Projektia hallinnoiva organisaatio: Forssan seudun terveydenhuollon ky (FSTKY)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektia hallinnoiva organisaatio: Forssan seudun terveydenhuollon ky (FSTKY)"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Hanketiedot Yhteystiedot Toimintaympäristö ja toimijat Terveydenhuollon järjestämistapa Työ- ja elinkeinohallinto ja työllisyyden kehitys Sosiaalityö Strategiapohja Projektin tavoitteet ja odotetut vaikutukset Projektin toteutus Toimintamallin kuvaus Toimijat Resurssit Työttömien terveydenhuoltoprosessi Forssan seudulla Terveydentilan selvitykseen ohjaaminen, työttömien terveydenhuollon tavoitteet Asiakkaan suostumus, tarvittavia taustatietoja ja asiakkuuden alku Terveystapaamisen sisältö Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Työ- ja toimintakyvyn arviointi Keinoja asiakaslähtöiseen palveluun Asiakastiedot Toimintatilastoja jatkoprojektin ajalta Toiminnan jatkuvuus Perusterveydenhuollon rooli Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi Muut toimijat Työttömien terveydenhuollon toimintamallin toteutuksen haasteita projektityöntekijän näkökulmasta Työttömien terveydenhuollon esiin nostamat työterveyshuollon kehittämiskohteet Haasteita kunnille ja perusterveydenhuollolle Haasteita työterveyshuollolle Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Tulokset ja johtopäätökset Forssan seudun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen tulokset Forssan osahankkeen johtopäätökset ja suositukset Liitteet Liite 1. FSTKY: Työttömän terveydentilaselvityksen osa-alueita Liite 2. FSTKY: Työttömien terveydenhuollon perehdytysohjelma Kirjallisuusviitteet

3 1. Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Projektia hallinnoiva organisaatio: Forssan seudun terveydenhuollon ky (FSTKY) Vastuuhenkilö: Markku Puro, yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon ky PL 42, Forssa puh , Raportointi: Aino-Marja Halonen, projektityöntekijä, työterveyshoitaja Yhteyshenkilöt: Raija Vähätalo, laatu- ja kehittämispäällikkö Forssan seudun terveydenhuollon ky PL 42, Forssa puh , Raija Sjöholm, työvoimaohjaaja Forssan työ- ja elinkeinotoimisto, Forssan seudun työvoiman palvelukeskus Pekolankatu 3, FORSSA puh , 1.2 Toimintaympäristö ja toimijat Forssan kaupungin, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien muodostama asukkaan talousalue sijaitsee Kanta-Hämeessä noin tunnin matkan päässä Turusta, Tampereelta ja Helsingistä. Väkiluku Palvelut % Jalostus % Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Maa- ja metsätalous % Taulukko 1. Seudun elinkeinorakenne vuonna

4 Forssassa tekstiiliteollisuus oli suurin työllistäjä 1970-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen luvulla rakennusosa- ja nykyään elintarviketeollisuus on merkittävin työllistäjä. Myös graafisen alan työpaikkoja on kaupungissa runsaasti Terveydenhuollon järjestämistapa Työttömien terveydenhuollon kehittämishanketta hallinnoiva Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (FSTKY) vastaa perusterveydenhuollon palveluiden sekä tavallisten että yleisten erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta ja erityistason erikoissairaanhoidon palveluiden tilaamisesta. FSTKY tuottaa myös päihdehuollon, perheneuvolan, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kaikissa kunnissa on perusterveydenhuollon vastaanotot: lääkärinvastaanotto, neuvolat ja hammashoitola. Forssan terveydenhuolto on jaettu kolmeen alueeseen eli ryhmään. Vastaanottojen resursointi vaihtelee (taulukko 2): Väestö Lääkärit Sairaanhoitajat hoitajat Terveyden- Forssa I ½ Forssa II Forssa III ½ Humppila osa 1 Jokioinen osa 1½ Tammela osa 1½ Ypäjä ½ 1 osa ½ Terveyskeskus avustajat Taulukko 2. Forssan terveydenhuoltoalueet ja vastaanoton resursointi Omalääkäreiden vastuulla olevat väestömäärät ovat kohtuullisen kokoisia, mutta kaikki virat eivät ole olleet koko ajan täytettynä. Forssan pääterveysaseman sairaanhoitajat ja terveyskeskusavustajat osallistuvat sairaalan tiloissa pidettävään terveyskeskustasoiseen ilta- ja viikonloppupäivystykseen. Forssan terveydenhuoltoryhmissä on kussakin yksi terveydenhoitaja aikuisväestöä varten. Muissa kunnissa terveydenhoitajalla on hoidettavanaan lisäksi terveysneuvonnan muita osa-alueita, kuten ehkäisyasiat, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon vastaanotot ovat lääkärivetoisia. Erikoissairaanhoidon polikliiniset vastaanotot toteutetaan pääosin Forssassa lähipalveluina. Kuntakeskuksista on Forssaan matkaa eniten Ypäjältä 25 km, Humppilasta matkaa on 21 km, Tammelasta 8 km ja Jokioisilta 10 km Työ- ja elinkeinohallinto ja työllisyyden kehitys Forssan seudulla toimivassa Forssan työ- ja elinkeinotoimistossa vakituista henkilöstöä on yhteensä 23. PTT-hankkeen asiakastyössä ovat olleet mukana toimiston työvoimaneuvojat, ammatillisen kuntoutuksen erikoistyövoimaneuvoja, kaksi ammatinvalintapsykologia sekä työvoiman palvelukeskuksen kaksi työvoimaohjaajaa. TE-toimiston johtaja on toiminut hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Yhtenäistä työ- ja elinkeinohallinnon toimintamallia ollaan muodostamassa valtakunnallisesti vuoden 2010 aikana. 4

5 Työnvälityksen vuositilaston mukaan Forssan seutukunnan työvoima on vähentynyt 355 henkilöllä vuosien välisenä aikana. Samana aikana on menetetty lähes tuhat työpaikkaa ja työttömien määrä on lisääntynyt 506 henkilöllä. Työttömyysaste on noussut 9,4 %:a 12,6 %:iin. Forssan TE-toimistoon ilmoitettiin avoimia työpaikkoja vuoden 2009 aikana. Se on 29 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja loppuvuodesta pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun. Pahin tilanne on teollisuuden alalla, jossa vuoden aikana joulukuuhun 2009 mennessä työttömien määrä nousi sadalla (lomautetut pois luettuna). Vuoden 2009 lopussa alueen työttömien osuus työvoimasta oli 13,5 %. Koko maan työttömyysasteen oli samaan aikaan 11,3 %. Forssan seudun korkein työttömyysaste oli Forssan kaupungissa 15,8 % (13,5 % 12/2008) ja alin Tammelan kunnassa 9,8 % (8,8 % 12/2008). Rakennetyöttömyys on vähentynyt 2009 syksyyn saakka, jolloin vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden määrä alkoi taas kasvaa. Laajaan rakennetyöttömyyteen kuuluvia työnhakijoita on työttömistä puolet. Heidän osuutensa kaikista työnhakijoista on pienentynyt, koska uusia työttömiä työnhakijoita on tullut irtisanomisten myötä. Työvoiman kysyntä kohdistuu uusiin työnhakijoihin, ja rakennetyöttömien tilanne voi entisestään vaikeutua henkilöä % kaikista työttömistä henkilöä % kaikista työttömistä Pitkäaikaistyöttömät (yli , ,2 12 kk yhtäjaksoisesti) Alle 25-v , ,6 Taulukko 3. Pitkäaikaistyöttömien määrä Forssan seudulla. Nuorisotyöttömyys on ollut vakaasti noin 10 % luokkaa. Vuonna 2008 ammatteihin valmistuneet nuoret ovat saaneet hyvin töitä. Alueen työmarkkinat eivät kuitenkaan ole olleet niin kasvavia, että nuorten työttömyys olisi vähentynyt. Rakenne- ja nuorisotyöttömyyden hoitamisessa on työvoimapoliittisten toimenpiteiden osuus ollut merkittävä. Taulukossa 4 on tarkempaa tietoa seudun työttömyyden kehityksestä. Pitkäaikaistyöttömät Kaikki pv Vuositaso Uudet pv Vuositaso Päätt. pv Vuositaso Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Forssan seudulla v Lähde: työnvälityksen vuositilastot. 5

6 Forssan seudun työvoiman palvelukeskus (TYP) on aloittanut toimintansa vuonna 2005, kun Forssan työvoimatoimisto, Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kelan Lounais-Hämeen vakuutuspiiri tekivät sopimukseen yhteistyöorganisaatiosta. Henkilöstöä on yhteensä neljä henkilötyövuotta: kaksi työvoimaohjaajaa, kaksi kuntien työntekijää (sosiaalityöntekijät ja työterveyshoitaja) sekä Kelan kaksi yhteyshenkilöä pääasiassa puhelinkontakteina. TYP:n palveluprosessia täsmennettiin PTT-hankkeen aikana (palveluprosessin kuvaus: luku 2.3.1). Forssan työvoiman palvelukeskukseen ohjataan pääasiassa pitkään työttömänä olleita, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita, joiden palvelutarve edellyttää moniammatillisesti rakennettuja palvelukokonaisuuksia. TYP:lla on työnhakija-asiakkaita keskimäärin 184 henkilöä/kk, joista työttömänä 115 henkilöä/kk. Asiakkaista pitkäaikaistyöttömiä on noin 31 asiakasta/kk. Ympäristökuntalaisille on järjestetty asiointi omilla kunnantaloillaan sovittuina viikonpäivinä. Työterveyshoitajan vastaanotto siirtyy tarpeen mukaan ympäristökuntiin Sosiaalityö Välityömarkkinoiden luomiseen, kunnalliseen työllistämiseen ja aikuissosiaalityöhön on alettu panostaa Forssassa enemmän vuonna Perusturvan sisälle perustettiin loppuvuodesta 2009 työllisyyden palvelualue. Työvalmennuskeskus Aktiivi työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Tarjolla on työtoimintaa, tuettua palkkatyötä, kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua, työkokeiluja ja työvalmennusta kohti avoimia työmarkkinoita. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava kahdeksanpaikkainen Startti-ryhmä laajennettiin vuoden 2010 alusta 16-paikkaiseksi. Työ- ja toimintakyvyn arviointia on aloitettu kehittää tavoitteellisesti ja tietyllä toimintamallilla. Kolmen kuukauden intensiivijakson aikana voidaan selvittää työttömän kiinnostuksia ja ajatuksia sijoittumisesta välityömarkkinoille, tehdä suunnitelmia ammatilliseen kuntoutukseen tai saada tietoa työkyvyttömyyden todentamista varten. Työttömien parissa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä on hankkeen aikana pyritty tiivistämään. Forssaan perustettiin SAT-työryhmä (suunnittele, arvioi, työllistä), joka kokoaa sosiaalitoimen, TYP:n, Työvalmennuskeskus Aktiivin ja nuorten työpajan edustajat saman pöydän ääreen. Myös TE-toimiston edustajia on pyydetty mukaan. Työvalmennuskeskus Aktiiviin ja TYP:n henkilöstömääriä on lisätty (TYP:ssä uusia sosiaalityöntekijöitä). Forssan alueen uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on kartoitettu. Nyt paikkoja on käytettävissä noin 70. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen esimiehille on annettu valmennusta. Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä ovat huolehtineet pitkäaikaistyöttömiensä aktivoinnista sosiaalityöntekijöiden toimesta. Pienissä kunnissa palveluiden organisointi on parhaimmillaan mutkatonta, koska virkamiehet tuntevat toisensa Strategiapohja Forssan seudulla kuntien ja valtion hallinnonalat, järjestöt ja yritysten edustajat ovat yhteistyökumppaneita. Aluekeskusohjelman hankkeena perusturvallisuusvaliokunta, nykyisin hyvinvointivaliokunta, tuotti vuonna 2004 ensimmäisen seudullisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian, joka ulottui vuoteen Ensimmäinen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus vuosista tehtiin vuonna 2009, ja strategia päivitettiin vuoteen 6

7 2012 asti. Hyvinvointia ja turvallisuutta tarkastellaan strategiassa neljällä ulottuvuudella: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tila sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian linjaukset on huomioitu myös kuntastrategioissa. FSTKY:n strategia on päivitetty vuoteen Siinä on huomioitu seudun terveyserojen lisääntymistä ennakoivat riskitekijät. Asiakas- ja väestölähtöisten toimintojen tarkastelun vaikeus on tiedostettu ja siihen pyritään vaikuttamaan. Painopistealueiksi on asetettu terveysvaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy sekä asiakaslähtöisyys ja poikkihallinnollinen yhteistyö Projektin tavoitteet ja odotetut vaikutukset Hankkeen ensimmäisen vaiheen ( ) tavoitteena oli luoda seudullinen yhteistoimintamalli, jonka avulla tunnistetaan terveyttä ja toimintakykyä uhkaavia rajoituksia tarkastella poikkihallinnollisesti työttömyyden taustalla olevaa problematiikkaa kuvata työkyvyn arviointiin ohjaamisen prosessi kuvata työttömien toimintakykyä ja työllistymistä edistävä palvelujärjestelmä lisätä tietoa eri hallinnonalojen toimijoiden toimintatavoista kuvata työttömien elämänhallintaa ja itsehoitoa tukevia menetelmiä selvittää työttömien terveydellisiä ja psykososiaalisia rajoitteita etsiä passiivisten työttömien aktivointitoimenpiteitä kartoittaa työkyvyn arviointimenetelmiä. Hankkeen tuloksena odotettiin tietoa ja toimintamalli seudun työttömien moniammatilliseen yhteistyöhön kuvausta asiakkuuden syntymisen tavoista täsmennystä toimijoiden rooleista ja yhteydenotto- ja toimintatavoista päätöstä terveydentilan ja toimintakyvyn arviointimenetelmistä tutustumista eri hallintokuntien toimijoihin tietoa, minkä avulla kehittää toimintaa edelleen osallistuneiden asiakkaiden elämänlaadun, itsetunnon ja työllistymisen parantumista tukea seudulliselle yhteistyölle ja sosiaalipolitiikalle arviota rakenne- ja resurssimuutostarpeista. Jatkohankkeen ( ) tavoitteena oli sovittujen työkäytäntöjen kehittäminen ja juurruttaminen sekä niiden levittäminen muille paikkakunnille. Tavoitteena oli vahvistaa verkostotyötä ja työkyvyn arviointiosaamista. Pyrkimyksenä oli myös kohdentaa terveyspalvelua irtisanotuille, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä ei syntyisi ainakaan terveyssyistä Projektin toteutus Aluksi projektiin palkattu työterveyshoitaja tutustui terveydenhuollon organisaatioon, sen tarjoamiin palveluihin ja mahdollisiin jatko-ohjaustahoihin. Toimintaympäristöön perehtyminen oli tärkeää, koska asiakkaan kuntoutumispolun suunnittelua varten tarvitaan perustiedot tärkeimpien yhteistyöorganisaatioiden palveluista ja niitä toteuttavista henkilöistä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi, Kela sekä paikallisesti merkittävimmät kolmannen sektorin toimijat. 7

8 Pääasiassa työ- ja elinkeinohallinto ohjasi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa terveydentilaselvityksiin 150 alle 54-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä. Terveydentilaselvitykset toteutettiin tutkivalla työotteella. Yleisimmät ohjausperusteet olivat se, että tarkastus korvasi työterveyshuoltopalveluita, epäiltiin terveydentilan osuutta työllistymättömyydessä tai päivitettiin sairauksien työkykyrajoituksia. Selkeät eläkeselvittelyt ja vaikeasti päihdeongelmaiset rajattiin etukäteen pois kohderyhmästä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät olivat mahdollisesti olleet vaikuttamassa työttömyyden pitkittymiseen ja löytää keinoja, joilla niihin tekijöihin voitaisiin puuttua. Koska työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteistyö oli jo vakiintunutta, niin projektin ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi määritettiin terveydenhuollon osuuden vahvistaminen asiakasyhteistyössä. Erityisesti sosiaalisesti arkojen ja kyvyiltään rajoittuneiden asiakkaiden kohdalla alettiin käyttää yhteistapaamisia, joiden avulla varmistettiin, että asiakas ymmärtää palautteesta tai jatkosuunnitelmista riittävästi ja tulee autetuksi eteenpäin. Viranomaisten ja asiakkaan yhteistapaamiset olivat hyödyllisiä myös silloin, kun suunniteltiin monisairaiden ja - ongelmaisten asiakkaiden hoito- ja kuntoutuspolkuja. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella luotiin työttömien terveydenhuollon seudullinen toimintamalli. Toimintamallista sovittiin prosessikonsultaatiossa, joka järjestettiin syksyllä Konsultaation vetämisestä vastasi ulkopuolinen fasilitaattori ja siihen osallistuivat perusterveydenhuollon johtajat ja esimiehet, TE-toimiston edustajat, TYP:n edustajat, kunnan sosiaalitoimi, KELA, A-Klinikka sekä edustus työttömien terveystarkastuksiin osallistuneista lääkäreistä ja terveydenhoitajista. Toimintamallin toimivuutta lähdettiin testaamaan ja työtapaa juurruttamaan jatkohankkeessa vuoden 2009 maaliskuun alusta vuoden 2010 maaliskuun loppuun. Perusterveydenhuollon vastaanotoille ohjattiin tuona aikana 110 uutta asiakasta. Työttömien terveydenhuollon toimintamallin juurruttamissuunnitelma rakentui perehdytysohjelmalle (liite 2), jonka yksi tavoite oli lisätä aikuisneuvonnan terveydenhoitajien tietoa verkostosta, jossa työttömien työ- ja toimintakykyasioita tutkitaan ja hoidetaan. Tutustumiskäynneillä oli tarkoitus saada käsitys yhteistyöorganisaation perustehtävästä, erikoisosaamisesta, työnjaon periaatteista ja oppia tuntemaan henkilöstöä. Eri tahoja edustavien asiantuntijoiden yhdessäolo vaikuttaa asennetasolla ja osaaminen vahvistuu asiakasyhteistyössä. Terveydenhuollon henkilöstön kannalta kehittämisprojektin tehtävänä on toimia kokeilevana työ- ja oppimisympäristönä. Projekti muuttaa tavanomaista työympäristöä määräajaksi, jolloin on mahdollisuus kokeilla uusia työmenetelmiä ja erilaisia ratkaisukeinoja. Oppiminen on prosessi, jossa määritellään ne keinot, joilla henkilöstön osaamisen kehittyminen hoidetaan. Keinoja ovat mm. työssäoppiminen, tehtäväkierto ja muut osallistavat menetelmät, jotka auttavat aikaisemmin opitun hylkäämisessä ja uuden opettelussa, kun ammatti-identiteettiä uudistetaan ja perspektiiviä laajennetaan esim. moniammatilliseen toimintaan. Tutustumiskäyntien lisäksi olisi ilmeisimmin tarvittu myös työnohjauksellisia kokoontumisia, missä olisi tutkittu työtapoja ja niihin liittyviä asenteita, jolloin olisi löydetty uusia näkökulmia tehtävien hoitamiseen. Kokemustieto siirtyy vuorovaikutuksessa, jossa kerrotaan omista tiedoista ja kuullaan muiden osaamisesta. Keskustelu, perustellut mielipiteet, yhdessä ääneen ajattelu ja ääneen lausutut käsitykset vaikuttavat asennetason muutokseen. Asiakastapaamiset terveydentilaselvityksineen suunniteltiin aloitettavaksi parityönä: ensin projektityöterveyshoitaja teki ja aikuisneuvonnan terveydenhoitaja seurasi, sitten vaihdettiin osia. Itsenäisen työskentelyn alettua oli mahdollisuus kollegan konsultointiin. Vertaisoppiminen 8

9 on tutkivaa oppimista, jossa oppiminen rakennetaan työsuoritusten ympärille. Menetelmän vahvuutena on tiedollinen oppiminen ja taidollinen kehittyminen. Menetelmän avulla oma tieto ja ymmärrys sekä yhteinen tieto ja ymmärrys vahvistuvat. Uudesta toimintatavasta tulee pysyvämpi, kun oppimiseen liittyy kokemuksellisuus ja asioiden havainnointi erilaisista näkökulmista. Vertaistyöskentelyssä saa virikkeitä ja peilauspintaa oman ajattelun ja toiminnan reflektoimiseksi. Se auttaa myös sitoutumaan ja motivoitumaan muutokseen. 2. Toimintamallin kuvaus 2.1 Toimijat Kehittävän työntutkimuksen kolmiomalli on sekä teoreettinen malli toiminnan rakentumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, että analyysiväline työn osatekijöiden erittelyyn, nykytoiminnan kuvaamiseen ja uuden toiminnan vision muodostamiseen. Kolmiomallia käytettiin määriteltäessä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeen toimijoita, yhteistyötä ja tavoitteita. VÄLINEET käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla TAVOITE Muutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa KOHDE Ihmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, jossa yhteisö pyrkii aikaansaamaan halutunlaisia SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat lait/säännöt/ ohjeet/normit/kirjoittamattomat säännöt YHTEISÖ Samaa kohdetta TYÖNJAKO: Kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön eri osapuolten tai eri Kuva 1. Kehittävän työntutkimuksen kolmiomalli. Lähde: Engeström Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeessa hahmotettiin tekijäksi terveydenhuolto, työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi yhdessä. Työn kohteena oli työttömien terveydenhuollon toimintamallin luominen ja testaus. Mallin mukaisella työskentelyllä tavoiteltiin työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn kartoittamista niin, että sen aiheuttamat rajoitteet olisivat tiedossa ja suunnitelmallisesti korjattavissa. Tavoitteena oli projektin tavoitteiden lisäksi, että asiakkaan toimeentulo tulisi hänen tilanteeseensa nähden oikeasta lähteestä. 9

10 Kun toimintajärjestelmää kuvataan terveydenhuollon tässä FSTKY näkökulmasta, tekijänä on perusterveydenhuollon vastaanottotiimi, erityisesti asiakkaan oma terveydenhoitaja ja omalääkäri. Tärkeimmät yhteisön edustajat ovat psykiatrian poliklinikka, A-klinikka, psykologit, fysioterapia, erikoissairaanhoidon poliklinikat ja hammashoito. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa on tarvittu myös koulupsykologien ja perheneuvolan dokumentteja. Jatko-ohjaustahoina ovat olleet myös perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti ja erilaiset ryhmätoiminnat. Hankkeen toiminnan kannalta tärkeimmät yhteisöt olivat työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi ja niiden henkilöstö: Työ- ja elinkeinotoimistossa ja TYP:ssa työvoimaohjaajat, - neuvojat ja ammatinvalintapsykologit. Sosiaalitoimen merkittävimmät edustajat olivat TYP:n sosiaalityöntekijät ja kuntouttavan työtoiminnan järjestelyitä tekevät työvalmentajat, velkaneuvojat, toimeentulotukiasioita hoitavat sosiaalityöntekijät, avotyön koordinoija sekä kehitysvammaisten palvelut. Väestön hyvinvointia edistäviä muita kunnallisia yhteisöjä ovat liikuntatoimen palvelut, kansalaisopisto, oikeusaputoimisto sekä nuorten palvelut kuten pajatoiminta. Säännöistä todettakoon, että koska toimijoina oli monia isoja instituutioita, niitä määrittäviä virallisia lakeja ja sääntöjä on paljon, eikä niitä ole mielekästä tässä kuvata. Näiden organisaatioiden toimintakulttuureista työ- ja elinkeinohallinto on kaikkein tarkimmin normiohjattu. Sosiaalityössä virallisten sääntöjen sovellutukset tuntuvat vaihtelevan paljonkin kunnasta toiseen. Terveydenhuolto on työkulttuurisesti näiden kahden hallinnonalan välissä. Viralliset säännöt ovat ohjanneet työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteistyöhön esimerkiksi TYP:ssa, nuorten aktivoinnissa ja asiakkaiden toimeentuloasioissa silloin, kun työmarkkinakelpoisuutta ei ole ollut. Terveydenhuollon kanssa yhteistyö on ollut rajoittuneempaa: TYP, ELMA-selvitykset ja osoitukset työkyvyn arviointiin. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toiminta on ollut ylätasoista ja siellä ei ole viime vuosina käsitelty yksittäisiä asiakastapauksia. Kirjoittamattomia sääntöjä, normeja ja käytänteitä on paljon, osin hallinnonaloittain, osin toimipisteittäin. Terveydenhuollon toimintakulttuuri on ollut varsin asiantuntijakeskeistä ja hyvänä palveluna on pidetty kysyntään vastaamista. Aloitteellisuus asiakkaisiin päin on rajoittunut lähinnä kutsuina ikäryhmä- ja joukkotarkastuksiin, joihin sitten ovat tulleet aktiivisimmat kuntalaiset. Sairaanhoitajapätevyyden lisäksi terveydenhoitajalla on erityisosaamista terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja moniammatilliseen verkostotyöhön, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat tarkoituksenmukaiset työnjaot. Haasteena on pysyä oman sektorin asioiden parissa ja luopua toimijuudesta, mikäli esimerkiksi terveydenhuollon keinoin asiakkaan työllistyminen ei ole edistettävissä tai hänen kuntoutumisessaan painopiste on sosiaalityön keinoissa. Asiakkaan subjektiviteetin kunnioittaminen, hänen keskeisen roolinsa ja pystyvyyden tunteensa vahvistaminen on haastavaa. Työterveyshuollon erikoistumisopinnoista ja työkokemuksesta on hyötyä työhönsopivuuden ja altisteiden terveysmerkityksen arvioimisessa. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen näkemyksen mukaan toimintajärjestelmän toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys työn kohteesta ja tavoitteista. Työttömyys on riski ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle ja työttömyyden merkityksen ymmärtäminen kunkin asiakkaan kohdalla on tärkeää. On otettava huomioon, että työn merkitys ihmiselle vaihtelee yksilökohtaisesti. Toisaalta työttömyydellä on ilmeisiä vaikutuksia toimeentuloon. Köyhyys on usein riski yksilön kokonaisterveydelle, koska 10

11 psyykkisen vaikutuksen lisäksi sillä on seurauksensa ravitsemukseen, liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin. Työttömien terveydenhoitotyön yhtenä tavoitteena on lisätä asiakkaan osaamista ja kykyä tehdä terveyttä ylläpitäviä valintoja ja vahvistaa hänen kykyä tehdä muutoksia elämässään. Asiakkaalle pitää antaa tietoa terveyspalveluista ja varmistaa, että hän osaa käyttää niitä. Kontakteissa tunnistetaan asiakkaan palvelutarpeita ja ohjataan häntä eri organisaatioiden asiakkuuteen. Heikoimpien kohdalla pyritään tarvittavan avun saaminen varmistamaan. Muiden organisaatioiden toiminnan tunteminen on tärkeää, koska silloin voidaan löytää oikeanlaista apua ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä on osa palveluohjauksellista työotetta. 2.2 Resurssit Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja terveyden määritelmä kuuluu: "Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista". Sosiaalisen hyvinvoinnin osuus on tahtonut jäädä syrjään terveydenhuollon käytännöissä, mutta sillä on erittäin merkittävä rooli työttömien terveyspalveluissa. Terveydenhoitaja on asiakkaan näkökulmasta turvallinen virkahenkilö, koska hän ei vaikuta asiakkaan saamiin etuisuuksiin eikä hänellä ole sanktiomahdollisuutta. Työvoimavirkailijalla ja sosiaalityöntekijällä on valtaa työttömän saamaan toimeentuloon. Lääkäri vaikuttaa todistusten kautta muun muassa sairausloma- tai eläke-etuihin. Työttömien terveydenhoitotyössä on etua mahdollisimman laajoista potilastietojärjestelmän katseluoikeuksista. Näin pystytään keräämään tarkoituksenmukaisia yhteenvetoja aikaisemmista asioinneista ja tekemään faktoihin perustuvia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja välttämään kustannuksia aiheuttavia päällekkäisiä tutkimuksia. Työttömien terveydenhoitajan vastaanoton sijoituspaikka perusterveydenhuollon vastaanottotiimiin on perusteltu, koska: paikalla ei ole arvolatausta, asiointi ei leimaa asiakasta, asiakas oppii asioimaan perusterveydenhuollon vastaanotolla, terveydenhoitajan on mutkatonta konsultoida asiakkaan omalääkäriä ja muita terveydenhuollon erityisosaajia, tiiviissä yhteistyössä opitaan ymmärtämään paremmin muiden kuin lääketieteellisten työrajoitteiden merkitystä. Ratkaisukeskeinen työote antaa terveydenhoitajalle sekä käytännön työkaluja että suojaa hänen omaa jaksamistaan. Ratkaisukeskeisyydessä olennaista on perusnäkemys, jonka mukaan ihmisillä on resurssit auttaa itseään. Muutos on jatkuvaa ja pieni muutos voi johtaa suurempiin muutoksiin. Koska menneisyyttä ei voi muuttaa, on keskityttävä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. 2.3 Työttömien terveydenhuoltoprosessi Forssan seudulla Terveydentilan selvitykseen ohjaaminen, työttömien terveydenhuollon tavoitteet PTT-hankkeen asiakaskohderyhmänä oli pitkäaikaistyöttömät. Terveydentilan selvitykseen ohjattiin asiakkaita pääasiassa työ- ja elinkeinotoimistosta ja työvoiman palvelukeskuksesta (TYP). Lähetteitä terveystarkastukseen tuli myös kuntien sosiaalityöntekijöiltä, A-klinikalta, 11

12 omalääkärin vastaanotolta ja työvalmennuskeskuksesta. Oma-aloitteisesti aikaa varattiin, kun joku sukulainen tai tuttava oli käynyt terveystarkastuksessa. Projektin päätyttyä työttömien terveydenhuollon toimintamallin tarkoitus on tarjota työttömille työnhakijoille työterveyshuoltoa vastaavat palvelut. TE-toimisto vastaa siis työnantajaa ja esimiestä, jolle esimerkiksi työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa (Terveydenhuoltoprosessi, kuva 2). Kuva 2. Työttömien terveydenhuolto Forssan seudulla, prosessikuva. 12

13 Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen järjestämiselle ja parantamiselle on yhteisiä terveys-, sosiaali- ja työllisyyspoliittisia intressejä. Organisaatioilla on myös omat tavoitteensa. Työhallinnon tavoitteena on yhdistää työnhakijoiden ja työnantajien intressit. Sillä on myös ammatillisen kuntoutuksen tehtäviä. Asiakkaiden psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset työkyvyn rajoitukset on hyvä olla tiedossa. Sosiaalityön tavoitteena on ihmisten sosiaalisten oikeuksien, toimintaedellytysten ja elämänotteen vahvistaminen sekä ongelmatilanteiden ja tarpeiden selvittäminen ja niihin vastaaminen niin, että heikoimmassa asemassa olevat ja syrjäytyneimmät voivat saada elämänsä hallintaan. Toiminta on ihmisten omaa kasvua ja toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää niin, että he hallitsevat elämäntapaansa. Taloudellinen tavoite on vähentää Kelan työmarkkinatuen kuntaosuudesta aiheutuvia kustannuksia sijoittamalla työttömiä aktiivitoimenpiteisiin tai ohjaamalla ihmisiä työ- ja toimintakyvyn arvioon silloin, kun vaikuttaa siltä, että edellytykset eivät enää riitä työllistymiseen. Terveydentilan selvitys on oleellinen osa molempia prosesseja. Terveydenhuollon etu on tavoittaa valmiiksi seulottuja asiakkaita, joilla jo on sairauksia, mutta mahdollisesti hoitamattomia tai huonosti hoidettuja. Tärkeää on tavoittaa myös asiakkaat, joilla on terveysriskejä ja terveyden menettämisen uhka. Terveydenhuollon intressissä ei niinkään ole asiakkaan työmarkkinastatus, vaan se miten paljon hän tarvitsee (tai tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan) terveyspalveluita ja miten tukea häntä niin, että hän on mahdollisimman itsenäinen ja omahoitotaitoinen. Eri toimijat suosittelevat asiakkaalle terveystarkastusta, kun siihen arvioidaan olevan tarvetta joko asiakkaan tai organisaation näkökulmasta. Työterveyshuollon palveluiden korvaamisen lisäksi ohjaamisen taustalla voi olla myös selvittämättömät oireet tai huonosti hoidettu sairaus tai terveys Asiakkaan suostumus, tarvittavia taustatietoja ja asiakkuuden alku Terveydentilan selvitykseen ohjaamisen yhteydessä asiakasta pyydetään allekirjoituksellaan vahvistamaan suostumus tietojen siirtämisestä ja vaihtamisesta viranomaisten välillä. Tiedonvaihto-oikeus helpottaa erityisesti työkyvyn arviointiprosessia. Se mahdollistaa myös sen, että lähettäjä saa terveydenhuollosta palautetietoa asiakkaan terveydentilasta tai jatkotutkimussuunnitelmista. Tieto lähettämisen perusteesta auttaa terveystarkastuksen sisällön räätälöinnissä. Työ- ja elinkeinohallinnon pyytäessä työkykyarviota on hyvä liittää suostumukseen tietojärjestelmästä saatavia taustatietoja esimerkiksi työnhakijan esittely ja URA-koulutustiedot. Kun työhistoria kerran on valmiiksi dokumentoitu, ei sen selvittämiseen mene terveydenhuollossa enää aikaa, vaan voidaan keskittyä muuhun. Työkykyä peilataan vakiintuneeseen ja/tai koulutusammattiin sekä tavoitteena oleviin työpaikkoihin. Epäonnistuneet koulutukset ja lyhyeksi jääneet työsuhteet ohjaavat terveydenhuollon selvitystyötä esimerkiksi kognitiivisen tason tai psyykkisen jaksamisen arvioinnissa. Aikaisempien työpaikkojen listasta voi järjestelmällisesti käydä läpi ammatissa tapahtuneet altistukset, joilla voi olla merkitystä nykyiseen terveydentilaan (esim. liuotinaineille altistuminen) tai seurantatarkastusten sisältöön ja ohjelmoimiseen (esim. asbesti, melu). 13

14 Forssan seudulla suostumuslomakkeet lähetetään FSTKY:n pääterveysaseman potilastoimistoon, mistä ne ohjataan asiakkaan asuinosoitteen mukaisen ryhmän aikuisneuvontaa tekevälle terveydenhoitajalle. Suostumus toimii myös lähetteenä. Terveydenhoitaja postittaa asiakkaalle vastaanottoajan, kun on saanut tämän yhteystiedot. Mikäli lähettäjän tai asiakkaan kannalta on oleellista päästä vastaanotolle jonkin aikarajan sisällä, siitä pitää mainita lähetteessä/suostumuksessa, koska terveydenhoitaja suunnittelee tarkastukset osaksi muuta työtään. Kutsuun oheistetaan esihaastattelulomake, joka viestii terveystapaamisen monipuolisuudesta. Asiakkaalla on aikaa ja rauhaa valmistautua tapaamiseen lomaketta täyttäessään tai vastauksia pohtiessaan. Tarkastukseen tulevaa asiakasta pyydetään tuomaan mukanaan hallussaan olevia dokumentteja kuten työeläkeote, aktivointisuunnitelma, B- todistukset, työterveyshuollon terveystarkastuslausunnot, epikriisit ja kuntoutusyhteenvedot. Harkintansa mukaan terveydenhoitaja voi etukäteen lähettää täytettäväksi muitakin lomakkeita kuten Audit, mielialakysely tai pikalukitesti Terveystapaamisen sisältö Terveydentilan selvityksen sisältö vaihtelee asiakaskaslähtöisesti. Käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla ovat asiakkaalle maksuttomia. Avaintoimija on asiakkaan oma terveydenhoitaja, joka voi konsultoida omalääkäriä, silloin kun joustava palvelu edellyttää esimerkiksi tavanomaista laajempiin laboratorio- tai röntgentutkimuksiin lähettämistä vaikkapa ennen lääkärin vastaanottoa. Terveydenhoitajan työkokemuksesta ja työnjaollisista käytännöistä riippuen yhteistyötä kannattaa tehdä myös työhön sopivuuden arvioimisessa ja hoitosuunnitelman teossa: milloin tarvitaan erityistyöntekijöitä kuten fysioterapeuttia, psykologia, neuropsykologin tutkimusta, A-klinikkaa tai psykiatrian erityispalveluita. Hammastarkastuksesta on aiheellista muistuttaa lähes kaikkia, mutta erityisesti silloin, kun omahoito on ollut rempallaan tai asiakkaalla on kansantauti, kuten diabetes, astma tai sydäntautiriski. Hyvän hoidon, kuntoutustarpeen tai työkyvyn arvioimista varten tarvitaan usein myös dokumentteja muista terveydenhuollon organisaatioista. Asiakkaalta pitää pyytää suostumus asiakirjojen hankkimiseen ja/tai luovuttamiseen erityisen silloin, kun pyydetään työterveyshuollon, puolustusvoimien, vankeinhoitolaitoksen, perheneuvolan, koulupsykologin, psykiatrisen tai päihdehoitolaitosten dokumentteja, jotka kaikki kannattaa yksilöidä ja nimetä erikseen. Terveystapaamisessa käydään keskustelua esihaastattelulomakkeen tietojen pohjalta ja niitä tarvittaessa täydentäen. Tärkeintä on kuitenkin kuulla asiakasta ja hänen tarpeitaan. Somaattisen terveydentilan lisäksi kiinnitetään huomiota hänen psyykkiseen jaksamiseensa, sosiaaliseen selviytymiseensä, päihteiden käyttöön sekä oppimisen edellytyksiin ellei niitä ole jo aiemmin kartoitettu. Terveystapaamisen aihealueita on eritelty tarkemmin liitteessä Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Terveystapaamisessa sovitaan tilanteen mukaan seurantakäynneistä joko terveydenhoitajan tai omalääkärin vastaanotolla. Tarpeen mukaan tehdään lähete erikoissairaanhoitoon lisätutkimuksiin ja hoitoon. Lääkärivastaanotot ovat maksullisia ja joskus onkin syytä keskustella, onko asiakkaalla rahaa käyntimaksuihin, lääkkeiden ostoon tai hoito-ohjeiden toteuttamiseen. 14

15 Tarvittaessa asiakasta opastetaan terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Jos hänellä ei ole kokemusta perusterveydenhuollon vastaanotoilla käymisestä, voi opastuksella olla merkitystä esimerkiksi päivystysvastaanoton oikeanlaisen käytön kannalta. Erityisesti, jos asiakas on kyvyiltään rajoittunut tai hänellä ei ole varaa puheluihin, varataan aikoja valmiiksi ja varmistetaan, että hän tietää, mihin pitää mennä. Joskus on tarpeen soittaa tai lähettää tekstiviesti ja muistuttaa jostakin tutkimuksesta tai vastaanotosta. Asioinnin onnistumista kannattaa joissain tapauksissa seurata terveydenhuollon potilastietojärjestelmän kautta sekä ottaa asiakkaaseen aktiivisesti yhteyttä ja kysellä kuulumisia. Asiakkaan tilanteen ja motivoitumisen mukaan hän saa ohjeita, tukea ja seurantasuunnitelman terveytensä hoitamiseen ja terveysriskien minimoimiseen. Asiakkaan kanssa pohditaan myös mahdollisen psykososiaalisen tuen ja avun tarvetta ja paikkaa. Sosiaalitoimen palveluiden ohella käytetään muitakin kuntapalveluita, kuten kolmannen sektorin tarjontaa, Kelan ja lomajärjestöjen palveluita jne. Palvelusuunnitelmia tehdään tarvittaessa yhteistyönä (vrt. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä), joko konsultoiden tai kokoontumalla asiakkaan kanssa verkostokokoukseen, jonka kokoonpano vaihtelee asiakkaan tilanteen mukaan. Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa tukeudutaan tarvittaessa työeläkelaitosten kuntoutusneuvojiin. Kansantauteja seurataan ja hoidetaan pääsääntöisesti Käypä hoito-suositusten mukaisesti oman terveydenhoitajan/lääkärin vastaanotolla. Ammattitauteja tai niiden epäilyjä (esim. asbestialtistetut ja meluvammat) seurataan työterveyshuollon kriteerein. TYP:n terveydenhoitaja ja työvoimatoimistoa konsultoiva lääkäri ovat käytettävissä työterveyshuollon erikoisalaan kuuluvissa asioissa. Lähettäjätaholle tehdään kirjallinen palaute, jossa on huomioitu lähetteessä asetettu kysymys. Palautteeseen sisältyy arvioinnit työ- ja toimintakyvystä ja tietoa jatkohoitoon ohjaamisesta. Asiakkaalle annetaan tietoa hänen terveydentilastaan kuten mittaustuloksista. Terveydenhuollon toimenpiteiden ja verkostotyön tehostamisen tavoitteena on, että työttömyys ei aiheutuisi tai pitkittyisi terveyssyistä. Työllistymisessä avustavien viranomaisten on tärkeää tietää ajoissa, mikäli työnhakijalla on terveydellisiä rajoituksia, jotta he eivät tarjoa sopimatonta työtä. Työttömyyden pitkittyessä terveydentila voi kuin huomaamatta heikentyä, koska toimintakykyä ei päivittäin työssä testata. Lisäksi esimerkiksi pitkäaikaissairaudet kuten verenpainetauti, diabetes tai mielenterveyden häiriöt voivat edetä huomaamatta. Forssan seudun TYP:n asiakaspalveluprosessin kokonaisuus on hahmotettu kuvassa 3 (ks. seuraavan sivu). 15

16 Kuva 3. Forssan seudun TYP:n asiakaspalveluprosessi. 16

17 2.3.5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi Pelkästään erikoislääkäreiden lausunnot ja lääketieteelliset diagnoosit harvoin riittävät myönteiseen eläkepäätökseen tai tuloksekkaaseen kuntoutussuunnitelmaan, kun on kyse pitkäaikaistyöttömästä. Liitteiden tekemiseen tarvitaan paljon taustaselvittelyjä ja moniammatillista yhteistyötä. Terveydenhoitajan kerää taustatietoja omalääkärille valmiiksi B-lausunnon laatimista varten: pyydetään potilaskertomukset asiakkaan aiemmilta asuinpaikkakunnilta, työterveyshuolloista ja erityistyöntekijöiltä kuten perheneuvolasta tai koulupsykologeilta. Toimintaterapeutti ja/tai fysioterapeutti voi arvioida työnhakijan suorituskykyä hänen vakiintuneeseen tai koulutusammattiinsa. Kun asiakkaan kognitiivisessa suorituskyvyssä ja oppimiskyvyssä on puutteita, neuropsykologin tutkimus ja lausunto ovat avainasemassa. Sosiaalityöntekijän selvitys antaa lisävalaistusta arkielämässä selviytymisestä. Vuosia jatkuneista ammatillisen kuntoutuksen yrityksistä ja niissä epäonnistumisista saadaan yhteenvedot TE-toimistosta: arviot työkokeiluista, harjoitteluista tai kuntouttavasta työtoiminnasta ovat tärkeitä, koska pitkäaikaistyöttömällä ei ole työpaikkaa tai esimiestä, jolta kysyä työssä selviytymisestä Keinoja asiakaslähtöiseen palveluun Asiakassuhde muodostuu työntekijän hyväksynnästä asiakasta kohtaan, luottamuksesta, välittämisestä ja kunnioittamisesta. Vasta sen jälkeen tulee asiantuntijuus sekä työmenetelmien ja -välineiden osaaminen, joita sovelletaan joustavasti ja tilannetajuisesti. Työ vaatii herkkyyttä sekä vastaanotettavien viestien tulkitsemisessa että oman vuorovaikutuksen kanssa. Asiantuntijaauktoriteettina on varottava tavoiteasettelussa tietämästä liikaa päämäärästä, joka on kuitenkin vain asiakkaan asetettavissa. Asiakkaita itseään pitää rohkaista selvittämään ongelmia aiheuttavia tekijöitä. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jota pitää keskittyneesti ja kiinnostuneesti kuunnella. Kontaktissa on varottava tarkastelemasta asiakasta ylhäältäpäin ja pyrittävä dialogisuuteen. Asiakkaan ongelmia ei pidä vähätellä, mutta hänen huomiotaan pitää ohjata omiin voimavaroihin ja onnistumisiinsa. Keskustelua voi painostamatta johdattaa vaikeisiinkin asioihin: elämänkriiseihin, työttömyyteen, väkivaltaan, avioeroon, sairastumiseen ja siihen, miten hän on vaikeuksista selvinnyt, jos hän ylipäätään on niistä selvinnyt. Voidaan keskustella myös siitä, millaisia tietoja, taitoja ja tukea hänellä on ollut. Ihmissuhdetyössä ammattitaitoon sisältyy hiljaista intuitiivista ja kokemusperäistä tietoa, jota on vaikea sanallistaa. Dialogiseen, motivoivaan keskusteluun kuitenkin sisältyy, että tehdään avoimia kysymyksiä kuunnellaan rauhallisesti ja itsekseen pohtien tehdään yhteenvetoja, varmistetaan onko ymmärretty oikein muodostetaan käsitys asiakkaan todellisuudesta ja siitä mikä hänen mielestään on hyvä tulevaisuus. Eläytyvä kuuntelu näkyy nyökyttelynä, ynähdyksinä ja tarttumalla asiakkaan puheesta johonkin sanaan. Katse liikkuu silmän-nenä kolmiossa (mm. Tom Arnkil; Verkostot ja dialogisuuden edistäminen, koulutuspäivä Stakes ). 17

18 Terveydenhuollon pitäisi pystyä hoito- ja palvelusuunnitelmissaan uudenlaiseen asiakaslähtöiseen tavoiteasetteluun. Siinä asiantuntijuus yhdistyy asiakkaan tarpeisiin ja prioriteetteihin. Mikä hänen arkipäivässään on tarpeellista, mahdollista ja realistista? Asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen lisää hänen avoimuuttaan, yhteistyöhaluaan ja sitoutumista. Jos sitoutumishalua, -kykyä tai -jaksamista ei ole, ja varsinkin jos asiakas sen avoimesti ilmaisee, tilanne edellyttää asiantuntijoilta kypsyyttä ja ymmärrystä. Asiantuntija- ja viranomaistyössä valtaa pitää käyttää harkiten. Se on luvallista vain, kun asiakkaan auttaminen vaatii vallankäyttöä suhteessa toisiin viranomaisiin tai niin, että se auttaa häntä auttamaan itseään. Asiakastyössä pitää varautua myös siihen, että asiakas käyttää valtaa kieltäytymällä yhteistyöstä tai mustamaalaamalla virkamiehiä tai heidän toimintaansa toisilleen. Työttömien kanssa työskentelevien viranomaisten ja ammattilaisten pitää vaikuttaa yhteisöissään, yhteistyökumppaneiden yhteisöissä sekä yhteiskunnallisesti niin, että asenteet ja työkäytännöt tulisivat tasapuolisemmaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä kohtaan. Viime kädessä kyse on terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisesta. 3. Asiakastiedot 3.1 Toimintatilastoja jatkoprojektin ajalta Pääasiassa TE-toimistosta ja TYP:sta ohjattiin hankkeen asiakkuuteen 109 uutta asiakasta, entisistä jatkoi kolme. Asiakkaista miehiä oli 66 ja naisia 46, alle 25-vuotiaita oli 7 ja yli 54- vuotiaita 36. Projektityöntekijän päätehtävän piti ohjausryhmän linjauksen mukaan olla jatkohankkeen aikana juurrutus- ja levittämistyö. Kun asiakkaita kuitenkin ohjattiin terveysselvityksiin, ja heidän vastaanottamisensa aikuisneuvonnan terveydenhoitajien vastaanotoilla siirtyi siirtymistään, niin aika kului lopulta pääasiassa asiakastyöhön. Työterveyshoitajan asiakkuudessa oli 80 henkeä, joista tehtiin seuraavat yhteenvedot. Aikuisneuvonnan seitsemälle terveydenhoitajalle ohjautui 32 asiakasta, joiden terveystarkastukset alkoivat vuoden 2010 puolella. Täysin työkykyisiä työterveyshoitajan arvion mukaan 80 asiakkaasta oli 32 työnhakijaa ja työkyvyn arviointi oli tarpeellinen 26:lle. Yleisin jatko-ohjaustaho oli omalääkärin vastaanotto, johon ohjattiin 49 asiakasta, omalle terveydenhoitajalle ohjattiin seurantamittauksiin ja neuvontaan 21 henkilöä. Psykiatrian poliklinikalle tai psykologille ohjattiin 21 asiakasta ja A- klinikalle kahdeksan. Fysioterapeutille tehtiin 14 lähetettä. Projektityöterveyshoitaja osallistui 33 yhteistapaamiseen, useimmiten läsnä oli asiakas, työhallinnon virkailija, monesti myös sosiaalityöntekijä. Joitain verkostotapaamisia oli A-klinikalla ja psykiatrian poliklinikalla. 18

19 LÄÄKÄRIN TOTEAMAT SAIRAUDET AS LKM ARVIO TYÖKYVYSTÄ ASTEIKKO 0-10 AS LKM MASENNUS- SEULA PISTEITÄ AS LKM PAINO- INDEKSI 0 sairautta normaali < (lievä) (keskiv) AS LKM yli 5 sairautta vaikea masennus 3 Taulukko 5. Tutkimustuloksia jatkohankkeessa (80 asiakasta). Pikalukitestejä 50 kpl poikkeavia oli 4 Tupakoivia 51 Uniongelmia 34 Kotiväkivaltaa kokeneita 14 kaikilta ei kysytty Koulukiusattuja 12 kaikilta ei kysytty Kolesteroli koholla 12 Triglyseridit (altistaa sydäntaudeille) koholla 8 CDT (alkoholin suurkulutuksen merkkiaine) koholla 6 Systolinen ( yläpaine ) verenpaine koholla 24 Diastolinen ( alapaine ) verenpaine koholla 28 Taulukko 6. Löydöksiä jatkohankkeessa (80 asiakasta). 4. Toiminnan jatkuvuus 4.1 Perusterveydenhuollon rooli Forssan seudulla oli hankkeen alusta alkaen tavoitteena, että työttömien terveydenhuolto järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Perusteena oli se, että syrjäytyminen on suuri terveysriski, joka on luonteeltaan kansantautien laajuinen ongelma. Näin ollen syrjäytymisvaarassa olevien hoito kuuluu perusterveydenhuollon tehtäviin. Ensilinjan toimijoiksi määriteltiin asiakkaan oma terveydenhoitaja ja lääkäri. Hankkeen perehdytysohjelmaan osallistui seitsemän aikuisneuvolan terveydenhoitajaa. Työttömien terveydenhuollon toimintamalli ja siihen linkitetyt lomakkeet ja ohjeet on liitetty vastaanoton henkilöstön ATK-työpöydällä olevaan perusterveydenhuollon työoppaaseen. PTThankkeen ydinasiat tulevat osaksi FSTKY:n Terveyden edistämisen suunnitelmaa. 19

20 4.2 Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi ovat avainasemassa asiakkaiden ohjaajina terveydenhuoltoon terveydentilaselvityksiin. Selvää lienee, että tehdyn panostuksen vastineeksi odotetaan hyötyjä. Yhteistyön ylläpitäjänä tärkeää on terveystarkastuksesta saatu palaute ja/tai sitä seuraava verkostoyhteistyö. Työ- ja elinkeinohallinnon työtä helpottaa se, että asiakkaiden mahdolliset työkyvyn rajoitukset tai niiden selvittämisen toimintatapa ovat tiedossa. Sosiaalityön kannalta ihmisten fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja oireiden hoitaminen sekä sen myötä työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja ylläpitäminen tai toimeentulon järjestyminen oikeasta lähteestä vähentävät työpaineita ja tuottavat kustannussäästöjä. 4.3 Muut toimijat Hyvinvointivaliokuntaan kuuluvat Forssan seudun paikalliset johtavat viranomaiset: terveydenhuolto, kuntien sosiaalijohtajat, sivistystoimenjohtajat, työllistämisestä ja turvallisuudesta vastaavat tahot. Hyvinvointivaliokunta seuraa PTT-hankkeen päätyttyä mallin mukaisen toiminnan toteutumista ja kehittämistä. Terveyserojen kaventamiseen ja asiakaspalveluyhteistyön parantamiseen on olemassa tahtotila, mutta kehittäminen edellyttää edelleen laaja-alaista oppimista ja yhteistyötarpeiden tunnistamista. PTT-hankkeen päättyminen keväällä 2010 mahdollistaa tulosten huomioimisen vuoden 2011 toimintasuunnitelmissa. PTT-hankkeen loppuraportti saatetaan tiedoksi perusturvalautakunnille. Käsittelyissä päätetään, millaisiin toimenpiteisiin se antaa se aihetta ryhtyä. 4.4 Työttömien terveydenhuollon toimintamallin toteutuksen haasteita projektityöntekijän näkökulmasta PTT-hankkeen kokemusten mukaan organisaation ylimmän johdon tulee sitouttamismielessä ottaa väliesimiestaso mukaan jo projektin suunnittelusta alkaen. Organisaation strategiasta ja tavoitteista tulee viestiä toistuvasti esimiesten lisäksi asiakasrajapinnalla oleville työntekijöille. Kehityskeskustelu on yksi työkalu, millä muutosta valutetaan ylemmästä johdosta, edistetään yksittäisen työntekijän sitoutumista ja pyritään huomioimaan yksilön tarpeet ja toiveet. Siitä, miten työttömien terveydenhuollon kehittämishanke tai tavoite toimintamallin mukaisesta työskentelystä oli esillä kehityskeskusteluissa, ei projektityöntekijällä ole tietoa. Työttömien terveyspalveluiden kehittämisessä tarvitaan projektiorganisaatioon kaksi tasoa: päätösvaltainen ja -kykyinen, yliorganisatorinen ohjausryhmä ja perusterveydenhuoltoon projektiryhmä, jossa lähiesimiesten lisäksi on vahva suorittavan tason, erityisesti aikuisneuvonnan terveydenhoitajien edustus. Muutoksen johtamisessa on huomioitava, että ihmiset sitoutuvat paremmin tehtävään, jota he ovat olleet itse suunnittelemassa ja muotoilemassa. Käytännönläheinen projektiryhmä osaa myös kyseenalaistaa ja tehdä juurruttamissuunnitelmiin muutosehdotuksia. Avoin kritiikki mahdollistaa suunnitelmien korjaamisen tai asioiden paremman perustelun. Muutoksen prosessinomaisuus edellyttää avainhenkilöiden yhteisvastuuta. Esimiehen ja johtajan pitää uskottavasti perustella henkilöstölle muutosta samoin argumentein kuin projektityöntekijäkin. Lähiesimiesten rooli on tärkeä, erityisesti heidän sitoutumisensa, jotta he voivat johtaa esimerkillään sekä antaa muutoksen kannalta oleellisia ja sitä edistäviä tehtäviä. 20

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot