kehittämissuunnitelmassa esitettäville ehdotuksille. Työryhmä totesi kokouksessaan , että valtakunnallisten rakenneuudistusten (mm. kuntarakenne- ja valtionosuusuudistukset) johtuvien muutosten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelurakenteisiin on mahdotonta tässä vaiheessa vielä arvioida. Kouluverkkoselvityksen kannalta keskeiset Loviisan kaupungin kaupunkistrategiatyöhön liittyvät maankäyttö-, kaavoitus ja asuntopoliittiset ohjelmat ovat niin ikään vielä valmisteluvaiheessa. Ohjausryhmä katsoo, että kunnallisen palveluverkon on kyettävä vastaamaan kulloinkin eteen tuleviin haasteisiin. Siksi ja edellä mainituista epävarmuustekijöistä johtuen työryhmä antaa kouluverkon kehittämissuunnitelmasta tässä vaiheessa vain väliraportin, joka sisältää ehdotuksen kouluverkon kehittämisen periaatteiksi sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät ole sidoksissa avoimiin uudistusprosesseihin Työryhmä esittää jatkoaikaa kouluverkkoselvityksen jatkotyöstämiseen niin, että meneillään olevien rakenneuudistusten ja kaupungin strategiatyössä tehtävien linjausten vaikutukset voidaan huomioida. Selvitystyö pohjautuu opetushallituksen, tilastokeskuksen ja Loviisan kaupungin omiin tilastotietoihin ja -ennusteisiin. Kustannustarkastelussa on käytetty sekä opetushallituksen että kaupungin kustannustietoja.

4 Tämä Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma on tehty Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän toimesta. Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Nina Pere, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bo Lindfors, sivistyslautakunnan jäsen Lars Bäcklund, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, sivistysjohtaja Thomas Grönholm, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sekä tilapäällikkö Antti Kinnunen. 4

5 5 2. Tavoitteet Selvityksen avulla on tarkoitus antaa alueen päättäjille tietoja siitä, millaisia toimenpiteitä vaaditaan, että koulutuksen palveluverkko on laadullisesti hyvä sekä taloudellisesti tehokkaassa ja pedagogisesti toimivassa käytössä. Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kehittää koulutusta ja kouluverkkoa niin, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan turvata hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, taloudellisesti ja tilankäytöllisesti mahdollisimman hyvin toimiva kouluverkkokokonaisuus. Tavoitteeksi asetetaan kouluverkon kehittäminen niin, että koulujen ja opetusryhmien koot antavat oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta, opetussuunnitelman ja omien edellytystensä mukaista opetusta erityisopetus, oppilashuolto ja muut opetuksen tukipalvelut voidaan järjestää siten, että niiden laatu ja saatavuus on turvattu perusopetuksen kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan mahdollisuudet yhtenäiskoulutyyppisiin ratkaisuihin ja oppilaitosten virkarehtori-johtaja järjestelyjen tarkoituksenmukaisiin toteuttamismalleihin koulujen oppilaskohtaiset kustannukset pysyvät asetettujen tavoiterajojen puitteissa, kuitenkin niin, että koulutuspalvelujen alueellinen kattavuus, erityisesti reuna-alueilla, turvataan taloudellisuus ja tuottavuus, joka puoltaa suurempaa keskimääräistä yksikkökokoa, tilojen monikäyttöisyyttä sekä korkeaa tilojen käyttöastetta huomioidaan kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa siinä on huomioitu kaupungin maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa määritellyt kasvusuunnat ja alueet mahdollistetaan varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kirjastojen, liikuntatoimen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen niin, että palveluverkoista syntyy kaupunkilaisten näkökulmasta ehyt palvelukokonaisuus se mukautuu joustavasti kaupungin väestö- ja asutusrakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä tukee alueen vetovoimaa ja imagoa Lukiokoulutuksen osalta keskeinen erillistavoite on sen turvaaminen osana kaupungin koulutuspalvelukokonaisuutta ja kehittäminen niin, että se lisää lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja luo edellytykset oppilasmäärien kasvulle.

6 6 3. Lähtökohdat KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN HAASTEET Hallitus on päättänyt helmikuussa 2012 kuntarakenneuudistukselle tavoiteaikataulun. Sen mukaan rakennelaki astuisi voimaan toukokuussa Uusi kuntalaki hyväksyttäisiin saman vuoden syksyllä ja tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, kuten myös kuntauudistukseen liittyvä uusi valtionosuuslainsäädäntö. Loviisan kaupungille on kuntarakennetyöryhmä ehdottanut kahta vaihtoehtoista alueliitosmallia: ensisijaisesti liittymistä Porvoon ympärille rakentuvaan asukkaan suurkuntaan ja toissijaisesti Loviisan ja Lapinjärven muodostamaan asukkaan kuntaan. Loviisan kouluverkkoselvityksessä ehdotettaviin toimenpide-ehdotuksiin kuntarakenneuudistuksella tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia erityisesti toisen asteen koulutuksen osalta, mutta myös perusopetuksen järjestämistä joudutaan arvioimaan uudella tavalla. Mikäli valtionosuuslainsäädäntö, kuten yleisesti arvellaan, muuttaa opetustoimen rahoitusta, heijastuu se suoraan koko koulutuksen kenttään. Siksi kaikissa niissä kehittämistoimissa, joita paikallisesti esitetään, on pyrittävä ennakoimaan mahdolliset edessä olevat muutokset. Loviisan kaupungin strategiatyön linjaukset, joista ei ole kaikilta osin vielä tehty poliittisia päätöksiä, tulevat suuntaamaan myös kouluverkon kehittämistyötä. Erityisesti maankäyttö-, kaavoitus- ja asuntopoliittisten ohjelmat, jotka määrittelevät kaupungin kasvusuunnat ja -alueet, tulevat vaikuttamaan niihin ehdotuksiin, joita oppilaitosverkon kehittämiseksi tehdään. Parhaillaan valmistellaan asuntopoliittista ohjelmaa, jossa yhtenä keskeisenä perusteena tulee olemaan kaupunginvaltuuston helmikuussa 2011 hyväksymässä Loviisan aluerakennemalli asiakirjassa hyväksytyt kehittämistavoitteet. KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Valtion säästöpäätökset Valtioneuvosto teki kevään 2012 kehysriihessä päätöksiä, jotka vaikuttavat kuntatalouteen sitä kiristävästi. Valtionosuuksia vähennetään alentamalla valtionosuusprosenttia asukaskohtaisesti tasasuuruisella määrällä. Vuonna 2013 vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna Sen lisäksi valtionosuutta oli jo aiemmin päätetty vähentää hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/asukas. Yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat milj.euroa eli 211,51 euroa/asukas.

7 7 Loviisan kaupungille kompensaatiota valtionosuuksien alentamisesta ja muista säästöpäätöksistä tulee yhteisöveron korotetun jako-osuuden jatkaminen 5 %:lla vuosina Loviisalle se merkitsee kyseisinä vuosina lisätuloja 150 /asukas. Erikseen opetustoimeen kohdistuvia päätöksiä ovat hallitusohjelmassa sovitut lukiokoulutuksen säästöt (30 milj.) ja valtioneuvoston kehyspäätös, jonka mukaan ammatillisen peruskoulutuksen määräraha laskee vuoden 2012 tasosta 57 milj. vuoteen 2016 mennessä. Loviisan kaupungin taloudellinen tilanne Loviisan kaupungin talousarviota 2013 ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on selvinnyt, että talouden tasapainottaminen edellyttää muutoksia vallitsevaan menorakenteeseen. Kaavio: Talousarvion 2013 ja toimintasuunnitelmalaskelman valmistelussa käytettävät laskelmat tilanteen mukaan. Lähde: Loviisan kaupunki Kaaviosta ilmenee, että sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä kaupungin talouden tervehdyttämiseksi. Taloudellinen liikkumavara, jonka kaupungille antoi kuntaliitoksesta saadut porkkanarahat, on käytetty. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta.

8 8 Kaavio: Loviisan kaupungin toimintamenojen kehitys laskentatilanteen mukaan. * Kaupunginhallituksen asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Samaan aikaan, kun toimintatulot ovat ennusteen mukaan pienenemässä toimintamenot kasvavat. Nousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 olisi kaupunginhallituksen asettaman raamibudjetoinnin mukaan 1,0 %. Hallintokuntien omissa talousarviovalmisteluissaan tekemien esitysten toteutuessa nousua tulisi olemaan 4,8 %. Kaavio: Loviisan kaupungin talouden ali-/ylijäämän kehitys laskentatilanteen mukaan. * Kaupunginhallituksen asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Mikäli sopeuttamistoimenpiteitä ei kyetä tekemään tilikauden alijäämä on jo vuonna 2013 lähes miljoona euroa. Tarkasteltaessa nettomenojen kehitystä hallintokunnittain voidaan todeta, että perusturvan osalta sekä menojen kokonaismäärä että kasvu ovat suurimmat. Menot ovat yli kaksinkertaiset seuraavaksi suurimpaan hallintokuntaan, sivistyskeskukseen, nähden. Perusturvan osuus nettomenoista on vuoden 2012 talousarviossa 51 %, sivistyskeskuksen 26 %, teknisen keskuksen 13 % ja yleishallinnon 10 %.

9 9 Kaavio: Loviisan kaupungin nettomenojen kehitys ja talousarvioraamin mukaan Lähde: Loviisan kaupunki Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä arvioitaessa, voidaan todeta, että verotulojen ennakoidaan nousevan hieman, kun taas valtionosuuksien taso pysyy ennalaan. Kaavio: Loviisan kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien kehitys laskentatilanteen mukaan. * Kaupunginhallituksen asettama suunnitteluraami ** Hallintokuntien esitys Lähde: Loviisan kaupunki Väestön ikääntyminen, joka Loviisassa on nopeampaa, kuin koko maassa keskimäärin, tulee myös muuttamaan kunnan menorakenteita. Ennustettavissa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus, joka jo nyt on yli 50 %, kaupungin nettomenoista tulee edelleen kasvamaan.

10 10 Koulutuskustannukset Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat Loviisassa valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vuoden 2010 kustannustietojen mukaan peruskoulun oppilaan opetus maksoi Loviisassa 907 euroa (11,8%) enemmän, kuin kunnissa keskimäärin. Kun perusopetuksessa vuonna 2010 oli Loviisassa 1510 oppilasta, se merkitsi noin 1,3 miljoonan euron kustannuserää. Kuvio: Perusopetuksen käyttökustannukset ilman sairaala- ja vammaisopetusta sekä pieniä hankkeita. * Vuoden 2011 luvut Loviisan osalta perustuvat tilinpäätöstietoihin, Lapinjärven, Porvoon ja valtakunnalliset vertailuluvut ovat laskettu vuoden 2010 kustannuksista korottamalla niitä 3 %:lla, joka on ollut keskimääräinen vuotuinen nousu. (Lähde: Opetushallituksen kustannusraportti K05Z6YOS ) Käyttökustannusten nousu Loviisassa on myös ollut muuta maata nopeampaa. Vuonna 2010 perusopetuksen menot olivat 13 % korkeammat kuin edellisenä vuotena ja seuraavana vuonna menot nousivat yli 5 %, kun nousu valtakunnallisesti on pysytellyt 3-4 prosentin tasolla. Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia kouluittain. Kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähemmäs kaksi sataa. Isoissa yksiköissä opetusryhmien muodostaminen tulee pääsääntöisesti taloudellisemmaksi.

11 11 Kuvio: Perusopetuksen koulukohtaiset kustannukset euroa per oppilas vuonna Lähde: Loviisan kaupunki Alakouluista korkeimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat Isnäsin ja Tesjoen molemmankielisissä kouluissa sekä Valkon koulussa. Taloudellisinta opetuksen järjestäminen on ollut Länsiharjun, Generalshagenin, Kyrkobyn, Sävträskin ja Koskenkylän molemmissa kouluissa. Perusopetuksen keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin Loviisan seudulla vaikuttanee mm. alueellisesti laaja kouluverkko, opetusryhmien koko ja erityisopetusta saavien oppilaiden määrä. Opetusryhmien keskikoot ovat Loviisassa valtakunnallisesti verrattuna pienet. Perusopetuksen alakouluissa Loviisassa on yhtä opetusryhmää kohti 3,6 oppilasta vähemmän, kuin koko maassa keskimäärin. Koko maa Loviisa Porvoo Kaikki ryhmät yhteensä 19,2 15,6 18,3 Opetus vuosiluokittain 20,2 17,1 19,1 Yhdysluokat 16,3 16,1 15,9 Esiopetus 14,1 9,6 20,0 Taulukko: Perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot 2010 vuosiluokilla 1-6. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus. Loviisassa on lukuvuotena perusopetuksen luokilla 1-6 yhteensä 922 oppilasta. Jos oppilasmäärä jaetaan koko maan ryhmäkokojen keskiarvolla, saadaan ryhmien määräksi 52. Jaettaessa Loviisan keskimääräisellä ryhmäkoolla ryhmien määräksi tulee 59. Kun erotus kerrotaan alakoulujen keskimääräisellä viikkotuntimäärällä (22 tuntia), saadaan tulokseksi 154 tuntia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Loviisan alakouluissa samaa oppilasmäärää opettaa noin kuusi-seitsemän opettajaa enemmän, kuin koko maassa keskimäärin. Kun yhden opettajan palkka-

12 12 kustannukset työnantajakuluineen ovat noin euroa vuodessa, kustannukset seitsemäs opettajasta ovat noin euroa. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 erot ryhmien keskikokojen kohdalla eivät ole niin merkittävät, kuin alakoulujen osalta. Kuitenkin myös yläkoulujen ryhmissä Loviisassa 0,9 oppilasta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio: Perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot 2010 vuosiluokilla 7-9. Lähde: Opetusja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus. Lukuvuonna oli Loviisan yläkouluissa yhteensä 463 oppilasta. Valtakunnallisen ryhmäkeskiarvon mukaan jaettuna heistä muodostuisi 27,1 ryhmää ja Loviisassa 28,6 yhtä viikkotuntia kohti. Erotus, joka on 1,5 ryhmää, kerrottuna kokonaisviikkotuntimäärällä antaa tulokseksi 45 vuosiviikkotuntia, joka opettajien määrässä merkitsee kahden opettajan palkkasummaa, joka on noin euroa vuodessa. Lukiokoulutuksen vuotuiset käyttökustannukset ovat vuoden 2010 kustannustietojen mukaan lähes 30 prosenttia korkeammat, kuin kunnissa keskimäärin. Kun oppilaskohtainen kustannus kuntatasolla oli vuonna 2010 keskimäärin euroa, Loviisassa opetus maksoi euroa. Oppilasmäärällä kerrottuna vuotuiseksi kustannuseroksi saadaan euroa. Käyttökustannusten keskimääräinen nousu Loviisassa on myös ollut muuta maata nopeampaa. Menot nousivat vuodesta 2009 opetushallituksen talousraportin mukaan yli 20 %, kun kuntatasolla nousu oli keskimäärin 3 %.

13 * Lapinjärven kunta Loviisan kaupunki Porvoon kaupunki Kunta keskiarvo Kuvio: Lukiokoulutuksen käyttökustannukset ilman pieniä hankkeita. * Vuoden 2011 luvut Loviisan osalta perustuvat tilinpäätöstietoihin, Lapinjärven, Porvoon ja valtakunnalliset vertailuluvut ovat laskettu vuoden 2010 kustannuksista korottamalla niitä 3 %:lla, joka on ollut keskimääräinen vuotuinen nousu. (Lähde: Opetushallituksen kustannusraportti ja Loviisan kaupunki) Korkeat oppilaskohtaiset kulut ovat kaikkien pienten lukioiden ongelma. Ylläpitääkseen palvelutasoaan lukiot ovat pakotettuja pitämään yllä mahdollisimman laajaa kurssitarjontaa. Opetusta joudutaan antamaan hyvinkin pienille opetusryhmille, joka lisää kustannuksia voimakkaasti. Kouluinvestoinnit Loviisan kaupungin talousarviossa ja sen investointisuunnitelmassa on hyväksytty alla olevan taulukon mukaiset koulukohtaiset investointihankkeet vuoteen 2018 mennessä. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty pieniä, alle euron kuluja: - Suomenkielinen koulukeskus, 2012, Koskenkylän koulu, Lovisanejdens högstadium,

14 14 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET Väestö ikääntyy Loviisan kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, josta miehiä 7758 ja naisia 7794 henkeä. Lasten ja nuorten osuus oli Loviisassa pienempi (15,2 %) kuin Porvoon seudulla (18,0%), Uudellamaalla (16,9 %) ja koko maassa (16,5%) keskimäärin. Alla olevassa kuviossa on esitetty Loviisan väestökehitys vuosina sekä Tilastokeskuksen trendiennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa Loviisassa 943 asukkaalla (+6,1 %) vuosina , asukkaalla (11,3%) vuosina ja asukkaalla (+15,7 %) vuosina Kuvio: Loviisan väestökehitys , Tilastokeskuksen väestöennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite. Lähde: Tilastokeskus ja Loviisan kaupunki. Loviisan ikärakenne painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän 65 vuotta täyttäneeseen väestöön. Vuosina yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, eniten kasvaa vuotiaiden määrä. Alle 60-vuotiaiden määrä puolestaan vähenee kaikissa ikäryhmissä, eniten vähenee vuotiaiden määrä. Väestörakenteen muutos heikentää Loviisan huoltosuhdetta eli tulevaisuudessa työssäkäyvää väestöä kohti on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 29 % Loviisan väestöstä. Väestön ikääntyminen on yleinen kehitysilmiö, mutta Loviisassa ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin Porvoon seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin.

15 15 Oppilasmäärät pienenevät Lukuvuosi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä Taulukko: Oppilasennuste , alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet maaliskuu 2012, jotka perustuvat Väestörekisteristä saatuihin tietoihin Tarkasteltaessa perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilasmääriä Loviisassa vuosina voidaan todeta, että ruotsinkielisellä puolella ennusteen mukaan oppilaiden määrä vähenee n. 110 oppilaalla vuoteen Suomenkielisellä puolella oppilasmäärä nousee ennusteen mukaan n. 55 oppilaalla vuoteen Kuvio: Oppilasennuste , alakoulut. Lähde: Loviisan kaupungin oppilasennusteet, maaliskuu 2012 Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä arvioitiin, että lukuvuonna suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Oppilasennusteet vuoden 2006 raportissa ja toteutumat lukuvuodelle on vertailtu seuraavassa taulukossa. Ennuste Toteutunut Erotus Suomenkieliset vuosiluokat Ruotsinkieliset vuosiluokat Yhteensä Taulukko: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki

16 16 Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän (72 oppilasta, n. 9 %) kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta suurempi (31 oppilasta, n. 4 %). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten perheiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun LOVIISAN ALUERAKENNEMALLI Loviisan helmikuussa 2011 hyväksytyssä aluerakennemallissa on käsitelty Loviisan keskeiset kehittämistavoitteet maankäytön kannalta. Aluerakennemallissa on tarkasteltu Loviisan asukasluvun kehitystä, ikärakenteen muutoksia, maankäytön valmiuksia ja maanomistusta sekä listattu näitä koskevat tavoitteet alueittain. Aluerakennemallissa on määritelty tavoitteet väestökehityksen ja asumisen, työpaikkakehityksen ja työpaikka-alueiden, liikenneverkkojen, energiantuotannon sekä peruspalveluiden osalta. Kuva 1. Loviisan aluerakennemalli Aluerakennemallin pohjalta tullaan valmisteilla olevassa asuntopoliittisessa ohjelmassa määrittelemään aluekohtaiset väestötavoitteet vuoteen Tavoiteltu muutos vuodesta 2009 on henkilöä (noin +1 %/vuosi). Väestönkasvua odotetaan melko tasaisesti kaupungin kaikille olemassa oleville taajama- ja kyläalueille. Suurin väestönlisäys on oletettu kohdistuvan Loviisan kaupunkikeskukseen, Harmaakallion alueelle.

17 17 Väestö 2009 Väestö 2020* Muutos % Loviisa keskusta ,0 Valko ,5 Tesjoki ,8 Ruotsinpyhtää ,3 Koskenkylä ,3 Pernaja kk ,2 Isnäs ,9 Liljendal kk ,9 Skinnarby ,5 Kuggom ,4 Loviisa yhteensä ,3 Taulukko : Väestömäärä 2009 ja väestötavoite 2020 alueittain *Loviisan asuntopoliittisen ohjelman alueelliset väestötavoitteet 2020, luonnos Loviisan palveluverkon kehittämisen ja kuntatalouden haasteet tiivistetysti: Verotulot ja valtionosuudet kasvavat hitaammin, kuin palvelutuotannon menot Väestön ikääntymiskehitys voimistuu Väestömäärä nousee hitaasti ennusteiden mukaan vuotiaiden määrä vähenee 9 %:lla vuoteen 2018 mennessä Vanhusten- ja terveydenhoidon osuus kuntien menoista kasvaa

18 18 4. Kehittämismallit Meneillään oleva kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Valtionvarainministeriö: Kuntauudistusesite Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä päätyi esittämään Loviisan kaupungille kahta kuntajakoselvitysmallia. Ensisijainen vaihtoehto on Porvoon ympärille koottava kuntakokonaisuus. Toissijainen vaihtoehto on Loviisasta ja Lapinjärvestä muodostettava uusi kunta. Loviisan kaupungin ja kouluverkkoselvityksen näkökulmasta kuntauudistus ja edessä olevat tulevaisuuden haasteet merkitsevät, että palvelurakenteita ja tapoja palvelujen järjestämiseen joudutaan arvioimaan uudella tavalla niin, että kaupungin rahoituspohja säilyy vakaana koulutusta ja kouluverkkoa pitää kehittää niin, että koulutuskustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla ilman, että opetuksen laatu ja tuloksellisuus kärsii Rakenneselvityksen pohjaksi ja arvioimiseksi on valittu kaksi vaihtoehtoista mallia kouluverkon kehittämiseen. Ensimmäisessä kuvataan tilannetta, missä kaikki jatkuu entisellään ja kouluverkko jatkaa toistaiseksi nykyisessä laajuudessaan. Toisessa mallissa kouluverkkoa muokataan vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa (lyhyen tähtäimen toimenpide-ehdotukset) valmistellaan ja toteutetaan ne muutokset, jotka eivät ole sidoksissa valtakunnallisiin rakennemuutoksiin. Toisessa vaiheessa (pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset) toteutetaan toimenpiteet, joiden valmistelussa voidaan huomioida Loviisan kaupungin omat, maankäyttöä, kaavoitusta ja asumista linjaavat päätökset. Molemmissa kehittämismalleissa pyritään samalla arvioimaan ja kuvaamaan kuntauudistuksen vaikutuksia Loviisan kouluverkkoon: miltä kouluverkkoratkaisut voisivat näyttää, jos Loviisan kaupunki muodostaa Porvoon seudun kuntien tai Lapinjärven kanssa uuden kunnan. VAIHTOEHTO 1: MIKÄÄN EI MUUTU Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään merkitsisi sitä, että Loviisassa 18 peruskoulun ja kahden lukion toiminta jatkuisi muuttumattomana. Ainoat muutokset tulisivat, kun investointiohjelmaan merkityt Koskenkylän koulun ja Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennukset rakennettaisiin korvaamaan niiden nykyisiä kiinteistöjä.

19 19 Oppilaiden ja huoltajien näkökulmasta tämä vaihtoehto saattaa ymmärrettävästi tuntua hyvältä ja turvalliselta. Oma tuttu lähikoulu pysyy ennallaan. Kuntatalouden ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta tilanne olisi monella tapaa ongelmallinen. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät ovat heikot ja oppilaskohtaiset kustannukset kuntien keskiarvoihin verrattuna korkeat. Lisäksi oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä vähenee Loviisassa jatkossakin. VAIHTOEHTO 2: ETENEMINEN VAIHEITTAIN Eteneminen kouluverkon kehittämisessä porrastetusti kahdessa eri vaiheessa on perusteltua tilanteessa, jossa tiedostetaan kehittämistarpeet, mutta on paljon sellaisia muutoksen alla olevia prosesseja, joista ei vielä tiedetä riittävästi. Tämän vaihtoehdon tavoitteena on aikaansaada Loviisaan kouluverkko, joka toimii valtakunnallisesti järkevällä kustannustasolla, mutta samalla turvataan opetuksen laatu ja palvelujen alueellinen saatavuus. Lyhyen tähtäimen toimenpiteet Ensimmäisessä vaiheessa päätetään verkkoselvityksen jatkotyössä huomioitavista periaatteista ja toteutetaan ne toimenpiteet, jotka eivät ole sidoksissa meneillään oleviin muutosprosesseihin. Kouluverkon kehittämisen periaatteista on tarkoituksenmukaista päättää niistä pedagogisista ja taloudellisista lähtökohdista ja reunaehdoista, joiden mukaisesti lopullisia, koko kaupungin opetusverkkoa koskevia toimenpide-ehdotuksia valmistellaan. Asiakokonaisuuksia, joista tarvitaan ohjeistusta, ovat esimerkiksi koulujen kokoon ja taloudellisuuteen liittyvät kysymykset. Sellaisia lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, joiden sidoksisuus kuntarakenneuudistuksen etenemiseen on pieni, ovat Loviisan kaupungin reuna-alueilla sijaitsevat pienet kouluyksiköt. Isnäsin suomen- ja ruotsinkieliset koulut sekä Teutjärven koulu ovat 2- opettajaisia oppilaan yksiköitä. Koulut ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan kalliita ja toiminnallisesti liian pieniä, että niiden säilyttämistä erillisinä yksikköinä on vaikeaa perustella. Maantieteelliset etäisyydet muihin kaupungin kouluihin ovat kuitenkin niin suuret, että mahdollisuudet säilyttää koulutuspalvelut Isnäsissä ja Teutjärvellä muilla järjestelyillä on siksi aiheellista selvittää. Isnäsin koulujen osalta, joiden oppilaaksiottoalueisiin kuuluvat myös Kabböle ja Sarvsalö, yhden vaihtoehdon tarjoaa malli, jossa suomen- ja ruotsinkieliset yksiköt yhdistetään ensin hallinnollisesti ja sen jälkeen tutkitaan koulukokeiluna edellytyksiä luoda Isnäsin sellainen kaksikielinen alakouluyksikkö, jossa opetusta annetaan molemmilla kielillä. Kokeiluun liitetään alueen, jo nyt kaksikielisenä toimiva päivähoito. Kokeilu olisi määräaikainen. Toteuttamiseen on haettava lupa kouluviranomaisilta. Teutjärven alueen koulutuspalvelujen säilyttäminen edellyttää kuntien yhteistyötä. Kouvolan kaupungin alueella sijaiseva Ratulan koulu, joka sijaitsee vajaan 5 km:n päässä Teutjärven koulusta, on myös pieni kaksiopettajainen koulu, jonka olemassaolo on uhattuna. Yhdistämällä nämä kaksi yksikköä saataisiin muodostettua 4- opettajainen koulu, joka olisi riittävän suuri toiminnallinen kokonaisuus. Koskenkylään, joka väestöennusteiden mukaan on yksi voimakkaimmin kasvavista taajamista, on kaupungin investointiohjelman mukaisesti esitetty rakennettavaksi

20 uusi suomenkielinen koulu. Vanhaa oppilasmäärältään kasvavaa ja epäkäytännöllistä koulurakennusta, joka sijaitsee Koskenkylän taajaman ulkopuolella, ei kannata pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta kehittää, vaan rakentaa nykyaikainen koulurakennus. Uuden koulurakennuksen osalta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta lähistöllä olevan Agricolahallin ansiosta. Uudessa koulurakennuksessa voidaan huomioida uudet tilat myös ruotsinkieliselle opetukselle ja kirjastolle. Valtaosa nykyisistä koulukuljetustarpeista poistuisi keskeisemmän sijainnin ansiosta ja uusi Koskenkylän koulu toimisi aitona lähikouluna suurimmalle osalle oppilaista. Lovisanejdens högstadiumin peruskorjaustarve on tehtyjen selvitysten perusteella todettu olevan yli 85 %. Kaupungin investointiohjelmassa sen korvaavalle uudisrakennukselle on varattu määrärahat vuodelle Aiemmin tehty kustannusarvio on aiheellista päivittää, samoin kuin högstadiumin tilatarve oppilasennusteet huomioiden. Samassa yhteydessä tarjoutuu tilaisuus tarkastella keskustan muidenkin koulukiinteistöjen käyttöastetta ja pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja niin koulujen käytölle kuin sijoituspaikoille. Pitkän tähtäimen toimenpiteet Lähtökohtana on, että pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset rakentuvat niille päätöksille, joita kouluverkon kehittämisen tavoitteista ja päämääristä tehdään. Päätökset kaupungin asunto-ohjelmasta ja valituista kasvusuunnista ovat myös käytettävissä. Lisäksi siinä voidaan nykytilannetta paremmin jo huomioida kuntarakenne- ja valtionosuusuudistuksien vaikutukset. Asiakokonaisuuksia, joita lopullista kouluverkkoselvitystä laadittaessa tulee ottaa mukaan, ovat muun muassa: oppimisen ja opetuksen pedagogiset edellytykset koulutuksen taloudellisuus peruskouluverkon laajuus ja alueellinen kattavuus kouluyksiköiden maantieteelliset etäisyydet toisiinsa koulukyyditykset esikoulujen sijoitus toimenpiteet mahdollisten vapautuvien koulukiinteistöjen osalta lukiokoulutuksen kehittämisen vaihtoehtoiset mallit ammatillisen koulutuksen saavutettavuus kouluverkkoratkaisun yhteensovittaminen kuntarakenneuudistuksessa esitettyihin vaihtoehtoihin

21 21 5. Kehittämismallien arviointia Mikäli perusopetuksenkouluverkko pysyy nykyisellään, niin kuntatalouden ja palvelustrategian näkökulmasta voidaan arvioida, että kaupungin investointi- ja ylläpitokustannukset pysyvät korkeina laajan kouluverkon kalusto- ja opetusvälinehankinnat tulevat kalliiksi opetusryhmien kokoja, joilla on suurin taloudellinen vaikutus koulutuskustannuksiin, on vaikeaa suurentaa pienissä kouluyksiköissä koulukiinteistöjen varustaminen ja kehittäminen monialaisina kunnallisina palvelupisteinä vaikeutuu, kun taloudellisia voimavaroja ei voida kohdentaa tehokkaasti palveluverkon kehittäminen niin, että siinä huomioidaan kaupungin valitsemat alueelliset painopistealueet ja kasvusuunnat, saattaa vaikeutua Opetuksen ja oppimisen näkökulmasta pienissä kouluissa ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen laajuus ei yllä isompien yksiköiden tasolle, kun opetettavien oppiaineiden määrä lisääntyy suppeampi kouluverkko mahdollistaa laajaa oppilaitosverkkoa paremmin koulujen varustamisen niin, että ne tukevat opetusta oppilashuolto ja oppimisen tukitoimet ovat tehokkaammin järjestettävissä, jos koulujen määrää vähennetään suuret kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen suhteen johtajuusjärjestelmät, jotka edellyttävät nykyisin yhä laajempaa hallinnollista osaamista, ovat tehokkaammin järjestettävissä suurissa kouluyksiköissä

22 22 6. Työryhmän ehdotukset Johtuen useista valtakunnallisista vireillä olevista uudistuksista ja kaupungin strategiatyön keskeneräisyydestä kokonaisesitystä koulutuksen kehittämisestä ja Loviisan kouluverkon tavoitteellisesta laajuudesta ei mahdollista tässä vaiheessa tehdä. Työryhmä esittääkin kehittämistyölle jatkoaikaa niin, että lopullisessa kouluverkkoselvityksessä voidaan riittävästi huomioida meneillään olevien rakenneuudistusten vaikutukset. Käytettävissä olevien taustatietojen ja selvitysten perusteella työryhmän arvioi, että niiden pohjalta voidaan kuitenkin esittää tavoitteet ja linjaukset, joiden mukaan kouluverkkoa tulisi kehittää ehdotukset sellaisiksi lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi, jotka eivät ole sidoksissa meneillään ja valmisteilla oleviin muutosprosesseihin. Päätöksenteon valmistelu periaatelinjauksista ja lyhyen aikavälin toimenpiteistä tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Jatkotyössä, kun valmistellaan esitystä kouluverkon edelleen kehittämisestä, ne toimivat keskeisinä lähtökohtina. Työryhmä katsoo myös aiheelliseksi esittää kuvauksia niistä pitkän aikavälin kehittämismalleista ja -mahdollisuuksista, jotka työryhmän mielestä tulee selvittää ennen lopullisten toimenpide-ehdotuksien tekemistä. Työryhmän mielestä on syytä myös varautua mahdolliseen kaupungin taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja laatia suunnitelma, jolla opetustoimi voi sopeuttaa menotalouttaan lyhyellä aikavälillä. Kouluverkon kehittämistä koskevat tavoitteet Kouluverkkoa kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Periaate 1 Kouluyksikön minimikoko olisi jatkossa pääsääntöisesti x -opettajainen, vähintään x oppilaan koulu ellei yksittäisen, tätä pienemmän kouluyksikön kohdalla ole osoitettavissa erityisiä perusteita niiden säilyttämiselle. (Opettajien ja oppilaiden määrä tarkennetaan lopulliseen kouluverkon kehittämissuunnitelmaan.) Ensisijaisesti opetuksen ja oppimisen eli pedagoginen näkökul- Perustelu: ma! Kouluyksiköiden tulee kooltaan, tiloiltaan ja varustukseltaan olla sellaisia, että ne o mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja opetusmenetelmien monipuolisen käytön sekä kollegiaalisen ja ammatillisen yhteistyön o edesauttavat pätevän henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä

23 23 Periaate 2 Perusopetuksessa oppilaskohtaisten kustannusten koulukohtainen yläraja olisi yksittäisen koulun ja kaupungin koko perusopetusverkon kohdalla valtakunnallinen keskimääräinen kustannus euroa/oppilas + x %. Tavoitetason ylittyessä käynnistetään keskustelu kustannustason syistä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Perustelu: Resurssien tehokkaan käytön eli talouden näkökulma! Opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutetaan turvallisissa ja asianmukaisesti varustetuissa tiloissa järkevällä kustannustasolla Kouluverkon käyttöastetta nostetaan kehittämällä oppilaitoksista monitoimitiloja. Tavoitteena on mahdollistaa varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen, kirjastojen, liikuntatoimen, kansalaisopistojen ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen niin, että palveluverkosta syntyy kaupunkilaisten näkökulmasta ehyt palvelukokonaisuus Lyhyen tähtäimen toimenpide-ehdotukset Työryhmä esittää, että Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointisuunnitelman mukaisesti uusi koulu, jossa on huomioitu kirjaston ja ruotsinkielisen opetuksen tarpeet Kaupungin investointisuunnitelmaan sisältyvän Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennusinvestoinnin suunnitteluun liittyen o päivitetään sekä LNH:n että kaupungin opetustoimen tilatarpeet keskustaajaman alueella muiden rakennusinvestoinnin aiemmat laskelmat o selvitetään eri vaihtoehdot keskustan koulukiinteistöjen käytölle käynnistetään toimenpide-ehdotusten valmistelu o Isnäsin kaksikielisen koulutusvaihtoehdon toteuttamiseksi, o Teutjärven koulutuspalvelujen säilyttämiseksi yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa ja o opetussektorin virkarehtori- ja koulunjohtajajärjestelyistä Lisäksi työryhmä esittää, että kaupungin talouden äkillisen kriisiytymisvaihtoehdon varalta laaditaan sivistyskeskuksen toimesta säästösuunnitelma, jossa säästöjä haetaan ensisijaisesti tuntikehyssäästöin ja kouluavustajien määrää vähentämällä. Kuvauksia pitkän tähtäimen toimenpidemahdollisuuksista Koko Loviisan kouluverkkoa koskevien yksilöityjen ja perusteltujen toimenpideehdotuksien tekeminen ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska ne ovat riippuvaisia yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä ja työryhmän esittämien kouluinvestointien toteutumisesta. Sen sijaan työryhmä pitää tarpeellisena, että kouluverkon ja koko opetuksen kehittämistä pohditaan ja mallinnetaan erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kautta.

24 24 Pohdintaan kouluverkkokokonaisuudesta suhteessa meneillään oleviin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin ja kaupungin taloudelliseen kantokykyyn on aiheellista ottaa mukaan uusia ajatuselementtejä. Lukiokoulutus Molempien lukioiden, mutta erityisesti suomenkielisen lukion, houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Myllyharjun lukio on kooltaan pieni, eikä se tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat seuraavat: Yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa Yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa Lukion ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähi-, etä- ja virtuaaliopetuksen kehittäminen yhdessä Lovisa Gymnasiumin ja kansalaisopistojen kanssa Lukioiden osalta tulee ensisijaisena ratkaisuna vakavasti harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä ja toimimista samassa kiinteistössä. Suomenkielisen lukion oppilaspohjan laajentaminen lyhyellä tähtäimellä edellyttää kuntayhteistyötä. Yhtenä keinona on käynnistää keskustelut Lapinjärven kunnan kanssa Porlammin ja Myllyharjun kouluyksiköiden yhdistämisestä. Lapinjärven ruotsinkieliset oppilaat ovat kuntien koulusopimuksen mukaisesti opiskelleet alakoulun jälkeen Lovisanejdens högstadiumissa ja Lovisa Gymnasiumissa. Perusopetus Perusopetuksen kiinteistöt ja niiden kehittämismahdollisuuksia on ajateltava ennakkoluulottomasti. Tarkasteluun on syytä ottaa niin Lovisanejdens högstadiumin uudisrakennuksen rakennuspaikka, kuin se, mitä opetusta sinne sijoitetaan. Suomenkielisen koulukeskuksen uudisrakennuksen rakennustyöt ovat pian ajankohtaisia. Länsiharjun ja Harjuntaustan koulut saavat uudet tilat. Hankkeeseen liittyen sekin on hyvä pitää mielessä, että uudisrakennukseen jää jäljelle rakennusoikeutta yhden kerroksen verran.

25 25 LIITE 1: KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET VUOSINA Isnäsin koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk Keskimäärin 22 Koskenkylän koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Keskimäärin 133 Kirkonkylän koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Keskimäärin 45 Teutjärven koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Keskimäärin 29

26 26 Tesjoen koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk Keskimäärin 71 Länsiharjun koulu Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Keskimäärin 209 Valkon koulu esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Lukuvuosi 1-6 lk Keskimäärin 67 Suomenkieliset alakoulut yhteensä, ennuste (maaliskuu 2012) Lukuvuosi 1-6 lk esikoulu- 6 lk esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk

27 27 Forsby skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 77 Isnäs skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 20 Haddom skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 55 Kyrkoby skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 39 Tessjö skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 45

28 28 Sävträsk skola Läsåret 1-6 åk förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Medeltal 69 Generalshagens skola förskola- 6 åk förskola 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk 6 åk Läsåret 1-6 åk Medeltal 172 Kaikki ruotsinkieliset alakoulut, ennuste (maaliskuus 2012) Läsåret åk1-6 förskola- 6 förskola åk 1 åk 2 åk 3 åk 4 åk 5 åk

29 29 LIITE 2: Esimerkkilaskelma kouluverkon muutoksista: Ruotsinpyhtää 2006 Ruotsinpyhtään kouluverkkoa voidaan kehittää monin eri vaihtoehdoin. Kaikissa vaihtoehdossa lähdetään siitä, että lisätilojen rakentamista tarvittaisiin mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan. Jos lisärakentamiseen tai tilojen muokkaamiseen joudutaan, kohdennetaan toimenpiteet Kirkonkylän ja Tesjoen peruskouluihin. Syksyllä 2007 oppilasennusteen mukaan Ruotsinpyhtäällä on 20 suomenkielistä (Teutjärvi 3, Kirkonkylä 7 ja Tesjoki 10) ja 11 ruotsinkielistä (Tessjö 9 ja Virböle 2) esikouluikäistä lasta eli teoreettisesti laskien kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen esiopetusryhmää (13 oppilasta / ryhmä). Laskelmissa on kuitenkin lähdetty siitä, että vuonna 2011 suomenkieliset esiopetusryhmät sijaitsevat lähikouluperiaatteen mukaisesti Teutjärven koulussa, Kirkonkylän koulussa ja Tesjoen kouluissa (1 ryhmä kussakin) sekä ruotsinkielinen ryhmä Tessjön koulussa. Näissä kouluissa kaikissa on esiopetuksen käytössä myös liikunta- ja käsityönopetuksen tilat sekä ruokailutilat. Varsinaisen kouluverkkoratkaisun tueksi on oppilasennusteitten pohjalta tehty arviot koulujen perusopetusryhmien määrästä ja niiden koosta. Arviossa on lähdetty siitä, että yksittäisillä vuosiluokilla 1-2 ei muodostu yli 20 oppilaan eikä vuosiluokilla 3-6 yli 25 oppilaan perusopetusryhmiä. Opetusryhmän koostumukseen voi vaikuttaa kuitenkin myös mm. oppilaiden erityisen tuen tarve, opetusryhmään mahdollisesti integroidut erityisoppilaat tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat, joita ei ole tässä arvioissa voitu huomioida. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetuslain 30 :n 2 momentin mukaisesti opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Kehittämisvaihtoehdon taloudellisissa vaikutuksissa ei ole vähennetty perusopetusryhmien määrää nykyisestä 14:sta kuin kolmella, vaikka se joinakin lukuvuosina oppilasmäärien perusteella saattaisi olla mahdollista. Tämä sen vuoksi, että on otettu huomioon mahdollisuus integroida erityisoppilaita sekä jättää taloudellisia resursseja mahdollisesti tarvittaviin jakotunteihin. Laskelma osoittaa vaihtoehdon tuoman muutoksen nykytilanteeseen kunnan tasolla eikä ota kantaa resurssien sisäiseen kohdentamiseen. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia koulutoimen talouteen on arvioitu opetushenkilöstön, rehtoripalkkioiden ja kuljetusten sekä kiinteistöjen lämpö-, sähkö- ja sisäisenä vuokrana perityn kustannuksen osalta. Kiinteistökustannusten osalta on erikseen selvitettävä, mitä koulukäytöstä poistuville kiinteistölle tapahtuu, sillä mikäli kiinteistö jää kunnalle muuhun käyttöön, ei kunnan kannalta vastaavaa säästöä synny, vaikka koulutoimen näkökulmasta kustannukset vähenevät. Opetuksen muista tukipalveluista vaihtoehdossa on arvioitu siivoukseen ja oppilasruokailuun liittyvien henkilöstökustannusten muutos siten, ettei vastaanottaviin kouluihin tarvitse palkata näihin tehtäviin lisää henkilöstöä. Opetuksen kustannuksena on käytetty luokanopettajan keskimääräistä henkilöstökustannusta vuositasolla ( euroa), muiden opetukseen liittyvien tarvike- ym. meno-

30 30 jen ei arvioida muuttuvan oleellisesti oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Koulunkäyntiavustajien määrä vähenee kahdella esitetyillä koulumuutoksilla. Pienten koulujen rehtoreille maksettavien palkkioiden suuruudeksi kaksiopettajaisessa koulussa on arvioitu vuositasolla euroa. Opetusryhmien lisääntyessä vastaanottavissa kouluissa siellä toimivien rehtoreiden palkkiot puolestaan voivat nousta, joka on otettu huomioon laskelmissa. Vaihtoehtojen kustannusvaikutukset henkilöstömenojen osalta on arvioitu vähenevien opetusryhmien sekä koulukäytöstä poistuvien toimipisteiden mukaisesti. Koska perusopetuksen yksikköhinnan määräytymisperusteissa ei enää kouluverkolla ole vaikutusta Ruotsinpyhtään kunnalle, ei valtionosuuteen liittyviä laskelmia vaihtoehdoissa ole. Lyhyesti voi todeta, että merkittävin tekijä on oppilasmäärän kokonaismuutos ja oppilasrakenne eli erityisoppilaiden ja luokkien 7-10 oppilaiden määrä. Näihin tekijöihin kouluverkolla ei ole vaikutusta. Muutokset kuntien välisissä nykyisissä sopimuksissa erityisoppilaista ja yläluokkien oppilaiden vastaanottamisessa vaikuttavat sen sijaan rahoitukseen. Tässä selvityksessä on oletettu nykyisten käytänteiden jatkuvan. Uutena lisäyksenä yli kuntarajojen ulottuvassa yhteistyössä voidaan lähikouluperiaatetta noudattaen huomioida mahdollisuudet sijoittaa Saaristotien varrella asuvat ruotsinpyhtääläiset alakoulujen oppilaat Loviisan kaupungin ala-asteille. Kehittämisvaihtoehto Haavisto-Joensuun koulun oppilaat siirretään Teutjärven kouluun (vähennys 2 por) ja Virbölen koulun oppilaat Tessjön kouluun (vähennys 2 por). Laskelmissa on mukana ainoastaan ruotsinpyhtääläiset oppilaat. Elimäen kunnan alueelta Haavisto-Joensuun koulussa peruskoulua käyvien oppilaiden oletetaan siirtyvän oman kuntansa peruskouluihin. Syksyllä 2007 näiden koulujen oppilasmäärät vuosiluokittain olisi seuraavat: Yht. Teutjärvi Tessjö Yhdysluokkiin järjestettyinä oppilasmäärät olisivat seuraavat: Yht. Teutjärvi Tessjö Esikoululaiset sijoitettaisiin niin, että Teutjärven kolme esikouluikäistä sijoitettaan alkuopetusryhmään, jolloin ryhmän kooksi tulisi 14 oppilasta. Ryhmälle osoitetaan lisäresurssina yksi ylimääräinen kouluavustajan toimi. Tessjön koulussa esikoululaisista muodostetaan oma ryhmänsä. Muutoksen seurauksena Tessjön kouluun tulisi yksi perusopetusryhmä lisää, joten niiden määrä vähenisi lähtötilanteeseen verrattuna kolmella. Lisätilojen tarve olisi yksi opetustila, joka on suunniteltu rakennettavaksi koulun yläkertaan. Saaristotien varrella asuvien oppilaiden sijoittaminen Länsiharjun kouluun (suomenkieliset) ja Generalhagenin kouluun (ruotsinkieliset) Loviisaan, jolloin oppilaiden koulumatka myös lyhenisi, voi vaikuttaa jonkin verran ryhmäkokoja pienentävästi Tesjoen kouluissa. Vaikka kaikki oppilaat jatkaisivat koulunkäyntiään Tesjoen koulukeskuksessa, uusien oppilasryhmien koko olisi edelleenkin pedagogisesti varsin hyvä.

31 31 Taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat: Opetuksen henkilöstömenojen vähennys* 3 x Rehtoripalkkioiden vähennys 2 x Koulunkäyntiavustajien vähennys 2 x Kiinteistökustannusten muutos Siivous Valtionosuusvähennykset (elimäkeläiset) Kuljetuskustannusten muutos Yhteensä * = opetushallituksen laskelmissaan käyttämä arvio

KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2020

KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2020 Sivistyslautakunta xx.xx.2014 30.4.2014 Kaupunginhallitus xx.xx.2014 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 LOVIISAN KAUPUNKI KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 2020 LOPPURAPORTTI Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSTYÖN

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma / /2011

Sivistyslautakunta Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma / /2011 Sivistyslautakunta 81 24.09.2014 Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2015-2020 808/12.00.00/2011 SL 81 Valmistelijat: taloussuunnittelija Siv Mårtens, puh. 040 5685526, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen,

Lisätiedot

VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö

VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2015-2020 liite 2 VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö - Valkon koulu siirretään Suomenkieliseen koulukeskukseen. -

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA 2009 KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Esa Kohtamäki Audiator kehittämispalvelut 2.5.2009 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2/40 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KEMIÖNSAAREN

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten Kasvatus- ja opetuslautakunta 11 27.01.2016 Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/12.00.01/2013 KOPLK 27.01.2016 11 Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 63 11.11.2014. 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 63 11.11.2014. 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014 Perusopetuksen palveluverkoston muutos 1.8.2016 alkaen: Kemppaanmäen koulun lakkauttaminen ja opetuksen ja oppilaiden siirtäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 25.09.2013 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2012 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Tuoriniemi,

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006

Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 2 Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 Loviisan kaupunki Lapinjärven kunta Liljendalin kunta Myrskylän kunta Pernajan kunta Ruotsinpyhtään kunta 3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEKSIANTO...3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon. Konkreettiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet

Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon. Konkreettiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon Kaupunginhallitus antoi 1.6.2015 hallintokunnille vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman 2016 2018 laadintaohjeet.

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh 20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta Asia/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta Asia/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 9 Ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille vuoden 2018 korvauksen arvioidusta suuruudesta HEL 2017-011442 T 02 05 01 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä korvauksen

Lisätiedot

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet Perusopetuksen palveluverkkoselvitys Eli kouluverkkoselvityksen toteuttamisaikataulu, sisältö ja tavoitteet Kuntalaisinfo 27.2.2014 Jarno Moisala Kokemäen kaupunki Palveluverkkoselvitys ja tavoitteet!

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koululautakunta. Varhaiskasvatus

Koululautakunta. Varhaiskasvatus Koululautakunta Varhaiskasvatus Kunnallista varhaiskasvatusta järjestetään Haapavedellä Ahjolan ja Onnimannin päiväkodeissa, Metsätähdet- ja Minttula- ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012

LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012 Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 21.5.2012 LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Tiivistelmä 1 1.2 Raportin lukuohjeet 2 1.3 Oppilasmäärät

Lisätiedot

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kuntamarkkinat 11.9.2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mari Routti 13.9.2013 1 Taustaa Kouluikkuna on kuntien opetustoimen johtajien aloitteesta Kuntaliiton

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

OPETUSLAUTAKUNTA Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen

OPETUSLAUTAKUNTA Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen OPETUSLAUTAKUNTA 25.4.2017 Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen NYKYINEN RAHOITUSMALLI Opetuslautakunnan päättämät periaatteet: Opettajien ja koulunkäyntiavustajien

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Sivistyslautakunta 27.10.2015. Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Sivistyslautakunta 27.10.2015. Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 75 76 77 78 79 80 81 82 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 31.3.2014 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 31.3.2014 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 25 Kokousaika 25.3.2014 klo 17.30 Kokouspaikka Päiväkoti Kuunari Käsiteltävät asiat 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Oppilasmäärät 2019 ja ennuste 2020-2025 perusopetus esiopetus ei ole mukana luvuissa

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 11 Ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille perusopetuksen vuoden 2016 korvauksesta HEL 2015-010549 T 02 05 01 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä korvauksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA

Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA 1 Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA Loviisan kaupungin, josta jäljempänä käytetään nimitystä sijaintikunta ja Lapinjärven ja Myrskylän kuntien, joista jäljempänä käytetään nimitystä muut sopimuskunnat,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun

Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Kuntaliiton tiedotustilaisuus 20.4.2018 Johtaja Terhi Päivärinta KOULUTUS ON JATKUMO Kunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 1 Oheismateriaali / sivltk 1.9.2015 69 Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 Toimintaympäristön muutokset Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus

Kuulemistilaisuus Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen alkaen 16.02.2017 Sivu 1 / 1 543/2017 12.01.01 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jaakko Turpeinen, puh.

Lisätiedot