Pääomasijoittaminen Suomessa 2000

Transkriptio

1 Pääomasijoittaminen Suomessa 2000 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Finnish Venture Capital Association

2 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA

3 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Sisällysluettelo Yhteenveto Mitä on pääomasijoittaminen Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet Pääoman kerääminen Hallinnoitava pääoma Tehdyt sijoitukset Sijoitukset kehitysvaiheittain Sijoitukset toimialoittain Sijoitukset alueittain Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Irtautumiset Kokonaisportfolio Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Liite 2. Pääomasijoitusten toimialaluokitus (EVCA) Liite 3. Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät Liite 4. Taulukoiden ja kaavioiden luettelo Liite 5. Toimialatutkimukset

4 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA

5 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Yhteenveto ANU NOKSO-KOIVISTO SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY uoden 2000 lopussa Suomessa toimi 35 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseneksi kuulu- Vvaa yhteisöä. Tutkimuksen vastausprosentti oli lähes 90 %. Ulkomaisten pääomasijoitusyhteisöjen Suomeen tekemiä sijoituksia ei tilastoida tutkimuksessa ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Myös suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital -toiminta sekä ns. bisnesenkeleiden harjoittama sijoitustoiminta on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tehdyt sijoitukset 2000 Pääomasijoittajat tekivät 418 sijoitusta yhteensä miljoonalla markalla vuonna Sijoituksista 271 oli ensisijoituksia (1 901 Mmk, 196 kohdeyritystä) ja 147 jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin (460 Mmk, 119 kohdeyritystä). Tehtyjen sijoitusten määrä kasvoi lähes 40 prosentilla edellisestä vuodesta, jolloin tehtiin 325 sijoitusta miljoonalla markalla. Ensisijoitusten keskikoko oli 7,0 miljoonaa markkaa. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia miljoonalla markalla (88 %) ja julkiset pääomasijoittajat 274 miljoonalla markalla (12 %). Pääomasijoittajat käyttivät varoja eniten johdon yritysostojen (MBO/MBI) rahoittamiseen (800 Mmk, 34 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (552 Mmk, 23 %), aikaisen kasvuvaiheen (453 Mmk, 19 %), käynnistysvaiheen (255 Mmk, 11 %), siemenvaiheen (159 Mmk, 7 %), tervehdyttämisvaiheen (61 Mmk, 3 %) ja siirtymävaiheen yrityksiin (46 Mmk, 2 %). Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 2. Toimialoittain tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten tietotekniikkaan (419 Mmk). Tätä seurasivat muu tuotanto (413 Mmk), lääketiede (286 Mmk) sekä internet-teknologia (246 Mmk). Kappalemääräisesti eniten tehtiin vuonna 2000 sijoituksia tietotekniikkaan (86), lääketieteeseen (58) ja internet-teknologiayrityksiin (41). Sijoituksista miljoonaa markkaa kanavoitiin kotimaisiin yrityksiin. Ulkomaille tehtiin sijoituksia yhteensä 654 miljoonalla markalla. Suomeen tehdyt sijoitukset kohdistuivat alueellisesti seuraavasti: Etelä- Suomi (1074 Mmk, 45 %), Länsi-Suomi (334 Mmk, 14 %), Itä-Suomi (176 Mmk, 7 %) ja Pohjois-Suomi (124 Mmk, 5 %). Ulkomaisia sijoituksia suuntautui eniten Ruotsiin (369 Mmk, 16 %). Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen sijoitusten määrät pääsääntöisesti kasvoivat sekä markka- että kappalemääräisesti kaikilla alueilla. Ainoastaan Länsi-Suomen alueelle tehtyjen sijoitusten määrä laski edellisvuodesta. Uuden pääoman kerääminen Vuoden 2000 aikana pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa yhteensä 3349 miljoonaa markkaa. Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vakuutusyhtiöt (1136 Mmk, 34 %), eläkeyhtiöt: eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt (598 Mmk, 18 %), valtion erityisrahoituslaitokset (529 Mmk, 16 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (295 Mmk, 9 %), pääomamarkkinat (210 Mmk, 6 %), yritykset (186 Mmk, 5 %) sekä pankit (152 Mmk, 5 %). Uudesta pääomasta 85 % kerättiin kotimaasta ja 15 % ulkomaisista lähteistä. Hallinnoitava pääoma Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 13,1 miljardia markkaa vuoden 2000 lopussa. Hallinnoitava pääoma muodostuu kohdeyrityksiin sitoutuneena olevasta pääomasta sekä rahastoissa vielä sijoitettavissa olevasta pääomasta. Sijoitettavissa olevasta pääomasta suuri osa on ns. sijoitussitoumusten muodossa eli sijoittaja tekee rahastoon sijoituksen vasta sopivan kohteen löytyessä. 5

6 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 Hallinnoitavasta pääomasta 11,2 miljardia markkaa oli yksityisten pääomasijoittajien (86 %) ja 1,9 miljardia markkaa (14 %) julkisten pääomasijoittajien hallussa. Irtautumiset Vuonna 2000 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 142 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 586 Mmk. Täydellinen irtautuminen toteutettiin 75 tapauksessa (474 Mmk) ja osittain irtauduttiin 67 sijoituksesta (112 Mmk). Irtautumisten kasvu viime vuosina kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi ja rahastojen asteittainen purkaminen alkaa. Pääomasijoitusten tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle ja niistä tehdään erillisiä selvityksiä. 6

7 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 1. Mitä on pääomasijoittaminen Suomen pääomasijoitusyhdistys ry on määritellyt pääomasijoittamisen (venture capital, private equity) sijoitusten tekemiseksi julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitusten tarkoituksena voi olla muun muassa uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen, kasvun edellyttämän riittävän käyttöpääoman tai yrityksen taseen vahvistaminen tai yrityskauppojen rahoittaminen. Pääomasijoittamista käytetään myös sukupolvenvaihdostilanteiden yhteydessä. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittaja pyrkii ennen kaikkea edistämään kohdeyrityksen arvonnousua sitoutumalla kohdeyrityksen kehittämiseen. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyöskentelyyn, strategioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen sekä yritysten kansainvälistämiseen ja yritysjärjestelyihin. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Pääomasijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Osakesijoitusten ohella tyypillisimpiä pääomasijoitusinstrumentteja ovat vaihtovelkakirjalainat. Oman kasvavan alueensa muodostavat mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit, joissa yhdistellään oman ja vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien elementtejä. Välirahoituksessa riski ja tuotto-odotukset asettuvat oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen väliin. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat yleensä 0,5 ja 20 Mmk:n välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Alku- ja kasvuvaiheen yrityksissä pääomasijoittaja on lähes aina vähemmistösijoittajan asemassa. Enemmistön yrityksestä omistaa usein yrittäjä. Omistus saattaa myös jakautua useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Toisaalta varsinkin suuremmissa johdon yritysostoissa pääomasijoittaja pyrkii lähes säännönmukaisesti saavuttamaan omistuksen enemmistön kohdeyrityksessä. Pääomasijoittaja ei milloinkaan ole yrityksen pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan sijoituksesta ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Yleensä irtautuminen pyritään ajoittamaan 2 4 vuoden päähän sijoituksen tekemisestä. Tosin sijoituksen pituudet saattavat vaihdella huomattavastikin toimialasta riippuen. Kohdeyrityksen arvonnousu realisoituu irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoittaja luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tyypillisimpiä irtautumistapoja ovat teollinen yrityskauppa sekä yrityksen listaaminen julkiselle markkinapaikalle. Rahoitusmuotona pääomasijoitus soveltuu erityisesti rahoitusta tarvitseville pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa vieraaseen pääomaan luettavaa lainaa. Pääomasijoituksen avulla yritys voi parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. Pääomasijoitusprosessi Pääomasijoitusyhtiöt arvioivat yrityksen menestymismahdollisuudet huolella. Tästä syystä neuvotteluprosessiin on varattava runsaasti aikaa (2 6 kk). Sijoituspäätöstä tehtäessä hankkeen tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat ratkaisevia. Tämän vuoksi hyvä yritysjohto ja toimiva liikeidea ovat tärkeimmät tekijät rahoituspäätöksiä tehtäessä. Lisäksi valintaprosessissa arvioidaan yrityksen sopivuus pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan, yrityksen avainhenkilöstö, tuotteet ja niiden markkinamahdollisuudet sekä taloudelliset toimintaedellytykset. Yrityksen etsiessä rahoitusta sen kannattaa selvittää, sopiiko mahdollinen liikeidea pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan. Useat pääomasijoittajat etsivät sijoituskohteita tietyiltä toimialoilta, joilta yhtiöillä on erityisosaamista. Joillekin sijoittajille kohteen maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Tarvittavan sijoituksen suuruus ja käytettävät rahoitusinstrumentit saattavat vaikuttaa pääomasijoittajan halukkuuteen sijoittaa yrityksiin. Myös kohdeyrityksen kehitysvaihe on tärkeä kriteeri, sillä sijoituspäätöstä tehtäessä pääomasijoittajien riskinottokyky ja -halu vaihtelevat. Sijoitusta tehtäessä yleensä sovitaan alustavasti tulevasta irtautumistavasta ja -ajankohdasta. 7

8 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 Rahastorakenne Pääomarahastot ovat useimmiten kommandiittiyhtiömuotoisia, joilla on osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö. Hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muut sijoittajat vastaavasti äänettöminä yhtiömiehinä. Hallinnointiyhtiö valmistelee rahaston sijoitusesitykset ja toteuttaa ne käytännössä. Hallinnointiyhtiön toimihenkilöt osallistuvat rahaston edustajina kohdeyritysten kehittämiseen, useimmiten hallituksen jäseninä. Osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot tekevät sijoitukset taseestaan, ja niillä on joko oma organisaatio tai erillinen hallinnointiyhtiö hoitamassa sijoitustoimintaa. Pääomarahastot perustetaan pääsääntöisesti kommandiittiyhtiöinä, jolloin sovellettavaksi tulee laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä. Laki on kuitenkin tahdonvarainen, ja sopimuksilla voidaan pitkälti määritellä yhtiömiesten oikeudet ja velvollisuudet kussakin yksittäistapauksessa. Sopimusten laatimista ohjaavat sopimusoikeudelliset pääperiaatteet. Sovellettava lainsäädäntö Pääomasijoittamista ei ohjaa mikään erityislaki, vaan toiminta on rakennettu yleisten yhtiöoikeudellisten normistojen puitteisiin. Osakeyhtiölaki ohjaa kaikkea osakeyhtiön muodossa harjoitettavaan yritystoimintaa. Kaavio 1. Rahastorakenne 8

9 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 2. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet Suomen pääomasijoitusyhdistykseen kuuluvat pääomasijoitusyhtiöt jaetaan kahteen ryhmään: yksityisiin ja julkisiin pääomasijoitusyhtiöihin. Yksityisissä pääomasijoitusyhteisöissä enemmistön omistavat johto, henkilöstö, pankki, suuryritys, sijoitusyritys tai muu yksityistä pääomaa edustava taho. Julkisista pääomasijoi- tusyhtiöistä enemmistön omistavat valtio, valtion erityisrahoituslaitos, kunta, kaupunki tai muu julkisia varoja edustava taho. Yksityiset pääomasijoittajat Julkiset pääomasijoittajat 3i Finland Oy Aboa Venture Management Oy Aura Capital Oy Baltcap Management Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy Conventum Capital Oy Emerging Power Partners Oy ** EQT Partners Oy Eqvitec Partners Oy Euroventures Advisors Oy Fenno Management Oy Finvest Oyj ** Helmet Capital Fund Management Oy IT Venture Fund Management Oy MB Rahastot Ledstiernan ** Menire Advisors Oy / 2M Invest Finland Oy Merita Capital Oy Miraimon Oy ** Neomarkka Oyj Nexit Ventures Oy Nordic Mezzanine Oy Ab Norventures Oy OKO-Venture Capital Privanet Capital Oyj ** Proventure Oy Sponsor Capital Oy Startupfactory Oy Stratos Ventures Oy ** Teknia Invest Oy * Teknoventure Management Oy * Thomproperties Oy Wedeco Management Oy Ab Finnfund Innofinance Oy Midinvest Oy Nordia Management Oy Sentio Invest Oy Sitra Suomen Teollisuussijoitus Oy * Teknia Invest Oy ja Teknoventure Managment Oy kuuluivat vielä vuoden 2000 tilastoinnissa julkisiin pääomasijoittajiin. ** Emerging Power Partners Oy, Finvest Oyj, Ledstiernan, Miraimon Oy, Privanet Capital Oyj ja Stratos Ventures Oy ovat liittyneet varsinaisiksi jäseniksi vuoden 2001 aikana. Lisätietoja pääomasijoitusyhtiöistä: 9

10 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Pääoman kerääminen Vuoden 2000 aikana suomalaiset pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa miljoonaa markkaa. Rahastoihin kerätty uusi pääoma on enimmäkseen sijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin, jotka maksetaan vasta sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Toisin sanoen kerätystä uudesta pääomasta toistaiseksi vain osa on tosiasiassa virrannut pääomarahastoihin. Kerätty uusi pääoma sijoitetaan tyypillisesti 3 5 vuoden kuluessa kohdeyrityksiin. Vuonna 2000 pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vakuutusyhtiöt (1136 Mmk, 34 %), Kaavio 2. Kerätty uusi pääoma vuosina (Mmk) eläkeyhtiöt: eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt (598 Mmk, 18 %), valtion erityisrahoituslaitokset (529 Mmk, 16 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (295 Mmk, 9 %), pääomamarkkinat (210 Mmk, 6 %), yritykset (186 Mmk, 5 %) sekä pankit (152 Mmk, 5 %). Pääomista 85 % kertyi kotimaasta ja 15 % ulkomaisista lähteistä. Sijoittajaryhmittäin tarkasteltuna yksityiset pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa miljoonaa markkaa (91 %) ja julkiset pääomasijoittajat 285 miljoonaa markkaa (9 %). Taseeseen merkittyjä pääoman korotuksia tai uusiin sijoituksiin kanavoituja varoja ei suoraan lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat tilastoidaan kerätyissä pääomissa vasta, kun yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Taulukossa 1. esitetty valtiolta kerätty uusi pääoma sisältää Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen tekemien sijoitusten lisäksi muiden rahastojen saamat Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk % Eläkeyhtiöt Vakuutusyhtiöt Pankit Julkiset erityisrahoituslaitokset Yritykset Pääomarahastojen rahastot Pääomamarkkinat Yksityishenkilöt Korkeakoulut ja yliopistot Muut Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot 1 Yhteensä Taulukko 1. Kerätyn uuden pääoman lähteet (Mmk) 1) Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot eivät kerro mitään pääomasijoitustoiminnan tuotoista. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei palaa uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan takaisin sijoittajille. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot sisältävät myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). 10

11 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY sitoumukset mm. valtion erityisrahoituslaitoksilta ja kunnilta. Myös yksityisellä sektorilla omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavan pääomayhteisön osalta kerätyksi uudeksi pääomaksi luetaan ainoastaan tilastointivuoden aikana tehtyjä sijoituksia vastaava määrä. Mikäli nämä yhteisöt keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan kerätyt varat suoraan uuteen pääomaan. Kerätyn uuden pääoman määrän kasvu on ensimmäistä kertaa koko toimialan elinkaaren aikana taittunut vuoden 2000 aikana. Pääomasijoitustoimialan kansainvälistyessä ja eurooppalaisten pääomasijoittajien konsolidoitumisprosessin käynnistyessä on kuitenkin huomattava, että uutta pääoma Suomesta käsin tehtäviin sijoituksiin kanavoituu huomattavissa määrin myös maamme rajojen ulkopuolelta. Tilastoja tulkitessa on huomattava, ettei ulkomaisten pääomasijoittajien Suomessa sijaitsevien toimipisteiden käyttöön kanavoidun pääoman määrä näy lainkaan kokonaistilastoissa. Kerätyn uuden pääoman arvioidut käyttökohteet on esitetty taulukossa 2. Aikaisempien vuosien mukainen kehityssuuntaus on vahvistunut, kun arvioidaan viime vuoden aikana kerätyn uuden pääoman tulevaisuuden sijoituskohteita. Johdon yritysostoihin käytettäväksi arvioidun pääoman osuus on edelleen laskenut vajaaseen kolmannekseen. Pääomia arvioidaan jatkossa sijoitettavan aikaisempaa enemmän korkean teknologian yrityksiin. Jopa 57 % vuonna 2000 kerätystä pääomasta kaavaillaan sijoitettavaksi jatkossa teknologiayrityksiin. Aiemmasta vuodesta poiketen valtaosan teknologiasijoituksista arvioidaan tulevien vuosien aikana kohdistuvan aikaisen vaiheen yrityksiin % % % Venture capital yhteensä High-tech, aikainen vaihe Muu aikainen vaihe High-tech, laajentumisvaihe Muu laajentumisvaihe Johdon yritysostot (mbo/mbi) Muu Yhteensä Taulukko 2. Kerätyn uuden pääoman arvioidut sijoituskohteet

12 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavissa olevalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. 2 Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin sekä pääomarahastojen hallinnointi- ja muihin juokseviin kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä Kaavio 3. Hallinnoitavan pääoman määrä (Mmk) Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 13,1 miljardia markkaa vuoden 2000 lopussa. Hallinnoitava pääoma jakautui sijoittajaryhmittäin vuoden 2000 lopussa seuraavasti: Yksityiset pääomasijoittajat Mmk ( 86 %) Julkiset pääomasijoittajat Mmk ( 14 %) Yhteensä Mmk (100 %) kohdeyrityssijoituksiin sitoutuneen pääoman ja Finnfundin hallinnoimien erillisten rahastojen pääoman. Kun julkisten pääomasijoittajien suhteellinen osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta oli vielä 1990-luvun alussa huomattava, yksityisen pääoman merkitys on viime vuosien aikana kasvanut koko toimialan kannalta hallitsevaksi. Yksityistä pääomaa onkin ryhdytty yhä enenevissä määrin kanavoimaan laajentumisvaiheessa olevien yritysten lisäksi myös aikaisen vaiheen yritystoimintaan. Vastaavasti julkisen sektorin pääomasijoittajat ovat siirtyneet kohdistamaan sijoituksia rahoitustoiminnan katvealueella toimiviin yrityksiin, joihin liittyviä riskejä yksityisen sektorin rahoittajat eivät vielä ole valmiita kantamaan. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Julkiset Kaavio 4. Hallinnoitava pääoma sijoittajaryhmittäin Yksityiset Omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavien pääomasijoittajien hallinnoimaksi pääomaksi on laskettu aktiivisten kohdeyrityssijoitusten summa. Myös Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoitavaksi pääomaksi on laskettu kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman summa. Finnfundin osalta hallinnoitava pääoma sisältää oman pääoman ehtoisiin 2) Edellisen vuoden hallinnoitavissa oleva pääoma lisättynä vuoden aikana kerätyllä uudella pääomalla ei kerro uutta hallinnoitavissa olevaa pääomaa, sillä hallinnoitavissa olevaan pääomaan vaikuttavat mm. irtautumiset, uudet sijoitukset, tilastoinnin piiriin otettavat uudet hallinnointiyhtiöt ja tilastoinnista mahdollisesti poistettavat hallinnointiyhtiöt. Hallinnoitavissa oleva pääoma on läpileikkaus tilastointivuoden viimeissen päivän tilanteesta. 3) Tiedot ennen vuotta 1997 on muutettu uutta ryhmäjaottelua vastaavaksi seuraavasti: Julkiset = julkiset + julkiset alueelliset pääomasijoittajat, Yksityiset = yksityiset + pankkisidonnaiset + suuryrityssidonnaiset pääomasijoittajat. 12

13 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 5. Tehdyt sijoitukset 2000 Pääomasijoittajat tekivät 418 sijoitusta yhteensä 2362 miljoonalla markalla vuonna Sijoituksista 271 oli ensisijoituksia (1901 Mmk, 196 kohdeyritystä) ja 147 jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin (461 Mmk, 119 kohdeyritystä). Koska osa sijoituksista tehtiin usean eri pääomarahaston yhteissijoituksina, pääomarahoitusta sai yhteensä 298 kohdeyritystä. 4 Ensisijoitusten keskikoko oli 7,0 miljoonaa markkaa. Yksityisten pääomasijoittajien ensisijoitusten keskikoko (9,8 Mmk) oli huomattavasti suurempi kuin julkisilla pääomasijoittajilla (2,0 Mmk). Jatkosijoitusten keskikoko oli 3,1 miljoonaa markkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna sijoitusten keskikoot kasvoivat kautta linjan Kpl Mmk Ensisijoituksista kuusikymmentä prosenttia tehtiin yhdessä muiden pääomarahastojen kanssa (sis. myös hallinnointiyhtiön muut omat rahastot) taikka sellaisiin yrityksiin, joissa oli jo aiemmilta rahoituskierroksilta mukana muitakin pääomarahastoja. Edellä mainitut syndikoinnit kattavat myös sellaiset sijoitukset, joissa mukana oli ulkomainen pääomarahasto. Neljäkymmentä prosenttia ensisijoituksista tehtiin vain yhden pääomarahaston voimin. Kaavio 5. Tehdyt sijoitukset Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 2088 miljoonalla markalla (88 %) ja julkiset pääomasijoittajat 274 miljoonalla markalla (12 %). Myös kappalemääräisesti tarkasteltuna yksityiset pääomasijoittajat olivat aktiivisia, yhteensä 265 sijoitusta (63 %). Julkiset pääomasijoittajat vastaavasti tekivät 153 sijoitusta (37 %) ,8 0,8 3,5 1,0 4,7 4,7 1,4 1,5 5,7 1, Ensisijoitukset Jatkosijoitukset Kaavio 7. Sijoitusten keskikoot (Mmk) 7 3, Yksityiset Julkiset Mmk Kpl Kaavio 6. Sijoitukset sijoittajaryhmittäin ) Ensi- ja jatkosijoituksia saaneiden yritysten summa ei ole yhtä suuri kuin sijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä, koska osaan yrityksistä on tehty sekä ensi- että jatkosijoitus 13

14 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 2000 pääomasijoittajat käyttivät varoja eniten johdon (MBO/MBI) yritysostojen rahoittamiseen (800 Mmk, 34 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (552 Mmk, 23 %), aikaisen kasvuvaiheen (453 Mmk, 19 %), käynnistysvaiheen (255 Mmk, 11 %), siemenvaiheen (159 Mmk, 7 %), tervehdyttämisvaiheen (61 Mmk, 3 %) siirtymävaiheen (46 Mmk, 2 %) sekä muun kehitysvaiheen yrityksiin (34 Mmk, 1 %). Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä % % 80 % % % % % % % % % Muut Johdon yritysostot Siirtym ävaihe Laajennusvaihe Aikainen vaihe Kaavio 9. Sijoitukset kehitysvaiheittain (Mmk) Kappalemääräisesti eniten sijoituksia tehtiin aikaisen kasvuvaiheen (104) yrityksiin, joka kattaa neljänneksen koko vuoden 2000 aikana tehdyistä sijoituksista. Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin käynnistysvaiheen (86), nopean kasvuvaiheen (74) ja siemenvaiheen yrityksiin (73). Johdon yritysostoihin tehtiin 43 sijoitusta. Muu Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymä Nopea kasvu Aikainen kasvu Käynnistys Siemen Sijoitusten jakautumisessa eri kehitysvaiheisiin on viime vuosien aikana ollut näkyvissä sijoitusten painopisteen siirtyminen enenevässä määrin alkuvaiheen yrityksiin. Vuoden 2000 aikana sijoitetusta pääomasta 60 % käytettiin kasvuyritysten rahoittamiseen, johdon yritysostoihin ohjatun pääoman jäädessä kolmannekseen. Vuonna 2000 aikaisen kasvun vaiheessa oleviin yrityksiin tehdyt markkamääräiset sijoitukset kasvoivat 140 prosentilla. Pääomia ohjautui edellisvuosia enemmän lkm Mmk Kaavio 8. Vuoden 2000 sijoitukset kehitysvaiheittain 5 Muu Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymä Nopea kasvu Aikainen kasvu Käynnistys Siemen % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaavio 10. Kehitysvaiheet sijoitusryhmittäin (Mmk) myös siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksiin. Myös johdon yritysostojen rahoittamiseen käytetyn pääoman määrä kasvoi vaikkakin MBO/MBI-sijoitusten suhteellinen osuus pieneni. Kaaviosta 10 havaitaan, kuinka yksityistä pääomaa on alkanut kanavoitua jopa aivan siemen- ja käynnistysvaiheessa oleviin yrityksiin. Kun vielä vuonna 1999 julkiset pääomasijoittajat vastasivat 80 prosenttisesti siemenvaiheen rahoituksesta, vuoden 2000 aikana tehdyistä siemenvaiheen sijoituksista lähes puolet on tehty yksityisistä varoista. Tällä hetkellä yksityistä pääomaa on saatavissa kaikissa kehitysvaiheissa. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomarahoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia tai pitkäkestoisia hankkeita. Johdon yritysostoja ja siirtymäkauden yrityksiä rahoitetaan täysin yksityisistä varoista Yksityiset Julkiset 5) Muu -kehitysvaihe sisältää mm. listalta ostoja (delisting) ja olemassa olevien osakkeiden ostoja toisilta pääomasijoittajilta tai muulta omistajataholta (secondary purchase). 14

15 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 7. Sijoitukset toimialoittain Pääomasijoitusten toimialaluokitus on Suomeen sovellettu versio European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) toimialaluokituksesta. Tämä luokittelu erittelee tutkimus- ja tuotekehityspainotteiset toimialat, mutta jättää kulutustavarateollisuuden ja palvelut kuluttajille sekä teollisuustuotannon ja -palvelut laajaksi kokonaisuudeksi. Toimialaluokitus on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vuonna 2000 tehtiin eniten sijoituksia tietotekniikkaan (419 Mmk). Tätä seurasivat muu tuotanto (413 Mmk), lääketiede (286 Mmk) sekä internet -teknologia (246 Mmk). Kappalemääräisesti sijoituksia tehtiin eniten tietotekniikkaan (86), lääketieteeseen (58) ja internet teknologiayrityksiin (41). Edellisiin vuosiin verrattuna sijoitusten suhteelliset markkamääräiset osuudet kasvoivat vuonna 2000 erityisesti internet Koko Koko Koko Koko Mmk % lkm % Portfolio Portfolio Portfolio Portfolio Mmk % lkm % Biotekniikka Elektroniikka Energia Internet-teknologia Kemianteoll. ja uudet materiaalit Kuljetus ja liikenne Kulutustavarat vähittäiskauppa muut Lääketiede laitteet lääkkeet terveydenhoito Maa- ja metsätalous Matkailu Metsäteollisuus Muu palvelu Muu tuotanto Rahoituspalvelut Rakennusteollisuus Telekommunikaatio Teoll.tuot. ja -palvelut Teoll.tuot. valv. ja ohjaus Tietotekniikka laitteet ohjelmistot palvelut puolijohdeteknologia Viestintä Ympäristönsuojelu Muu Yhteensä Taulukko 3. Sijoitukset toimialoittain 15

16 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 teknologiaan, ohjelmistoteollisuuteen ja tietotekniikan palveluita tarjoaviin yrityksiin. Pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa suurimpia toimialoja olivat tietotekniikka (803 Mmk), kulutustavarat (726 Mmk), lääketiede (624 mmk) ja muu tuotanto (609 Mmk). Kappalemääräisesti eniten sijoituksia on kohdistunut seuraaville toimialoille: tietotekniikka (135), teollisuustuotanto ja -palvelut (105), lääketiede (104) sekä kulutustavarat (94). Markkamääräisesti 54 % sijoituksista tehtiin korkean teknologian yrityksiin. Lukumääräisesti jopa 60 % pääomarahoitusta saaneista yrityksistä oli määriteltävissä korkean teknologian yrityksiksi. Sen sijaan puhtaasti dot.com -yritysten markkamääräinen osuus jäi 5 prosenttiin. 16

17 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 8. Sijoitukset alueittain Sijoituksia tehtiin suuruusjärjestyksessä Etelä-Suomeen (1074 Mmk, 171 kpl), Länsi-Suomeen (334 Mmk, 103 kpl), Itä-Suomeen (176 Mmk, 50 kpl) ja Pohjois-Suomeen (124 Mmk, 29 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen sijoitusten määrät pääsääntöisesti kasvoivat sekä markka- että kappalemääräisesti kaikilla alueilla. Ainoastaan Länsi-Suomen alueelle tehtyjen sijoitusten määrä laski edellisvuodesta. Ulkomaille tehtyjen sijoitusten osuus viime vuonna tehdyistä sijoituksista oli 28 % (654 Mmk). Eniten sijoituksia tehtiin Ruotsiin (369 Mmk, 16 kpl), Yhdysvaltoihin (48 Mmk, 8 kpl) ja Iso-Britanniaan (32 Mmk, 11 kpl). Yhteistyö ulkomaisten pääomasijoittajien kanssa on kasvanut viime vuosina. Myös ulkomaisten pääomasijoittajien Suomea kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut. Ulkomaisten pääomasijoittajien sijoitukset Suomeen tapahtuvat usein yhteissijoituksina suomalaisten pääomasijoittajien kanssa. Ulkomaat kpl 29 Mmk Pohjois-Suomi 124 Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Kaavio 11. Vuonna 2000 tehdyt sijoitukset alueittain Ulkomaat Pohjois-Suomi kpl mmk Suomi Ruotsi USA Norja UK Liettua Viro Saksa Tansania Ven ä j ä Kanada Kiina Muu Itä-Suomi Kaavio 13. Sijoitusten maantieteellinen jakauma 2000 Länsi-Suomi Etelä-Suomi Kaavio 12. Tehdyt sijoitukset alueittain (koko portfolio) Tarkasteltaessa pääomasijoitustoimialan koko portfoliota, ei läänien järjestys olennaisesti muutu edellisestä. Markkamääräisesti eniten sijoituksia on tehty Etelä-Suomeen (42 %). Seuraavina tulevat Länsi-Suomi (20 %), Itä-Suomi (7 %) ja Pohjois-Suomi (4 %). Toimialan kokonaisportfoliossa ulkomaisten sijoitusten osuus oli vuodenvaihteessa 26 %. 17

18 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Pääomasijoituksissa käytetään usein eri rahoitusinstrumenttien yhdistelmiä. Hyvin tavallinen sijoitus muodostuu osakepääomasijoituksen ja vaihtovelkakirjalainan ja/tai pääomalainan yhdistelmästä. Rahoituspaketti muodostetaan aina vastaamaan kohdeyrityksen kunkin hetkisen kehitysvaiheen tarpeita. Lähtökohtana on yrityksen kyky selviytyä syntyvistä rahoituskustannuksista. Tilastoinnissa on siirrytty käyttämään European Private Equity & Venture Capital Association käyttämiä pääomalajeja: equity, quasi-equity, mezzanine, unsecured debt ja secured debt. Pääomalajien määritelmät ovat seuraavat: Equity: Ownership interest in a corporation, represented by the shares of stock which are held by investors (osakepääoma). Quasi-equity: Non-equity securities which are convertible to equity (osakepääomaksi vaihdettava arvopaperi). Mezzanine: Loan finance that is halfway between equity and secured debt, either unsecured or with junior access to security (välirahoitus). Unsecured debt: Loans not secured on the company s assets (vakuudet-tomat lainat). Secured debt: Loans secured on the company assets (vakuudelliset lainat). Vuonna 2000 tehdyissä pääomasijoituksissa käytettiin suuruusjärjestyksessä seuraavia pääomalajeja: equity (1 521 Mmk), mezzanine (478 Mmk), unsecured debt (218 Mmk), quasi-equity (124 Mmk) ja secured debt (21 Mmk). Pääomasijoittajien koko portfoliossa pääomalajien jakauma on saman suuntainen; equity (3 606 Mmk), mezzanine (1 447 Mmk), unsecured debt (762 Mmk), quasi-equity (474 Mmk) ja secured debt (36 Mmk) Mmk Mmk % Equity Quasi-equity Mezzanine Unsecured debt Secured debt Yhteensä Taulukko 4. Käytetyt rahoitusinstrumentit % Mmk Equity Quasi-equity Mezzanine Unsecured debt Secured debt 36 1 Yhteensä Taulukko 5. Kokonaisportfolion rahoitusinstrumentit ) Kokonaisportfolion hankintahintaan laskettu arvo on 6,2 miljardia markkaa. Taulukossa 6. esitetty portfolion arvo sisältää myös sijoituksia, joista on jo osittain irtauduttu joko vuoden 2000 kuluessa tai aikaisemmin. 18

19 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 10. Irtautumiset Vuonna 2000 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 142 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 586 Mmk. Täydellinen irtautuminen toteutettiin 75 tapauksessa (474 Mmk) ja osittain irtauduttiin 67 sijoituksesta (112 Mmk). Osittaisessa irtautumisessa pääomasijoittaja luopuu omistuksestaan osittain tai esimerkiksi kohdeyritys maksaa osan rahoituspakettiin kuuluvasta lainasta takaisin Kaavio 14. Irtautumisten arvo hankintahintaan (Mmk) Irtautumisten hankintahintaan laskettu arvo on kolmena viime vuonna kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Irtautumisten kasvu kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi. Noteerattujen osakkeiden myymisellä irtauduttiin 174 miljoonan markan hankintahintaisista sijoituksista. Merkittäviä irtautumisia toteutettiin myös yrityskaupan (164 Mmk), julkisen noteerauksen (99 Mmk) ja velkainstrumenttien takaisinmaksun (55 Mmk) kautta. Kappalemääräisesti suosituimmiksi irtautumistavoiksi muodostuivat velkainstrumenttien takaisinmaksu (39) ja yrityskauppa (36). Velkainstrumenttien takaisinmaksu on tyypillinen osittaisen irtautumisen muoto. Velan lyhennykset saattavat jakautua usean vuoden ajalle, jolloin velanlyhennysten merkitys kappalekohtaisessa tilastoinnissa korostuu. Irtautumisten kappalemäärän osalta on syytä huomioida, että eri rahastojen irtautumisen samasta kohdeyrityksestä tilastoidaan aina erikseen. Pääomasijoittajat irtautuivat vuoden 2000 aikana yhteensä 106 kohdeyrityksestä. Yrityskaupalla irtauduttiin 25 kohdeyrityksestä. Vuoden 2000 aikana listattiin 9 pääomarahoitusta saanutta yritystä. Alaskirjaus jouduttiin tekemään 14 kohdeyrityksen kohdalla. Noteerattujen osakkeiden myynti -ryhmään kuuluvat irtautumiset pääomasijoittajien listaamista yrityksistä. Irtautumisten arvot on tilastoitu hankintahintaan. Sijoitusten varsinaiset tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tuotoista tehdään erillisiä selvityksiä. Irtautumistavat mmk % lkm % Yrityskauppa Julkinen noteeraus Noteerattujen osakkeiden myynti Velkainstrumenttien takaisinmaksu Myynti toiselle pääomasijoittajalle Myynti rahoituslaitokselle Alaskirjaus Muu Yhteensä Taulukko 6. Vuonna 2000 tapahtuneet irtautumiset irtautumistavoittain 19

20 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA Kokonaisportfolio Pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa oli vuoden 2000 lopussa aktiivisena 883 sijoitusta. Samoihin kohdeyrityksiin tehtyjen yhteissijoitusten takia toimialan kokonaisportfoliossa olevien yritysten lukumäärä on pienempi. Vuoden 2000 lopussa portfoliossa oli aktiivisena yhteensä 626 kohdeyritystä, joihin sijoitetun kokonaispääoman määrä nousi 6,2 miljardiin markkaan. Laskettaessa yhteen pääomasijoitustoimialalla tapahtuneet kaikki tilastoidut sijoitukset voidaan arvioida, että pääomasijoittajat ovat kumulatiivisesti sijoittaneet pk-yrityksiin lähes 8 miljardia markkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääomasijoitustoimialan vuoden vaihteen sijoitusportfolion hankintahintaan lasketusta kokonaisarvosta 78 % oli yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemiä sijoituksia ja 22 % julkisten pääomasijoittajien tekemiä sijoituksia. Yksityisten pääomasijoittajien suhteellinen osuus portfolion kokonaisarvosta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, julkisten pääomasijoittajien osuuden vastaavasti laskiessa. Viime vuosina tehdyistä sijoituksista valtaosa on ollut yksityisten pääomasijoittajien tekemiä. Kun julkinen sektori on pääomasijoitustoimialan alkuvaiheessa kuitenkin lähes kokonaisuudessaan vastannut pääomasijoitustoiminnan käynnistämisestä, on julkisten pääomasijoittajien tekemien sijoitusten osuus portfolion arvosta edelleen suhteellisen suuri. Toimialan portfoliossa olevien sijoituskohteiden lukumäärästä on 70 % sellaisia, joihin ensisijoitus on tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana. On syytä huomioida, että jakaumassa näkyvät vain aktiiviset sijoitukset. Sitä mukaa kun sijoituksista irtaudutaan, ne poistuvat tilastoidusta ikäjakaumasta % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Yksityiset Julkiset Kaavio 15. Portfolion jakautuminen sijoittajaryhmittäin (Mmk) Kaavio 16. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden alussa Ensisijoitukset Jatkosijoitukset Täydelliset irtautumiset (hankintahintaan) Osittaiset irtautumiset (hankintahintaan) Tilastointiin liitetyt po.sijoittajat ja sijoitukset Tilastoinnista poistetut po.sijoittajat ja sijoitukset Korjauserä Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden lopussa Taulukko 7. Pääomavirrat kohdeyrityksiin (Mmk) 7) Aikaisemmin ilmoitettujen tietojen täsmennyksiä, korjauksia ja muutoksia. 20

21 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitustoimialan kehittymistä on tilastoitu Suomessa vuodesta Tiedot kerätään vuosittain European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimesta. Molemmat edellä mainitut tahot julkaisevat tilastoja pääomasijoitustoimialan kehityksestä. EVCAn ja FVCAn tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tilastointiperiaatteissa olevien erojen vuoksi. Verrattaessa pääomasijoitustoimintaa Euroopan eri maissa on suositeltavaa käyttää EVCAn tilastoja, jolloin tilastointiperiaatteet ovat yhteneväisiä kaikkien maiden osalta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen pääomasijoitusyhdistyksen varsinaiset jäsenet. Vuoden 2000 lopussa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäseneksi kuului 35 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joista kyselyyn vastasi 31 pääomasijoitusyhteisöä. Tutkimuksen vastausprosentti oli lähes 90 %. Ulkomaisen pääomasijoitusyhteisön Suomeen tekemät sijoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Tutkimuksen ulkopuolelle jää myös suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital -toiminta sekä varakkaiden yksityishenkilöiden eli ns. bisnes-enkeleiden harjoittama sijoitustoiminta. Kerätty uusi pääoma Kerätyllä uudella pääomalla tarkoitetaan pääomasijoitusyhteisöjen tilastointivuoden aikana keräämien uusien varojen, rahastosijoittajien antamien sijoitussitoumuksien sekä uudelleen sijoitettavissa olevien tuottojen yhteismäärää. Varat ja sijoitussitoumukset voidaan kerätä sekä kotivaltiosta että ulkomailta. Suomessa toimipisteen omaavan pääomasijoitusyhtiön keräämä uusi pääoma tilastoidaan Suomen tilastoihin myös siinä tapauksessa, että yhteisön sijoituspolitiikka mahdollistaa sijoitukset muihinkin maihin. Itsenäisten hallintoyhtiöiden rahastoihin tilastointivuoden aikana kerätyt varat luetaan sellaisenaan kerättyyn uuteen pääomaan. Suoraan omasta taseestaan taikka emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sijoittavan yksityisen pääomayhteisön osalta kerätyksi uudeksi pääomaksi ei lasketa laskennallisia pääomasijoitustoimintaan osoitettuja uusia eriä. Tilastoinnissa huomioidaan ainoastaan tilastointivuoden aikana tehtyjä suoria sijoituksia vastaava määrä. Sikäli kun nämä yhteisöt lisäksi keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan kerätyt varat suoraan uuteen pääomaan. Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen taseeseen merkityn pääoman korotuksia tai uusiin sijoituksiin kanavoituja varoja ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat muuttuvat näkyviksi silloin, kun yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Sikäli kun julkiset pääomasijoitusyhteisöt keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan kerätyt varat suoraan uuteen pääomaan. Pelkkiä rahastosijoituksia tekevien pääomasijoitusyhteisöjen keräämiä uusia varoja ei tilastoida kerättyyn uuteen pääomaan. Nämä pääomat raportoidaan pääomarahaston toimesta vasta, kun sijoitussitoumus varsinaisesta rahastosijoituksesta on tehty. Pääomarahastoihin sijoittavat rahastot toimivat yhtenä pääomarahastojen pääomanlähteenä. Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. Kohdeyrityksiin sitoutuneeseen pääomaan lasketaan vain kohdeyrityksiin tehdyt suorat sijoitukset vähennettynä irtautumisilla. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää pääomarahastoissa vielä sijoitettavana olevan pääoman sekä rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Itsenäisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimissa rahastoissa sijoitettuna ja sijoitettavissa oleva pääoma luetaan hallinnoitavaan pääomaan. Omasta taseestaan, emoyhtiönsä taseesta tai rahastoista sekä julkisten pääomasijoittajien hallinnoitavaksi pääomaksi lasketaan ainoastaan kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman määrä. Näidenkin yhteisöjen hallinnoimien erillisten rahastojen varat lasketaan suoraan hallinnoita- 21

22 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 vaan pääomaan. Rahastosijoituksia ja rahastosijoituksiin varattuja pääomia ei tilastoida hallinnoitavaan pääomaan. Sijoitukset ja irtautumiset Tehdyt sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan lähtökohtaisesti pääomasijoitusyhteisön kotivaltiossa. Sikäli kun pääomasijoitusyhteisö toimii usean eri valtion alueella, paikallisen toimipisteen tekemä sijoitus tilastoidaan sivutoimipisteen sijaintimaassa, eikä emoyhtiön kotimaassa. Näin sijoitus ei tule kahteen kertaan tilastoiduksi Euroopan kokonaistilastossa. Sijoitukset tilastoidaan rahastokohtaisesti. Toisin sanoen eri rahastoista samaan yritykseen tehdyt sijoitukset tilastoidaan erillisinä. Esimerkiksi hallinnointiyhtiön kolmen eri rahaston sijoittaessa samaan yritykseen tehtyjä sijoituksia katsotaan myös olevan kolme. Myös samaan yritykseen eri aikoina tehdyt sijoitukset tilastoidaan erillisinä sijoituksina. Sijoitukset tilastoidaan maksatusperusteisesti sijoituksen tultua tehdyksi. Syndikoituja sijoituksia ovat eri pääomasijoitusyhteisöjen samaan yritykseen tekemät ensisijoitukset. Myös hallinnointiyhtiön hallinnoimien eri rahastojen samaan kohdeyritykseen tekemät sijoitukset on tilastoitu syndikoituina sijoituksina. Pääomasijoitusyhteisön portfoliossa oleviin kohdeyrityksiin tehtäviä jatkosijoituksia ei lueta syndikoiduiksi sijoituksiksi. Kiinteistösijoituksia, sijoituksia toisiin pääomarahastoihin ja sijoituksia noteerattuihin yrityksiin ei tilastoida pääomasijoituksina. Poikkeuksen muodostaa sijoituksen tekeminen julkisesti noteerattuun yritykseen, kun tarkoituksena on yrityksen poistaminen listalta. Listaltaostot (delisting) katsotaan siis pääomasijoituksiksi. Irtautumiset tilastoidaan rahastokohtaisesti. Irtautumiset arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan. 22

23 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Liite 2. Pääomasijoitusten toimialaluokitus (EVCA) Biotekniikka: biotekniikkatuotteet, valmistus- ja tutkimuslaitteet, tutkimustoiminta, DNA, biosensorit Elektroniikka: akut, virtalähteet, muut elektroniset tuotteet, lasertuotteet, kuituoptiikka, analyysi ja tutkimusvälineet Energia: öljyn ja kaasun etsintä, tuotanto sekä palvelut, energian jalostus ja jakelu, energian säästö, vaihtoehtoiset energiamuodot Internet-teknologia Kemianteollisuus ja uudet materiaalit: muovituotteet, pinnoitteet ja liimat, kalvotuotteet, erikoisalojen materiaalit ja kemiakaalit, maatalouden kemikaalit, kulutushyödyke kemikaalit Kuljetus ja liikenne: ilmailu, maantiekuljetukset, postija kuriiripalvelut, moottoriajoneuvot ja niiden osat, lentokentät ja muut kuljetuspalvelut Kulutustavarat (vähittäiskauppa): Kulutustavaroiden ja -palvelujen myynti, päivittäishyödykkeet ja -tavarat, käyttötavarat, vapaa-ajan tuotteet Kulutustavarat (muut): Kulutustavaroiden tuotanto ja jakelu Lääketiede (lääkkeet): lääkkeiden kehitys, valmistus ja tuotanto Lääketiede (laitteet): instrumentit, tutkimuslaitteet Lääketiede (terveydeydenhoito): hoitotuotteet ja -palvelut, vammaisten apuvälineet, sairaalan hallinnointipalvelut Maa- ja metsätalous: maanviljely, kalastus, metsänhoito, eläintenhoito Matkailu Muut palvelut: insinööripalvelut, konsultointipalvelut, mainos- ja pr-toimistot, jakelijat, maahantuojat ja tukkukauppiaat Muu tuotanto: toimistotarvikkeet ja -huonekalut, tekstiilit, kustannustoiminta ja painaminen, pakkaustuotteet ja -koneet Rahoituspalvelut: pankkitoiminta vakuutustoiminta, kiinteistösijoituksiin liittyvä palvelutoiminta, arvopaperien tai hyödykkeiden välitykseen liittyvä toiminta Rakentaminen: rakennuspalvelut ja rakentaminen, rakennusmateriaalien tuotanto Telekommunikaatio (laitteet): Ääni- ja datakommunikaatiolaitteet, ei reitittimet Telekommunikaatio (reitittimet) Teollisuustuotanto ja -palvelut: teollisuusinstrumentit ja -koneet, teollisuuspalvelut Teollisuustuotannon valvonta ja ohjaus: tuotannon mittalaitteet, sensorit, prosessin valvontalaitteet, robotit, konenäkö, numeerisesti ohjattu tai automatisoitu koneiden valvonta Tietotekniikka (laitteet): tietokoneet, oheislaitteet, laitteisiin liittyvät palvelut Tietotekniikka (ohjelmistot) Tietotekniikka (palvelut) Tietotekniikka (puolijohdeteknologia) Viestintä: TV-toiminta, mediatalot, kustannustoiminta Ympäristönsuojelu ja kierrätys Muut Metsäteollisuus: paperi- ja sahateollisuus 23

24 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 Liite 3. Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät Siemenvaihe Rahoitus annetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennen liiketoiminnan varsinaista käynnistystä. Käynnistysvaihe Rahoitus annetaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla juuri perustamassa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu. Aikainen kasvuvaihe Rahoitus yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä tuotannon ja myynnin lopulliseen kaupallistamiseen. Yritys ei usein vielä tuota voittoa. Nopea kasvuvaihe Rahoitus kasvavalle yritykselle, jonka toiminta ei ole tappiollista. Rahoitus käytetään lähinnä tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpääoman lisääminen voi olla rahoituksen kohde. Siirtymävaihe Tilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan julkisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa. Terveyttäminen Rahoitusvaikeuksissa olevan vakiintuneen yrityksen toimintarakenteita terveytetään rahoituksen avulla siten, että yritys tuottaa vastedes voittoa. Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmän yritysosto (MBI) Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat tuotantolinjan tai koko yrityksen (Management Buy Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaa yrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy In). 24

25 S UOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Liite 4. Taulukoiden ja kaavioiden luettelo Kaaviot 1. Rahastorakenne 2. Kerätty uusi pääoma vuosina (Mmk) 1. Hallinnoitavan pääoman määrä (Mmk) 2. Hallinnoitava pääoma sijoittajaryhmittäin Tehdyt sijoitukset Sijoitukset sijoittajaryhmittäin Sijoitusten keskikoot (Mmk) 6. Vuoden 2000 sijoitukset kehitysvaiheittain 7. Sijoitukset kehitysvaiheittain (Mmk) 8. Kehitysvaiheet sijoitusryhmittäin (Mmk) 9. Vuonna 2000 tehdyt sijoitukset alueittain 10. Tehdyt sijoitukset alueittain (koko portfolio) 13. Sijoitusten maantieteellinen jakauma Irtautumisten arvo hankintahintaan (Mmk) 15. Portfolion jakautuminen sijoittajaryhmittäin (Mmk) 16. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi Taulukot 2. Kerätyn uuden pääoman lähteet (Mmk) 3. Kerätyn uuden pääoman arvioidut sijoituskohteet Sijoitukset toimialoittain 5. Käytetyt rahoitusinstrumentit Kokonaisportfolion rahoitusinstrumentit Vuonna 2000 tapahtuneet irtautumiset irtautumistavoittain 8. Pääomavirrat kohdeyrityksiin (Mmk) 25

26 P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2000 Liite 5. Toimialatutkimukset Auer, Juha Venture capital -toimiala Suomessa 1988, Sitra, 1989 Westerlund, Heikki Venture capital -toimiala Suomessa 1989, Sitra, 1990 Jänkälä, Pasi Venture capital -toimiala Suomessa 1990, Sitra, 1991 Jänkälä, Pasi Venture capital -toimiala Suomessa 1991, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1992 Jänkälä, Pasi Venture capital -toimiala Suomessa 1992, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1993 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1993, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1994 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1994, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1995 Linnakko, Tuuli Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1995, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1996 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1996, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1997 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1997, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1998 Borg, Peter Pääomasijoittaminen Suomessa 1998, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1999 Borg, Peter Pääomasijoittaminen Suomessa 1999, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 2000 Korvenoja, Riikka Pääomasijoittaminen Suomessa 2000, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry