1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.2 Maa-ainesten ottoalueen sijainti. Kapuli II logistiikka-alueen luoteispuolella. Kapuli IIb tasaussuunnitelma

Transkriptio

1

2 MÄNTSÄLÄ Kapuli IIb tasaussuunnitelma 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Maa-ainesten ottosuunnitelma koskee Kapuli II asemakaavan korttelin 2313 pohjoispuolta. 1.2 Maa-ainesten ottoalueen sijainti Kapuli II logistiikka-alueen luoteispuolella. 1.3 Maa-ainesten oton tarkoitus Nimi Kapuli IIb tasaussuunnitelma Tarkoitus Maa-ainesten oton tarkoituksena on saada tarvittava täyttömaa Kapuli IIb asemakaavan mukaiseen korttelin 2313 tasaukseen. MAA-AINESTEN OTON TARKASTELUALUE Tavoite pyritään toteuttamaan käyttäen vieressä korttelin pohjoispuolella olevia maaaineksia. Toisena tavoitteena on aloittaa Sälinkään yhdystien rakentaminen Tokmannista pohjoiseen tarkastelualueelta saatavilla maa-aineksilla. Kolmantena tavoitteena on pohjoispuolisten tulevien korttelialueiden tasaamisen aloittaminen / tasaaminen logistiikkayrityksille sopiviksi.

3 3 MÄNTSÄLÄ KAPULI IIB TASAUSSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTON SUUNNITTELU 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Maa-ainesten ottoalueen sijainti Maa-ainesten oton tarkoitus Luettelo liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ 5 3. YLEISTÄ 6 4. ALUEEN NYKYTILA Asutus ja virkistys Arvokkaat luonto- ja suojelukohteet Maaperä Vedet Maanpinnan nykyiset tasot Maanomistus, rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 10

4 4 5. OTTAMISEN SUUNNITTELU Aluerajaukset ja ottamistasot Massoittelu Liikennejärjestelyt Kapuli IIb maa-ainesten otto / leikkaukset ja täytöt 12 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asutus ja virkistys Pohja- ja pintavesi Melu Pöly 17 7 JATKOTOIMENPITEET Kaavoitus, rakentamisen aikataulu, kustannukset I - ottovaihe: II ottovaihe: Luettelo liiteasiakirjoista Liitteet: 1) Kaavan pohjakartta 1:2000 2) Kalliokiviainesrekisteri / Geologian tutkimuskeskus ) Maaperäkartta 4) Luontoselvitys / FCG ) Hilkka ja Aarni Seppälän aarnimetsä / ELY-keskuksen suojelupäätös (YSA202684). 6) Meluselvitys (louhintatyö ja logistiikka-alueen liikenne) / Ramboll Oy

5 5 2. TIIVISTELMÄ Alustavat ottamistasot ovat välillä +89, ,0 (ks. ottamissuunnitelma kartta). Alustava massoittelu on tehty siten, että pintamaiden poistoa on oletettu olevan noin 0.2 m ja maankaivua keskimäärin 0.8 m. Kallionlouhinta on ulotettu 1.0 m tulevasta piha/katutasosta alaspäin. Yhteensä massoja otetaan noin m3 ktr. Tästä noin m3 ktr on kalliota ja noin m3 ktr kaivumaita (humus, siitti, moreeni). Maa-ainesten ottaminen suoritetaan pääpiirteittä in seuraavasti: Puusto kaadetaan. Ottoalueen koillisosaan rakennetaan 5m korkea melusuoja. Kallio louhitaan vyöhykkeittäin lounaasta alkaen koillispuolelle rakennetun meluvallin suojassa suunniteltuun korkoon irtilouhintana. Louhe kuormataan ja kuljetetaan sellaisenaan kortteliin Louhe käytetään korttelin 2313 pohjoisosaan täytöksi. Sopiva pintamaa ja moreeni käytetään pinnan tasaukseen asfaltointia varten. Em. tarpeen ylittävä kalliolouhe kuljetetaan Isolammintien pohjoisosaan. Vaikutus asutukseen ja virkistykseen Etäisyys lähimpään asutukseen on niin suuri, ettei kallion louhinta porauksineen tai louheen murskaus aiheuta merkittävää haittaa. Alueen käyttö ulkoilu-/ virkistysalueena on oletettavasti hyvin vähäistä ja siten muutokset nykytilaan ovat vähäisiä. Pohja- ja pintavesi Alueen rakentamisen seurauksena pintojen vedenläpäisevyys ja pohjaveden muodostuminen pienenevät nykytilaan nähden. Työn aikana pohjavesien muodostuminen lisääntyy tilapäisesti. Rakentamisen aikana lisääntyy myös hienoaineksen kulkeutuminen pohjaveteen. joka voi aiheuttaa kallion rakojen tukkeutumista. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä esim. vedenhankinnan kannalta. Pintavedet ohjataan hallitusti Isolammin lampeen johtavaan ojaan. Paikallisesti se lisää pintavesien virtaamaa merkittävästi. Olosuhteiden muuttuessa pintavesien purkupaikalla käynnistyy ko. alueen kasviston ja muiden eliölajien sopeutuminen uuteen tilanteeseen, mikä muuttaa eliölajistoa ja niiden suhteita. Melu Suurinta melua aiheuttaa kallion louhintareikien poraaminen. Poraus on pitkäkestoisena suurin melunlähde, louhinta on kestoltaan lyhyttä aiheuttaen melua ja tärinää. Louheen siirto ja kuormaus sekä läjitys eivät merkittävästi eroa nykyisestä taustamelusta. Luonnonsuojelualue Takalan metsä ei häiriinny (Meluselvitys liitteenä): Pöly Toimintaa ei tapahdu 300m:ä lähempää luonnonsuojelualueen reunaa. Kalliolouhinta tapahtuu etelästä pohjoiseen luonnonsuojelualuetta kohden. Meluvallina toimiva kallioseinämä on 9m korkuinen ottotasoon nähden. Kallion laella oleva istutusvyöhyke suojataan ja tarvittaessa lisätään 3m maavalli. Louhinta-alueella ainoastaan irrotetaan ja kuormataan louhe. Pölyä aiheutuu porauksista, louhinnasta, kuormauksista, kuljetuksista sekä maaaineksen varastokasoista. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristön puusto. Pölyn määrä on suurinta alueen sisällä. Asutus on niin etäällä, ettei siihen aiheudu pölyhaittoja. I - ottovaihe Eteläosan kortteli 2313 asemakaava vahvistunee 2011 aikana, jonka tonttia 3 täytetään. Maa-aineksia käytetään samanaikaisesti myös uuden Sälinkääntien (Isolammintie Tokmannista pohjoiseen) rakentamiseen.. II ottovaihe Kallion hyödyntämisestä ja edelleen myynnistä korttelin 2313 tasaamisen jälkeen tehdään erillinen kysely kiviainestoimittajille. Laadukkain kiviaines pyritään hyödyntämään kysynnän mukaisella ottoaikataululla.

6 6 3. YLEISTÄ Kapuli-II logistiikka-alueen laajennus edellyttää tasausta asemakaavaluonnoksen korttelin 2313 pohjoisosan tasausta. Edullisinta tämä olisi määrittelemällä samalla korttelin 2316 maanpinnan taso ja siirtämällä tällöin syntyvät leikkausmassat osittain korttelin 2313 täytöiksi. Tällä suunnitelmalla tutkitaan massoittelua ja tulevia maanpinnan tasoja sekä laaditaan yleispiirteinen maa-ainesten oton ympäristövaikutusten arviointi kaavoituksen lähtökohdaksi. Alue sijaitsee Mäntsälässä Hyvinkääntien (25) pohjoispuolella ja Valtatien 4 (E75) sekä Kerava - Lahti -oikoradan länsipuolella (ks. yleiskartta ). Alueelta on käytössä seuraava aineisto: 1) Kaavan pohjakartta 1:2000 sekä korkeustietojen laserkeilaus. 2) Kalliokiviainesrekisteri /Geologian tutkimuskeskus ) Maaperäkartta. 4) Alueelta on tilattu luontoselvitys, alustavan YM:stä saadun tietokannan mukaan alueella ei ole erityisiä kohteita tai luontoarvoja. Alueen pinta-ala on n. 10 ha. Topografialtaan alue on vaihtelevaa. Pohjoisessa on moreenipeitteisiä kalliomäkiä joita erottaa korttelista 2313 mutkitteleva painanne. Kallionpinta on suurella osalla aluetta lähellä maanpintaa. Painanteen kautta virtaa pieneltä alueelta pintavesiä lännestä Isolammin lammen suuntaan. Tarkastelualueen osalla painanteen itäpää on soistunut eikä ko. alueen osalta ole tietoja kalliopinnasta. Alue on painannetta ja sen eteläpuolista osaa lukuun ottamatta metsän peitossa. Puusto on pääosin lakialueita lukuun ottamatta tiheää keskikorkeudeltaan n. 15m nuorehkoa havupuuvaltaista talousmetsää. Kuva 1. Asemakaavalehdotus , suunnittelualue vihreällä rajauksella.

7 7 4. ALUEEN NYKYTILA 4.2 Asutus ja virkistys Lähin asuinrakennus on noin 650 m päässä pohjoispuolella. Toiseksi lähimpään taloryhmään 5 kpl on etäisyyttä 850 m 1150 m. Jurvalan asemakaava-alueen reunaan on etäisyyttä tarkastelualueelta 1,5km. Eteläpuolella Hyvinkääntien toisella puolella on Veturin teollisuusalue. 4.3 Arvokkaat luonto- ja suojelukohteet Tarkastelualue sisältyy käynnissä olevaan luontoselvitykseen. Alueen pohjoispuolella 300m:n etäisyydellä on Takalan metsän luonnonsuojelualue, Hilkka ja Aarni Seppälän aarnimetsä (YSA202684), ks. liitteenä oleva suojelupäätös. 4.4 Maaperä Tutkimukset Alueelle ei tehty tarkentavia maastotutkimuksia kairaamalla tai maanäytteen otoin. Maaperän kuvaus Lähialueilla vastaavalle Kapuli III itäpuoliselle teollisuuden laajennusalueelle tehtyjen (harvojen) kairausten perusteella kallionpinta on mäkisillä alueilla noin 0,3...1,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallion päällä maaperä on pääasiassa silttiä ja moreenia. Soistuneilla alueilla on pinnassa turvetta n m. Näillä alueilla kova pohja on jopa yli 5 metrin syvyydessä. Maanpinnan nykyiset tasot Maanpinta on tarkastelualueella tasojen välillä. 4.5 Vedet Pohjavedet Tarkastelualue ei ole luokiteltu pohjavesialue. Pohjaveden korkeutta ei ole tutkittu. Alueella oleva pohjavesi on ns. kalliopohjavettä. Kallion päällä olevat soistumat ovat luonteeltaan orsivesiä. Pintavedet Alueella on soistuneita alueita, joilla vesipinta on lähellä maanpinnan tasoa, pohjoispuolella on Isolammi -lampi, jonka pinta on tasossa Maanpinnan nykyiset tasot Maanpinta on tarkastelualueella tasojen välillä. 4.8 Maanomistus, rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Alueen omistaa kokonaan Mäntsälän kunta. Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

8 8 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Liite 1 Ote maakuntakaavasta Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen rajalla, vahvistettu

9 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa (hyv. 2004). Rakennettava alue on osoitettu osin teollisuus ja varastorakennuksille (T) ja lännessä maa- ja metsätalousalueeksi (M).

10 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Alueen eteläpuolelle kortteliin 2313 on hyväksytty nähtäville Kapuli IIb asemakaavaehdotus MKL

11 11 5. OTTAMISEN SUUNNITTELU 5.1 Aluerajaukset ja ottamistasot Alueiden alustavat ottamistasot ovat välillä +89, ,0 (ks. ottamissuunnitelma kartta). Ottamistasojen suunnittelussa on huomioitu seuraavat seikat: Tiestön ja kunnallistekniikan (edullinen) toteuttaminen. Liittyminen alueen ympäristöön. Pohjaveden korkeusasema. Takalan metsä luonnonsuojelualue. Viimemainittu Takalan metsä ei häiriinny sillä louhinta tapahtuu seuraavasti: Ottaminen ja kuljetukset on suunniteltu siten, ettei toimintaa tapahdu 300m:ä lähempää luonnonsuojelualueen reunaa. Kalliolouhinta tapahtuu etelästä pohjoiseen luonnonsuojelualuetta kohden edeten rintamana, jolloin koskematon kallio toimii meluvallina louhinnan aikana. Louhinnan viimevaiheessa meluvallina toimiva kallioseinämä on 9m korkuinen lakialueeltaan luonnonsuojelualueen suuntaan. Kallion laella oleva istutusvyöhyke suojataan toiminnalta ja tarvittaessa lisätään kalliolouhinnan puolelle n. 3m korkuinen irtomaavalli. Louhinta-alueella ainoastaan irroitetaan ja kuormataan louhe. Louhe ajetaan korttelin 2313 alueelle jossa muu melua aiheuttava toimita tapahtuu n. 700m:n etäisyydellä luonnonsuojelualueesta em. suojaavan meluvallina toimivan kallion takana. 5.2 Massoittelu Alueen alustava massoittelu on tehty siten, että pintamaiden poistoa on oletettu olevan noin 0.2 m ja maankaivua keskimäärin 0.8 m. Kallionlouhinta on ulotettu 1.0 m tulevasta piha/katutasosta alaspäin. Massalaskelmat on esitetty liitteessä 1. Yhteensä massoja otetaan noin m3 ktr. Tästä noin m3 ktr on kalliota ja noin m3 ktr kaivumaita (humus, siitti, moreeni). 5.3 Ottamis- ja oheistoiminnot Maa-ainesten ottaminen suoritetaan pääpiirteittä in seuraavasti: Puusto kaadetaan. Ottoalueen koillisosaan rakennetaan 5m korkea melusuoja. Kallio louhitaan suunniteltuun korkoon huomioiden mahdollinen irtilouhinta. Louhe kuormataan ja kuljetetaan sellaisenaan kortteliin Luohe välpätään erottaen alle 100mm ainekset täytön pinnoitusta varten. Louhe ja moreeni siirretään korttelin 2313 pohjoisosaan täytöksi. Välpätty aines > 100mm käytetään louheen pinnan tasaukseen asfaltointia varten. Em. tarpeen ylittävä kalliolouhe kuljetetaan Isolammintien pohjoisosan rakentamiseen täytöksi. Alueelle ei jää eikä varastoida mitään. 5.4 Liikennejärjestelyt Moreenitieltä rakennetaan pisto alueelle asemakaavaluonnoksen mukaisesti ja lisäksi käytetään alueen länsireunan metsätietä.

12 Kapuli IIb maa-ainesten otto / leikkaukset ja täytöt alue pinta-ala leikkaus täyttö yht leik yht täyt Täyttöalue 85,5 -> kortteli , , , , , , luiska p-luiska Yhdystie jontka penger Ottoalue länsi 89,5 -> , , etelä 92 92, , , , , , , , pohjoinen 92 92, , , , , , , , itä vaiht. kork. 87, , , , , , MASSATASE TASOILLA + 93,0 + 91,5 +92, Vertaa maa-ainesten ottosuunnitelmakarttaan (liitteenä).

13 13 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Asutus ja virkistys Etäisyys lähimpään asutukseen on niin suuri. ettei kallion louhinta porauksineen tai louheen murskaus aiheuta merkittävää haittaa. Tielaitoksen ympäristöjulkaisun mukaan A-luokan asfalttiaseman tarvitsema suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen vapaassa tilassa on 150 metriä. B-luokan murskausaseman tarvitsema suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen vapaassa tilassa on louhetta murskattaessa 300 metriä. Suunnittelualueen ja lähimmän asutusalueen välissä on metsää. Hyvinkääntie on samalla korkeustasolla alueen kanssa. Väliin jää kuitenkin etäisyyttä yli 300 m. Alueen käyttö ulkoilu-/ virkistysalueena on oletettavasti hyvin vähäistä. Siten muutokset nykytilaan ovat vähäisiä virkistyskäyttöarvon laskiessa entisestään. 6.2 Pohja- ja pintavesi Alueen rakentamisen seurauksena pintojen vedenläpäisevyys ja pohjaveden muodostuminen pienenevät nykytilaan nähden. Työn aikana pohjavesien muodostuminen lisääntyy tilapäisesti. Rakentamisen aikana lisääntyy myös hienoaineksen kulkeutuminen pohjaveteen. joka voi aiheuttaa kallion rakojen tukkeutumista. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä esim. vedenhankinnan kannalta. Pintavedet ohjataan hallitusti Isolammin lampeen johtavaan ojaan. Paikallisesti se lisää pintavesien virtaamaa merkittävästi. Olosuhteiden muuttuessa pintavesien purkupaikalla käynnistyy ko. alueen kasviston ja muiden eliölajien sopeutuminen uuteen tilanteeseen, mikä muuttaa eliölajistoa ja niiden suhteita. 6.3 Melu Melun lähde nykyisin on Hyvinkääntien ja valtatie 4:n (E75) liikenne. Vähäisenä melun lähteenä on oikorata Helsinki - Lahti. Suurinta melua aiheuttaa kallion louhintareikien poraaminen, louheen kuormaus ottoalueella, kuljetus, välppäys korttelin 2313 alueella ja läjitys korttelin 2313 pohjoisreunaan sekä. Poraus on pitkäkestoisena suurin melunlähde, louhinta on kestoltaan lyhyttä aiheuttaen melua ja tärinää. Louheen siirto ja kuormaus sekä läjitys eivät aiheuta eri alueilla niille säädettyjä ohjearvoja ylittävää melua: Ote referoiden meluselvitys Ramboll Oy (liitteenä): Lähtötilanne: Melun syntymistä arvioitiin muodostaen seuraavat laskentatilanteet: 1. Alkutilanne (vaihe 1), jossa louhinta on edennyt noin 100 m louhinta-alueen etelärajasta. 2. Lopputilanne (vaihe 2), jossa louhinta on noin 40 m etäisyydellä pohjoisrajasta. 3. Logistiikka-alue (ilman rakennuksia), oletuksena 500 raskaan ajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Melulähteinä on huomioitu kallion poraus poravaunulla, rikotus hydraulisella iskuvasaralla, kaivinkone louheen lastauksessa sekä louheen kuljetukset täyttöalueelle (ottoalueen eteläpuolella). Melulähteiden toiminta-ajat mallinnuksessa on määritelty perustuen valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin

14 14 kellonaikoihin: Poraus ja kaivinkone: klo 7-21 välisenä aikana, 100% ajasta. Rikotus: klo 8-18 välisenä aikana, 50 % ajasta. Liikenne: klo 7-22 välillä 6 kuormaa tunnissa, 50 km/h. Yritysalueen valmistumisen jälkeistä liikennetilannetta mallinnettaessa on käytetty liikennetuotoksena 1000 ajoneuvoa, josta 50% on raskaita ajoneuvoja. Tulokset: Melulaskennan tulokset on esitetty liitteenä olevissa melulaskentakuvissa. Tuloksissa on keskitytty pohjoisessa olevan luonnonsuojelualueen tilanteeseen. Melutaso ei saisi ylittää siellä ohjearvoa 45 db LAeq7-22. Alkuvaihe Alkuvaiheen melutilanne ilman melusuojauksia on esitetty kuvassa 1a. Suojelualueella melutaso on osittain yli 50 db. Melutaso määräytyy kallion porauksen melusta. Kuvassa 1b on esitetty tilanne, kun kallion päälle noin 20 metrin etäisyydelle poravaunusta on rakennettu 3 metriä korkea melueste. Melutaso suojelualueella alenee alle 45 db:n. Toisena vaihtoehtona kuvassa 1c on esitetty ratkaisu, jossa louhinta-alueen reunalle rakennetaan 5 metriä korkea valli. Myös tällä melutaso suojelualueella saadaan rajattua enintään 45dB:iin. Kolmantena vaihtoehtona on kuvassa 1d esitetty tilanne, jossa poraus tapahtuu ns. hiljaisella poravaunulla joka on 10 db tavanomaista hiljaisempi. Myös tällä melutaso suojelualueella saadaan rajattua enintään 45 db:iin. Loppuvaihe (vaihe 2) Louhinnan loppuvaiheen tilanne ilman melusuojausta (kuva 2a) aiheuttaa yli 55 db melutason suojelualueella. Louhinta-alueen reunalla oleva 5 m korkea meluvalli rajaa melutason enintään 45 db:iin suojelualueella (kuva 2b). Hiljaisella poravaunulla ilman meluvalleja melutaso suojelualueella on lievästi yli 45 db, mutta voidaan tulkita olevan ohjearvon tasalla (eli ohjearvo ei ylity) kun huomioidaan epävarmuustekijät (kuva 2c). Myös välialueella oleva metsä voi hieman alentaa melutasoa suhteessa mallin antamaan tulokseen. Logistiikka-alue valmis Kuvassa 3 on esitetty melutaso kun logistiikka-alue on valmis ja alueella käy 1000 ajoneuvoa klo 7-22 välillä, ja liikenteestä 50% on raskaita ajoneuvoja. Laskennassa ei ole mukana louhintatyön ajaksi esitettyä melusuojavallia. Ohjearvon 45 db melu ei ulotu suojelualueelle. Suositukset: Edellä esitettyihin periaatteisiin pohjautuvan melulaskennan perusteella melutaso louhintatoiminnasta voi ylittää 45 db suojelualueella pääasiassa porausmelusta johtuen. Meluvalli ratkaisuilla on mahdollista vaimentaa melutasoa suojelualueen suunnassa niin että ohjearvo ei ylity. Toinen ratkaisu on käyttää ns. hiljaista poraa. Mallinnuksen mukaan ehdotetuilla meluntorjuntatoimenpiteillä suunnitelman mukainen maaainesten ottotoiminta voidaan toteuttaa ilman että suojelualueella 45 db:n ohjearvoa ylitettäisiin. Logistiikka-alueen perustamiselle alueelle louhinnan jälkeen ei ole liikenteen melupäästöjen osalta estettä. Mahdolliset muut logistiikkatoimintojen melupäästöt tulee tarvittaessa tutkia erikseen. Pohjoisreunaan rakennettu meluvalli suositellaan jätettäväksi paikoilleen, vaikkakin melun ohjearvot eivät ylity suojelualueella vaikka valli poistettaisiin Maa-ainesten otosta ja siihen liittyvistä toiminnoista ei aiheudu lähimmässä asuinrakennuksessa tai muissa häiriytyvissä kohteissa ohjearvot ylittävää melutasoa. Myöskään kokonaismelutaso ei ylity, koska ko. asutus sijaitsee muista tässä mainituista melulähteistä m:n etäisyydellä metsien ja kalliomuodostumien takana. Takalan metsän luonnonsuojelualueella on vaatimuksena max 45 dba:n melutaso, joka ottosuunnitelman mukaisesti toimien ei ylity.

15 15

16 16

17 Pöly Pölyä aiheutuu porauksista, louhinnasta, kuormauksista, kuljetuksista sekä maa-aineksen varastokasoista. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristön puusto. Pölyn määrä on suurinta alueen sisällä. Asutus on niin etäällä, ettei siihen aiheudu pölyhaittoja. 7 JATKOTOIMENPITEET 7.1 Jälkihoitosuunnitelma Kapulin alueelta pohjoiseen laaditaan osayleiskaava, jossa selvitetään alueen jälkikäyttö. Tavoitteena on aloittaa Kapulin osayleiskaava v aikana ja saattaa se valmiiksi 2v kuluessa. Ottovaiheen päättyessä laaditaan alueelle asemakaava jossa määritetään alueen käyttö ja mahdollinen yritysrakentaminen. Mikäli aluetta ei voida käyttää logistiikkayritysten tarpeisiin pyritään aluetta käyttämään Kapulin ja Veturin alueiden yritysten tarvitsemaan pitkäaikaiseen välivarastointiin. Pinnoitteena käytetään alueelta jäävää pientä sivukiveä ja reunoille humusta joka istutetaan kookkain puuvartisin pensain 2kpl / 10m2 ottosuunnitelmaan merkittyä istutettavaa aluetta. Alueen kaavoituksen edetessä tarkennetaan lopulliset maanpinnan sekä kallion pinnan tasot ja määritellään katujen korkeustasot yms. Maa-ainesten ottamisesta laaditaan yksityiskohtainen ottamissuunnitelma. Ottamiselle haetaan lupa. 7.2 Kaavoitus, rakentamisen aikataulu, kustannukset I - ottovaihe: Eteläosan kortteli 2313 asemakaava vahvistunee 2011 aikana. Samanaikaisesti korttelin 2313 asemakaavan laatimisen kanssa haetaan kallion ottamiselle lupa. Ottaminen kilpailutetaan maarakennusurakoitsijoilla. Kortteli 2313 saatetaan pohjoisosan täytöllä samaan tasoon ottamalla maa-aineksia maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta. Maa-aineksia käytetään samanaikaisesti myös uuden Sälinkääntien (Isolammintie Tokmannista pohjoiseen) rakentamiseen II ottovaihe: Kallion hyödyntämisestä ja edelleen myynnistä korttelin 2313 tasaamisen jälkeen tehdään erillinen kysely kiviainestoimittajille. Laadukkain kiviaines pyritään hyödyntämään kysynnän mukaisella ottoaikataululla. Nyt tarkasteltavan alueen kaikki hyvälaatuinen kiviaines saadaan myytyä murskattuna pääkaupunkiseudulle 10 vuodessa. Tämä ottovaihe koskee vain mahdollisesti löytyneen kallioaineksen läjitystä ja siirtoa ottovaiheen I- jälkeen. Murskaus ym toimenpiteet suoritetaan ottoalueen ulkopuolella meluvaikutuksen takia. Mäntsälässä 17. päivänä lokakuuta 2011 Tapio Sillfors, dipl. ins, SNIL