Projektia hallinnoiva organisaatio: Forssan seudun terveydenhuollon ky (FSTKY)
|
|
- Pirjo Elsa Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisällysluettelo 1. Hanketiedot Yhteystiedot Toimintaympäristö ja toimijat Terveydenhuollon järjestämistapa Työ- ja elinkeinohallinto ja työllisyyden kehitys Sosiaalityö Strategiapohja Projektin tavoitteet ja odotetut vaikutukset Projektin toteutus Toimintamallin kuvaus Toimijat Resurssit Työttömien terveydenhuoltoprosessi Forssan seudulla Terveydentilan selvitykseen ohjaaminen, työttömien terveydenhuollon tavoitteet Asiakkaan suostumus, tarvittavia taustatietoja ja asiakkuuden alku Terveystapaamisen sisältö Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Työ- ja toimintakyvyn arviointi Keinoja asiakaslähtöiseen palveluun Asiakastiedot Toimintatilastoja jatkoprojektin ajalta Toiminnan jatkuvuus Perusterveydenhuollon rooli Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi Muut toimijat Työttömien terveydenhuollon toimintamallin toteutuksen haasteita projektityöntekijän näkökulmasta Työttömien terveydenhuollon esiin nostamat työterveyshuollon kehittämiskohteet Haasteita kunnille ja perusterveydenhuollolle Haasteita työterveyshuollolle Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Tulokset ja johtopäätökset Forssan seudun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen tulokset Forssan osahankkeen johtopäätökset ja suositukset Liitteet Liite 1. FSTKY: Työttömän terveydentilaselvityksen osa-alueita Liite 2. FSTKY: Työttömien terveydenhuollon perehdytysohjelma Kirjallisuusviitteet
3 1. Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Projektia hallinnoiva organisaatio: Forssan seudun terveydenhuollon ky (FSTKY) Vastuuhenkilö: Markku Puro, yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon ky PL 42, Forssa puh , Raportointi: Aino-Marja Halonen, projektityöntekijä, työterveyshoitaja Yhteyshenkilöt: Raija Vähätalo, laatu- ja kehittämispäällikkö Forssan seudun terveydenhuollon ky PL 42, Forssa puh , Raija Sjöholm, työvoimaohjaaja Forssan työ- ja elinkeinotoimisto, Forssan seudun työvoiman palvelukeskus Pekolankatu 3, FORSSA puh , 1.2 Toimintaympäristö ja toimijat Forssan kaupungin, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien muodostama asukkaan talousalue sijaitsee Kanta-Hämeessä noin tunnin matkan päässä Turusta, Tampereelta ja Helsingistä. Väkiluku Palvelut % Jalostus % Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Maa- ja metsätalous % Taulukko 1. Seudun elinkeinorakenne vuonna
4 Forssassa tekstiiliteollisuus oli suurin työllistäjä 1970-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen luvulla rakennusosa- ja nykyään elintarviketeollisuus on merkittävin työllistäjä. Myös graafisen alan työpaikkoja on kaupungissa runsaasti Terveydenhuollon järjestämistapa Työttömien terveydenhuollon kehittämishanketta hallinnoiva Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (FSTKY) vastaa perusterveydenhuollon palveluiden sekä tavallisten että yleisten erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta ja erityistason erikoissairaanhoidon palveluiden tilaamisesta. FSTKY tuottaa myös päihdehuollon, perheneuvolan, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kaikissa kunnissa on perusterveydenhuollon vastaanotot: lääkärinvastaanotto, neuvolat ja hammashoitola. Forssan terveydenhuolto on jaettu kolmeen alueeseen eli ryhmään. Vastaanottojen resursointi vaihtelee (taulukko 2): Väestö Lääkärit Sairaanhoitajat hoitajat Terveyden- Forssa I ½ Forssa II Forssa III ½ Humppila osa 1 Jokioinen osa 1½ Tammela osa 1½ Ypäjä ½ 1 osa ½ Terveyskeskus avustajat Taulukko 2. Forssan terveydenhuoltoalueet ja vastaanoton resursointi Omalääkäreiden vastuulla olevat väestömäärät ovat kohtuullisen kokoisia, mutta kaikki virat eivät ole olleet koko ajan täytettynä. Forssan pääterveysaseman sairaanhoitajat ja terveyskeskusavustajat osallistuvat sairaalan tiloissa pidettävään terveyskeskustasoiseen ilta- ja viikonloppupäivystykseen. Forssan terveydenhuoltoryhmissä on kussakin yksi terveydenhoitaja aikuisväestöä varten. Muissa kunnissa terveydenhoitajalla on hoidettavanaan lisäksi terveysneuvonnan muita osa-alueita, kuten ehkäisyasiat, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon vastaanotot ovat lääkärivetoisia. Erikoissairaanhoidon polikliiniset vastaanotot toteutetaan pääosin Forssassa lähipalveluina. Kuntakeskuksista on Forssaan matkaa eniten Ypäjältä 25 km, Humppilasta matkaa on 21 km, Tammelasta 8 km ja Jokioisilta 10 km Työ- ja elinkeinohallinto ja työllisyyden kehitys Forssan seudulla toimivassa Forssan työ- ja elinkeinotoimistossa vakituista henkilöstöä on yhteensä 23. PTT-hankkeen asiakastyössä ovat olleet mukana toimiston työvoimaneuvojat, ammatillisen kuntoutuksen erikoistyövoimaneuvoja, kaksi ammatinvalintapsykologia sekä työvoiman palvelukeskuksen kaksi työvoimaohjaajaa. TE-toimiston johtaja on toiminut hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Yhtenäistä työ- ja elinkeinohallinnon toimintamallia ollaan muodostamassa valtakunnallisesti vuoden 2010 aikana. 4
5 Työnvälityksen vuositilaston mukaan Forssan seutukunnan työvoima on vähentynyt 355 henkilöllä vuosien välisenä aikana. Samana aikana on menetetty lähes tuhat työpaikkaa ja työttömien määrä on lisääntynyt 506 henkilöllä. Työttömyysaste on noussut 9,4 %:a 12,6 %:iin. Forssan TE-toimistoon ilmoitettiin avoimia työpaikkoja vuoden 2009 aikana. Se on 29 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja loppuvuodesta pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun. Pahin tilanne on teollisuuden alalla, jossa vuoden aikana joulukuuhun 2009 mennessä työttömien määrä nousi sadalla (lomautetut pois luettuna). Vuoden 2009 lopussa alueen työttömien osuus työvoimasta oli 13,5 %. Koko maan työttömyysasteen oli samaan aikaan 11,3 %. Forssan seudun korkein työttömyysaste oli Forssan kaupungissa 15,8 % (13,5 % 12/2008) ja alin Tammelan kunnassa 9,8 % (8,8 % 12/2008). Rakennetyöttömyys on vähentynyt 2009 syksyyn saakka, jolloin vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden määrä alkoi taas kasvaa. Laajaan rakennetyöttömyyteen kuuluvia työnhakijoita on työttömistä puolet. Heidän osuutensa kaikista työnhakijoista on pienentynyt, koska uusia työttömiä työnhakijoita on tullut irtisanomisten myötä. Työvoiman kysyntä kohdistuu uusiin työnhakijoihin, ja rakennetyöttömien tilanne voi entisestään vaikeutua henkilöä % kaikista työttömistä henkilöä % kaikista työttömistä Pitkäaikaistyöttömät (yli , ,2 12 kk yhtäjaksoisesti) Alle 25-v , ,6 Taulukko 3. Pitkäaikaistyöttömien määrä Forssan seudulla. Nuorisotyöttömyys on ollut vakaasti noin 10 % luokkaa. Vuonna 2008 ammatteihin valmistuneet nuoret ovat saaneet hyvin töitä. Alueen työmarkkinat eivät kuitenkaan ole olleet niin kasvavia, että nuorten työttömyys olisi vähentynyt. Rakenne- ja nuorisotyöttömyyden hoitamisessa on työvoimapoliittisten toimenpiteiden osuus ollut merkittävä. Taulukossa 4 on tarkempaa tietoa seudun työttömyyden kehityksestä. Pitkäaikaistyöttömät Kaikki pv Vuositaso Uudet pv Vuositaso Päätt. pv Vuositaso Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Forssan seudulla v Lähde: työnvälityksen vuositilastot. 5
6 Forssan seudun työvoiman palvelukeskus (TYP) on aloittanut toimintansa vuonna 2005, kun Forssan työvoimatoimisto, Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kelan Lounais-Hämeen vakuutuspiiri tekivät sopimukseen yhteistyöorganisaatiosta. Henkilöstöä on yhteensä neljä henkilötyövuotta: kaksi työvoimaohjaajaa, kaksi kuntien työntekijää (sosiaalityöntekijät ja työterveyshoitaja) sekä Kelan kaksi yhteyshenkilöä pääasiassa puhelinkontakteina. TYP:n palveluprosessia täsmennettiin PTT-hankkeen aikana (palveluprosessin kuvaus: luku 2.3.1). Forssan työvoiman palvelukeskukseen ohjataan pääasiassa pitkään työttömänä olleita, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita, joiden palvelutarve edellyttää moniammatillisesti rakennettuja palvelukokonaisuuksia. TYP:lla on työnhakija-asiakkaita keskimäärin 184 henkilöä/kk, joista työttömänä 115 henkilöä/kk. Asiakkaista pitkäaikaistyöttömiä on noin 31 asiakasta/kk. Ympäristökuntalaisille on järjestetty asiointi omilla kunnantaloillaan sovittuina viikonpäivinä. Työterveyshoitajan vastaanotto siirtyy tarpeen mukaan ympäristökuntiin Sosiaalityö Välityömarkkinoiden luomiseen, kunnalliseen työllistämiseen ja aikuissosiaalityöhön on alettu panostaa Forssassa enemmän vuonna Perusturvan sisälle perustettiin loppuvuodesta 2009 työllisyyden palvelualue. Työvalmennuskeskus Aktiivi työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Tarjolla on työtoimintaa, tuettua palkkatyötä, kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua, työkokeiluja ja työvalmennusta kohti avoimia työmarkkinoita. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava kahdeksanpaikkainen Startti-ryhmä laajennettiin vuoden 2010 alusta 16-paikkaiseksi. Työ- ja toimintakyvyn arviointia on aloitettu kehittää tavoitteellisesti ja tietyllä toimintamallilla. Kolmen kuukauden intensiivijakson aikana voidaan selvittää työttömän kiinnostuksia ja ajatuksia sijoittumisesta välityömarkkinoille, tehdä suunnitelmia ammatilliseen kuntoutukseen tai saada tietoa työkyvyttömyyden todentamista varten. Työttömien parissa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä on hankkeen aikana pyritty tiivistämään. Forssaan perustettiin SAT-työryhmä (suunnittele, arvioi, työllistä), joka kokoaa sosiaalitoimen, TYP:n, Työvalmennuskeskus Aktiivin ja nuorten työpajan edustajat saman pöydän ääreen. Myös TE-toimiston edustajia on pyydetty mukaan. Työvalmennuskeskus Aktiiviin ja TYP:n henkilöstömääriä on lisätty (TYP:ssä uusia sosiaalityöntekijöitä). Forssan alueen uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on kartoitettu. Nyt paikkoja on käytettävissä noin 70. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen esimiehille on annettu valmennusta. Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä ovat huolehtineet pitkäaikaistyöttömiensä aktivoinnista sosiaalityöntekijöiden toimesta. Pienissä kunnissa palveluiden organisointi on parhaimmillaan mutkatonta, koska virkamiehet tuntevat toisensa Strategiapohja Forssan seudulla kuntien ja valtion hallinnonalat, järjestöt ja yritysten edustajat ovat yhteistyökumppaneita. Aluekeskusohjelman hankkeena perusturvallisuusvaliokunta, nykyisin hyvinvointivaliokunta, tuotti vuonna 2004 ensimmäisen seudullisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian, joka ulottui vuoteen Ensimmäinen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus vuosista tehtiin vuonna 2009, ja strategia päivitettiin vuoteen 6
7 2012 asti. Hyvinvointia ja turvallisuutta tarkastellaan strategiassa neljällä ulottuvuudella: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tila sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian linjaukset on huomioitu myös kuntastrategioissa. FSTKY:n strategia on päivitetty vuoteen Siinä on huomioitu seudun terveyserojen lisääntymistä ennakoivat riskitekijät. Asiakas- ja väestölähtöisten toimintojen tarkastelun vaikeus on tiedostettu ja siihen pyritään vaikuttamaan. Painopistealueiksi on asetettu terveysvaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy sekä asiakaslähtöisyys ja poikkihallinnollinen yhteistyö Projektin tavoitteet ja odotetut vaikutukset Hankkeen ensimmäisen vaiheen ( ) tavoitteena oli luoda seudullinen yhteistoimintamalli, jonka avulla tunnistetaan terveyttä ja toimintakykyä uhkaavia rajoituksia tarkastella poikkihallinnollisesti työttömyyden taustalla olevaa problematiikkaa kuvata työkyvyn arviointiin ohjaamisen prosessi kuvata työttömien toimintakykyä ja työllistymistä edistävä palvelujärjestelmä lisätä tietoa eri hallinnonalojen toimijoiden toimintatavoista kuvata työttömien elämänhallintaa ja itsehoitoa tukevia menetelmiä selvittää työttömien terveydellisiä ja psykososiaalisia rajoitteita etsiä passiivisten työttömien aktivointitoimenpiteitä kartoittaa työkyvyn arviointimenetelmiä. Hankkeen tuloksena odotettiin tietoa ja toimintamalli seudun työttömien moniammatilliseen yhteistyöhön kuvausta asiakkuuden syntymisen tavoista täsmennystä toimijoiden rooleista ja yhteydenotto- ja toimintatavoista päätöstä terveydentilan ja toimintakyvyn arviointimenetelmistä tutustumista eri hallintokuntien toimijoihin tietoa, minkä avulla kehittää toimintaa edelleen osallistuneiden asiakkaiden elämänlaadun, itsetunnon ja työllistymisen parantumista tukea seudulliselle yhteistyölle ja sosiaalipolitiikalle arviota rakenne- ja resurssimuutostarpeista. Jatkohankkeen ( ) tavoitteena oli sovittujen työkäytäntöjen kehittäminen ja juurruttaminen sekä niiden levittäminen muille paikkakunnille. Tavoitteena oli vahvistaa verkostotyötä ja työkyvyn arviointiosaamista. Pyrkimyksenä oli myös kohdentaa terveyspalvelua irtisanotuille, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä ei syntyisi ainakaan terveyssyistä Projektin toteutus Aluksi projektiin palkattu työterveyshoitaja tutustui terveydenhuollon organisaatioon, sen tarjoamiin palveluihin ja mahdollisiin jatko-ohjaustahoihin. Toimintaympäristöön perehtyminen oli tärkeää, koska asiakkaan kuntoutumispolun suunnittelua varten tarvitaan perustiedot tärkeimpien yhteistyöorganisaatioiden palveluista ja niitä toteuttavista henkilöistä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi, Kela sekä paikallisesti merkittävimmät kolmannen sektorin toimijat. 7
8 Pääasiassa työ- ja elinkeinohallinto ohjasi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa terveydentilaselvityksiin 150 alle 54-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä. Terveydentilaselvitykset toteutettiin tutkivalla työotteella. Yleisimmät ohjausperusteet olivat se, että tarkastus korvasi työterveyshuoltopalveluita, epäiltiin terveydentilan osuutta työllistymättömyydessä tai päivitettiin sairauksien työkykyrajoituksia. Selkeät eläkeselvittelyt ja vaikeasti päihdeongelmaiset rajattiin etukäteen pois kohderyhmästä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät olivat mahdollisesti olleet vaikuttamassa työttömyyden pitkittymiseen ja löytää keinoja, joilla niihin tekijöihin voitaisiin puuttua. Koska työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteistyö oli jo vakiintunutta, niin projektin ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi määritettiin terveydenhuollon osuuden vahvistaminen asiakasyhteistyössä. Erityisesti sosiaalisesti arkojen ja kyvyiltään rajoittuneiden asiakkaiden kohdalla alettiin käyttää yhteistapaamisia, joiden avulla varmistettiin, että asiakas ymmärtää palautteesta tai jatkosuunnitelmista riittävästi ja tulee autetuksi eteenpäin. Viranomaisten ja asiakkaan yhteistapaamiset olivat hyödyllisiä myös silloin, kun suunniteltiin monisairaiden ja - ongelmaisten asiakkaiden hoito- ja kuntoutuspolkuja. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella luotiin työttömien terveydenhuollon seudullinen toimintamalli. Toimintamallista sovittiin prosessikonsultaatiossa, joka järjestettiin syksyllä Konsultaation vetämisestä vastasi ulkopuolinen fasilitaattori ja siihen osallistuivat perusterveydenhuollon johtajat ja esimiehet, TE-toimiston edustajat, TYP:n edustajat, kunnan sosiaalitoimi, KELA, A-Klinikka sekä edustus työttömien terveystarkastuksiin osallistuneista lääkäreistä ja terveydenhoitajista. Toimintamallin toimivuutta lähdettiin testaamaan ja työtapaa juurruttamaan jatkohankkeessa vuoden 2009 maaliskuun alusta vuoden 2010 maaliskuun loppuun. Perusterveydenhuollon vastaanotoille ohjattiin tuona aikana 110 uutta asiakasta. Työttömien terveydenhuollon toimintamallin juurruttamissuunnitelma rakentui perehdytysohjelmalle (liite 2), jonka yksi tavoite oli lisätä aikuisneuvonnan terveydenhoitajien tietoa verkostosta, jossa työttömien työ- ja toimintakykyasioita tutkitaan ja hoidetaan. Tutustumiskäynneillä oli tarkoitus saada käsitys yhteistyöorganisaation perustehtävästä, erikoisosaamisesta, työnjaon periaatteista ja oppia tuntemaan henkilöstöä. Eri tahoja edustavien asiantuntijoiden yhdessäolo vaikuttaa asennetasolla ja osaaminen vahvistuu asiakasyhteistyössä. Terveydenhuollon henkilöstön kannalta kehittämisprojektin tehtävänä on toimia kokeilevana työ- ja oppimisympäristönä. Projekti muuttaa tavanomaista työympäristöä määräajaksi, jolloin on mahdollisuus kokeilla uusia työmenetelmiä ja erilaisia ratkaisukeinoja. Oppiminen on prosessi, jossa määritellään ne keinot, joilla henkilöstön osaamisen kehittyminen hoidetaan. Keinoja ovat mm. työssäoppiminen, tehtäväkierto ja muut osallistavat menetelmät, jotka auttavat aikaisemmin opitun hylkäämisessä ja uuden opettelussa, kun ammatti-identiteettiä uudistetaan ja perspektiiviä laajennetaan esim. moniammatilliseen toimintaan. Tutustumiskäyntien lisäksi olisi ilmeisimmin tarvittu myös työnohjauksellisia kokoontumisia, missä olisi tutkittu työtapoja ja niihin liittyviä asenteita, jolloin olisi löydetty uusia näkökulmia tehtävien hoitamiseen. Kokemustieto siirtyy vuorovaikutuksessa, jossa kerrotaan omista tiedoista ja kuullaan muiden osaamisesta. Keskustelu, perustellut mielipiteet, yhdessä ääneen ajattelu ja ääneen lausutut käsitykset vaikuttavat asennetason muutokseen. Asiakastapaamiset terveydentilaselvityksineen suunniteltiin aloitettavaksi parityönä: ensin projektityöterveyshoitaja teki ja aikuisneuvonnan terveydenhoitaja seurasi, sitten vaihdettiin osia. Itsenäisen työskentelyn alettua oli mahdollisuus kollegan konsultointiin. Vertaisoppiminen 8
9 on tutkivaa oppimista, jossa oppiminen rakennetaan työsuoritusten ympärille. Menetelmän vahvuutena on tiedollinen oppiminen ja taidollinen kehittyminen. Menetelmän avulla oma tieto ja ymmärrys sekä yhteinen tieto ja ymmärrys vahvistuvat. Uudesta toimintatavasta tulee pysyvämpi, kun oppimiseen liittyy kokemuksellisuus ja asioiden havainnointi erilaisista näkökulmista. Vertaistyöskentelyssä saa virikkeitä ja peilauspintaa oman ajattelun ja toiminnan reflektoimiseksi. Se auttaa myös sitoutumaan ja motivoitumaan muutokseen. 2. Toimintamallin kuvaus 2.1 Toimijat Kehittävän työntutkimuksen kolmiomalli on sekä teoreettinen malli toiminnan rakentumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, että analyysiväline työn osatekijöiden erittelyyn, nykytoiminnan kuvaamiseen ja uuden toiminnan vision muodostamiseen. Kolmiomallia käytettiin määriteltäessä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeen toimijoita, yhteistyötä ja tavoitteita. VÄLINEET käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla TAVOITE Muutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa KOHDE Ihmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, jossa yhteisö pyrkii aikaansaamaan halutunlaisia SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat lait/säännöt/ ohjeet/normit/kirjoittamattomat säännöt YHTEISÖ Samaa kohdetta TYÖNJAKO: Kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön eri osapuolten tai eri Kuva 1. Kehittävän työntutkimuksen kolmiomalli. Lähde: Engeström Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeessa hahmotettiin tekijäksi terveydenhuolto, työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi yhdessä. Työn kohteena oli työttömien terveydenhuollon toimintamallin luominen ja testaus. Mallin mukaisella työskentelyllä tavoiteltiin työttömän työnhakijan terveyden ja toimintakyvyn kartoittamista niin, että sen aiheuttamat rajoitteet olisivat tiedossa ja suunnitelmallisesti korjattavissa. Tavoitteena oli projektin tavoitteiden lisäksi, että asiakkaan toimeentulo tulisi hänen tilanteeseensa nähden oikeasta lähteestä. 9
10 Kun toimintajärjestelmää kuvataan terveydenhuollon tässä FSTKY näkökulmasta, tekijänä on perusterveydenhuollon vastaanottotiimi, erityisesti asiakkaan oma terveydenhoitaja ja omalääkäri. Tärkeimmät yhteisön edustajat ovat psykiatrian poliklinikka, A-klinikka, psykologit, fysioterapia, erikoissairaanhoidon poliklinikat ja hammashoito. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa on tarvittu myös koulupsykologien ja perheneuvolan dokumentteja. Jatko-ohjaustahoina ovat olleet myös perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti ja erilaiset ryhmätoiminnat. Hankkeen toiminnan kannalta tärkeimmät yhteisöt olivat työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi ja niiden henkilöstö: Työ- ja elinkeinotoimistossa ja TYP:ssa työvoimaohjaajat, - neuvojat ja ammatinvalintapsykologit. Sosiaalitoimen merkittävimmät edustajat olivat TYP:n sosiaalityöntekijät ja kuntouttavan työtoiminnan järjestelyitä tekevät työvalmentajat, velkaneuvojat, toimeentulotukiasioita hoitavat sosiaalityöntekijät, avotyön koordinoija sekä kehitysvammaisten palvelut. Väestön hyvinvointia edistäviä muita kunnallisia yhteisöjä ovat liikuntatoimen palvelut, kansalaisopisto, oikeusaputoimisto sekä nuorten palvelut kuten pajatoiminta. Säännöistä todettakoon, että koska toimijoina oli monia isoja instituutioita, niitä määrittäviä virallisia lakeja ja sääntöjä on paljon, eikä niitä ole mielekästä tässä kuvata. Näiden organisaatioiden toimintakulttuureista työ- ja elinkeinohallinto on kaikkein tarkimmin normiohjattu. Sosiaalityössä virallisten sääntöjen sovellutukset tuntuvat vaihtelevan paljonkin kunnasta toiseen. Terveydenhuolto on työkulttuurisesti näiden kahden hallinnonalan välissä. Viralliset säännöt ovat ohjanneet työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteistyöhön esimerkiksi TYP:ssa, nuorten aktivoinnissa ja asiakkaiden toimeentuloasioissa silloin, kun työmarkkinakelpoisuutta ei ole ollut. Terveydenhuollon kanssa yhteistyö on ollut rajoittuneempaa: TYP, ELMA-selvitykset ja osoitukset työkyvyn arviointiin. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toiminta on ollut ylätasoista ja siellä ei ole viime vuosina käsitelty yksittäisiä asiakastapauksia. Kirjoittamattomia sääntöjä, normeja ja käytänteitä on paljon, osin hallinnonaloittain, osin toimipisteittäin. Terveydenhuollon toimintakulttuuri on ollut varsin asiantuntijakeskeistä ja hyvänä palveluna on pidetty kysyntään vastaamista. Aloitteellisuus asiakkaisiin päin on rajoittunut lähinnä kutsuina ikäryhmä- ja joukkotarkastuksiin, joihin sitten ovat tulleet aktiivisimmat kuntalaiset. Sairaanhoitajapätevyyden lisäksi terveydenhoitajalla on erityisosaamista terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja moniammatilliseen verkostotyöhön, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat tarkoituksenmukaiset työnjaot. Haasteena on pysyä oman sektorin asioiden parissa ja luopua toimijuudesta, mikäli esimerkiksi terveydenhuollon keinoin asiakkaan työllistyminen ei ole edistettävissä tai hänen kuntoutumisessaan painopiste on sosiaalityön keinoissa. Asiakkaan subjektiviteetin kunnioittaminen, hänen keskeisen roolinsa ja pystyvyyden tunteensa vahvistaminen on haastavaa. Työterveyshuollon erikoistumisopinnoista ja työkokemuksesta on hyötyä työhönsopivuuden ja altisteiden terveysmerkityksen arvioimisessa. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen näkemyksen mukaan toimintajärjestelmän toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys työn kohteesta ja tavoitteista. Työttömyys on riski ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle ja työttömyyden merkityksen ymmärtäminen kunkin asiakkaan kohdalla on tärkeää. On otettava huomioon, että työn merkitys ihmiselle vaihtelee yksilökohtaisesti. Toisaalta työttömyydellä on ilmeisiä vaikutuksia toimeentuloon. Köyhyys on usein riski yksilön kokonaisterveydelle, koska 10
11 psyykkisen vaikutuksen lisäksi sillä on seurauksensa ravitsemukseen, liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin. Työttömien terveydenhoitotyön yhtenä tavoitteena on lisätä asiakkaan osaamista ja kykyä tehdä terveyttä ylläpitäviä valintoja ja vahvistaa hänen kykyä tehdä muutoksia elämässään. Asiakkaalle pitää antaa tietoa terveyspalveluista ja varmistaa, että hän osaa käyttää niitä. Kontakteissa tunnistetaan asiakkaan palvelutarpeita ja ohjataan häntä eri organisaatioiden asiakkuuteen. Heikoimpien kohdalla pyritään tarvittavan avun saaminen varmistamaan. Muiden organisaatioiden toiminnan tunteminen on tärkeää, koska silloin voidaan löytää oikeanlaista apua ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä on osa palveluohjauksellista työotetta. 2.2 Resurssit Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja terveyden määritelmä kuuluu: "Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista". Sosiaalisen hyvinvoinnin osuus on tahtonut jäädä syrjään terveydenhuollon käytännöissä, mutta sillä on erittäin merkittävä rooli työttömien terveyspalveluissa. Terveydenhoitaja on asiakkaan näkökulmasta turvallinen virkahenkilö, koska hän ei vaikuta asiakkaan saamiin etuisuuksiin eikä hänellä ole sanktiomahdollisuutta. Työvoimavirkailijalla ja sosiaalityöntekijällä on valtaa työttömän saamaan toimeentuloon. Lääkäri vaikuttaa todistusten kautta muun muassa sairausloma- tai eläke-etuihin. Työttömien terveydenhoitotyössä on etua mahdollisimman laajoista potilastietojärjestelmän katseluoikeuksista. Näin pystytään keräämään tarkoituksenmukaisia yhteenvetoja aikaisemmista asioinneista ja tekemään faktoihin perustuvia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja välttämään kustannuksia aiheuttavia päällekkäisiä tutkimuksia. Työttömien terveydenhoitajan vastaanoton sijoituspaikka perusterveydenhuollon vastaanottotiimiin on perusteltu, koska: paikalla ei ole arvolatausta, asiointi ei leimaa asiakasta, asiakas oppii asioimaan perusterveydenhuollon vastaanotolla, terveydenhoitajan on mutkatonta konsultoida asiakkaan omalääkäriä ja muita terveydenhuollon erityisosaajia, tiiviissä yhteistyössä opitaan ymmärtämään paremmin muiden kuin lääketieteellisten työrajoitteiden merkitystä. Ratkaisukeskeinen työote antaa terveydenhoitajalle sekä käytännön työkaluja että suojaa hänen omaa jaksamistaan. Ratkaisukeskeisyydessä olennaista on perusnäkemys, jonka mukaan ihmisillä on resurssit auttaa itseään. Muutos on jatkuvaa ja pieni muutos voi johtaa suurempiin muutoksiin. Koska menneisyyttä ei voi muuttaa, on keskityttävä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. 2.3 Työttömien terveydenhuoltoprosessi Forssan seudulla Terveydentilan selvitykseen ohjaaminen, työttömien terveydenhuollon tavoitteet PTT-hankkeen asiakaskohderyhmänä oli pitkäaikaistyöttömät. Terveydentilan selvitykseen ohjattiin asiakkaita pääasiassa työ- ja elinkeinotoimistosta ja työvoiman palvelukeskuksesta (TYP). Lähetteitä terveystarkastukseen tuli myös kuntien sosiaalityöntekijöiltä, A-klinikalta, 11
12 omalääkärin vastaanotolta ja työvalmennuskeskuksesta. Oma-aloitteisesti aikaa varattiin, kun joku sukulainen tai tuttava oli käynyt terveystarkastuksessa. Projektin päätyttyä työttömien terveydenhuollon toimintamallin tarkoitus on tarjota työttömille työnhakijoille työterveyshuoltoa vastaavat palvelut. TE-toimisto vastaa siis työnantajaa ja esimiestä, jolle esimerkiksi työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa (Terveydenhuoltoprosessi, kuva 2). Kuva 2. Työttömien terveydenhuolto Forssan seudulla, prosessikuva. 12
13 Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen järjestämiselle ja parantamiselle on yhteisiä terveys-, sosiaali- ja työllisyyspoliittisia intressejä. Organisaatioilla on myös omat tavoitteensa. Työhallinnon tavoitteena on yhdistää työnhakijoiden ja työnantajien intressit. Sillä on myös ammatillisen kuntoutuksen tehtäviä. Asiakkaiden psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset työkyvyn rajoitukset on hyvä olla tiedossa. Sosiaalityön tavoitteena on ihmisten sosiaalisten oikeuksien, toimintaedellytysten ja elämänotteen vahvistaminen sekä ongelmatilanteiden ja tarpeiden selvittäminen ja niihin vastaaminen niin, että heikoimmassa asemassa olevat ja syrjäytyneimmät voivat saada elämänsä hallintaan. Toiminta on ihmisten omaa kasvua ja toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää niin, että he hallitsevat elämäntapaansa. Taloudellinen tavoite on vähentää Kelan työmarkkinatuen kuntaosuudesta aiheutuvia kustannuksia sijoittamalla työttömiä aktiivitoimenpiteisiin tai ohjaamalla ihmisiä työ- ja toimintakyvyn arvioon silloin, kun vaikuttaa siltä, että edellytykset eivät enää riitä työllistymiseen. Terveydentilan selvitys on oleellinen osa molempia prosesseja. Terveydenhuollon etu on tavoittaa valmiiksi seulottuja asiakkaita, joilla jo on sairauksia, mutta mahdollisesti hoitamattomia tai huonosti hoidettuja. Tärkeää on tavoittaa myös asiakkaat, joilla on terveysriskejä ja terveyden menettämisen uhka. Terveydenhuollon intressissä ei niinkään ole asiakkaan työmarkkinastatus, vaan se miten paljon hän tarvitsee (tai tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan) terveyspalveluita ja miten tukea häntä niin, että hän on mahdollisimman itsenäinen ja omahoitotaitoinen. Eri toimijat suosittelevat asiakkaalle terveystarkastusta, kun siihen arvioidaan olevan tarvetta joko asiakkaan tai organisaation näkökulmasta. Työterveyshuollon palveluiden korvaamisen lisäksi ohjaamisen taustalla voi olla myös selvittämättömät oireet tai huonosti hoidettu sairaus tai terveys Asiakkaan suostumus, tarvittavia taustatietoja ja asiakkuuden alku Terveydentilan selvitykseen ohjaamisen yhteydessä asiakasta pyydetään allekirjoituksellaan vahvistamaan suostumus tietojen siirtämisestä ja vaihtamisesta viranomaisten välillä. Tiedonvaihto-oikeus helpottaa erityisesti työkyvyn arviointiprosessia. Se mahdollistaa myös sen, että lähettäjä saa terveydenhuollosta palautetietoa asiakkaan terveydentilasta tai jatkotutkimussuunnitelmista. Tieto lähettämisen perusteesta auttaa terveystarkastuksen sisällön räätälöinnissä. Työ- ja elinkeinohallinnon pyytäessä työkykyarviota on hyvä liittää suostumukseen tietojärjestelmästä saatavia taustatietoja esimerkiksi työnhakijan esittely ja URA-koulutustiedot. Kun työhistoria kerran on valmiiksi dokumentoitu, ei sen selvittämiseen mene terveydenhuollossa enää aikaa, vaan voidaan keskittyä muuhun. Työkykyä peilataan vakiintuneeseen ja/tai koulutusammattiin sekä tavoitteena oleviin työpaikkoihin. Epäonnistuneet koulutukset ja lyhyeksi jääneet työsuhteet ohjaavat terveydenhuollon selvitystyötä esimerkiksi kognitiivisen tason tai psyykkisen jaksamisen arvioinnissa. Aikaisempien työpaikkojen listasta voi järjestelmällisesti käydä läpi ammatissa tapahtuneet altistukset, joilla voi olla merkitystä nykyiseen terveydentilaan (esim. liuotinaineille altistuminen) tai seurantatarkastusten sisältöön ja ohjelmoimiseen (esim. asbesti, melu). 13
14 Forssan seudulla suostumuslomakkeet lähetetään FSTKY:n pääterveysaseman potilastoimistoon, mistä ne ohjataan asiakkaan asuinosoitteen mukaisen ryhmän aikuisneuvontaa tekevälle terveydenhoitajalle. Suostumus toimii myös lähetteenä. Terveydenhoitaja postittaa asiakkaalle vastaanottoajan, kun on saanut tämän yhteystiedot. Mikäli lähettäjän tai asiakkaan kannalta on oleellista päästä vastaanotolle jonkin aikarajan sisällä, siitä pitää mainita lähetteessä/suostumuksessa, koska terveydenhoitaja suunnittelee tarkastukset osaksi muuta työtään. Kutsuun oheistetaan esihaastattelulomake, joka viestii terveystapaamisen monipuolisuudesta. Asiakkaalla on aikaa ja rauhaa valmistautua tapaamiseen lomaketta täyttäessään tai vastauksia pohtiessaan. Tarkastukseen tulevaa asiakasta pyydetään tuomaan mukanaan hallussaan olevia dokumentteja kuten työeläkeote, aktivointisuunnitelma, B- todistukset, työterveyshuollon terveystarkastuslausunnot, epikriisit ja kuntoutusyhteenvedot. Harkintansa mukaan terveydenhoitaja voi etukäteen lähettää täytettäväksi muitakin lomakkeita kuten Audit, mielialakysely tai pikalukitesti Terveystapaamisen sisältö Terveydentilan selvityksen sisältö vaihtelee asiakaskaslähtöisesti. Käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla ovat asiakkaalle maksuttomia. Avaintoimija on asiakkaan oma terveydenhoitaja, joka voi konsultoida omalääkäriä, silloin kun joustava palvelu edellyttää esimerkiksi tavanomaista laajempiin laboratorio- tai röntgentutkimuksiin lähettämistä vaikkapa ennen lääkärin vastaanottoa. Terveydenhoitajan työkokemuksesta ja työnjaollisista käytännöistä riippuen yhteistyötä kannattaa tehdä myös työhön sopivuuden arvioimisessa ja hoitosuunnitelman teossa: milloin tarvitaan erityistyöntekijöitä kuten fysioterapeuttia, psykologia, neuropsykologin tutkimusta, A-klinikkaa tai psykiatrian erityispalveluita. Hammastarkastuksesta on aiheellista muistuttaa lähes kaikkia, mutta erityisesti silloin, kun omahoito on ollut rempallaan tai asiakkaalla on kansantauti, kuten diabetes, astma tai sydäntautiriski. Hyvän hoidon, kuntoutustarpeen tai työkyvyn arvioimista varten tarvitaan usein myös dokumentteja muista terveydenhuollon organisaatioista. Asiakkaalta pitää pyytää suostumus asiakirjojen hankkimiseen ja/tai luovuttamiseen erityisen silloin, kun pyydetään työterveyshuollon, puolustusvoimien, vankeinhoitolaitoksen, perheneuvolan, koulupsykologin, psykiatrisen tai päihdehoitolaitosten dokumentteja, jotka kaikki kannattaa yksilöidä ja nimetä erikseen. Terveystapaamisessa käydään keskustelua esihaastattelulomakkeen tietojen pohjalta ja niitä tarvittaessa täydentäen. Tärkeintä on kuitenkin kuulla asiakasta ja hänen tarpeitaan. Somaattisen terveydentilan lisäksi kiinnitetään huomiota hänen psyykkiseen jaksamiseensa, sosiaaliseen selviytymiseensä, päihteiden käyttöön sekä oppimisen edellytyksiin ellei niitä ole jo aiemmin kartoitettu. Terveystapaamisen aihealueita on eritelty tarkemmin liitteessä Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Terveystapaamisessa sovitaan tilanteen mukaan seurantakäynneistä joko terveydenhoitajan tai omalääkärin vastaanotolla. Tarpeen mukaan tehdään lähete erikoissairaanhoitoon lisätutkimuksiin ja hoitoon. Lääkärivastaanotot ovat maksullisia ja joskus onkin syytä keskustella, onko asiakkaalla rahaa käyntimaksuihin, lääkkeiden ostoon tai hoito-ohjeiden toteuttamiseen. 14
15 Tarvittaessa asiakasta opastetaan terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Jos hänellä ei ole kokemusta perusterveydenhuollon vastaanotoilla käymisestä, voi opastuksella olla merkitystä esimerkiksi päivystysvastaanoton oikeanlaisen käytön kannalta. Erityisesti, jos asiakas on kyvyiltään rajoittunut tai hänellä ei ole varaa puheluihin, varataan aikoja valmiiksi ja varmistetaan, että hän tietää, mihin pitää mennä. Joskus on tarpeen soittaa tai lähettää tekstiviesti ja muistuttaa jostakin tutkimuksesta tai vastaanotosta. Asioinnin onnistumista kannattaa joissain tapauksissa seurata terveydenhuollon potilastietojärjestelmän kautta sekä ottaa asiakkaaseen aktiivisesti yhteyttä ja kysellä kuulumisia. Asiakkaan tilanteen ja motivoitumisen mukaan hän saa ohjeita, tukea ja seurantasuunnitelman terveytensä hoitamiseen ja terveysriskien minimoimiseen. Asiakkaan kanssa pohditaan myös mahdollisen psykososiaalisen tuen ja avun tarvetta ja paikkaa. Sosiaalitoimen palveluiden ohella käytetään muitakin kuntapalveluita, kuten kolmannen sektorin tarjontaa, Kelan ja lomajärjestöjen palveluita jne. Palvelusuunnitelmia tehdään tarvittaessa yhteistyönä (vrt. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä), joko konsultoiden tai kokoontumalla asiakkaan kanssa verkostokokoukseen, jonka kokoonpano vaihtelee asiakkaan tilanteen mukaan. Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa tukeudutaan tarvittaessa työeläkelaitosten kuntoutusneuvojiin. Kansantauteja seurataan ja hoidetaan pääsääntöisesti Käypä hoito-suositusten mukaisesti oman terveydenhoitajan/lääkärin vastaanotolla. Ammattitauteja tai niiden epäilyjä (esim. asbestialtistetut ja meluvammat) seurataan työterveyshuollon kriteerein. TYP:n terveydenhoitaja ja työvoimatoimistoa konsultoiva lääkäri ovat käytettävissä työterveyshuollon erikoisalaan kuuluvissa asioissa. Lähettäjätaholle tehdään kirjallinen palaute, jossa on huomioitu lähetteessä asetettu kysymys. Palautteeseen sisältyy arvioinnit työ- ja toimintakyvystä ja tietoa jatkohoitoon ohjaamisesta. Asiakkaalle annetaan tietoa hänen terveydentilastaan kuten mittaustuloksista. Terveydenhuollon toimenpiteiden ja verkostotyön tehostamisen tavoitteena on, että työttömyys ei aiheutuisi tai pitkittyisi terveyssyistä. Työllistymisessä avustavien viranomaisten on tärkeää tietää ajoissa, mikäli työnhakijalla on terveydellisiä rajoituksia, jotta he eivät tarjoa sopimatonta työtä. Työttömyyden pitkittyessä terveydentila voi kuin huomaamatta heikentyä, koska toimintakykyä ei päivittäin työssä testata. Lisäksi esimerkiksi pitkäaikaissairaudet kuten verenpainetauti, diabetes tai mielenterveyden häiriöt voivat edetä huomaamatta. Forssan seudun TYP:n asiakaspalveluprosessin kokonaisuus on hahmotettu kuvassa 3 (ks. seuraavan sivu). 15
16 Kuva 3. Forssan seudun TYP:n asiakaspalveluprosessi. 16
17 2.3.5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi Pelkästään erikoislääkäreiden lausunnot ja lääketieteelliset diagnoosit harvoin riittävät myönteiseen eläkepäätökseen tai tuloksekkaaseen kuntoutussuunnitelmaan, kun on kyse pitkäaikaistyöttömästä. Liitteiden tekemiseen tarvitaan paljon taustaselvittelyjä ja moniammatillista yhteistyötä. Terveydenhoitajan kerää taustatietoja omalääkärille valmiiksi B-lausunnon laatimista varten: pyydetään potilaskertomukset asiakkaan aiemmilta asuinpaikkakunnilta, työterveyshuolloista ja erityistyöntekijöiltä kuten perheneuvolasta tai koulupsykologeilta. Toimintaterapeutti ja/tai fysioterapeutti voi arvioida työnhakijan suorituskykyä hänen vakiintuneeseen tai koulutusammattiinsa. Kun asiakkaan kognitiivisessa suorituskyvyssä ja oppimiskyvyssä on puutteita, neuropsykologin tutkimus ja lausunto ovat avainasemassa. Sosiaalityöntekijän selvitys antaa lisävalaistusta arkielämässä selviytymisestä. Vuosia jatkuneista ammatillisen kuntoutuksen yrityksistä ja niissä epäonnistumisista saadaan yhteenvedot TE-toimistosta: arviot työkokeiluista, harjoitteluista tai kuntouttavasta työtoiminnasta ovat tärkeitä, koska pitkäaikaistyöttömällä ei ole työpaikkaa tai esimiestä, jolta kysyä työssä selviytymisestä Keinoja asiakaslähtöiseen palveluun Asiakassuhde muodostuu työntekijän hyväksynnästä asiakasta kohtaan, luottamuksesta, välittämisestä ja kunnioittamisesta. Vasta sen jälkeen tulee asiantuntijuus sekä työmenetelmien ja -välineiden osaaminen, joita sovelletaan joustavasti ja tilannetajuisesti. Työ vaatii herkkyyttä sekä vastaanotettavien viestien tulkitsemisessa että oman vuorovaikutuksen kanssa. Asiantuntijaauktoriteettina on varottava tavoiteasettelussa tietämästä liikaa päämäärästä, joka on kuitenkin vain asiakkaan asetettavissa. Asiakkaita itseään pitää rohkaista selvittämään ongelmia aiheuttavia tekijöitä. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, jota pitää keskittyneesti ja kiinnostuneesti kuunnella. Kontaktissa on varottava tarkastelemasta asiakasta ylhäältäpäin ja pyrittävä dialogisuuteen. Asiakkaan ongelmia ei pidä vähätellä, mutta hänen huomiotaan pitää ohjata omiin voimavaroihin ja onnistumisiinsa. Keskustelua voi painostamatta johdattaa vaikeisiinkin asioihin: elämänkriiseihin, työttömyyteen, väkivaltaan, avioeroon, sairastumiseen ja siihen, miten hän on vaikeuksista selvinnyt, jos hän ylipäätään on niistä selvinnyt. Voidaan keskustella myös siitä, millaisia tietoja, taitoja ja tukea hänellä on ollut. Ihmissuhdetyössä ammattitaitoon sisältyy hiljaista intuitiivista ja kokemusperäistä tietoa, jota on vaikea sanallistaa. Dialogiseen, motivoivaan keskusteluun kuitenkin sisältyy, että tehdään avoimia kysymyksiä kuunnellaan rauhallisesti ja itsekseen pohtien tehdään yhteenvetoja, varmistetaan onko ymmärretty oikein muodostetaan käsitys asiakkaan todellisuudesta ja siitä mikä hänen mielestään on hyvä tulevaisuus. Eläytyvä kuuntelu näkyy nyökyttelynä, ynähdyksinä ja tarttumalla asiakkaan puheesta johonkin sanaan. Katse liikkuu silmän-nenä kolmiossa (mm. Tom Arnkil; Verkostot ja dialogisuuden edistäminen, koulutuspäivä Stakes ). 17
18 Terveydenhuollon pitäisi pystyä hoito- ja palvelusuunnitelmissaan uudenlaiseen asiakaslähtöiseen tavoiteasetteluun. Siinä asiantuntijuus yhdistyy asiakkaan tarpeisiin ja prioriteetteihin. Mikä hänen arkipäivässään on tarpeellista, mahdollista ja realistista? Asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen lisää hänen avoimuuttaan, yhteistyöhaluaan ja sitoutumista. Jos sitoutumishalua, -kykyä tai -jaksamista ei ole, ja varsinkin jos asiakas sen avoimesti ilmaisee, tilanne edellyttää asiantuntijoilta kypsyyttä ja ymmärrystä. Asiantuntija- ja viranomaistyössä valtaa pitää käyttää harkiten. Se on luvallista vain, kun asiakkaan auttaminen vaatii vallankäyttöä suhteessa toisiin viranomaisiin tai niin, että se auttaa häntä auttamaan itseään. Asiakastyössä pitää varautua myös siihen, että asiakas käyttää valtaa kieltäytymällä yhteistyöstä tai mustamaalaamalla virkamiehiä tai heidän toimintaansa toisilleen. Työttömien kanssa työskentelevien viranomaisten ja ammattilaisten pitää vaikuttaa yhteisöissään, yhteistyökumppaneiden yhteisöissä sekä yhteiskunnallisesti niin, että asenteet ja työkäytännöt tulisivat tasapuolisemmaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä kohtaan. Viime kädessä kyse on terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisesta. 3. Asiakastiedot 3.1 Toimintatilastoja jatkoprojektin ajalta Pääasiassa TE-toimistosta ja TYP:sta ohjattiin hankkeen asiakkuuteen 109 uutta asiakasta, entisistä jatkoi kolme. Asiakkaista miehiä oli 66 ja naisia 46, alle 25-vuotiaita oli 7 ja yli 54- vuotiaita 36. Projektityöntekijän päätehtävän piti ohjausryhmän linjauksen mukaan olla jatkohankkeen aikana juurrutus- ja levittämistyö. Kun asiakkaita kuitenkin ohjattiin terveysselvityksiin, ja heidän vastaanottamisensa aikuisneuvonnan terveydenhoitajien vastaanotoilla siirtyi siirtymistään, niin aika kului lopulta pääasiassa asiakastyöhön. Työterveyshoitajan asiakkuudessa oli 80 henkeä, joista tehtiin seuraavat yhteenvedot. Aikuisneuvonnan seitsemälle terveydenhoitajalle ohjautui 32 asiakasta, joiden terveystarkastukset alkoivat vuoden 2010 puolella. Täysin työkykyisiä työterveyshoitajan arvion mukaan 80 asiakkaasta oli 32 työnhakijaa ja työkyvyn arviointi oli tarpeellinen 26:lle. Yleisin jatko-ohjaustaho oli omalääkärin vastaanotto, johon ohjattiin 49 asiakasta, omalle terveydenhoitajalle ohjattiin seurantamittauksiin ja neuvontaan 21 henkilöä. Psykiatrian poliklinikalle tai psykologille ohjattiin 21 asiakasta ja A- klinikalle kahdeksan. Fysioterapeutille tehtiin 14 lähetettä. Projektityöterveyshoitaja osallistui 33 yhteistapaamiseen, useimmiten läsnä oli asiakas, työhallinnon virkailija, monesti myös sosiaalityöntekijä. Joitain verkostotapaamisia oli A-klinikalla ja psykiatrian poliklinikalla. 18
19 LÄÄKÄRIN TOTEAMAT SAIRAUDET AS LKM ARVIO TYÖKYVYSTÄ ASTEIKKO 0-10 AS LKM MASENNUS- SEULA PISTEITÄ AS LKM PAINO- INDEKSI 0 sairautta normaali < (lievä) (keskiv) AS LKM yli 5 sairautta vaikea masennus 3 Taulukko 5. Tutkimustuloksia jatkohankkeessa (80 asiakasta). Pikalukitestejä 50 kpl poikkeavia oli 4 Tupakoivia 51 Uniongelmia 34 Kotiväkivaltaa kokeneita 14 kaikilta ei kysytty Koulukiusattuja 12 kaikilta ei kysytty Kolesteroli koholla 12 Triglyseridit (altistaa sydäntaudeille) koholla 8 CDT (alkoholin suurkulutuksen merkkiaine) koholla 6 Systolinen ( yläpaine ) verenpaine koholla 24 Diastolinen ( alapaine ) verenpaine koholla 28 Taulukko 6. Löydöksiä jatkohankkeessa (80 asiakasta). 4. Toiminnan jatkuvuus 4.1 Perusterveydenhuollon rooli Forssan seudulla oli hankkeen alusta alkaen tavoitteena, että työttömien terveydenhuolto järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Perusteena oli se, että syrjäytyminen on suuri terveysriski, joka on luonteeltaan kansantautien laajuinen ongelma. Näin ollen syrjäytymisvaarassa olevien hoito kuuluu perusterveydenhuollon tehtäviin. Ensilinjan toimijoiksi määriteltiin asiakkaan oma terveydenhoitaja ja lääkäri. Hankkeen perehdytysohjelmaan osallistui seitsemän aikuisneuvolan terveydenhoitajaa. Työttömien terveydenhuollon toimintamalli ja siihen linkitetyt lomakkeet ja ohjeet on liitetty vastaanoton henkilöstön ATK-työpöydällä olevaan perusterveydenhuollon työoppaaseen. PTThankkeen ydinasiat tulevat osaksi FSTKY:n Terveyden edistämisen suunnitelmaa. 19
20 4.2 Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi Työ- ja elinkeinohallinto ja sosiaalitoimi ovat avainasemassa asiakkaiden ohjaajina terveydenhuoltoon terveydentilaselvityksiin. Selvää lienee, että tehdyn panostuksen vastineeksi odotetaan hyötyjä. Yhteistyön ylläpitäjänä tärkeää on terveystarkastuksesta saatu palaute ja/tai sitä seuraava verkostoyhteistyö. Työ- ja elinkeinohallinnon työtä helpottaa se, että asiakkaiden mahdolliset työkyvyn rajoitukset tai niiden selvittämisen toimintatapa ovat tiedossa. Sosiaalityön kannalta ihmisten fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja oireiden hoitaminen sekä sen myötä työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja ylläpitäminen tai toimeentulon järjestyminen oikeasta lähteestä vähentävät työpaineita ja tuottavat kustannussäästöjä. 4.3 Muut toimijat Hyvinvointivaliokuntaan kuuluvat Forssan seudun paikalliset johtavat viranomaiset: terveydenhuolto, kuntien sosiaalijohtajat, sivistystoimenjohtajat, työllistämisestä ja turvallisuudesta vastaavat tahot. Hyvinvointivaliokunta seuraa PTT-hankkeen päätyttyä mallin mukaisen toiminnan toteutumista ja kehittämistä. Terveyserojen kaventamiseen ja asiakaspalveluyhteistyön parantamiseen on olemassa tahtotila, mutta kehittäminen edellyttää edelleen laaja-alaista oppimista ja yhteistyötarpeiden tunnistamista. PTT-hankkeen päättyminen keväällä 2010 mahdollistaa tulosten huomioimisen vuoden 2011 toimintasuunnitelmissa. PTT-hankkeen loppuraportti saatetaan tiedoksi perusturvalautakunnille. Käsittelyissä päätetään, millaisiin toimenpiteisiin se antaa se aihetta ryhtyä. 4.4 Työttömien terveydenhuollon toimintamallin toteutuksen haasteita projektityöntekijän näkökulmasta PTT-hankkeen kokemusten mukaan organisaation ylimmän johdon tulee sitouttamismielessä ottaa väliesimiestaso mukaan jo projektin suunnittelusta alkaen. Organisaation strategiasta ja tavoitteista tulee viestiä toistuvasti esimiesten lisäksi asiakasrajapinnalla oleville työntekijöille. Kehityskeskustelu on yksi työkalu, millä muutosta valutetaan ylemmästä johdosta, edistetään yksittäisen työntekijän sitoutumista ja pyritään huomioimaan yksilön tarpeet ja toiveet. Siitä, miten työttömien terveydenhuollon kehittämishanke tai tavoite toimintamallin mukaisesta työskentelystä oli esillä kehityskeskusteluissa, ei projektityöntekijällä ole tietoa. Työttömien terveyspalveluiden kehittämisessä tarvitaan projektiorganisaatioon kaksi tasoa: päätösvaltainen ja -kykyinen, yliorganisatorinen ohjausryhmä ja perusterveydenhuoltoon projektiryhmä, jossa lähiesimiesten lisäksi on vahva suorittavan tason, erityisesti aikuisneuvonnan terveydenhoitajien edustus. Muutoksen johtamisessa on huomioitava, että ihmiset sitoutuvat paremmin tehtävään, jota he ovat olleet itse suunnittelemassa ja muotoilemassa. Käytännönläheinen projektiryhmä osaa myös kyseenalaistaa ja tehdä juurruttamissuunnitelmiin muutosehdotuksia. Avoin kritiikki mahdollistaa suunnitelmien korjaamisen tai asioiden paremman perustelun. Muutoksen prosessinomaisuus edellyttää avainhenkilöiden yhteisvastuuta. Esimiehen ja johtajan pitää uskottavasti perustella henkilöstölle muutosta samoin argumentein kuin projektityöntekijäkin. Lähiesimiesten rooli on tärkeä, erityisesti heidän sitoutumisensa, jotta he voivat johtaa esimerkillään sekä antaa muutoksen kannalta oleellisia ja sitä edistäviä tehtäviä. 20
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotTERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA
TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotPerhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen
Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotHelsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft
Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotTerveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari
TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ 2006-2015 Tuija Teikari 11.4.16 Työttömien terveyspalvelujen kehitystä Kemissä 2006-2016 2006 alkaen Kemin kaupunki palkkasi 50% terveydenhoitajan työttömien terveyspalveluihin.
LisätiedotPaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012
Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotVajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana
LisätiedotMistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?
Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotTyövoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotKeski-Suomen TE-palvelut
Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotValtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotHyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala
Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala Espoon sairaala kotoa kotiin Ikääntyneiden kotona asumisen tukipalvelu Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
Lisätiedot