Pääomasijoittaminen Suomessa 2001

Transkriptio

1 Pääomasijoittaminen Suomessa 2001 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Finnish Venture Capital Association

2 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2001 ISSN Ulkoasu: KuvaTeksti Tmi, Tuomo Antikainen 2

3 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Sisällysluettelo Yhteenveto Mitä on pääomasijoittaminen Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet Uusi pääoma Hallinnoitava pääoma Tehdyt sijoitukset Sijoitukset kehitysvaiheittain Sijoitukset toimialoittain Sijoitukset alueittain Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Irtautumiset Kokonaisportfolio Muita tietoja kohdeyrityksistä Liitteet: 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitusten toimialaluokitus (EVCA) Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät Taulukoiden ja kaavioiden luettelo Toimialatutkimukset

4 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA

5 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Yhteenveto ANU NOKSO-KOIVISTO SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY den 2001 aikana eniten sijoituksia, yhteensä 88 miljoonalla eurolla (26 %). Nopean kasvuvaiheen yrityksiin tehtiin sijoituksia 80 miljoonalla eurolla (24 %), käynnistysvaiheen yrityksiin 61 miljoonalla eurolla (18 %) ja siemenvaiheen yrityksiin 22 miljoonalla eurolla (6 %). Johdon yritysostoihin tehtiin sijoituksia 53 miljoonalla eurolla (16 %). Tervehdyttämisvaiheen ja siirtymävaiheen yrityksiin tehtiin molempiin sijoituksia 4 miljoonalla eurolla. Kehitysvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 3. V uoden 2001 lopussa Suomessa toimi 44 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseneksi kuuluvaa yhteisöä. Toimialatutkimuksen kyselylomakkeet toimitettiin yhteensä 42 pääomasijoitusyhteisölle. Tutkimuksen vastausprosentti oli 83 %. Ulkomaisten pääomasijoitusyhteisöjen Suomeen tekemiä sijoituksia ei ole tilastoitu tutkimuksessa, ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Myös suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital -toiminta sekä yksityishenkilöiden eli ns. bisnesenkeleiden harjoittama sijoitustoiminta on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tehdyt sijoitukset 2001 Pääomasijoittajat tekivät 449 sijoitusta yhteensä 340 miljoonalla eurolla vuonna Tehtyjen sijoitusten määrä laski 14 prosenttia edellisvuodesta, jolloin tehtiin 418 sijoitusta yhteensä 397 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan pääomasijoituksia tehtiin yhteensä 294 kohdeyritykseen (298 kohdeyritystä / vuonna 2000). Vaikka sijoituksiin käytetyn pääoman määrä pienenikin hienoisesti, niin kappalemääräisesti sijoituksia tehtiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2001 aikana pääomasijoitusten painopiste siirtyi aikaisempaa selvemmin pääomasijoittajien salkussa olevien yritysten jatkorahoittamiseen. Sijoituksista 244 oli ensisijoituksia (221 M ) ja 205 jatkosijoituksia (119 M ) aikaisempiin kohdeyrityksiin. Ensisijoitusten keskikoko oli 0,9 miljoonaa euroa ja jatkosijoitusten 0,6 miljoonaa euroa. Toimialoittain tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten tietotekniikkaan (60 M, 17 %) ja lääketieteeseen (57 M, 17 %). Näitä seurasivat rakennusteollisuus (30 M, 9 %), muu tuotanto (23 M, 7 %) sekä internet-teknologia (22 M, 6 %). Kappalemääräisesti eniten sijoituksia tehtiin tietotekniikan (89), lääketieteen (53), internet-teknologian (39) ja muun tuotannon (36) yrityksiin. Vuoden 2001 aikana suomalaisiin yrityksiin tehtiin sijoituksia yhteensä 270 miljoonalla eurolla (79 %). Suomeen tehdyt sijoitukset kohdistuivat alueellisesti seuraavasti: Etelä-Suomi (173 M ), Länsi-Suomi (63 M ), Pohjois-Suomi (18 M ) ja Itä-Suomi (16 M ). Ulkomaille tehtiin sijoituksia yhteensä 53 miljoonalla eurolla (16 %). Ulkomaisia sijoituksia kanavoitiin eniten Tanskaan (19 M ). Uuden pääoman kerääminen Vuoden 2001 aikana pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa yhteensä 411 miljoonaa euroa, josta 321 miljoonaa euroa kerättiin pääomarahastoihin. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 287 miljoonalla eurolla (84 %) ja julkiset pääomasijoittajat 53 miljoonalla eurolla (16 %). Julkiset pääomasijoittajat keskittyivät erityisesti siemen- ja tervehdyttämisvaiheessa olevien yritysten rahoittamiseen. Yksityisen sektorin pääomasijoittajat puolestaan vastasivat lähes kokonaan kasvuvaiheessa olevien yritysten ja johdon yritysostojen rahoittamisesta. Vuoden 2001 aikana suomalaiset pääomasijoittajat keskittyivät vahvasti aikaisen vaiheen yritysten rahoittamiseen. Aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehtiin vuo- Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vakuutusyhtiöt (104 M, 32 %), eläkeyhtiöt: eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt (72 M, 22 %), julkiset erityisrahoituslaitokset (40 M, 12 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (29 M, 9 %), pankit (28 M, 9 %), yritykset (17 M, 5 %) sekä yksityishenkilöt (9 M, 3 %). Uudesta pääomasta 87 prosenttia kerättiin kotimaasta ja 13 prosenttia ulkomaisista lähteistä. 5

6 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2001 Hallinnoitava pääoma Vuoden 2001 lopussa suomalaiset pääomasijoittajat hallinnoivat yhteensä miljoonan euron pääomia. Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman ja rahastoissa vielä sijoittamattomana olevan pääoman yhteismäärää. Vuoden 2001 lopussa kohdeyrityksiin sitoutuneena oli yhteensä miljoonaa euroa. Sijoitettavissa olevasta pääomasta suuri osa on kerätty ns. sijoitussitoumusten muodossa. Sijoittaja tekee rahastoon sijoituksen vasta sopivan sijoituskohteen löytyessä. Hallinnoitavasta pääomasta miljoonaa euroa oli yksityisten pääomasijoittajien (87 %) ja 368 miljoonaa euroa (13 %) julkisten pääomasijoittajien hallussa. Pääosa irtautumisista toteutettiin yrityskaupalla (27 kohdeyritystä). Listautumisia ei tehty lainkaan. Alaskirjaus jouduttiin tekemään 23 kohdeyrityksen kohdalla. Vuoden 2001 aikana useista sijoituksista irtauduttiin lisäksi velkainstrumentin takaisinmaksun kautta, mikä onkin tyypillinen osittaisen irtautumisen muoto. Velan lyhennykset saattavat jakautua usean vuoden ajalle, jolloin velanlyhennysten merkitys kappalemääräisessä tilastoinnissa korostuu. Hankintahintaan arvostettujen irtautumisten perusteella ei voida laskea pääomarahastojen todellisia tuottoja. Pääomasijoitusten tuotot onkin rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle, ja niistä tehdään erillisiä selvityksiä. Irtautumiset Vuonna 2001 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 134 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan arvostettuna oli 116 miljoonaa euroa. Täydellinen irtautuminen toteutettiin 89 tapauksessa (105 M ) ja osittain irtauduttiin 45 sijoituksesta (11 M ). Pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 111 kohdeyrityksestä. 6

7 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 1. Mitä on pääomasijoittaminen Pääomasijoittamisen käsite Suomen pääomasijoitusyhdistys ry on määritellyt pääomasijoittamisen (venture capital, private equity) sijoitusten tekemiseksi pääasiassa julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitusten tarkoituksena voi olla uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittäminen, yrityksen käyttöpääoman määrän lisääminen, yrityskauppojen rahoittaminen tai yrityksen taseen vahvistaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Pääomasijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Osakesijoitusten ohella tyypillisimpiä pääomasijoitusinstrumentteja ovat pääoma- ja vaihtovelkakirjalainat. Oman kasvavan alueensa muodostavat mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit, joissa yhdistellään oman ja vieraan pääomanehtoisten instrumenttien elementtejä; vaihtovelkakirjalainaan voidaan esimerkiksi sitoa oikeus tulevaisuudessa merkitä kohdeyrityksen osakkeita. Välirahoituksessa riski ja tuottoodotukset asettuvat oman ja vieraan pääomanehtoisen rahoituksen väliin. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittaja pyrkii edistämään kohdeyrityksen arvonnousua sitoutumalla kohdeyrityksen kehittämiseen. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyöskentelyyn, strategioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen sekä yritysten kansainvälistämiseen ja yritysjärjestelyihin. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Alku- ja kasvuvaiheen yrityksissä pääomasijoittaja on lähes aina vähemmistösijoittajan asemassa. Enemmistön yrityksestä omistaa usein yrittäjä. Omistus saattaa myös jakautua useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Turvatakseen vähemmistöasemansa yrityksessä pääomasijoittaja edellyttää tyypillisesti osakassopimuksen laatimista. Osakassopimuksessa sovitaan yrityksen päätöksenteosta. Pääomasijoittajalle saatetaan myöntää ehdoton päätösvalta tietyissä yrityksen kannalta keskeisissä asioissa. Useimmiten päätösvaltaa on kuitenkin rajoitettu tai päätöksen taakse vaaditaan määrätty enemmistö. Pääomasijoittajalta saatetaan edellyttää määrätyissä asioissa suostumusta tai pääomasijoittajalla saattaa olla tietyissä kysymyksissä veto-oikeus. Kyse on rahoittajana toimivan vähemmistöosakkaan suojaamiseksi laadituista ehdoista. Toisaalta varsinkin suuremmissa johdon yritysostoissa pääomasijoittaja pyrkii lähes säännönmukaisesti saavuttamaan omistuksen enemmistön kohdeyrityksessä. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan sijoituksesta ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Irtautumisen ajankohta pyritään yleensä ajoittamaan 2-5 vuoden päähän sijoitushetkestä. Kohdeyrityksen arvonnousu realisoituu vasta, kun pääomasijoittaja luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tyypillisimpiä irtautumistapoja ovat teollinen yrityskauppa sekä yrityksen listaaminen julkiselle markkinapaikalle. Rahoitusmuotona pääomasijoitus soveltuu erityisesti rahoitusta tarvitseville pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa vieraaseen pääomaan luettavaa lainaa. Pääomasijoituksen avulla yritys voi parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. Pääomasijoitusprosessi Pääomasijoitusyhtiöt arvioivat yrityksen menestymismahdollisuudet huolella. Tästä syystä neuvotteluprosessiin on varattava runsaasti aikaa (2-6 kk). Sijoituspäätöstä tehtäessä hankkeen tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat ratkaisevia. Tämän vuoksi hyvä yritysjohto ja toimiva liikeidea ovat tärkeimmät tekijät rahoituspäätöksiä tehtäessä. Lisäksi valintaprosessissa arvioidaan yrityksen sopivuus pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan, yrityksen avainhenkilöstö, tuotteet ja niiden markkinamahdollisuudet sekä taloudelliset toimintaedellytykset. 7

8 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2001 Yrityksen etsiessä rahoitusta sen kannattaa selvittää, sopiiko mahdollinen liikeidea pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan. Useat pääomasijoittajat etsivät sijoituskohteita tietyiltä toimialoilta, joilta yhtiöillä on erityisosaamista. Joillekin sijoittajille kohteen maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Tarvittavan sijoituksen suuruus ja käytettävät rahoitusinstrumentit saattavat vaikuttaa pääomasijoittajan halukkuuteen sijoittaa yrityksiin. Myös kohdeyrityksen kehitysvaihe on tärkeä kriteeri, sillä sijoituspäätöstä tehtäessä pääomasijoittajien riskinottokyky ja -halu vaihtelevat. Sijoitusta tehtäessä yleensä sovitaan alustavasti tulevasta irtautumistavasta ja -ajankohdasta. Rahastorakenne Pääomarahastot ovat useimmiten kommandiittiyhtiömuotoisia, joilla on osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö. Hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muut sijoittajat vastaavasti äänettöminä yhtiömiehinä. Hallinnointiyhtiö valmistelee rahaston sijoitusesitykset ja toteuttaa ne käytännössä. Hallinnointiyhtiön toimihenkilöt osallistuvat rahaston edustajina kohdeyritysten kehittämiseen, useimmiten hallituksen jäseninä. Osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot tekevät sijoitukset taseestaan, ja niillä on joko oma organisaatio tai erillinen hallinnointiyhtiö hoitamassa sijoitustoimintaa. Sovellettava lainsäädäntö Pääomasijoittamista ei ohjaa mikään erityislaki, vaan toiminta on rakennettu yleisten yhtiöoikeudellisten normistojen puitteisiin. Osakeyhtiölaki ohjaa kaikkea osakeyhtiön muodossa harjoitettavaan yritystoimintaa. Pääomarahastot perustetaan pääsääntöisesti kommandiittiyhtiöiksi, jolloin sovellettavaksi tulee laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä. Laki on kuitenkin tahdonvarainen, ja sopimuksilla voidaan pitkälti määritellä yhtiömiesten oikeudet ja velvollisuudet kussakin yksittäistapauksessa. Sopimusten laatimista ohjaavat sopimusoikeudelliset pääperiaatteet. Kaavio 1. Rahastorakenne 8

9 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 2. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseniksi kuuluvat pääomasijoitusyhteisöt jaetaan kahteen ryhmään: yksityisiin ja julkisiin pääomasijoitusyhteisöihin. Yksityisissä pääomasijoitusyhteisöissä enemmistön omistavat johto, henkilöstö, pankki, suuryritys, sijoitusyritys tai muu yksityistä pääomaa edustava taho. Julkisista pääomasijoitusyhteisöistä enemmistön omistavat valtio, valtion erityisrahoituslaitos, kunta, tai muu julkisia varoja edustava taho. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseniksi kuuluvat pääomasijoitusyhteisöt työllistivät vuoden 2001 lopussa yhteensä 320 henkilöä. Henkilöstöstä 190 oli partnereita ja sijoituspäälliköitä. Muuhun henkilökuntaan kuului 130 henkilöä. Vielä vuonna 1999 pääomasijoitusyhteisöt työllistivät noin 120 partneria ja sijoituspäällikköä. Kullakin sijoituspäälliköllä on vastuullaan keskimäärin 4 5 kohdeyritystä. Haasteellisen irtautumistilanteen vuoksi vastuuyritysten määrä on jonkin verran kasvanut viime vuonna. Yhden sijoituspäällikön vastuulla olevien kohdeyritysten määrä on kuitenkin rajallinen, koska pääomasijoitustoiminnan luonteeseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kohdeyrityksen hallintoon. Yksityiset pääomasijoittajat 3i Finland Oy Aboa Venture Management Oy Ahlström Capital Oy Aura Capital Oy Baltcap Management Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy CIM Creative Industries Management Oy* Conventum Capital Oy Danske Venture Partners* Eficor Venture Management Oy Emerging Power Partners Oy EQT Partners Oy Eqvitec Partners Oy Euroventures Advisors Oy Fenno Management Oy Finvest Oyj Helmet Business Mentors Oy Innofinance Oy** Ledstiernan MB Rahastot Menire Advisors Oy / 2M Invest Finland Midinvest Management Oy** Miraimon Oy Neomarkka Oyj Nexit Ventures Oy Nordea Capital Oy Nordic Mezzanine Oy Ab OKO Venture Capital Oy Privanet Capital Oyj Proventure Oy SnV Partners Oy* Solaris Asset Management Oy Speed Ventures Oy Sponsor Capital Oy Startupfactory Oy Stratos Ventures Ltd Oy Teknia Invest Oy Teknoventure Management Oy Wedeco Management Oy Ab Julkiset pääomasijoittajat Finnfund Nordia Management Oy Sentio Invest Oy Sitra Suomen Teollisuussijoitus Oy * CIM Creative Industries Management Oy, Danske Venture Partners ja SnV Partners Oy ovat liittyneet jäseniksi vuoden 2002 aikana. ** Innofinance Oy ja Midinvest Management Oy kuuluivat vielä vuonna 2001 julkisiin pääomasijoittajiin. Taulukko 1. Yksityiset ja julkiset pääomasijoittajat ( ) 9

10 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Uusi pääoma Vuoden 2001 aikana uutta pääomaa tuli toimialalle yhteensä 411 miljoonaa euroa, josta 321 miljoonaa euroa kerättiin pääomarahastoihin. Rahastoihin kerätty uusi pääoma on enimmäkseen sijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin, jotka maksetaan vasta sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Toisin sanoen kerätystä uudesta pääomasta toistaiseksi vain osa on tosiasiassa virrannut pääomarahastoihin. Kerätty uusi pääoma sijoitetaan tyypillisesti 3 5 vuoden kuluessa kohdeyrityksiin Kaavio 2. Uusi pääoma vuosina (M ) Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vakuutusyhtiöt (104 M, 32 %), eläkeyhtiöt: eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt (72 M, 22 %), julkiset erityisrahoituslaitokset: EU, valtio, kunnat (40 M, 12 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (29 M, 9 %), pankit (28 M, 9 %), yritykset (17 M, 5 %) sekä yksityishenkilöt (9 M, 3 %). Uudesta pääomasta 87 prosenttia kerättiin kotimaasta ja 13 prosenttia ulkomaisista lähteistä. Uuden pääoman kokonaissummasta yksityisten pääomasijoittajien osuus oli 344 miljoonaa euroa (84 %). Julkisilla pääomasijoittajilla oli käytettävissään uutta pääomaa yhteensä 67 miljoonaa euroa (16 %). Julkisten pääomasijoittajien käytettävissä olevaan uuteen pääomaan ei lasketa mukaan taseeseen merkittyjä pääoman korotuksia tai pääomasijoituksiin budjetoituja uusia varoja. Nämä pääomat tilastoidaan uutena pääomana vasta, kun yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Taulukossa 2 esitetty julkisilta erityisrahoituslaitoksilta kerätty uusi pääoma sisältää rahastojen saamat sitoumukset julkiselta sektorilta sekä Finnfundin, Sitran ja Suomen Teollisuussijoituksen tekemien sijoitusten laskennallisen arvon vuoteen 2000 asti. Vuonna 2001 julkisten pääomasijoitusyhteisöjen omasta taseestaan tekemiä sijoituksia vastaava uuden pääoman laskennallinen arvo on tilastoitu erikseen. Myös yksityisellä sektorilla omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavan pääomayhteisön osalta uudeksi pääomaksi luetaan ainoastaan tilastointivuoden aikana tehtyjä sijoituksia vastaava laskennallinen arvo. Mikäli nämä yhteisöt keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, nämä varat tilastoidaan suoraan rahastoihin kerätyksi uudeksi pääomaksi. Vuonna 2001 uuden pääoman kerääminen hidastui jo toista vuotta peräkkäin. Silti pääomia kerättiin selvästi enemmän kuin vuonna Pääomasijoitustoimialan kansainvälistyessä uutta pääomaa ohjautuu Suomen pääomasijoitusmarkkinoille yhä merkittävämmässä määrin myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n tilastoissa on huomioitu vain yhdistyksen jäsenten keräämät pääomat. Ulkomaisten pääomasijoittajien Suomen toimipisteiden käyttöön ohjaamat pääomat tilastoidaan vain tarkasteluvuoden aikana tehtyjen sijoitusten laskennallisen arvon mukaisina. Käytännössä Suomen markkinoilla liikkuu pääomaa huomattavasti tilastoituja varoja enemmän. Uuden pääoman arvioidut käyttökohteet on esitetty taulukossa 3. Viime vuosien kehityssuuntaus on edelleen jatkunut arvioitaessa vuoden 2001 aikana kerätyn uuden pääoman tulevaisuuden sijoituskohteita. Sijoitusten painopiste on viime vuosina siirtynyt erittäin voimakkaasti myöhäisemmän vaiheen yritysostojen rahoittamisesta yhä enenevässä määrin alkuvaiheen kasvuyritysten rahoittamiseen. Pääomia arvioidaan jatkossa sijoitettavan aikaisempaa enemmän korkean teknologian yrityksiin. Jopa 67 prosenttia vuonna 2001 kerätystä uudesta pääomasta kaa- 10

11 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY vaillaan sijoitettavaksi jatkossa teknologiayrityksiin. Edellisestä vuodesta poiketen tulevien teknologiasijoitusten painopisteen arvioidaan siirtyvän aikaisen vai- heen yrityksistä laajentumisvaiheen yrityksiin. Johdon yritysostoihin käytettäväksi arvioidun pääoman osuus on tasaisesti laskenut 20 prosenttiin M M M M M M Eläkeyhtiöt Vakuutusyhtiöt Pankit Julkiset erityisrahoituslaitokset* Yritykset Pääomarahastojen rahastot Pääomamarkkinat Yksityishenkilöt Korkeakoulut ja yliopistot Muut Rahastoihin kerätty uusi pääoma Yksityisten ja julkisten pääomasijoittajien tasesijoitusten ja emoyhtiön varoista tehtyjen sijoitusten laskennallinen arvo 82 Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot** Uusi pääoma yhteensä Taulukko 2. Uuden pääoman lähteet (M ) % % % % Venture capital yhteensä High-tech, aikainen vaihe Muu aikainen vaihe High-tech, laajentumisvaihe Muu laajentumisvaihe Johdon yritysostot (mbo/mbi) Muu Yhteensä Taulukko 3. Uuden pääoman arvioidut sijoituskohteet * Luokka sisältää julkisten pääomasijoitusyhteisöjen omasta taseestaan tekemien sijoitusten laskennallisen arvon vuosina Vuodesta 2001 lähtien sekä yksityisten että julkisten pääomasijoitusyhteisöjen tasesijoitusten ja emoyhtiön varoista tehtyjen sijoitusten laskennallinen arvo on tilastoitu erikseen. ** Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot eivät kerro mitään pääomasijoitustoiminnan tuotoista. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei palaa uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan takaisin sijoittajille. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot sisältävät myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). 11

12 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastoissa vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. 1 Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin sekä pääomarahastojen hallinnointi- ja muihin juokseviin kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä Kaavio 3. Hallinnoitavan pääoman määrä (M ) Vuoden 2001 lopussa suomalaiset pääomasijoittajat hallinnoivat yhteensä miljoonan euron pääomia. Hallinnoitava pääoma jakautui sijoittajaryhmittäin seuraavasti: Yksityiset pääomasijoittajat M (87 %) Julkiset pääomasijoittajat 368 M (13 %) Yhteensä M (100 %) hallinnoitava pääoma sisältää oman pääoman ehtoisiin kohdeyrityssijoituksiin sitoutuneen pääoman ja Finnfundin hallinnoimien erillisten rahastojen pääoman. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaavio 4. Hallinnoitava pääoma sijoittajaryhmittäin Julkiset Yksityiset 1990-luvun puoleen väliin asti julkisten pääomasijoittajien osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta oli varsin huomattava. Yksityisen pääoman merkitys on kuitenkin viime vuosien aikana kasvanut koko toimialan kannalta hallitsevaksi. Julkinen sektori on perinteisesti keskittynyt korjaamaan pääomamarkkinoiden aukkoja ja tehnyt sijoituksia rahoitustoiminnan katvealueella toimiviin yrityksiin, joihin liittyviä riskejä yksityisen sektorin rahoittajat eivät ole olleet valmiita kantamaan. Viime vuosina myös yksityistä pääomaa on ryhdytty yhä enenevissä määrin kanavoimaan laajentumisvaiheessa olevien yritysten lisäksi myös aikaisen vaiheen yritystoimintaan. Omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavien pääomasijoittajien hallinnoimaksi pääomaksi on laskettu aktiivisten kohdeyrityssijoitusten summa. Myös Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoitavaksi pääomaksi on laskettu kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman summa. Finnfundin osalta 1) Edellisen vuoden hallinnoitava pääoma lisättynä vuoden aikana kerätyllä uudella pääomalla ei kerro uutta hallinnoitavana olevaa pääomaa, sillä hallinnoitavan pääoman määrään vaikuttavat mm. uudet sijoitukset, irtautumiset, tilastoinnin piiriin lisätyt uudet sijoitukset ja tilastoinnista mahdollisesti poistetut sijoitukset. Hallinnoitava pääoma on läpileikkaus tilastointivuoden viimeisen päivän tilanteesta. 12

13 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 5. Tehdyt sijoitukset 2001 Pääomasijoittajat tekivät 449 sijoitusta yhteensä 340 miljoonalla eurolla vuonna Vaikka sijoitetun pääoman määrä laskikin 15 prosenttia edellisestä vuodesta, niin kappalemääräisesti pääomasijoituksia tehtiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koska osa sijoituksista tehtiin usean eri pääomarahaston yhteissijoituksena, pääomarahoitusta sai yhteensä 294 kohdeyritystä (298 kohdeyritystä / vuonna 2000) M Kpl 27 Kaavio 5. Tehdyt sijoitukset joituksia tehtiin huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kaikista vuoden 2001 sijoituksista oli ensisijoituksia 244 (221 M ) ja 205 jatkosijoituksia (119 M ) aikaisempiin kohdeyrityksiin. Pääomasijoittajien tekemistä ensisijoituksista lähes 60 prosenttia tehtiin yrityksiin, jotka eivät olleet saaneet pääomarahoitusta aikaisemmin. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 287 miljoonalla eurolla (84 %) ja julkiset pääomasijoittajat 53 miljoonalla eurolla (16 %). Kappalemääräisesti tarkasteltuna yksityiset pääomasijoittajat tekivät yhteensä 304 sijoitusta (68 %). Julkiset pääomasijoittajat tekivät vastaavasti 145 sijoitusta (32 %). Ensisijoitusten keskikoko oli 0,9 miljoonaa euroa. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät keskimäärin suurempia ensisijoituksia (1,2 M ) kuin julkiset pääomasijoitusyhteisöt (0,4 M ). Jatkosijoitusten keskikoko oli 0,6 miljoonaa euroa. Yksityisten pääomasijoittajien tekemien ensi- ja jatkosijoitusten keskikoot laskivat edellisestä vuodesta. Julkiset pääomasijoittajat tekivät taas keskimäärin suurempia sijoituksia kuin vuonna Ensisijoitukset, M Jatkosijoitukset, M Ensisijoitukset, lkm Jatkosijoitukset, lkm 1,5 1,0 0,5 0,0 1,2 1,0 0,8 0,8 0,9 0,6 0,6 0,5 0,5 0,2 0,3 0,1 0,2 0, Ensisijoitukset Jatkosijoitukset Kaavio 6. Ensi- ja jatkosijoitukset Kaavio 7. Sijoitusten keskikoot (M ) Vuoden 2001 aikana pääomasijoitusten painopiste siirtyi aiempaa selvemmin pääomasijoittajien sijoitussalkussa jo olevien yritysten jatkorahoittamiseen. Suomalaisten pääomasijoittajien tekemien ensisijoitusten määrä kääntyikin ensimmäistä kertaa laskuun sekä pääomissa että kappalemäärissä mitattuna. Vastaavasti jatkosi- Kolmannes kaikista sijoituksista tehtiin syndikoituina yhteissijoituksina yhdessä muiden pääomasijoittajien kanssa. Syndikoidut yhteissijoitukset kattavat myös sellaiset sijoitukset, joissa mukana oli ulkomainen pääomarahasto. 2) Mezzanine-rahastoista tehtyjen sijoitusten summa oli 39 miljoonaa euroa vuonna

14 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 2001 pääomasijoittajat käyttivät varoja eniten aikaisen kasvuvaiheen (88 M, 26 %) ja nopean kasvuvaiheen yritysten rahoittamiseen (80 M, 24 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin käynnistysvaiheen yrityksiin (61 M, 18 %), johdon yritysostoihin (53 M, 16 %), siemenvaiheen (22 M, 6 %), tervehdyttämisvaiheen (4 M, 1%) ja siirtymävaiheen yrityksiin (4 M, 1 %). Kehitysvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 3. Muu Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymä Nopea kasvu Aikainen kasvu Käynnistys Siemen Kaavio 8. Vuoden 2001 sijoitukset kehitysvaiheittain Lkm M Edellisten vuosien suuntaus sijoitusten painopisteen siirtymisessä alkuvaiheen yritysten rahoittamiseen vahvistui vuonna Vuoden 2001 aikana sijoitetusta pääomasta ennätykselliset 75 prosenttia käytettiin kasvuyritysten rahoittamiseen. Johdon yritysostojen rahoittamiseen käytetyn pääoman osuus on laskenut merkittävästi edellisvuodesta. Julkisen ja yksityisen sektorin painopisteet pääomarahoittamisessa ovat edelleen pysyneet suhteellisen selvästi erillään. Kun julkiset pääomasijoittajat ovat keskittyneet erityisesti siemen- ja tervehdyttämisvaiheen rahoittamiseen, niin yksityinen sektori on pitkälti vastannut varsinaisen kasvuvaiheen, siirtymävaiheen ja johdon yritysostojen rahoittamisesta. Muu Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymä 4 Vuoden 2001 aikana tehdyistä sijoituksista yli neljännes, yhteensä 123 sijoitusta, tehtiin käynnistysvaiheessa oleviin yrityksiin. Aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehtiin 112 sijoitusta. Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (86) ja siemenvaiheen (49) yrityksiin. Johdon yritysostoihin tehtiin 36 sijoitusta. Nopea kasvu 75 5 Yksityiset Aikainen kasvu 80 8 Julkiset Käynnistys Siemen % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaavio 10. Kehitysvaiheet sijoitusryhmittäin 2001 (M ) 100 % % % % % % Siemenvaihe Käynnistys Kasvuvaihe Siirtymävaihe Johdon yritysostot Muut Kaavio 9. Sijoitukset kehitysvaiheittain (M ) Viime vuosina yksityistä pääomaa on ryhdytty yhä enenevissä määrin kanavoimaan laajentumisvaiheessa olevien yritysten lisäksi myös aikaisen vaiheen yritystoimintaan. Yksityinen sektori teki lähes 80 prosenttia kaikista vuoden 2001 tehdyistä käynnistysvaiheen sijoituksista. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. 3) kohta Muu sisältää seuraavat erät: secondary financing, refinancing bank debt, venture purchase of quoted shares, sekä sijoitukset, joista yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavissa. 14

15 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 7. Sijoitukset toimialoittain Pääomasijoitusten toimialaluokitus on Suomeen sovellettu versio European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) toimialaluokituksesta. EVCA:n käyttämässä luokittelussa on eritelty tutkimus- ja tuotekehityspainotteiset toimialat, mutta kulutustavarateollisuus ja palvelut kuluttajille sekä teollisuustuotannon ja -palvelut on jätetty laajaksi kokonaisuudeksi. Toimialaluokitus on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vuonna 2001 pääomasijoittajat tekivät selkeästi eniten sijoituksia tietotekniikan ja lääketieteen yrityksiin. Eniten sijoituksia tehtiin tietotekniikka-alan yrityksiin (60 M, 17 %). Lääketieteen yrityksiin tehtyjen sijoitusten määrä nousi huomattavasti edellisvuotta korkeammaksi (57 M, 17 %). Perinteisemmistä aloista kolmanneksi suosituimmaksi toimialasektoriksi nousi rakennusteollisuus (30 M, 9 %). Näitä seurasivat muu Koko Koko Koko Koko M % lkm % Portfolio Portfolio Portfolio Portfolio M % lkm % Biotekniikka Elektroniikka Energia Internet-teknologia Kemianteollisuus ja uudet materiaalit Kuljetus ja liikenne Kulutustavarat vähittäiskauppa muut Lääketiede laitteet lääkkeet terveydenhoito Maa- ja metsätalous Matkailu Metsäteollisuus Muu palvelu Muu tuotanto Rahoituspalvelut Rakennusteollisuus Telekommunikaatio Teoll.tuot. ja -palvelut Teoll.tuot. valv. ja ohjaus Tietotekniikka laitteet ohjelmistot palvelut puolijohdeteknologia Viestintä Ympäristönsuojelu Muu Yhteensä Taulukko 4. Sijoitukset toimialoittain 15

16 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2001 tuotanto (23 M, 7 %) sekä internet-teknologia (22 M, 6 %). ICT-alan yrityksiin (tietotekniikka, telekommunikaatio, internet) tehtiin sijoituksia yhteensä 95 miljoonalla eurolla, mikä edustaa 28 prosenttia kaikista vuoden 2001 tehdyistä sijoituksista. Kappalemääräisesti sijoituksia tehtiin eniten tietotekniikan (89), lääketieteen (54) ja internet-teknologian yrityksiin (39). Edelliseen vuoteen verrattuna suhteelliset euromääräiset osuudet kasvoivat vuonna 2001 eniten lääketieteen (12 % / 2000) ja rakennusteollisuuden (3 % / 2000) kohdalla. miljoonaa euroa (23 %). Kappalemääräisesti eniten sijoituksia on kohdistunut seuraaville toimialoille: tietotekniikka (171), lääketiede (122), teollisuustuotanto ja -palvelut (115) sekä kulutustavarat (94). Vuoden 2001 aikana sijoitetusta pääomasta 45 prosenttia kanavoitiin teknologiapainotteisiin yrityksiin. Teknologiayrityksiksi luetaan toimialasta riippumatta kaikki yritykset, jotka hyödyntävät tuotannossaan huipputeknologiaa. Pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa suurimpia toimialoja olivat tietotekniikka (184 M, 15 %), lääketiede (157 M, 13 %), kulutustavarat (128 M, 11 %) ja muu tuotanto (125 M, 10 %). Vuoden 2001 lopussa ICT-alan yrityksiin sijoitettuna oli yhteensä

17 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 8. Sijoitukset alueittain Vuoden 2001 aikana sijoitetusta pääomasta 79 prosenttia kanavoitiin suomalaisiin yrityksiin. Suomeen sijoitetusta pääomasta 64 prosenttia kohdistui eteläsuomalaisiin yrityksiin (173 M, 186 kpl). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin Länsi-Suomeen (63 M, 91 kpl), Pohjois-Suomeen (18 M, 34 kpl) ja Itä-Suomeen (16 M, 51 kpl). Ei tiedossa Ulkomaat Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Kaavio 11. Vuonna 2001 tehdyt sijoitukset alueittain Lkm M Länsisuomalaisiin yrityksiin tehtiin pääomissa mitattuna enemmän sijoituksia kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan muissa lääneissä sijoitusten määrä laski. Kappalemääräisesti tarkasteltuna Etelä-Suomeen tehtyjen sijoitusten määrä kasvoi samalla kun muissa lääneissä sijoitukset pysyivät aiemmalla tasolla. sijoitusten osuus pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa oli vuoden 2001 lopussa 26 prosenttia. Ulkomaille tehtyjen sijoitusten osuus viime vuonna tehdyistä sijoituksista oli 16 prosenttia (53 M ). Eniten sijoituksia tehtiin Tanskaan (19 M, 6 kpl), Ruotsiin (12 M, 9 kpl), Yhdysvaltoihin (7 M, 8 kpl) ja Liettuaan (5 M, 5 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna sijoituksia ulkomaille tehtiin huomattavasti vähemmän (28 % sijoituksista / 2000) Suomi Tanska Ruotsi USA Liettua Alankomaat Muut Kaavio 13. Sijoitusten maantieteellinen jakauma 2001 (M ) Ulkomaat Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Lkm M Etelä-Suomi Kaavio 12. Tehdyt sijoitukset alueittain (koko portfolio) Tarkasteltaessa pääomasijoitustoimialan aktiivista portfoliota eniten sijoituksia on tehty Etelä-Suomen yrityksiin (44 %). Seuraavina tulevat Länsi-Suomi (18 %), Itä-Suomi (6 %) ja Pohjois-Suomi (5 %). Ulkomaisten 17

18 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Pääomasijoituksissa käytetään usein eri rahoitusinstrumenttien yhdistelmiä. Hyvin tavallinen sijoitus muodostuu osakepääomasijoituksen ja vaihtovelkakirjalainan ja/tai pääomalainan yhdistelmästä. Rahoituspaketti muodostetaan aina vastaamaan kohdeyrityksen kehitysvaiheen tarpeita. Lähtökohtana on yrityksen kyky selviytyä syntyvistä rahoituskustannuksista. Tilastoinnissa on siirrytty käyttämään European Private Equity & Venture Capital Association käyttämiä pääomalajeja: equity, quasi-equity, mezzanine, unsecured debt ja secured debt. Pääomalajien määritelmät ovat seuraavat: Equity: Ownership interest in a corporation, represented by the shares of stock which are held by investors (osakepääoma). Quasi-equity: Non-equity securities which are convertible to equity (osakepääomaksi vaihdettava arvopaperi). Mezzanine: Loan finance that is halfway between equity and secured debt, either unsecured or with junior access to security (välirahoitus). Vuonna 2001 tehdyissä pääomasijoituksissa käytettiin useimmiten rahoitusinstrumenttina osakepääomaa (207 M ). Seuraavina tulivat quasi-equity (46 M ), mezzanine (39 M ) ja unsecured debt (23 M ). Edelliseen vuoteen verrattuna quasi-equity sijoituksia tehtiin suhteellisesti enemmän (5 % / 2000), kun taas osakepääoman (65 % / 2000) ja välirahoituksen ( 20 % / 2000) osuudet jäivät jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi M M M % Equity Quasi-equity Mezzanine Unsecured debt Secured debt Ei tiedossa 24 7 Yhteensä Taulukko 5. Käytetyt rahoitusinstrumentit 2001 Unsecured debt: Loans not secured on the company s assets (vakuudettomat lainat). Secured debt: Loans secured on the company assets (vakuudelliset lainat). 18

19 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 10. Irtautumiset Vuonna 2001 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 134 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 116 miljoonaa euroa. Täydellinen irtautuminen toteutettiin 89 tapauksessa (105 M ) ja osittain irtauduttiin 45 sijoituksesta (11 M ). Osittaisessa irtautumisessa pääomasijoittaja luopuu omistuksestaan osittain tai esimerkiksi kohdeyritys maksaa osan rahoituspakettiin kuuluvasta lainasta takaisin Kaavio 14. Irtautumisten arvo hankintahintaan (M ) Vuoden 2001 aikana eniten irtautumisia toteutettiin teollisen yrityskaupan kautta. Yrityskaupalla irtauduttiin yhteensä 61 miljoonan euron hankintahintaisista sijoituksista. Vuonna 2001 yhdestäkään pääomasijoituksesta ei irtauduttu kohdeyrityksen listautumisen kautta. Alaskirjauksia tehtiin kaiken kaikkiaan 29 miljoonan euron edestä. Myös kappalemääräisesti tarkasteltuna yleisimmäksi irtautumistavaksi nousi yrityskauppa (38 kpl). Seuraavaksi eniten irtautumisia tapahtui velkainstrumenttien takaisinmaksun kautta (36 kpl). Velkainstrumenttien takaisinmaksu on tyypillinen osittaisen irtautumisen muoto. Velan lyhennykset saattavat jakautua usean vuoden ajalle, jolloin velkainstrumenttien takaisinmaksun merkitys kappalekohtaisessa tilastoinnissa korostuu. Alaskirjauksia tehtiin 26 kappaletta. Irtautumisten kappalemäärän osalta on syytä huomioida, että eri rahastojen irtautumiset samasta kohdeyrityksestä tilastoidaan aina erikseen. Pääomasijoittajat irtautuivat vuoden 2001 aikana yhteensä 111 kohdeyrityksestä. Teollisen yrityskaupan kautta irtauduttiin 27 kohdeyrityksestä. Alaskirjaus jouduttiin tekemään 23 kohdeyrityksen kohdalla. Irtautumisten arvot on tilastoitu hankintahintaan. Irtautumisia koskevia tietoja kerätään toimialan kokonaisportfolion määrittelemiseksi, eikä pääomasijoittamisen tuottoja voida tältä pohjalta laskea. Tuotoista tehdään erillisiä selvityksiä. Irtautumistavat M % lkm % Yrityskauppa Julkinen noteeraus (IPO) Julkinen kaupankäynti Velkainstrumenttien takaisinmaksu Myynti toiselle pääomasijoittajalle Myynti rahoituslaitokselle Alaskirjaus Muu Yhteensä Taulukko 6. Vuonna 2001 tapahtuneet irtautumiset irtautumistavoittain 19

20 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Kokonaisportfolio Pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa oli vuoden 2001 lopussa aktiivisena 1021 sijoitusta. Samoihin kohdeyrityksiin tehtyjen yhteissijoitusten takia toimialan kokonaisportfoliossa olevien yritysten lukumäärä on pienempi. Vuoden 2001 lopussa toimialan kokonaisportfoliossa oli yhteensä 690 pääomarahoitusta saanutta kohdeyritystä, joihin sijoitetun pääoman määrä nousi miljoonaan euroon. Laskettaessa yhteen pääomasijoitustoimialalla tapahtuneet kaikki tilastoidut sijoitukset voidaan arvioida, että suomalaiset pääomasijoittajat ovat kumulatiivisesti sijoittaneet kohdeyrityksiinsä lähes miljoonaa euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaavio 15. Portfolion jakautuminen sijoittajaryhmittäin (M ) Yksityiset Julkiset Vuoden 2001 lopussa hankintahintaan arvostetun sijoitusportfolion kokonaisarvosta 81 prosenttia oli yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemiä sijoituksia ja 19 prosenttia julkisten pääomasijoittajien tekemiä sijoituksia. Vuoden 2000 lopun tilanteeseen verrattuna yksityisten pääomasijoitusyhteisöjen suhteellinen osuus on hieman kasvanut (78 % / 2000). Viime vuosina tehdyistä sijoituksista valtaosa on ollut yksityisten pääomasijoittajien tekemiä. Koska julkinen sektori pääomasijoitustoimialan alkuvaiheessa vastasi lähes kokonaisuudessaan pääomasijoitustoiminnan käynnistämisestä, julkisten pääomasijoittajien tekemi- en sijoitusten osuus portfolion arvosta on edelleen suhteellisen suuri. Vuosivertailua tehtäessä havaitaan, että suurin osa pääomasijoitustoimialan sijoitussalkussa olevista ensisijoituksista on tehty vuoden 2000 aikana. Ensimmäistä kertaa toimialan historian aikana ensisijoituksia tehtiin edellisvuotta vähemmän. Kehitystä voidaan selittää pääomasijoittajien keskittymisellä enenevässä määrin salkussaan olevien kohdeyritysten jatkorahoittamiseen. Tämä on pitkälti seurausta irtautumismarkkinoiden hiljenemisestä. Aikaisemmista sijoituksista ei ole päästy irtautumaan aivan samassa tahdissa kuin edellisten vuosien aikana. Tosin vuonna 2001 toteutettujen irtautumisten arvot alkuperäiseen hankintahintaan arvostettuna ovat olleet jo suurempia kuin edellisvuosina toteutettujen irtautumisten kohdalla Kaavio 16. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi Toimialan portfoliossa olevien sijoituskohteiden lukumäärästä lähes 70 prosenttia sellaisia, joihin ensisijoitus on tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Jakaumassa näkyvät vain aktiiviset sijoitukset. Sitä mukaa kun sijoituksista irtaudutaan, ne poistuvat tilastoidusta ikäjakaumasta. 4) Aikaisemmin ilmoitettujen tietojen täsmennyksiä, korjauksia ja muutoksia. 20

21 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden alussa Ensisijoitukset Jatkosijoitukset Täydelliset irtautumiset (hankintahintaan) Osittaiset irtautumiset (hankintahintaan) Tilastointiin liitetyt sijoitukset Tilastoinnista poistetut sijoitukset Korjauserä Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden lopussa Taulukko 7. Pääomavirrat kohdeyrityksiin (M ) 21

22 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Muita tietoja kohdeyrityksistä Aikaisempi pääomarahoitus Vuonna 2001 yhteensä 60 prosenttia pääomasijoittajien tekemistä ensisijoituksista tehtiin yrityksiin, jotka eivät olleet hakeneet pääomarahoitusta aiemmin. Kaikkiaan pääomarahoitusta kanavoitiin ensimmäisen kerran yhteensä 113 uuteen yritykseen. Sijoituskertojen lukumäärä Pääosaan kohdeyrityksistä on tehty vain yksi sijoitus samasta rahastosta. Jatkosijoituksia samasta rahastosta on tehty 37 prosenttiin kohdeyrityksistä. Kohdeyritykseen voidaan tehdä sijoituksia useammasta kuin yhdestä rahastosta, jolloin sijoituskertojen lukumäärä kohdeyrityksen näkökulmasta nousee merkittävästi suuremmaksi. Sijoituskertojen lkm / rahasto osuus sijoituksista (%) Taulukko 8. Sijoitusten jakauma sijoituskertojen lukumäärän mukaan. Kohdeyritysten henkilöstömäärä Pääomasijoittajat sijoittavat tyypillisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pääomasijoittajien rahoittamista yrityksistä 40 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä, kun taas vain 10 prosenttia kohdeyrityksistä työllistää yli sata henkilöä. Vuoden 2001 aikana ensimmäistä kertaa pääomarahoitusta saaneet kohdeyritykset työllistivät noin 5800 henkilöä. 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 40 % 20 % 30 % % 3 % % 1 % Kaavio 17. Kohdeyritysten henkilöstömäärän jakauma Teknologiayritykset Vuoden 2001 aikana pääomarahoitusta saaneista yrityksistä 52 prosenttia luokiteltiin teknologiayrityksiksi. Vuoden 2001 aikana sijoitetusta pääomasta 45 prosenttia kanavoitiin teknologiapainotteisiin yrityksiin. Teknologiayrityksiksi luetaan toimialasta riippumatta kaikki yritykset, jotka hyödyntävät tuotannossaan huipputeknologiaa. 22

23 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitustoimialan kehittymistä on tilastoitu Suomessa vuodesta Tiedot kerätään vuosittain European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimesta. Molemmat edellä mainitut tahot julkaisevat tilastoja pääomasijoitustoimialan kehityksestä. EVCA:n ja FVCA:n tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tilastointiperiaatteissa olevien erojen vuoksi. Verrattaessa pääomasijoitustoimintaa Euroopan eri maissa on suositeltavaa käyttää EVCA:n tilastoja, jolloin tilastointiperiaatteet ovat yhteneväiset kaikkien maiden osalta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n varsinaiset jäsenet. Vuoden 2001 lopussa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäseneksi kuului 44 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa yhteisöä. Kysely lähetettiin 42 yhteisölle. Tutkimuksen vastausprosentti oli 83 %. Ulkomaisen pääomasijoitusyhteisön Suomeen tekemät sijoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin, ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Tutkimuksen ulkopuolelle jää myös suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital toiminta sekä varakkaiden yksityishenkilöiden eli ns. bisnes-enkeleiden harjoittama sijoitustoiminta. Uusi pääoma Uudella pääomalla tarkoitetaan pääomasijoitusyhteisöjen tilastointivuoden aikana keräämien uusien varojen, rahastosijoittajien antamien sijoitussitoumuksien sekä uudelleen sijoitettavissa olevien tuottojen yhteismäärää. Varat ja sijoitussitoumukset voidaan kerätä sekä kotivaltiosta että ulkomailta. Suomessa toimipisteen omaavan pääomasijoitusyhtiön keräämä uusi pääoma tilastoidaan Suomen tilastoihin myös siinä tapauksessa, että yhteisön sijoituspolitiikka mahdollistaa sijoitukset muihinkin maihin. Itsenäisten hallintoyhtiöiden rahastoihin tilastointivuoden aikana kerätyt varat luetaan sellaisenaan uuteen pääomaan. Suoraan omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavan yksityisen pääomayhteisön osalta kerätyksi uudeksi pääomaksi ei lasketa laskennallisia pääomasijoitustoimintaan osoitettuja uusia eriä. Tilastoinnissa huomioidaan ainoastaan tilastointivuoden aikana tehtyjä suoria sijoituksia vastaava laskennallinen arvo. Sikäli kun nämä yhteisöt lisäksi keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan kerätyt varat suoraan uuteen pääomaan. Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen taseeseen merkityn pääoman korotuksia tai uusiin sijoituksiin budjetoituja varoja ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat muuttuvat näkyviksi silloin, kun yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Sikäli kun julkiset pääomasijoitusyhteisöt keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan kerätyt varat suoraan uuteen pääomaan. Pelkkiä rahastosijoituksia tekevien pääomasijoitusyhteisöjen keräämiä uusia varoja ei tilastoida kerättyyn uuteen pääomaan. Nämä pääomat raportoidaan pääomarahaston toimesta vasta, kun sijoitussitoumus varsinaisesta rahastosijoituksesta on tehty. Pääomarahastoihin sijoittavat rahastot toimivat yhtenä pääomarahastojen pääomanlähteenä. Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastoissa vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. Kohdeyrityksiin sitoutuneeseen pääomaan lasketaan vain kohdeyrityksiin tehdyt suorat kumulatiiviset sijoitukset vähennettynä irtautumisilla. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää pääomarahastoissa vielä sijoitettavana olevan pääoman sekä rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Itsenäisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimista rahastoista sijoitettuna ja sijoitettavissa oleva pääoma luetaan hallinnoitavaan pääomaan. Omasta taseestaan, emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sekä julkisten pääomasijoittajien hallinnoitavaksi pääomaksi lasketaan aijatkuu seuraavalla sivulla... 23

24 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2001 noastaan kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman laskennallinen määrä. Näidenkin yhteisöjen hallinnoimien erillisten rahastojen varat lasketaan suoraan hallinnoitavaan pääomaan. Rahastosijoituksia ja rahastosijoituksiin varattuja pääomia ei tilastoida hallinnoitavaan pääomaan. Sijoitukset ja irtautumiset Tehdyt sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan lähtökohtaisesti pääomasijoitusyhteisön kotivaltiossa. Sikäli kun pääomasijoitusyhteisö toimii usean eri valtion alueella, paikallisen toimipisteen tekemä sijoitus tilastoidaan sivutoimipisteen sijaintimaassa, eikä emoyhtiön kotimaassa. Näin sijoitus ei tule kahteen kertaan tilastoiduksi Euroopan kokonaistilastossa. Syndikoituja sijoituksia ovat eri pääomasijoitusyhteisöjen samaan yritykseen tekemät ensisijoitukset. Pääomasijoitusyhteisön portfoliossa oleviin kohdeyrityksiin tehtäviä jatkosijoituksia ei lueta syndikoiduiksi sijoituksiksi. Kiinteistösijoituksia, sijoituksia toisiin pääomarahastoihin ja sijoituksia noteerattuihin yrityksiin ei tilastoida pääomasijoituksina. Poikkeuksen muodostaa sijoituksen tekeminen julkisesti noteerattuun yritykseen, kun tarkoituksena on yrityksen poistaminen listalta. Listaltaostot (delisting) katsotaan siis pääomasijoituksiksi. Irtautumiset tilastoidaan rahastokohtaisesti. Irtautumiset arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan. Sijoitukset tilastoidaan rahastokohtaisesti. Toisin sanoen eri rahastoista samaan yritykseen tehdyt sijoitukset tilastoidaan erillisinä. Esimerkiksi hallinnointiyhtiön kolmen eri rahaston sijoittaessa samaan yritykseen tehtyjä sijoituksia katsotaan myös olevan kolme. Myös samaan yritykseen eri aikoina tehdyt sijoitukset tilastoidaan erillisinä sijoituksina. Sijoitukset tilastoidaan maksatusperusteisesti sijoituksen tultua tehdyksi. 24