LOUHINTAHIEKKA OY, YMPÄRISTÖLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS SEKÄ MAANKAATOPAIKKATOIMINTA, TILA , MÄNTSÄLÄ

Transkriptio

1 LOUHINTAHIEKKA OY, YMPÄRISTÖLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS SEKÄ MAANKAATOPAIKKATOIMINTA, TILA , MÄNTSÄLÄ KU-YK 13/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa Mäntsälän kunnan Nummisten kylän kiinteistöllä Kalliola LUVAN HAKIJA Louhintahiekka Oy Tuotantotie 1, TUUSULA y-tunnus Yhteyshenkilö Kari Muhonen puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnot sekä maankaatopaikkatoiminta sijaitsevat Mäntsälän kunnan Nummisten kylässä tilan Kalliola palstalla 2. Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. Liite nro 13 sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti sekä 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 c, 7 e ja 13 d LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 7 ja 13 a perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Mäntsälän kunnan alueella toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa ei suunnittelualueelle ole osoitettu maankäyttötarkoitusta. Maakuntakaavassa on suunnittelualueen läheisyydessä osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvarantoja ja maisemallisesti tärkeä alue. Suunnittelu-alue sijaitsee vahvistetun Numminen-Onkimaa osayleiskaavan alueella. Tila sijaitsee M-1 merkityllä alueella, joka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan muodostaa rakennuslain 4 :ssä tarkoitettua haja-asutusta rakennusjärjestyksen mukaisesti.

2 Tilan Kalliola palstalla 2 ei ole aikaisempia maa-aineslupia tai ympäristölupia. Louhintahiekka Oy on laittanut vireille myös lupahakemuksen maa-ainesten ottamiseen ko. tilalta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimmät häiriintyvät kohteet Kohde sijaitsee haja-asutusalueella ja rajoittuu ympäröiviin metsä- ja peltoalueisiin. Alle 600 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee 11 asuintai vapaa-ajanrakennusta. Lähimmät kolme asuinrakennusta sijaitsevat suunnittelualueesta etelään alle 500 metrin etäisyydellä. Lähin niistä on noin 260 metrin etäisyydellä tilan Kalliola rajasta. Lupahakemuksen mukaan ottoalue rajataan siten, että lähin asuinrakennus tai sellaiseen liittyvä piha-alue sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Lähin vapaa-ajanrakennus sijaitsee suunnittelualueelta luoteeseen, noin 60 metrin etäisyydellä tilan Kalliola rajasta. Rakennus sijaitsee kiinteistöllä Metsälampi , jonka omistajan kanssa hakija on tehnyt ehdollisen kaupan kiinteistön ostamisesta. Hakemuksen mukaan, mikäli lupa haetulle toiminnalle myönnetään, hakija ostaa kiinteistön, eikä sitä käytetä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana. Maaperä, muinaisjäännökset ja erikoiset luonnonesiintymät Maaperätietojen mukaan alueella on kalliota, jonka päällä irtomaakerroksen paksuus vaihtelee 0,5... 1,0 metrin välillä. Pintahumuskerroksen alla on moreenikerrostuma. Kallionpinta on paikoitellen näkyvissä ja kiinteistön suurin avo-kallioesiintymä sijaitsee tilan eteläosassa. Maaperä- ja kallioperäkartan mukaan tilan Kalliola alavilla kohdilla kuten asennettujen pohjavesiputkien sijaintipaikoilla maaperä on savea. Putkien asennuksen yhteydessä tehdyissä painokairauksissa maaperä on muodostunut humuskerroksen alapuolella esiintyvästä 6 8 metriä paksusta savikerrostumasta, jonka alapuolella alkaa kitkamaakerrostuma. Suunnittelualueella ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä. Aluetta ei ole valittu/ehdotettu Natura-2000 verkostoon. Suunnittelualueesta lounaaseen valtatie 4:n (E75) ja oikoradan vastakkaisella puolella on Natura alue (arvokkaita kallion muodostumia). Pohja- ja pintavesiolosuhteet Tilalla muodostuvat pintavedet imeytyvät nykytilanteessa osittain maaperään, josta kasvillisuus hyödyntää niitä ja loput vedet valuvat valumaalueiden suuntien mukaan Hakkarinojaan. Mäeltä Hakkarinojaan valuvat pintavedet ovat muodostaneet tiiviin moreenin päälle uomat ja maanalaisia vesireittejä. Hakkarinojan alkupää on pelto-oja, joka alkaa noin kilometrin

3 päästä hankealueelta. Hakkarinoja on Ohkolanjoen osa, joka liittyy Ohkolanjokeen Arolan pohjoispuolella. Ohkolanjoki on pieni savimainen joki. Hakkarinojan vedenpidätyskyky on heikko ja virtaama vaihtelee vuodenajan mukaan. Uoman tutkimuksen perusteella Hakkarinoja on herkkä tulvimiselle, kuivumiselle ja rantaeroosiolle. Se myös helposti rehevöityy ja likaantuu. Ohkolanjoen kautta Hakkarinojalla on vesiyhteys Keravanjoen Natura 2000 alueeseen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin 1,5 kilometriä. Pohjaveden pinnankorkeus on suunnittelualueen pohjoisosassa olevassa havaintoputkessa ollut tasolla + 67,26 m ja eteläosassa olevassa havaintoputkessa tasolla + 64,44 m. Tutkimuksessa ei todettu paineellista pohjavettä. Putkien asennuksen yhteydessä tehdyissä painokairauksissa maaperä on muodostunut humuskerroksen alapuolella esiintyvästä 6 8 metriä paksusta savikerrostumasta, jonka alapuolella alkaa kitkamaakerrostuma. Muualla hakijan tekemien koekuoppien perusteella kallion pintaa verhoaa vajaan metrin paksuinen normaalikivinen hiekkamoreeni. Kallion paljastumilla kallio on keskimäärin vähärakoista. Maaston peitteisyydestä johtuen painanteista ei ole ollut tehtävissä kivi- ja kalliolaatuhavaintoja, mutta hakemuksen mukaan on oletettavaa, että näissä osissa kallio on runsas- tai tiheärakoista. Kallion pinnalla raot ovat avoimia ja vettä johtavia, mutta oletettavasti muutamien metrien syvyydellä rakoavaumat ovat pienempiä ja veden liikkuminen hitaampaa. Painanteita peittävien savikoiden keskimääräinen paksuus on 10 metriä osoittaen siten alla olevan kalliopinnan korkeusvaihteluja. Kapeat savien peittämät laaksot osoittavat kallioperän ruhjevyöhykkeitä. Hakkarinoja virtaa kallioperän ruhjevyöhykkeessä ja osoittaa ruhjeen pääsuuntaa. Hakkarinoja on suunnittelualueen kohdalla tasovälillä +64,8 +63,6. Savi ja saven alapuolinen moreeni tiivistävät kallion pintaa ja hidastavat tai estävät pohjaveden kulkeutumista kalliorakoihin. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon. Kalliokynnykset jakavat savipeitteisen pohjaveden erillisiksi pohjavesiesiintymiksi. Lähin talousvesikaivo (porakaivo) sijaitsee lounaassa noin 340 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Noin 100 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee loma-asunnon rengaskaivo. Hakemuksen mukaan kyseistä kaivoa käytetään vain puutarhan kasteluun ja hakija on tehnyt em. ehdollisen kauppakirjan kiinteistön ostamisesta, eikä kiinteistöä tulla tässä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana käyttämään loma-asuntona. Kasvillisuus ja eläimistö Tilalla Kalliola on erotettavissa kaksi metsätyyppiä. Kallion päälle on muodostunut kuivahko kangas, puolukka metsätyyppi (VT) ja kallion luiskan jälkeen, Hakkarinojan uoman läheisyydessä on kostea runsasravinteinen, käenkaali-mesiangervotyyppi metsätyyppi (OFiT). Metsätyyppien välinen raja kulkee kallioluiskan alapuolella niin, että metsätyyppien välinen raja limittyy. Luiska on erittäin jyrkkä ja paikoin loivempi. OFiT-metsätyyppi on muodostunut savikerroksen päälle. Alueella ollut talousmetsä on hakattu

4 noin 10 vuotta sitten ja kasvuolosuhteet huomioon ottaen alueelle on istutettu männyn ja koivun taimia, jotka ovat muodostaneet ja muodostamassa yllämainitut metsätyypit. Hakkuun jäljet ovat yhä näkyvissä. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä mainittuja luontotyyppejä. Hakkarinojan uoman läheisyydessä oleva suurruoholehto (OFiT) kuuluu EUdirektiivin mukaan suojelumetsätyyppiin lehdot (9050). Kyseessä ei ole kuitenkaan erittäin uhanalainen lehtolaikku tai lehtokorpi. Aluetta ei ole valittu Natura-2000 verkkoon. Hakkarinojan uoman ja sen välittömän lähiympäristön voi luokitella metsälain 10 :n tarkoittamaksi metsien monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeäksi elinympäristöksi. Hakkarinojan uoma lähiympäristöineen jää kuitenkin varsinaisen ottoalueen rajan ulkopuolelle. Suunnittelualueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua rauhoitettua kasvia eikä myöskään 46 :ssä tarkoitettua uhanalaista eliölajia. Hakkarinojaan lännestä laskevan ojan kohdalla on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen paikalla käydessä havaittu suunnittelualueeseen nähden Hakkarinojan vastakkaisella puolella viisi järeää haapaa. Haavoista kolmen juurella havaittiin uhanalaiseksi luokitellun liito-oravan papanoita. Haavat toiminevat liito-oravan ruokailupaikkana. Todennäköisesti Hakkarinojan varsi toimii liito-oravien kulkuyhteytenä, koska muita mahdollisia yhteyksiä ei ollut havaittavissa. Hakemuksen luontoselvityksen mukaan suunnittelualuetta ympäröivä metsä näyttää liito-oravalle sopivalle elinympäristölle. Selvityksen mukaan on mahdollista, että suunnittelualueen läheisyydessä todetaan liito-oravien pesimisalue, jonka vuoksi luontoselvityksessä murskausta ja louhintaa ei suositella tehtäväksi niiden pesä- ja poikasaikana Suunnittelualueella ei ole tehty lepakkohavaintoja. Suunnittelualueen lounaiskulmassa on noin metriä korkea jyrkänne, jossa on runsaasti luolia ja koloja mm. lepakoiden levähdystä ja pesintää mahdollistaen. Jyrkänne rajautuu kuitenkin varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle. Hakemuksen luontoselvityksen mukaan Hakkarinojan länsipuolella havaittiin myös metsäpeuran jäljet ja niiden kulkureitin arvioidaan sijaitsevan ojan länsipuolella. Viitteitä metsäpeuran levähdyspaikasta ei kuitenkaan havaittu. Muut lähtötiedot NCC Roads Oy:n noin 38 ha louhinta-alue sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Välissä on Eteläinen Pikatie (140), valtatie 4 (E75) ja oikorata. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

5 Louhintahiekka Oy louhii tilan Kalliola palstalla 2 kalliota ja myös murskaa tuotetun louheen ko. alueella. Murske varastoidaan alueella ja kuljetetaan pois käytettäväksi rakennuskohteissa. Maa-ainesten ottoalue (louhinta-/kaivualue) sijoittuu 30 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Suunnittelualueen ja ottamisalueen ulkorajojen väliin jätetään suojapuustoa 15 metrin vyöhykkeelle. Ottamisalueen ja ottoalueen väliin (15 m) tehdään pintamaista vallit, jotka omalta osaltaan vähentävät meluhaittaa ympäristöön. Ottolupaa haetaan 10 vuodelle ja louhittava määrä on enintään m3ktr vuodessa. Suunniteltu kokonaisotto on m3ktr. Ottoalueen pinta-ala on m2. Kaivun pohjataso on +65,00 +67,00. Louhinnan toteutus ilmenee hakemukseen liitetyistä ottosuunnitelmapiirustuksista. Louhintatyön esivalmisteluvaiheessa ottamisalueelta poistetaan puusto ja kuoritaan pintamaat, jotka varastoidaan ottamisalueen reunoille. Ne käytetään alueen maisemointiin louhintatyön päätyttyä. Alueelle johtava tie vahvistetaan käytettävää kalustoa varten ja rakennetaan pelastusajoneuvoille soveltuvaksi. Ottamis- ja ottoalue merkitään maastoon pysyvillä rajamerkeillä tai muuten maastossa havaittavalla tavalla. Louhinta alkaa tilan länsireunan keskivaiheilta ja etenee ottosuunnitelmapiirustuksesta ilmenevällä tavalla pohjoiseen, itään ja etelään. Murskausasema ja tukitoiminta-alue sijoittuvat louhinnan aloituspaikkaan. Tuotteiden varastointialue sijoittuu ottosuunnitelmapiirustuksesta ilmenevällä tavalla tilan etelä- ja keskivaiheille. Maankaatopaikkatoiminta koskee alueelle sen maisemointia varten tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia (jätekoodi ). Alueen täyttö tehdään ottotoiminnan kanssa vaiheittain otto- ja täyttösuunnitelman mukaan. Maankaatopaikkatoiminta ja täyttötyön vaiheistus on kuvattu hakemukseen liitetyssä päivätyssä maankaatopaikkatoimintaselostuksessa. Maa-aineksia tuodaan alueelle yhteensä m3ktr eli tonnia. Keskimäärin alueelle tuodaan ylijäämämaita vuosittain tonnia ja enimmillään tonnia. Maankaatopaikkatoiminnalle haetaan maaainesluvasta poiketen 15 vuoden toiminta-aikaa. Alueelle vastaanotettavat ylijäämämaat tulevat Etelä-Suomessa sijaitsevilta rakennustyömailta. Vastaanotettavat maa-ainekset ovat rakennusalan yleisen käytännön mukaisesti tutkittuja. Alueelle tuotavan maa-aineksen puhtautta valvotaan aistinvaraisesti (näkö, haju) kuormaus- ja kippausvaiheessa sekä maa-aineksen ottopaikan historiatietojen perusteella. Riskialueilta kuten huoltamotyömailta ei tuoda maa-aineksia. Ottamisalueen takaisintäytöissä voidaan kitkamaita käyttää sellaisenaan. Myös huonosti täyttöihin soveltuvia massoja, kuten moreenia, silttiä ja savea voidaan käyttää, kun täyttö tehdään kerroksittain. Tällöin kitkamaita käytetään vahvistavana rakenteena eri kerrosten välissä. Täytön kannalta haasteellisimpia ovat massanvaihtojen lieju, pehmeä savi tai turve. Näiden käyttö edellyttää usein, että kantavuudeltaan paremmista maista tehdään reunapenkereet, usein myös välipenkereitä, ja pehmeä maa-aines läjitetään näin rakennettaviin altaisiin. Läjitysalueelta suotautuva vesi ohjataan kulkemaan

6 hulevesikanaalin kautta selkeytysaltaaseen. Täyttötöiden aikaisella geoteknisellä suunnittelulla varmistetaan läjityksen stabiliteetti ja määritetään työnaikaiset täyttötasot. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Pintamaiden poistossa käytetään 1 2 työpainoltaan tonnin kaivinkonetta ja massat siirretään kivilouhosautoilla tontille varastoon odottamaan niiden käyttöä alueen tasaus ja maisemointitöissä. Louhinnassa käytetään 1 2 poravaunua ja louheen kuormauksessa yhtä työpainoltaan tonnin kaivinkonetta, joka suorittaa myös iskuvasaralla ylisuurten lohkareiden rikkomisen. Louhe kuljetetaan murskaimille kivilouhosautoilla. Murskaukseen käytetään 1 2 tela-alustaista murskainta, jossa on esimurskain ja 2 3 jälkimurskainta. Valmis murske siirretään varastokasoihin pyöräkuormaajalla. Murskauslaitoksen kuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Murskaimet sijoitetaan aina työvaiheen mahdollistamalla tavalla alimmalle mahdolliselle kohdalle. Louhinnassa käytettävä porauslaitteisto on varustettu pölyn talteenotolla. Koko toiminnan aikainen louhittavan ja murskattavan kiviaineksen kokonaismäärä on m3ktr eli tonnia. Alueella louhitaan ja murskataan kiviaineksia vuodessa keskimäärin m3ktr eli tonnia ja enimmillään m3ktr eli tonnia. Kiviainesjakeet vaihtelevat mm välillä. Tarkempi vuosittainen murskattavien kiviaineslajikkeiden määrä päätetään tarpeen mukaan. Työkoneet käyttävät polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Polttonesteiden kulutusmääräksi arvioidaan keskimäärin noin 87 m3 vuodessa. Öljyjä arvioidaan kuluvan keskimäärin 300 litraa vuodessa ja voiteluaineita 80 litraa vuodessa. Työmaalle tuodaan räjähdysaineita päivän tarpeen mukaisesti, eikä siellä varastoida niitä. Aniittia käytetään keskimäärin 8000 kg vuodessa ja dynamiittia 2000 kg vuodessa. Hakemuksen mukaan käytössä on paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Toiminta-ajat Räjäyttämisen ja rikottamisen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo pois lukien pyhäpäivät. Kuormaamisen, kuljettamisen, murskaamisen ja poraamisen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo pois lukien pyhäpäivät. Räjäytyksiä tehdään enintään 2 kpl päivässä. Louhinta- ja murskaustoiminta ajoitetaan vuosittain lokakuun alun ja maaliskuun lopun väliselle ajalle. Murskaus suoritetaan alueelle tuotavilla siirrettävillä murskaimilla. Polttoaineiden sekä muiden kemikaalien varastointi

7 Tukitoiminta-alueella sijaitsevalla polttoaineiden varastointi- ja tankkauspaikalla säilytetään enintään 4000 l polttoainetta ja 300 l moottori- tai hydrauliikkaöljyä. Säiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden koko on 2 3 m3. Tankkauslaitteistot varustetaan sulkuventtiileillä siten, ettei mahdollisissa vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaite lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljyt ja voiteluaineet säilytetään tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa lukittavassa varastokontissa. Koneita ei huolleta alueella, mutta mahdolliset jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ja akut ym. vaaralliset jätteet varastoidaan em. varastokontissa omissa säiliöissään. Tukitoiminta-alueelle asennetaan HDPE-kalvo ja maarakenteet tiivistetään siten, että poltto- ja voiteluaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Vedenhankinta ja käyttö sekä jätevedet Murskauksessa pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös murskekuormat, varastokasat ja alueen tiet kastellaan tarvittaessa. Pölynsidonnassa käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Tuotannossa ei synny jätevesiä. Sosiaalitilat sijaitsevat tilan palstalla 1 olevassa hakijan omistamassa rakennuksessa. Liikenne Toiminnasta aiheutuu enintään 50 kuorma-auton tai työkoneen käyntiä työvuoron aikana. Kulku kiinteistölle tapahtuu Eteläiseltä Pikatieltä (140) tilan Kalliola palstan 1 ja naapuritilan Jussila palstalle 1 perustettavan rasitetien kautta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöjen estäminen maaperään ja vesien suojelu Toiminta-alueen kuivatus hoidetaan alueen länsisivulle rakennettavaa hulevesikanaalia pitkin, johon rakennetaan pintavesien selkeytysallas ja näytteenottokaivo ennen vesien johtamista Hakkarinojaan. Hakemukseen on liitetty pintavesiselvitys, josta ilmenee, että ottaminen muuttaa ottamisalueelta Hakkarinojaan valuvien vesien määrää nykytilanteesta riippuen työvaiheesta. Selvityksessä on tuotu esille keinoja ottamisalueen pinta- ja valumavesien hallintaan. Selvityksen mukaan toiminnan vaikutuksia pintavesille vähennetään mm. seuraavasti: Täyttömassojen mitoituksessa on huomioitava ympäristömuutoksien vaikutukset. Ennustuksien mukaan ympäristömuutosten vaikutus aiheuttaa sateiden määrän vähentymistä, mutta sateiden rankkuus lisääntyy. Talvikaudella tapahtuva sadanta yleistyy. Meluvallia ei suositella sijoitettavaksi tilan länsiosassa Hakkarinojan ranta-alueelle ja täyttömassojen sijoittamista ottamisalueen ulkopuolelle pitää mahdollisesti välttää. Alueelle on rakennettava riittävän kokoisia viivytys- ja tasausaltaita. Tarvittaessa niiden määrää voidaan lisätä. Kiintoainei-

8 den pääsyä Hakkarinojaan voidaan estää selkeytysaltaiden avulla. Alueen käyttöön ja onnettomuustilanteisiin liittyviä riskejä voidaan hallita esim. asentamalla näytteenottokaivoon sulkuventtiili. Tukitoiminta-alueella sijaitsevalla polttoaineiden varastointi- ja tankkauspaikalla säilytetään enintään 4000 l polttoainetta ja 300 l moottori- tai hydrauliikkaöljyä. Säiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden koko on 2 3 m3. Tankkauslaitteistot varustetaan sulkuventtiileillä siten, ettei mahdollisissa vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaite lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljyt ja voiteluaineet säilytetään tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa lukittavassa varastokontissa. Koneita ei huolleta alueella, mutta mahdolliset jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ja akut ym. vaaralliset jätteet varastoidaan samassa kontissa omissa säiliöissään. Tukitoiminta-alueelle asennetaan HDPE-kalvo ja maarakenteet tiivistetään siten, että poltto- ja voiteluaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Paikalle varastoidaan öljynimeytysainetta. Lisäksi työkoneissa on mahdollisia öljyvahinkoja varten säkki imeytysturvetta. Toiminnan päätyttyä mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Hakemuksen mukaan prosessin kaikissa vaiheissa syntyy pölyä. Murskauslaitoksen kuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Murskaimet sijoitetaan aina työvaiheen mahdollistamalla tavalla alimmalle mahdolliselle kohdalle. Louhinnassa käytettävä porauslaitteisto on varustettu pölyn talteenotolla. Murskauksessa pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös murskekuormat, varastokasat ja alueen tiet kastellaan tarvittaessa. Hakemuksessa on lisäksi arvioitu louhintatyön keskimääräiset vuosittaiset työkoneiden polttoaineen kulutuksesta ja räjähdysaineiden käytöstä ilmaan aiheutuvat päästöt: Lähde Hiukkaset Typen oksidit Rikkidioksidi Hiilidioksidi Työkoneet 0,41 t/a 3,49 t/a 0,08 t/a 232,76 t/a Räjähdysaineet 0,06 t/a 0,003 t/a 1,65 t/a Melupäästö ja päästöjen vähentäminen Melua aiheuttavat kallion poraus, räjäytykset, ylisuurten lohkareiden rikkominen, louheen kuormaus, siirrot ja syöttö murskaimeen, murskaus ja seulonta. Hakemukseen liitetyn Pohjatekniikka Oy:n melutason laskentaraportin mukaan suunnitellusta otto- ja täyttötoiminnasta aiheutuva melu ei ylitä päiväajan ohjearvoa LAeq 55 db ottamisalueen ympäristön asuintalojen kohdilla. Laskentaraportin mukaan melutaso ylittää ottoalueen läheisyydessä olevalla

9 vapaa-ajankiinteistöllä ohjearvotason. Hakija on kuitenkin tehnyt em. ehdollisen kauppakirjan kiinteistön ostamisesta, eikä kiinteistöä tulla tässä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana käyttämään loma-asuntona. Murskauslaitoksen kuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Murskaimet sijoitetaan aina työvaiheen mahdollistamalla tavalla alimmalle mahdolliselle kohdalle. Melulle alttiita kohteita ei sijaitse alueen välittömässä läheisyydessä ja toiminta tapahtuu arkipäivisin klo välisenä aikana. Melun eteneminen ympäristöön estetään tehokkaasti toiminnan suunnittelulla. Ottoalueelta syntyvät pintamaat läjitetään yhteneväksi maavalliksi otto- ja ottamisalueiden rajojen väliin. Lisäksi louhittavat rintaukset, suojavyöhykkeen puusto sekä täyttöön käytettävät maat ja tuotteiden varastokasat toimivat meluvalleina koko ottotoiminnan ajan. Pintamaiden ja murskeiden varastokasat sijoitetaan ja muotoillaan siten, että ne toimivat meluvalleina lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Tärinä Louhintaräjäytyksistä syntyy tärinää. Louhintatyön suunnittelemiseen käytetään ulkopuolista räjäytyskonsulttia, jonka antamia ohjeita noudatetaan. Louhintasuunnitelmassa otetaan huomioon lähiympäristön rakennukset. Louhintatyössä huolehditaan siitä, etteivät rakenteille asetetut tärinärajat ylity. Tätä seurataan jatkuvasti työaikaisin mittauksin. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Räjähdysaineiden ja mahdollisten muiden tarvikkeiden paperi- ja pahvipakkaukset ja sekajäte lajitellaan jätesäiliöihin ja kuljetaan pois normaalisti asianmukaiselle jätteen käsittelijälle. Koneita ei huolleta alueella, mutta mahdolliset jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ja akut ym. vaaralliset jätteet varastoidaan tarkoitukseen soveltuvassa lukittavassa varastokontissa omissa säiliöissään ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Toiminnan päätyttyä kaikki materiaalit ja tarvikkeet poistetaan alueelta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Aluetta koskien on laadittu päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, joka on liitetty hakemukseen. Kaivannaisjätteen synty alueella liittyy lähinnä pintamaiden poistoon. Arvio muodostuvien pintamaiden määrästä on noin m3ktr. Kallion päällä olevat ja pois kaivettavat pintamaat läjitetään alueelle vaiheittain siten, että kulloinkin saadaan esiin riittävä määrä kalliota paljaaksi louhintaa varten. Kunkin vaiheen louhinnan valmistuttua pintamaat levitetään ja tasataan louhosalueelle. Läjityksen kesto on alle kolme vuotta. Läjityspaikka siirtyy työvaiheiden mukaan louhinnan edetessä. Läjitettäviä maita hyödynnetään sijoittamalla ne siten, että ne toimivat meluvallina lähimmän asutuksen suuntaan.

10 Kantoja ja hakkuutähteitä arvioidaan syntyvän 185 m3ktr. Ne varastoidaan ottosuunnitelmassa esitetyllä suojapuustovyöhykkeellä. Varastointi on hyvin lyhytaikaista ja ne kuljetetaan muualle haketettavaksi. Kivipölyä tai kivituhkaa arvioidaan syntyvän 72 m3ktr ja vesiseulonta-altaiden hienoaineksia 90 m3ktr. Ne käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai ne kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Kaivannaisjätesuunnitelmassa kuvatusta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristövaikutuksia. Pinta- ja valumavesien selkeytys on kuvattu ottamissuunnitelmassa. Kiviaineksen ottamisen jälkeen koko alue maisemoidaan siellä olleilla pintamailla ja ulkopuolelta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää, mutta alue sijaitsee kaukana häiriöille alttiista kohteista. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Puut poistetaan louhinta-alueelta jättäen kuitenkin suojapuustovyöhykkeet alueen rajoille. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan louhinta-alueelta tontille läjitetyillä pintamailla ja muualta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla. Hakemukseen liitetyn luontoselvityksen mukaan hankkeella ei ole merkittävää väliaikaista vaikutusta luontoon. Lähialue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hakkarinojan uoman läheisyyteen on jätetty suojavyöhyke ja uoma on peittynyt havu- ja lehtipuilla, mikä hidastaa pölyn pääsyä vesistöön myös talvella. Kiviainesten murskaamisesta syntyvällä pölyllä voi olla vaikutusta hankkeen läheisyydessä olevaan havupuustoon. Peltomaalla jatkuva toiminta, myös moottori- ja rautateiden läheisyys on jo ajanut arkoja eliöitä syvemmälle metsään. Ottamistoiminnan melu ja räjähdykset saattavat häiritä metsälintuja. Melua torjutaan meluvallin avulla. Luotovaikutusten lieventäminen on otettu huomioon mm. seuraavasti: ottamistoiminnan sijainti ei vaikuta arvokkaan luonnon alueeseen; maa-ainesten ottamismenetelmät mm. melu-, pöly- ja öljyvahingon estäminen on otettu huomioon; hankkeessa tulee ottaa huomioon turvallisuus ja ottamisalue tulee aidata toimenpiteen aikana; maa-ainesten ottamisaika on huomioitu, joka vähentää vaikutusta eläinlajistolle; mahdollinen levähdyspaikkojen (lepakko) väheneminen tulee huomioida; alueen monimuotoisuuden säilymisen johdosta ottamisalue pitää täyttää takaisin ottamistoiminnan jälkeen; VT-maakerrosta ei kannata säilyttää kymmentä vuotta meluvallina. Hapettomassa tilassa 2 3 vuoden kuluttuja maakerroksen

11 bakteerien kanta häviää. Tässä tapauksessa suositellaan hyödyntämään em. maakerrokset osatäytöissä. Luontoselvityksessä on esitetty taulukoissa 1 ja 2 toiminnan vaikutukset neliportaisella arviointiasteikolla ympäristölle ja eliöille ilman lieventäviä toimenpiteitä ja lieventävät toimenpiteet huomioon otettuna. Vaikutukset pintavesiin Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesien hydrologiaan tai kulkureitteihin. Toiminnan aikana louhokseen kerääntyviin hulevesiin voi liueta räjähdysainejäämiä. Hakemukseen on liitetty Pohjatekniikka Oy:n laatima päivätty pintavesiselvitys. Pintavesiselvityksestä ilmenee, että ottaminen muuttaa ottamisalueelta Hakkarinojaan valuvien vesien määrää nykytilanteesta riippuen työvaiheesta. Kasvillisuuden poistamisen ja kallion pinnan paljastamisen yhteydessä valunta kolminkertaistuu. Louhintatoiminta alentaa valuntaa nykytilanteesta ja todennäköisesti louhitulla alueella valuntaa ei synny ollenkaan. Vettä padottuu epätasaiselle pinnalle, maa-ainesten varastointikasaan ja haihtuu ilmaan. Täyttötoiminta voi kaksinkertaistaa valunnan, johon vaikuttaa täyttömassojen kaltevuus ja koostumus. Täytetyn alueen valunta lopputilanteessa arvioidaan olevan sama kuin nykytilanteessa, jos täyttömaa on savi. Jos maankaatopaikkatoimintaa ei toteuteta, valunta jää lopputilanteessa puoleen nykytilanteesta. Työn aikana alueella voi olla samaan aikaan paljastettu kallio, louhittu kallio ja täytetty alue. Pintavesiselvityksessä arvioitu keskimääräinen valumakerroin toiminnan aikana on noin 0,35 ja sitä suositellaan käytettäväksi altaiden mitoituksessa. Pintavesiselvityksessä on arvioitu, että pintavesien määrän lisääntymisellä ei ole merkittävää vaikutusta Hakkarinojan virtaamaan, sillä uoman kapasiteetti on suuri. Selvityksen mukaan yleensä louhinta-alueella pintavalunta on erittäin vähäistä, joka voi hidastaa Hakkarinojan virtamaa. Tälläkään ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Hakkarinojaan ottaen huomioon valuma-alueen pinta-ala, vaikutuksen väliaikaisuus ja virtaaman palauttaminen nykytilanteeseen. Pintavesiselvityksen mukaan maa-ainesten ottamistoiminta voi heikentää Hakkarinojan veden laatua. Louhinta-alueella pintavesi voi sisältää epäorgaanisia aineita, ioniravinteita, kaasuja ja liuenneita orgaanisia aineita, jotka vapauttavat hajotessaan sähköisesti varautuneita ioneja ja nostavat veden sähkönjohtokykyä. Kallion rakenteista voi paljastua happamia kiviaineksia tai haitallisia metalleja. Hakkarinojaan voi päästä orgaanisia aineita ja humusta, jotka aiheuttavat veden rehevöitymistä. Toiminnanaikana ojaan voi päästä myrkyllisiä aineita (tulipalon sammutusvedet) ja öljyä. Alueelta kuoritut pintakerrokset voivat valua rankkasateella Hakkarinojaan, jos meluvalli sijoitetaan uoman läheisyyteen. Hakkarinojan rantavyöhyke on muodostunut savikerroksen päälle ja maamassojen sijoittaminen rannan läheisyyteen voi aiheuttaa painumia ja uoman muutoksia. Alueelle vastaanotettavien maa-ainesten määrä ja laatu vaikuttavat merkittävästi veden laatuun. Selvityksen mukaan riskit voi kuitenkin minimoida pintavesisuojauksilla. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

12 Louhintatoiminta muuttaa alueen topografiaa ja kasvipeitteisyyttä ja siten vesien kertymistä ja imeytymistä maaperään. Puuston ja kasvillisuuden poistaminen alueelta pienentää haihduntaa ja sadevesien pidättymistä kasvustoon ja maannoskerrokseen. Tämä vaikuttaa vajoveden lisääntymiseen. Tilanne palautuu ennalleen, kun alue maisemoidaan maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailu Toiminnan käyttötarkkailu alkaa toiminnan alettua ja jatkuu kunnes jälkihoitotyöt on tehty. Käyttö- eli työmaapäiväkirja sisältää mm. työntekijät ja työajat, kalustotiedot huoltoineen, valmistetut tuotteet ja määrät, alueelle tuotavien puhtaiden maamassojen tiedot (alkuperä, määrä, maa-aineksen laji), suunnitelmien mm. louhintasuunnitelmien seuranta, sääolot, tehdyt tarkastukset (työsuojelu, käyttöönotto, MVR-/murskamittari jne.), tehdyt mittaukset (mm. pohja- ja pintavesiin liittyvät), tiedot poikkeuksellisista tilanteista, kemikaali- ja polttoainetoimitukset ja jätekuljetukset. Käyttöpäiväkirjaa ja muita tarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotannon ollessa käynnissä työmaalla tai vastuuhenkilön hallinnassa. Tarvittaessa ko. raportit toimitetaan viranomaisille. Asiakirjat säilytetään vähintään kymmenen vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Maankaatopaikalle tuotavat puhtaat maa-ainekset tulevat Etelä-Suomessa sijaitsevilta rakennustyömailta. Vastaanotettavat maa-ainekset ovat rakennusalan yleisen käytännön mukaisesti tutkittuja. Alueelle tuotavan maa-aineksen puhtautta valvotaan aistinvaraisesti (näkö, haju) kuormaus- ja kippausvaiheessa sekä maa-aineksen ottopaikan historiatietojen perusteella. Riskialueilta kuten huoltamotyömailta ei tuoda maa-aineksia. Alueelle tuotavasta maa-aineksesta pidetään kirjaa (päiväys, alkuperä, määrä, maa-aineksen laji). Pohjaveden tarkkailu Hakija esittää, että pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan alueelle asennetuista kahdesta havaintoputkesta. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan putkista 4 kuukauden välein. Lisäksi pohjaveden laatua esitetään tarkkailtavan putkista vuosittain syksyllä tehtävällä näytteenotolla (ulkonäkö, koliformiset bakteerit, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, sulfaatti, kloridi, rauta, kokonaiskovuus, kemiallinen hapenkulutus, ph, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt C10-C40). Pintaveden tarkkailu Pintavesivaikutuksia hakija esittää tarkkailtavan siten, että hulevesien näytteenottokaivosta otetaan vesinäyte 2 kertaa vuodessa ja Hakkarinojasta kerran vuodessa. Näytteenoton yhteydessä mitataan tai arvioidaan virtaama. Pintavesinäytteistä esitetään analysoitavaksi kokonaistyppi, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, ph, ulkonäkö ja öljyhiilivedyt C10 C40.

13 Melun ja pölyn tarkkailu Toiminnan aikana tarkkaillaan jatkuvasti aistinvaraisesti pöly- ja meluhaittoja. Mikäli tällaisia havaitaan, ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Tärinän tarkkailu Louhinnasta aiheutuvaa tärinää seurataan työn aikana jatkuvalla mittauksella ulkopuolisen räjäytyskonsultin määrittämällä tavalla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (kuten Vna 800/2010, 205/2009 ja 644/2011) sekä turvallisuusmääräyksiä. Pölyn hallintaa tehostetaan tarvittaessa kastelemalla. Työtä varten laaditaan erillinen turvallisuussuunnitelma ja nimetään turvallisuuden vastuuhenkilö. Alkusammutuskalusto sijoitetaan työkoneisiin ja alueelle erillisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Mahdollisia öljyvahinkoja varten työkoneissa on säkki imeytysturvetta. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa toimitaan tilanteen mukaan normaalin hyvän käytännön mukaisesti. Onnettomuuksista tehdään ilmoitukset aluehälytyskeskukseen ja asianomaisille viranomaisille. Onnettomuuden vaikutusten laajeneminen ja lisävahingot sivullisille estetään mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollisten prosessin toimintahäiriöiden sattuessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on saatu korjattua. Esimerkiksi, jos kastelu pölyn torjumiseksi tai murskaimen meluntorjunta ei toimi. VAKUUS ASIANMUKAISEN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Maankaatopaikkatoiminnan osalta Louhintahiekka Oy esittää vakuudeksi :a asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu sekä Mäntsälän että Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Mäntsälä -lehdessä. Tiedossa oleville asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Mäntsälän kunnalta ja Uudenmaan ELY-keskukselta on pyydetty lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Muistutukset Maa-ainesten ottolupahakemuksen ja/tai ympäristölupahakemuksen johdosta on jätetty yhteensä 16 muistutusta. Kaikki muistutukset käsitellään siten, että ne koskevat molempia hakemuksia:

14 T.E. ja hänen asiankumppanit (yhteensä 39 allekirjoittanutta) ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Louhintahiekka Oy:lle. Perusteena muistuttajat esittävät mm. maanviljelysedellytysten mahdollisen heikkenemisen, toiminnan aiheuttamat muutokset maaseudun luonnonläheisyyteen, rauhaan ja äänimaisemaan, toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), haittavaikutukset alueen pohjavesiin, ulkoilu-, marjastus-, sienestys- ja metsästysmahdollisuuksien vähenemisen, läheisen riistapellon toiminnan häiriintymisen ja lisääntyvän raskaiden ajoneuvojen liikenteen aiheuttaman melun sekä liikenteen turvallisuusriskit alueen väestölle varsinkin lapsille. Muistutuksessa tuodaan esille, että toiminnalla olisi negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä maalaiskylän vetovoimaan ja sitä myötä kiinteistöjen arvoon kuten myös alueen luontoon ja eläimistöön. Muistutuksen liitteeksi on kopioitu selvitys, jonka mukaan Louhintahiekka Oy on siirtynyt KE:n maiden kautta luvattomasti tela-alustaisella poravaunulla hakemusalueelle katkoen puita, joka ei muistuttajien käsityksen mukaan tue ennustetta yrittäjän avoimesta ja tarkasta toiminnasta. J.A ja S.A. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), raskaan liikenteen haitat, heidän kiinteistönsä arvon alenemisen sekä riskin pohjavesien saastumiseen tai loppumiseen alueen kaivoista. Pohjavesien pilaantumisen tai loppumisen varalle he esittävät euron takuurahaa per kiinteistö. Muistutuksessa nostetaan esille myös NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen osalta koetut vaikutukset ja kahden louhinta-alueen yhteisvaikutukset, jos Louhintahiekka Oy:n hanke toteutuu. Muistuttajat huomauttavat, että tällöin heidän kodistaan olisi alle kilometrin etäisyydellä kaksi kalliokiviainesten louhinta- ja murskauspaikkaa. V.T. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Muistuttaja esittää vastustuksensa perusteena mm. toiminnan pitkäkestoisuuden, alueen tarkoitetun osayleiskaavan mukaisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), Hakkarinojan reunamien talousvesikäytössä olevien lähteiden pilaantumisen vaaran, maan arvon alenemisen sekä riskin, että alueelle tulee maankaatopaikkatoiminnan seurauksen pilaantuneita maita. M-L.L. ja J.L. vastustavat muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), liikenteen meluhaitat, alueen luontoarvojen heikkenemisen, toiminnan aiheuttaman maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaran sekä erityisenä riskinä heidän kiinteistöllään Hakkarinojan varressa olevan lähdekaivon saastumisen ja siitä aiheutuvat kohtuuttomat asumisen ongelmat. He katsovat, että suunnitellun toiminnan haitat olisivat merkittäviä ja kohtuuttomia vakituiselle asumiselle heidän omistamallaan tilalla. J.L. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistutuksessa on esitetty mm. maanviljelyksen vaarantuminen pölyhaittojen ja vesien pilaantumisriskien vuoksi, alueen maaseutukaavan mukaisen ilmeen muuttuminen, alueen vesialueiden saastuminen ja jo aloitettujen Ohkolanjoen maataloutta koskevien suojavyöhykkeiden kyseenalaistaminen, raskaan liikenteen aiheuttamat turvallisuusriskit ja rasitus alueen tiestölle, pöly- ja me-

15 luhaitat sekä pohjavesien pilaantumisen riski. Lisäksi muistuttaja kertoo ammattinsa vuoksi tilan suoman hiljaisuuden olevan ensiarvoisen tärkeää vapaa-ajan vietolle. M.L., A.L. ja J.L. vastustavat muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), pinta- ja pohjavesien pilaantumisen, alueen visuaalisen ilmeen ja äänettömyyden muuttumisen ja sitä myötä virkistyskäyttömahdollisuuksien poistumisen sekä raskaan liikenteen aiheuttamat päästöt, melun ja turvallisuusriskit. Muistuttajat katsovat kalliokiviaineksen louhinnan, murskauksen ja maankaatopaikkatoiminnan olevan ristiriidassa alueen maaseutumaiselle ilmeelle. R.L. pyytää muistutuksessaan , että se tulisi huomioon otetuksi ympäristölupahakemusta käsiteltäessä. Hän tuo muistutuksessa esille mm. toiminnan aiheuttamat haitat (melu- ja tärinähaitat) sekä erityisenä huolenaiheenaan pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan saastumisriskin ja riskin pohjaveden pinnan alentumiseen hänen asuinkiinteistöllään käytössä olevan porakaivon vuoksi. Muistutuksessa nostetaan esille myös toiminnan pitkäkestoisuus ja laajuus sekä kahden louhinta-alueen yhteisvaikutukset hänen kiinteistölleen hankkeen toteutuessa. Muistuttaja huomauttaa kohdallaan päästöriskien ja haittojen olevan kaksinkertaiset, sillä hän on asianosainen samanlaista toimintaa harjoittavan NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen ympäristölupaasiassa. U.P. ilmoittaa muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena hän esittää mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), raskaan liikenteen aiheuttamat haitat ja turvallisuusriskit, kiinteistöjen arvon laskemisen, vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä heidän kiinteistöllään Hakkarinojan varressa olevan lähdekaivon pilaantumisriskin. Muistutuksessa nostetaan esille myös NCC Roads Oy:n Ohkolan toiminnasta heidän kiinteistölleen aiheutuvat haitat ja niiden perusteella nyt vastaavalle toiminnalle lähemmäksi suunnitellun paikan arvioidaan sijoittuvan aivan liian lähelle asutusta. A.M.:n muistutuksessa vastustetaan hanketta. Perusteena esitetään mm. kiinteistön rakennusten sijaintia savipohjan päällä, kiinteistön porakaivon pilaantumisriskiä ja halua asua myös jatkossa rauhallisessa ympäristössä. J.U. ja E.N. ilmoittavat muistutuksessa vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), heidän kiinteistönsä porakaivon pilaantumisen, toiminnan kohtuuttoman pitkän 15 vuoden keston, kiinteistöjen arvon laskun sekä ympäristön ja luonnon kärsimisen peruuttamattomasti. C.F. ja M.N. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), riskin heidän kiinteistönsä porakaivon veden laadun muutokselle, toiminnan pitkäaikaisuuden, raskaan liikenteen lisääntymisen ja sen vaikutukset liikenneturvallisuuteen, kiinteistöjen arvon laskun ja alueen virkistyskäytön lakkaamisen.

16 H.L. ja M.K-L. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnasta kasvillisuudelle, eläimille, maataloudelle, rakennuksille ja ihmisille aiheutuvat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), maa-aineksien vastaanotosta aiheutuvat kohtuuttomat päästöriskit pinta- ja pohjavesiin sekä raskaan liikenteen lisääntymisen siihen liittyvine haittoineen ja turvallisuusriskeineen. He tuovat muistutuksessa esille, että aluetta rasittaa jo NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalue samalla vaikutusalueella. Lisäksi he tuovat muistutuksessa yksityiskohtaisesti esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm. melun, pölyn, tärinän ja vesien tarkkailua sekä toiminnan aikarajoja, jos toiminnalle lupa myönnetään. T.P. ilmoittaa muistutuksessaan , että luvan käsittelijän on otettava huomioon, ettei alueelle tule toimintaa, joka vaarantaa pinta- ja pohjavedet. Lisäksi hän tuo esille, että alue on nykyään maa- ja metsätalouskäytössä ja, että haettu toiminta voi aiheuttaa pöly- ja meluhaittaa. Lisäksi muistutuksessa huomautetaan, että viereisellä pellolla tuotetaan elintarvikeviljaa ja pöly voi aiheuttaa tulevien satojen hylkäämisen. Muistutuksessa tiedustellaan maksaako Louhintahiekka Oy tällaisessa tilanteessa sadonmenetyksen. R.W. esittää muistutuksessaan , että ensisijaisesti hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Perusteena hän esittää mm. kestämättömän melun lisäyksen alueen länsipuoliselle asutukselle, toiminnan merkittävät maisemavaikutukset ja niiden puutteellisen arvioinnin hakemuksessa, lepakoiden levähdyspaikkojen heikentymisen sekä suunnitellun levähdys- ja ruokailupaikkojen luomisen liito-oraville, jolloin alueelle muodostuisi nykyisen kaavoituksen vastainen alue. Hän tuo muistutuksessa esille jo nykyisin alueen länsipuolen asutukselle NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen toiminnasta sekä yleisestä tie- ja raideliikenteestä aiheutuvan meluhaitan ja katsoo pienenkin melun lisäyksen olevan asutuksen kannalta kestämätön. Hän katsoo, ettei hakemuksessa ole käsitelty eri toimintojen aiheuttaman melun yhteisvaikutuksia kuten ei vaikutuksia muutoinkaan kyseisen asutuksen osalta. Lisäksi hän tuo muistutuksessa yksityiskohtaisesti ja perustellen esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm. toiminnan aikarajoja, louhintaräjäytysten ennakoitavuutta, tiestön puhdistamista ja kuljetusten pölyhaittojen ehkäisyä, jos toiminnalle lupa maa-aineslain sekä ympäristön- ja luonnonsuojelulain vastaisesti kuitenkin myönnetään. M.R.:n muistutuksessa vastustetaan hanketta. Perusteena esitetään mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), toiminnan pitkäaikaisuus, maaseudun rauhallisen elinympäristön pilaantuminen, riski heidän kiinteistön porakaivon veden pilaantumiselle sekä louhinta-alueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen jälleenmyyntiarvon aleneminen. Muistutuksessa esitetään, että Louhintahiekka Oy:n tulisi suorittaa kiinteistöjen arvon alenemisesta korvaus kaikille haitta-alueella asuville. H.P. ja P.R. vaativat muistutuksessaan , että ympäristölautakunta harkitessaan Louhintahiekka Oy:n lupahakemuksessa esittämiä selvityksiä, asettaa mahdollisesti myönteisen päätöksensä ehdoiksi heidän esittämiään lisäehtoja/lupamääräyksiä. He tuovat muistutuksessa yksityiskohtaisesti ja perustellen esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm. meluhaittojen vähentämistä, töiden aloittamisesta ilmoittamista, toiminnan aikarajoja sekä louhintatyöstä ja -alueesta varoittamista. Lisäksi he vaativat luvan myöntämistä määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi ja, että ympäris-

17 tölautakunta tutkii, onko syytä vaatia lisäselvitystä mahdollisista haitoista lähialueen vesistöille ja pohjavesille. He katsovat, että maaperästä ja vesistöstä tulee ottaa riittävästi näytteitä vertailuaineistoksi, mikäli näille aiheutuu toiminnasta muutoksia. He toteavat että, mikäli lupamääräyksillä ei voida poistaa ympäristön pilaantumisen riskejä tai kohtuutonta rasitusta, ympäristölupaa ei tule myöntää. Lausunnot Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi lausuntoa. Mäntsälän maankäyttölautakunta toteaa lausuntonaan , että se ei pidä suunniteltua pienehköä ja yksittäistä otto- ja murskaustoimintaa hyväksyttävänä (suotavana). Koska alue on niin lähellä mt 140:tä, jonne on melkein esteetön näkyvyys, maisemallisetkaan syyt eivät puolla ottotoimintaa. Uudenmaan ELY-keskus viittaa päivätyssä lausunnossa hakemuksen kohteena olevan alueen maa-aineslupahakemuksesta antamaansa lausuntoon (UUDELY/47/07.01/2013) ja esittää em. lausunnon lisäksi mm. seuraavaa: Ympäristölupaan tulee sisällyttää määräykset, joilla varmistetaan, etteivät melulle, pölylle ja tärinälle annetut ohjearvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnista ja käytöstä. ELY-keskus katsoo, että pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa eikä muitakaan lisäaineita (esim. pakkasenestoainetta). Pitempiaikaisessa toiminnassa kerättävien ja käsiteltävien valumavesien määrää voidaan pienentää esim. kattamalla öljyjen, polttoaineiden ja työkoneiden säilytyspaikat sekä koneiden tankkauspaikat. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se asianmukaiselle vastaanottopaikalle. Siistimisvelvoite on asetettava koskemaan kaikenlaisia ja -kokoisia vuotoja ja "läikkymisiä". Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottotoiminnan pohja- ja pintaveteen kohdistaman riskin suuruuteen voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla kaluston seisotus, tankkaus ja huolto sekä poltto- että voiteluaineet niille erikseen varatulle alueelle, josta aineiden pääsy maaperään on estetty. ELY-keskus muistuttaa myös Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) 3 :ssä säädetystä ja, että ennen luvan myöntämistä on hakemuksessa esitetty ehdollinen kauppakirja kiinteistön ostamisesta oltava voimassa. Uudenmaan ELY-keskus on lausunut vireillä olevasta maa-aineslupahakemuksesta mm. seuraavaa: ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottamissuunnitelma on valtioneuvoston asetuksen ( /468) mukainen ja se katsoo, että nyt haettu toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1 3 kohtien mu-

18 kaisia vaikutuksia. ELY-keskus arvioi myös, ettei louhinnalla todennäköisesti vaikuteta pohjaveteen tavalla, josta seuraisi, että MAL 3 : 1 mom. 4 kohdassa tarkoitettu vesilain mukaisen luvan puuttuminen voisi toimia maa-aineslain mukaisen luvan myöntämisen esteenä. ELY-keskus arvioi lähtökohtaisesti, että vesilain mukaista lupaa ei tarvitse hakea nyt vireillä olevalle hankkeelle vesilain 3 luvun 2 :n perusteella. Inventoitujen kaivojen käytön ei lähtökohtaisesti voida katsoa vaikeutuvan tai estyvän maa-ainesten ottamisen aiheuttamana. Pohjavesiolosuhteiden säilyminen ja veden saantimahdollisuuksien säilyminen on kuitenkin syytä varmistaa tarkkailulla. Pintavesien osalta ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksissä tulee huomioida hulevesialtaan mitoitus sekä veden viivästäminen ja mahdollisten hetkellisten rankkasateiden tuoma kuormitus. ELY-keskus tuo esille, että rankkasateiden aikana saattaa hetkellisesti hulevesialtaaseen päätyä erittäin suuria vesimääriä lyhyessä ajassa ja siitä edelleen ojistoon, joten mahdollisen ylivuodon hallitsemiseksi tulee myös asettaa määräyksiä. Lausunnon mukaan myös altaan kunnossapidosta ja tyhjentämisestä tulee määrätä lupaehdoissa. Tieyhteyden osalta ELY-keskus muistuttaa, että liittymälle tulee hakea uusi liittymälupa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja Infrastruktuuri-vastuualueelta. Lisäksi ELY-keskus esittää alueen jälkihoidon osalta, että määräyksiä tulee antaa myös alueen istuttamisesta. Hakijan vastine Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakijalta vastinetta annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Louhintahiekka Oy on jättänyt vastineensa Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Lupien myöntämisen edellytykset: Maa-ainesten ottoluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään Maa-aineslain ( /555) 6 :ssä. Siinä sanotaan, että lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Hakijan mielessä toiminta ei ole ristiriidassa Maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun toimitaan hakemuksissa ja niiden liitteissä esitettyjen kuvausten mukaisesti. Lisäksi Valtioneuvosto on antanut asetuksen maa-ainesten ottamisesta (926/2005, ). Hakijan käsityksen mukaan ottamissuunnitelma on em. asetuksen mukainen. Ottamispaikka sijoitetaan ja ainesten ottaminen järjestetään niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

19 Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) säädetään ko. toimintojen etäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Louhinta-alue rajataan siten, että lähin asuinrakennus tai sellaiseen liittyvä piha-alue sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Pölylle tai melulle erityisen alttiita kohteita ei sijaitse alle 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hakemuksissa liitteenä 7 A ollut ehdollinen kauppakirja kiinteistön ostamisesta on päivitetty ja se on voimassa saakka. Päivitetty ehdollinen kauppakirja on tämän vastineen liitteenä. Vaikutukset pohjaveteen ja vedenhankintaan Alue ei sijaitse tärkeällä tai yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla alueella. Hakemusasiakirjoissa liitteenä olevassa pohjavesiselvityksessä ( ) esitetään tulokset pohjavesinäytteistä. Niiden perusteella ei ottamisalueen rajalla otetuista eikä myöskään lähiympäristön kaivoista otetuista näytteistä todettu mitään merkkejä pohjaveden pilaantumisesta. Kaluston tankkaus sekä poltto- ja voiteluaineiden säilytys keskitetään tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alueelle asennetaan HDPE -kalvo ja maarakenteet tiivistetään siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Kaikissa koneissa ja laitteissa säilytetään imeytysturvetta mahdollisten haitallisten vuotojen torjunnan varalta. Alueelle tuodaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia Etelä-Suomessa sijaitsevilta rakennustyömailta. Vastaanotetut maa-ainekset ovat tutkittuja ja niistä pidetään kirjaa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan pohjaveden hydrologiaan. Pohjavesiolosuhteiden ja veden saantimahdollisuuksien säilyminen varmistetaan hakemusasiakirjoissa (mm. Pohjavesiselvitys ) esitetyillä toimenpiteillä sekä tarkkailu- ja seurantajärjestelmällä. Pintavedet Suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia pintavesiin, kun hakemusasiakirjoissa liitteenä oleva pintavesiselvitys ( ) otetaan huomioon ja toimitaan selvityksessä sekä muissa hakemusasiakirjoissa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään seuraaviin seikkoihin: valuma-altaiden mitoitus ja kunnossapito, hulevesien nykyiset virtaamasuunnat pyritään säilyttämään sekä Hakkarinojasta otettavien näytteiden säännöllinen seuranta. Melu

20 Hakija teetti melutason laskentaraportin ( ) toiminnan mahdollisista meluhaitoista ympäristöön. Mahdollinen meluhaitta analysoitiin lähimpiin kuuteen häiriintyvään kohteeseen. Raportissa on käsitelty myös läheisen maantien (Mt 140) meluvaikutus. Yhdessä kohteessa sallittu ohjearvotaso 55 dba ylittyi. Hakija on tehnyt ko. kiinteistön omistajan kanssa ehdollisen kauppakirjan kiinteistön lunastamiseksi. Kaikissa muissa kohteissa sallittu 55 dba ohjearvotaso alittui selvästi. Hakijan käsityksen mukaan Mt 140 länsipuolella sijaitsevat häiriintyvät kohteet ovat niin kaukana, ettei niiden tarkastelu melutason laskentaraportissa ollut tarpeellista. Näin ollen voidaan todeta, että otto- ja täyttötoiminta ei aiheuta sallittuja ohjearvotasoja ylittävää melusaastetta ympäröivälle asutukselle. Lisäksi melun leviämistä lähiympäristöön minimoidaan tehokkaalla toiminnan suunnittelulla. Louhinnan rintaukset, suojavyöhykkeen puusto sekä varastokasat ja takaisintäyttö toimivat meluvalleina koko ottotoiminnan ajan. Lisäksi ottoalueelta syntyvät pintamaat läjitetään suojavalliksi otto- ja ottamisalueiden rajojen väliin. Pöly ja tärinä Toiminnan aiheuttamat tärinähaitat minimoidaan. Louhintatyön suunnittelemiseen ja työn edellyttämien toimenpiteiden selvittämiseen käytetään ulkopuolista räjäytyskonsulttia, jonka antamia ohjeita noudatetaan. Louhintatyön aikana varmistetaan, etteivät asetetut tärinärajat ylity. Tätä seurataan jatkuvasti työnaikaisin mittauksin. Toiminnan kaikissa vaiheissa minimoidaan ympäristöön kohdistuva pölyhaitta. Porauslaitteisto on varustettu pölyn talteenotolla. Murskauslaitoksenkuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Lisäksi murskauksessa pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös murskekuormat, varastokasat ja alueen tiet kastellaan tarvittaessa. Luonto- ja maisemavaikutukset Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön lähialue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hakemusaineiston liitteenä olevassa luonto- ja maisemaselvityksen ( ) taulukossa 2 (s.25) on esitetty vaikutukset luontoon, kun esitetyt lieventävät toimenpiteet otetaan huomioon. Tällöin hankkeella ei ole merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tehty liito-oravahavaintoja ja alueella ei ole liito-oravien pesintä- tai levähdyspaikkoja. Näin ollen alue säilyy ottotoiminnan ja maisemoinnin jälkeenkin yleiskaavan mukaisessa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei ole myöskään tehty lepakkohavaintoja. Hankkeen maisemavaikutus on pieni. Tällä hetkellä ympäröivät metsät suojaavat hankealuetta. Yksityisomistuksessa olevan talousmetsän puiden ikäjakauma huomioon ottaen viiteentoista vuoteen ei pitäisi olla avohakkuita. Si-