Läsnä Mikko Löfbacka Kokemäen kaupunki (pj.) Kokemäen tekninen lautakunta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Läsnä Mikko Löfbacka Kokemäen kaupunki (pj.) Kokemäen tekninen lautakunta"

Transkriptio

1 1 / RAK1708 MUISTIO KOKEMÄEN KAUPUNKI KOSKENKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ehdtusvaiheen viranmaisneuvttelu Aika , kl Paikka Kkemäen kaupungintal Läsnä Mikk Löfbacka Kkemäen kaupunki (pj.) Markus Virtanen Kkemäen kaupunki Anna Peltnen Kkemäen kaupunki Jesse Salmi Kkemäen tekninen lautakunta Susanna Rslöf Satakuntaliitt Liisa Nummelin Satakunnan muse Päivi Valkama Varsinais-Sumen ELY-keskus Kari Henttinen Maanmistaja Klaus Björn Maanmistaja Pasi Lappalainen Nst Cnsulting Oy Päivi Leppänen Nst Cnsulting Oy (siht.) 1. Järjestäytyminen Päätettiin, että Mikk Löfbacka timii neuvttelun puheenjhtajana ja Päivi Leppänen sihteerinä. Läsnälijat esittäytyivät. Tdettiin, että MRA 35 :n mukaan maanmistaja ja kaavan laatija kutsutaan ranta-asemakaavaa kskevaan viranmaisneuvtteluun. 2. Ranta-asemakaavaehdtuksesta saadut lausunnt ja kaavan laatijan alustava vastine niihin Kaavaehdtus Kskenkylän ranta-asemakaavasta n llut nähtävillä alkuvudesta Neuvttelun tarkituksena li kuulla kaavanlaatijan alustava vastine saatuihin viranmaispalautteisiin sekä phtia muutsehdtuksia ja suunnittelun jatktimenpiteitä. Yleisesti suunnittelualueesta esitettiin, että alueen hallinnassa n tapahtunut muutksia. Satakunnan Sijaisktipalvelut Oy n vukraspimuksella vukrannut tilja alueella sijaitsevista rakennuksista tulevaa timintaa varten. NOSTO CONSULTING OY puh Brahenkatu TURKU y-tunnus Alv rek. ktipaikka Turku

2 Nst Cnsulting Oy 2 / 7 Varsinais-Sumen ELY-keskuksen lausunt: Lausunnssa n tettu kantaa muun muassa kaava-alueen rakentamiskrkeuteen jkitulvan riskin salta sekä epätarkkuuteen liikennealueen rajauksessa. Lausunnssa n tdettu, että MY-alueen merkintään tulisi lisätä määräys siitä, että alueella vidaan sallia ainastaan maisemahidlliset hakkuut. Muilta sin lunnnsujelusta ei llut lausunnssa humautettavaa. Rakentamiskrkeus ja jkitulvariski (myös Satakuntaliitn lausunta sivuttiin tässä khtaa aiheen tiimilta): ELY-keskuksen edustajan Päivi Valkaman mukaan rakentaminen tulisi yleismääräyksen mukaan sijittaa krkeustasn 33 metriä (N2000). Yleismääräyksen mukainen vähimmäisrakennuskrkeus n Valkaman mukaan saatu aikaan laskennallisesti ja perusteltu lunnsvaiheen lausunnssa. Valkaman mukaan alimpien rakennuskrkeuksien tulisi tteutua ilman merkittäviä rantamaisemaa muuttavia täyttöjä. Kkemäen teknisen lautakunnan edustaja Jesse Salmi tteaa, että Kkemäen kaupungin rakennusjärjestyksessä rakentamisen vähimmäisetäisyys n laskettu rantaviivasta metreinä, jka kyseessä levan ranta-asemakaavan khdalla n 15 metriä. Rakennusjärjestys n hjeellinen rantaasemakaavaa laadittaessa, mutta Salmen mukaan rakennusjärjestystä tulisi käyttää hjeena Kkemäen kaupungissa rantasayleiskaavan vaillinaisten määräysten vuksi sekä tasapulisen khtelun mahdllistamiseksi kaikille. Maanmistaja Klaus Björn mainitsee, että jen ranta n jyrkkäreunaista ja jkiuma syvällä. Tntille ei le kskaan tullut vettä, ja vedenpinta n j kauan llut samassa krkeudessa. Björn myös humauttaa, että Kkemäenjen tiselle pulelle n rakennettu saunja Huittinen-Harjavaltaakselille, jtka sijaitsevat alempana, kuin mitä rakennusjärjestyksessä n mainittu tai mitä ELY-keskuksen yleismääräykset hjaavat. Björn phtii, että tteutuuk edellä mainittu tasapulisuus tässä tapauksessa. Liisa Nummelin Satakunnan musesta tteaa, että kaavassa ei vi vaikuttaa j lemassa levien rakennusten sijitteluun. Myös Päivi Valkama ELY-keskuksesta tteaa, että määräykset elävät ja uuden tiedn phjalta asiat tarkentuvat. Klaus Björn tteaa, että myös maisema-arvjen tarkastelussa tulisi keskittyä nykypäivään eikä siihen, mitä li sata vutta sitten.

3 Nst Cnsulting Oy 3 / 7 Kaavanlaatijan vastine: Lappalainen esittää, että jitakin muutksia ehkä tarvitaan rakentamisen salta jkitulvariski humiiden. Tulvariskiä vidaan pienentää ja turvallisuus varmistaa jyrkimmillä rinteillä siirtämällä rakennusalat 33 krkeuskäyrän yläpulelle. Kaavanlaatija neuvttelee timenpiteen tteutuksesta yhdessä maanmistajan kanssa. Phjakartan epätarkkuus liikennealueella: Varsinais-Sumen ELY-keskuksen liikennevastuualueen kmmenttien mukaan liikennealueella lisi syytä tarkentaa phjakartan epätarkkuus. Muilta sin ELY-keskuksen lausunnssa ei llut humautettavaa suunnittelualueen liikenteestä. ELY-keskuksen edustaja Päivi Valkama tteaa, että lausunnssa esitetyt kmmentit vat liikennevastuualueen erillisiä kmmentteja ja phtii yleisesti, mistä epätarkkuudet visivat mahdllisesti jhtua. Klaus Björnin mukaan liikennealueen reunalla n tiheä ja krkea (3,5 metriä) kuusist/kuusiaita näkyvyyden tiellä. Kaavanlaatijan vastine: Kaavanlaatija Pasi Lappalainen tteaa, että kaavan phjakartta n hyväksytty, rajamerkit tarkistettu ja phjakartta n lutu varta vasten kyseistä suunnittelualuetta varten. Myös suunnittelualueen krttelirajaus myötäilee liikenneja maantiealueen rajaa. ELY-keskuksen edustaja Päivi Valkama ttesi, että liikenteen salta ei le humautettavaa, js phjakartta n sitetusti kunnssa. Satakunnan musen lausunt (neuvttelussa käsitelty saltaan myös Satakuntaliitn lausunta): Lausunnssa n tähdennetty ennen kaikkea suunnittelualueen maisemallisia ja kulttuurihistriallisia merkityksiä. Satakunnan musen edustaja Liisa Nummelin painttaa, että suunnittelualue n kulttuuriympäristöä matkailu- ja elinkeinalueen hella ja suunnittelualue n kaavassa sitettu kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämiskhteeksi. Nummelin jatkaa, että myös maakuntakaavan kaupunkikehittämisen khdevyöhykkeen (kk) ja matkailun kehittämisvyöhykkeen (mv) määräyksiin n kirjattu kulttuuriympäristön humiiminen. Satakuntaliitn edustaja Susanna Rslöf lisää, että suunnittelualue n maakuntakaavassa sitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

4 Nst Cnsulting Oy 4 / 7 Alue ei enää näin laajana kuulu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen jukkn (RKY2009). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 alue n sitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä, jsta n ehdtus edennyt j ministeriössä. Rslöf tteaa myös, että vaihemaakuntakaava 2 ehdtusvaiheessa maisema-alueiden rajauksiin ei le tullut muutksia, jten ehdtuksen hyväksymistä vidaan pitää melk varmana. Liisa Nummelin tistaa musen lausunnssa esitetyn tarpeen rakennusinventinnin tekemisestä kaava-alueella. Inventinnissa tulisi humiida kk arvkas kknaisuus ja alueen pitkä histria. Arvkkain rakennus n pikakdin päärakennus. Uudisrakentamista tulisi tarkemmin hjata ranta-asemakaavassa rakennusikeuden määrä tulisi miettiä ja sittaa uudisrakentamisen sijitus tarkemmin sekä kaavakartalla että erillisessä viitesuunnitelmassa, jssa mietitään tulevat timinnalliset tarpeet. Nummelin jatkaa, että kaavaselstuksesta ei löydy rakentamisen hjausta kulttuurialueella ja kaavan rakennusikeudessa n tettava humin rakentamisen spivuus pikaktirakennukseen liittyen. Nummelin tteaa, että lisää rakentamisen hjausta kaivataan. Myös P-alueen uudisrakennusikeudet vat Nummelinin mukaan melk mittavia. Klaus Björn tteaa, että P-aluetta kskevat melk kunnianhimiset suunnitelmat, jita rakennusikeus raamittaa. Björn lisää, että pikaktirakennuksella n kevyt sujelu ja rakennusta n erittäin vaikea krjata tai muuttaa arkkitehtnisten seikkjen vuksi. Björn lisää, että rakennusta n remntitu viimeiset 2 kuukautta ja tulevan timinnan tueksi n palkattu työntekijöitä. Timija n tällä hetkellä vukralla rakennuksessa ja timintaa lisi tarkitus kasvattaa lähitulevaisuudessa. Tästä syystä P-alueen rakennusikeus n suunnittelualueella sellainen kuin se n. RM-1-alueen tuleva rakennusikeus määrittää alueen timinnan sekä tulevaisuuden rakentamisen alueella. Björn tteaa, että nämä vat vasta visiita tulevaisuudesta, mutta visiiden tulisi kiinnstaa etenkin ELY-keskusta ja Kkemäen kaupunkia. Björn lisää, että elinkeinnharjittaja n sumalainen ja pitkäaikainen timija alalla. Liisa Nummelin tteaa hyväksi asiaksi, että uusi timinnan jatkaja n alueelle löytynyt, mutta alueen puustinen kknaisuus tulisi humiida uudisrakentamisessa ja phtia, miten rakentamista hjataan. Nummelin ehdttaa, että kaavavalmistelu visi dttaa vielä tulevaisuuden tarkennuksia. Nummelin jatkaa, että kaava n asiita yhteensvittava väline, ja että tässä kaavassa uudisrakentaminen pitäisi suunnitella kulttuuriympäristön arvt humiiden. Nummelin tteaa, että uudisrakennuspaikat pelllla vat

5 Nst Cnsulting Oy 5 / 7 tarpeettman näkyvät, varsinkin, kun rakennusikeutta n annettu humattavasti enemmän, kuin esimerkiksi Kkemäen keskustan sayleiskaava-alueella. Nummelin jatkaa, että pellilla tapahtuu maisemaan spimatnta rakentamista, jsta esimerkkinä vat esimerkiksi nykyaikaiset knehallit. Susanna Rslöf Satakuntaliitsta tteaa, että n kaupunkikehittämisen määräys, että arkelgiset, kulttuuriympäristölliset ja maisemalliset arvt tulevat lla aluesuunnittelun lähtökhtina. Rslöf jatkaa, että lma-asuntjen krttelialueen rakennusikeus tuntuu kvin krkealta ja Rslöf phtiikin, tteutuuk tässä tasapulisuus. Jesse Salmi teknisen lautakunnan edustajana tteaa, että Kkemäellä n rantasayleiskaavan mukaisesti RA-rakennuspaikilla rakennusikeutena yleensä 125 m 2. ELY-keskuksen Päivi Valkama humauttaa, että ranta-asemakaavat vat tarkitettu pääasiassa lma-asumista varten ja että kyseisessä kaavassa n paljn kerrsalaa palvelurakennuksille. Valkama phtii, pitäisikö kyseessä lla ranta-asemakaavan sijasta asemakaavahanke. Valkama jatkaa, että tasapulisuuden vuksi tulisi nudattaa samja laskentaperiaatteita, kuin muissakin kaavissa. Myös Valkama phtii rakentamisen spivuutta maisemaan. Sekä Nummelin, Rslöf että Valkama tteavat, että ELY:llä n timivalta valtakunnallisissa sekä maakunnallisesti arvkkailla alueilla. Tähän Lappalainen vastasi, että pelkästään se, että suunnittelukhde n valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvkkaalla alueella ei tarkita autmaattisesti sitä, että suunnitellulla timinnalla (kaavalla) lisi valtakunnallista tai merkittävää maakunnallista vaikutusta. Markus Virtanen Kkemäen kaupungilta tteaa, että rakennusikeuden määrä RA-rakennuspaikilla n jäänyt humitta, vaikka asiasta n käyty keskustelua lautakunnassa. Tiet ei le välittynyt kaavan laatijalle. Klaus Björn tteaa, että alueen yritys ymmärtää maisemalliset arvt tntilla. Björn jatkaa, että aluetta n yritetty myydä aikaisemmin, mutta mahdlliset stajat lisivat halunneet staa alueen ennemmin sissa, kuin kknaisena. Maanmistajat vat teettäneet alueella selvitykset ja alueella n lemassa selkeät rajat. Björn jatkaa jkinäkymän salta, että jkirantaan n kasvanut krkea puust eikä jelta näin llen näy suunnittelualueen tntille. Lisäksi maisemassa n jen tisella pulella rakennuskmplekseja melkein rannassa. Nummelin tteaa, että suunnittelualueen pilkkminen saattaisi lla paikallaan ja visi lla mistuksellisesti jaettu.

6 Nst Cnsulting Oy 6 / 7 Nummelin lisää, että alueen rakentaminen tarvitsisi nimenmaan hjausta, jtta rumia rakennuksia ei tulisi enää lisää. Nummelin jatkaa, että yleensä kaavatyössä n viitesuunnitelma liitteenä, jissa n j mietitty tulevaa rakentamista suunnittelualueella. Nummelin lisää, että dtetaan kaavatyön kanssa, kunnes tulee esille knkreettisia asiita, jihin ttaa kantaa. Päivi Valkama ELY-keskuksesta esitti harkittavaksi, nk perusteltua sijittaa rakentamista vanhan rakennuksen ja rannan väliselle alueelle, millaisiksi kerrsalamäärät mudstuisivat ja mitkä lisivat tarpeellisia ja perusteltuja. Valkama lisää, että maiseman khdalla n MY-alueella esitetty, että ainastaan maisemalliset hakkuut sallitaan. Valkama tteaa, että lisäys MY-kaavamerkintään visi hjeistaa myös rakennusvalvntaa. Susanna Rslöf Satakuntaliitsta ehdttaa, että kaavasuunnittelussa visi lla j suunnitelmat esimerkiksi alueen massittelusta, pihan jakautumisesta sekä näkymistä. Rslöf phtii, että nk keskellä krttelialuetta paikka juuri tällaiselle rakentamiselle, vai visik massittelulla vaikuttaa kknaisuuteen timivana ja edustavana. Rslöf lisää, että ajyhteyksiin, autsujiin, asumiseen ja piha-alueisiin liittyviä havainnesuunnitelmia kaivattaisiin. Myös Nummelin Satakunnan musesta sekä Valkama ELY-keskuksesta kannattivat havainnesuunnitelmien laadintaa suunnittelualueen pihapiiristä. Susanna Rslöf lisää vielä, että kaavamääräyksissä suunnittelualue n sitettu maakunnallisesti arvkkaaksi maisema-alueeksi, vaikka tdellisuudessa alue n maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rslöf tarkentaa, että edellä mainitut phjautuvat kahteen eri tahn inventintiin, jissa kriteerit vat erilaiset. Kaavanlaatijan vastine: Kaavanlaatija Pasi Lappalainen tteaa, että kaavatyö tteuttaa kulttuuriympäristöhanketta. Maiseman salta Lappalainen tteaa, että, suunnittelualueen rantaviivan khdalla maisema-alue n erillinen eikä mudsta yhtenäistä maisemakknaisuutta. Rakennusikeuden pienentäminen RA-alueilla vaikuttaisi ehkä myönteisesti maisemaan, sillä päämaisema-alue n maantiellä. Satakunnan musen edustaja Liisa Nummelinin kysymykseen siitä, visik kaavatyö vielä dttaa tarkennuksia Lappalainen tteaa, että kaavatyö n alitettu 1,5 vutta sitten ja sillin ei tiedetty, mitä timintaa alueelle halutaan, vaan kaava alitettiin mahdllistavana. Kaava ei vi ttaa kantaa

7 Nst Cnsulting Oy 7 / 7 elinkeintiminnan kirjn, vaan kaavan n mahdllistettava timinta mnipulisesti. Lainvimainen kaava n perusedellytyksenä alueen menestyvälle yritystiminnalle. Suunnittelualueen timinnan edellytyksiin Lappalainen viittaa, että ajanhengen ja elinkeinn muuts n mahdllistettava uudelle timijalle. Lappalainen phtii, millä Satakunnan väestökat pelastetaan, js elinkeinn harjittaminen trppaa maisemansujeluun ja museimiseen. RM-1 ja P-alueiden rakennuslaajuudesta ja rakennusikeudesta Lappalainen tteaa, että neliöt vidaan sijittaa suunnittelualueelle mnella eri tavalla. Kaavaehdtuksen tueksi laaditaan havainnekuva, jka esittää yhden vaihtehtisen tteuttamistavan. Vesilinjan sijainnit humiidaan kaavatyön yhteydessä. Virheellinen kaavamääräys maisema-alueesta krjataan. 3. Svitut timenpiteet Kaavanlaatija tekee tarvittavat kaavakarttamuutkset RA-alueisiin liittyvistä asiista sekä saunarakennusten turvallisesta rakentamisen krkeudesta. Myös havainnekuva laaditaan ja kaavan perusteluja täydennetään. Kaava valmistellaan yhdessä maanmistajan kanssa ja tudaan Kkemäen kaupungin hyväksyttäväksi. ELY-keskuksen edustaja Päivi Valkama ttesi, että ristiriitja jää vielä, js nykyisillä kerrsalilla viedään kaavaa eteenpäin. 4. Mahdlliset muut asiat Ei muita asiita. 5. Neuvttelun päättäminen Neuvttelu päätettiin kl 14:35. Muisti palautetaan kmmentitavaksi läsnälijille. Päivi Leppänen JAKELU läsnälijat