PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

Transkriptio

1 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 1999 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO MITÄ ON PÄÄOMASIJOITTAMINEN PÄÄOMAN KERÄÄMINEN HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT TEHDYT SIJOITUKSET KOKONAISPORTFOLIO SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN SIJOITUKSISSA KÄYTETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT SIJOITUKSET TOIMIALOITTAIN SIJOITUKSET LÄÄNEITTÄIN IRTAUTUMISET...26 LIITE 1. TUTKIMUSMENETELMÄ JA PERIAATTEET...28 LIITE 2. PÄÄOMASIJOITUSTEN TOIMIALALUOKITUS (FVCA)...30 LIITE 3. YRITYKSEN KEHITYSVAIHEIDEN MÄÄRITELMÄT...31 LIITE 4. KUVIOIDEN JA TAULUKOIDEN LUETTELO...32 LIITE 5. TOIMIALATUTKIMUKSET

4 Yhteenveto Suomalaiset pääomasijoittajat Vuoden 1999 lopussa Suomessa toimi 32 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa, Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseneksi kuuluvaa yhteisöä. Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjoamallaan lisäarvolla edistää yrityksen arvonnousua. Tehdyt sijoitukset 1999 Pääomasijoittajat tekivät 325 sijoitusta 1697 Mmk:lla vuonna Sijoituksista oli ensisijoituksia 215 kpl (1554 Mmk, 151 yritystä) ja jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin 110 kpl (142 Mmk, 85 yritystä). Tehtyjen sijoitusten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin tehtiin 265 sijoitusta 1144 Mmk:lla. Ensisijoitusten keskikoko oli 5,7 Mmk. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 1520 Mmk:lla (90 %) ja julkiset pääomasijoittajat 176 Mmk:lla (10 %). Uusi pääoma Uutta pääomaa pääomasijoittajat keräsivät viime vuonna 3896 Mmk. Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vuonna 1999 vakuutusyhtiöt 1113 Mmk (29 %), eläkeyhtiöt (eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt) 1072 mmk (28 %), pääomamarkkinat 545 Mmk (14 %), valtion erityisrahoituslaitokset 464 Mmk (12 %), pankit 417 Mmk (11 %) ja yritykset 31 Mmk (1 %). Hallinnoitava pääoma Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 11,910 Mrd. mk vuoden 1999 lopussa. Hallinnoitava pääoma muodostuu hankintahintaisesta sijoitusportfoliosta ja vielä sijoitettavissa olevasta pääomasta. Sijoitettavissa olevasta pääomasta suuri osa on ns. sijoitussitoumusten muodossa eli sijoittaja tekee rahastoon sijoituksen vasta sopivan kohteen löytyessä. Näin ollen hallinnoitavasta pääomasta vain osa on tosiasiallisesti 1 Mezzanine rahastoista tehtyjen sijoitusten summa oli 471 Mmk

5 pääomarahastojen hallussa. Hallinnoitavasta pääomasta oli 9820 Mmk (82 %) yksityisillä ja 2090 Mmk (18 %) julkisilla pääomasijoittajilla. Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 1999 pääomasijoittajat tekivät eniten johdon (mbo/mbi) yritysostoja (644 Mmk, 39 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (398 Mmk, 24 %), aikaisen kasvuvaiheen (187 Mmk, 11 %), muun kehitysvaiheen (154 Mmk, 9 %), käynnistysvaiheen (115 Mmk, 7 %), siemenvaiheen (91 Mmk, 5 %), tervehdyttämisvaiheen (49 Mmk, 3 %) ja siirtymävaiheen yrityksiin (33 Mmk, 2 %) 2. Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 2. Sijoitukset toimialoittain Vuonna 1999 tehtiin eniten sijoituksia teollisuustuotantoon ja -palveluihin (286 Mmk). Tätä seurasivat kulutustavarat (muut) (234 Mmk), tietotekniikka (ohjelmistot) (131 Mmk) sekä muu elektroniikka (115 Mmk). Kappalemääräisesti eniten tehtiin vuonna 1999 sijoituksia teollisuustuotantoon ja palveluihin (51 kpl), ohjelmistoyrityksiin (31 kpl) ja Internet teknologiayrityksiin (31 kpl). Sijoitukset lääneittäin Sijoituksia tehtiin suuruusjärjestyksessä Etelä-Suomeen (749 Mmk, 184 kpl), Länsi- Suomeen (428 Mmk, 99 kpl), Itä-Suomeen (119 Mmk, 37 kpl) ja Pohjois-Suomeen (44 Mmk, 29 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen sijoitusten määrät kasvoivat sekä markka- että kappalemääräisesti kaikilla alueilla. Irtautumiset Vuonna 1999 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 101 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 370 Mmk. Irtautumisista oli täydellisiä irtautumisia 75 kpl (258 Mmk) ja osittaisia 26 kpl (112 Mmk). Irtautumisten kasvu viime vuosina kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi ja rahastojen asteittainen purkaminen alkaa. Pääomasijoitusten tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle ja niistä tehdään erillisiä selvityksiä. 2 Kehitysvaiheittaisten sijoitusten yhteissumma on 1671 Mmk on pienempi kuin kaikkien tehtyjen sijoitusten määrä 1697 Mmk, koska kaikkien 1999 tehtyjen sijoitusten kehitysvaihe ei ollut tiedossa. 5

6 1. Mitä on pääomasijoittaminen Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Sijoitukset ovat useimmiten vakuudettomia. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjoamallaan lisäarvolla edistää yrityksen arvonnousua. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyöskentelyyn, strategioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen sekä yritysten kansainvälistämiseen ja yritysjärjestelyihin. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Pääomasijoitukset tehdään pääsääntöisesti oman pääoman ehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Vaihtovelkakirja- ja pääomalainoja sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentteja käytetään usein täydentävinä rahoitusmuotoina. Välirahoituksessa riski ja tuotto-odotukset asettuvat oman pääoman ehtoisen ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen väliin. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat yleensä 0,5 ja 10 Mmk:n välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Pääomasijoittaja on kuitenkin lähes aina vähemmistösijoittaja yrityksessä. Enemmistön yrityksestä omistaa yrittäjä/yrittäjät, tai omistus jakautuu useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Rahoitusmuotona pääomasijoitus soveltuu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta, mutta joilla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa vieraaseen pääomaan luettavaa lainaa. Pääomasijoituksen avulla yritys voi parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. Pääomasijoitusyhtiöt arvioivat yrityksen menestymismahdollisuudet huolella. Tästä syystä neuvotteluprosessiin on varattava runsaasti aikaa (2-6 kk). Sijoituspäätöstä tehtäessä ratkaisevat tulevaisuuden kehitysnäkymät. Tämän vuoksi toimiva liikeidea ja 6

7 hyvä yritysjohto ovat tärkeimmät tekijät rahoituspäätöksiä tehtäessä. Lisäksi valintaprosessissa arvioidaan yrityksen sopivuus pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan, yrityksen avainhenkilöstö, tuotteet ja niiden markkinamahdollisuudet sekä taloudelliset toimintaedellytykset ja tulevaisuudennäkymät. Yrityksen etsiessä rahoitusta sen kannattaa selvittää, sopiiko mahdollinen liikeidea pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan. Useat pääomasijoittajat etsivät sijoituskohteita tietyiltä toimialoilta, joilta yhtiöillä on erityisosaamista. Joillekin sijoittajille kohteen maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Halutun sijoituksen suuruus ja käytettävät rahoitusinstrumentit vaikuttavat pääomasijoittajan mahdollisuuksiin sijoittaa yrityksiin. Myös kohdeyrityksen kehitysvaihe on tärkeä kriteeri, sillä sijoituspäätöstä tehtäessä pääomasijoittajien riskinottokyky ja -halu vaihtelevat. Sijoitusta tehtäessä yrittäjä ja sijoittaja sopivat irtautumistavasta ja -ajankohdasta. Irtautumistapa riippuu paljolti yhtiön kehitysnäkymistä. Irtautumistavat ovat yrityksen julkinen noteeraus, uusien omistajien hankkiminen tai osakkeiden myynti yrityksen muille omistajille. Pääomarahastot ovat useimmiten kommandiittiyhtiömuotoisia, joilla on osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö (alla: rahastorakenne). Hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muut sijoittajat vastaavasti äänettöminä yhtiömiehinä. Hallinnointiyhtiö valmistelee rahaston sijoitusesitykset ja toteuttaa ne käytännössä. Hallinnointiyhtiön toimihenkilöt osallistuvat rahaston edustajina kohdeyritysten kehittämiseen, useimmiten hallituksen jäseninä. Osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot tekevät sijoitukset taseestaan, ja niillä on joko oma organisaatio tai erillinen hallinnointiyhtiö hoitamassa sijoitustoimintaa. 7

8 Kuvio 1. Rahastorakenteinen pääomasijoitusyhtiö SIJOITTAJAT Pääoman ja tuoton palautus sijoittajille Rahastosijoitus HALLIN- NOINTI- YHTIÖ Irtautumistuotot Hallinnointipalkkio ja voitonjakoosuus MÄÄRÄAIKAISRAHASTOT Pääomasijoitus Hallitustyöskentely KOHDEYRITYKSET 8

9 Suomen Pääomasijoitusyhdistykseen kuuluvat pääomasijoitusyhtiöt jaetaan kahteen ryhmään: yksityisiin ja julkisiin pääomasijoitusyhtiöihin. Yksityisissä pääomasijoitusyhtiöistä enemmistön omistavat johto, henkilöstö, pankki, suuryritys, sijoitusyritys tai muu yksityistä pääomaa edustava taho. Julkisista pääomasijoitusyhtiöistä enemmistön omistavat valtio, valtion erityisrahoituslaitos, kunta, kaupunki tai muu julkisia varoja edustava taho. Kuvio 2. Pääomasijoittajien ryhmät hallinnointiyhtiöiden mukaan jaoteltuna ( ) Yksityiset pääomasijoittajat Julkiset pääomasijoittajat Aboa Venture Management Oy Aura Capital Oy Baltic Venture Advisors Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy Conventum Capital Oy EQT Partners Oy Eqvitec Partners Oy Euroventures Advisors Oy Fenno Management Oy Helmet Capital Fund Management Oy IT Venture Fund Management Oy Leonia MB Group/MB Rahastot Menire Oyj Merita Capital Oy Neomarkka Oyj Nordic Mezzanine Oy Ab Norvestia Oyj OKO-Venture Capital Proventure Oy SFK Finance Oy Sponsor Capital Oy Thomproperties Oy Wedeco Oy Ab Finnfund InnoFinance Oy Midinvest Oy Nordia Management Oy Sentio Invest Oy Sitra Suomen Teollisuussijoitus Oy Teknia Invest Oy Teknoventure Management Oy Lisätietoja pääomasijoitusyhtiöistä: 9

10 2. Pääoman kerääminen Vuonna 1999 pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa 3896 Mmk. Kerätty uusi pääoma on enimmäkseen sijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin, jotka maksetaan sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Eli kerätystä uudesta pääomasta toistaiseksi vain osa on tosiasiallisesti virrannut pääomarahastoihin. Kerätty uusi pääoma sijoitetaan tyypillisesti 3-5 vuoden kuluessa kohdeyrityksiin. Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vuonna 1999 vakuutusyhtiöt 1113 Mmk (29 %), eläkeyhtiöt (eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt) 1072 mmk (28 %), pääomamarkkinat 545 Mmk (14 %), valtion erityisrahoituslaitokset 464 Mmk (12 %), pankit 417 Mmk (11 %) ja yritykset 31 Mmk (1 %). Pääomista 93 % kerättiin Suomesta (Lähde: EVCA Preliminary statistics). Kaikki ulkomainen pääoma oli peräisin Euroopasta. Sijoittajaryhmittäin tarkasteltuna yksityiset pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa 3596 Mmk (92 %) ja julkiset pääomasijoittajat 299 Mmk (8 %). Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen uusia pääomia ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat tilastoidaan kerätyissä pääomissa silloin, kun em. yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Taulukon 1. valtiolta kerätty uusi pääoma kertoo muiden rahastojen saamat sitoumukset mm. valtion erityisrahoituslaitoksilta ja näiden tarkasteluvuonna tekemien suorien sijoitusten summan. Kerätyn uuden pääoman arvioidut käyttökohteet on esitetty taulukossa 2. Edelliseen vuoteen verrattuna on uuden pääoman käyttökohteissa tapahtunut merkittävä muutos. Johdon yritysostoihin käytettävän pääoman osuuden määrä on pudonnut edellisen vuoden 74 prosentista 34 prosenttiin vuonna Pääomia arvioidaan sijoitettavan aikaisempaa huomattavasti enemmän erityisesti korkean teknologian yrityksiin. Näihin arvioidaan sijoitettavan 47 % vuonna 1999 kerätyistä uusista pääomista.

11 Taulukko 1. Kerätyn uuden pääoman lähteet (Mmk) 1995 Mmk 1996 Mmk 1997 Mmk 1998 Mmk 1999 Mmk 1999 % Eläkeyhtiöt % Vakuutusyhtiöt % Pankit % Valtio* % Yritykset % Pääomamarkkinat** % Yksityishenkilöt % Muut % Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot*** % Yhteensä % * mm. Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n suorat sijoitukset ja sijoitukset pääomarahastoihin **mm. rahastojen rahastot (fund of funds) ja muut sijoitusyhtiöt *** uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot eivät kerro mitään pääomasijoitustoiminnan tuotoista. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei palaa uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan rahastoihin sijoittaneille. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot sisältävät myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). Taulukko 2. Kerätyn uuden pääoman arvioidut käyttökohteet Suomessa 1998 % 1999 % High-tech, aikainen vaihe 3 21 Muu aikainen vaihe 2 4 High-tech, laajentumisvaihe Muu laajentumisvaihe 10 8 Venture capital yhteensä Johdon yritysostot (mbo/mbi) Muu 1 7 Yhteensä 100 % 100 % 11

12 3. Hallinnoitavat pääomat Hallinnoitavissa olevalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. 3 Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin, pääomarahastojen hallinnointikuluihin yms. kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 11,910 Mrd. mk vuoden 1999 lopussa. Toimialan hallinnoima pääoma kasvoi vuoden aikana 50 %. Hallinnoitava pääoma jakautui sijoittajaryhmittäin vuoden 1999 lopussa seuraavasti: Yksityiset pääomasijoittajat 9820 Mmk (82 %) Julkiset pääomasijoittajat 2090 Mmk (18 %) Yhteensä Mmk Pääomasijoittajien, jotka tekevät sijoituksia myös emoyhtiönsä taseesta, hallinnoitavaksi pääomaksi on tältä osin laskettu tehtyjen kohdeyrityssijoitusten summa. Myös Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoitavaksi pääomaksi on laskettu kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman summa. Finnfundin osalta hallinnoitava pääoma sisältää oman pääoman ehtoisiin kohdeyrityssijoituksiin sitoutuneen pääoman ja Finnfundin hallinnoimien erillisten rahastojen pääoman. 3 Edellisen vuoden hallinnoitavissa oleva pääoma lisättynä vuoden aikana kerätyllä uudella pääomalla ei kerro uutta hallinnoitavissa olevaa pääomaa, sillä hallinnoitavissa olevaan pääomaan vaikuttavat mm. irtautumiset, uudet sijoitukset, tilastoinnin piiriin otettavat uudet hallinnointiyhtiöt ja tilastoinnista mahd. poistettavat hallinnointiyhtiöt. Hallinnoitavissa oleva pääoma on läpileikkaus ko. vuoden lopun tilanteesta. 12

13 Kuvio 3. Hallinnoitavan pääoman määrä (Mmk) Kuvio 4. Hallinnoitavan pääoman määrät sijoittajaryhmittäin % 80 % % Yksityiset 40 % 20 % Julkiset 0 % Tiedot ennen vuotta 1997 on muutettu uutta ryhmäjaottelua vastaavaksi seuraavasti: Julkiset = julkiset + julkiset alueelliset pääomasijoittajat Yksityiset = yksityiset + pankkisidonnaiset + suuryrityssidonnaiset pääomasijoittajat 13

14 4. Tehdyt sijoitukset 1999 Pääomasijoittajat tekivät 325 sijoitusta 1697 Mmk:lla vuonna Sijoituksista oli ensisijoituksia 215 kpl (1554 Mmk, 151 yritystä) ja jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin 110 kpl (142 Mmk, 85 yritystä). Sijoituksista osa on tehty useamman rahaston yhteissijoituksena. Otettaessa tämä huomioon oli ensi- ja/tai jatkosijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä 233 kpl vuonna Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 1520 Mmk (90 %) ja julkiset pääomasijoittajat 176 Mmk (10 %). Kappalemääräisesti eniten tekivät sijoituksia yksityiset, 195 kpl (60 %). Julkiset pääomasijoittajat tekivät 130 sijoitusta (40 %). Ensisijoitusten keskikoko oli 5,7 Mmk. Keskikokoluvut eivät sisällä mezzanine rahastojen tekemiä sijoituksia. Ensisijoitusten keskikoko oli yksityisillä pääomasijoittajilla suurempi (8,0 Mmk) 7 kuin julkisilla pääomasijoittajilla (1,6 Mmk). Edelliseen vuoteen verrattuna ensisijoitusten keskikoko kasvoi yksityisillä pääomasijoittajilla ja pieneni julkisilla pääomasijoittajilla. Jatkosijoitusten keskikoko oli 1,1 Mmk Ensisijoituksista kuusikymmentä prosenttia tehtiin sellaisiin yrityksiin, joissa oli jo ennestään tai sijoitusvaiheessa tuli mukaan muitakin pääomarahastoja (sis. myös hallinnointiyhtiön muut omat rahastot). Edellä mainittu kuusikymmentä prosenttia pitää sisällään myös sellaiset syndikoinnit, joissa mukana oli myös ulkomainen pääomarahasto. Neljäkymmentä prosenttia ensisijoituksista tehtiin vain yhden pääomarahaston voimin. 5 Mezzanine rahastoista tehtyjen sijoitusten summa oli 471 Mmk Ensi- ja jatkosijoituksia saaneiden yritysten summa ei ole yhtä suuri kuin sijoituksia saaneiden yritysten lkm, koska osaan yrityksistä on tehty sekä ensi- että jatkosijoitus 7 Ei sisällä mezzanine rahastoista tehtyjä sijoituksia 14

15 Kuvio 5. Tehdyt sijoitukset Mmk Kpl Kuvio 6. Vuonna 1999 tehdyt ensi- jatkosijoitukset sijoittajaryhmittäin Julkiset Kpl Yksityiset Mmk Kuvio 7. Sijoitusten keskikoot (Mmk) ,7 4,7 4,7 3,5 2,8 1,4 1,5 0,8 1,0 1, Ensisijoitukset Jatkosijoitukset 8 Keskikokoluvut eivät sisällä mezzanine -rahastoista tehtyjä sijoituksia. 15

16 5. Kokonaisportfolio Toimialan portfoliossa oli vuoden 1999 lopussa aktiivisena 681 sijoitusta, joista yksityisten pääomasijoittajien sijoituksia oli 370 kpl ja julkisten 311 kpl. Samoihin kohteisiin tehtyjen yhteissijoitusten takia portfoliossa olevien yritysten lukumäärä on pienempi eli 523 kappaletta. Portfoliossa aktiivisena oleviin kohdeyrityksiin sijoitettu kokonaispääoma oli vuoden 1999 lopussa 4,3 Mrd. mk 9. Jo tapahtuneet irtaantumiset mukaan laskien voidaan arvioida, että pääomasijoittajat ovat kumulatiivisesti sijoittaneet pk-yrityksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti yli 5,0 Mrd. mk. Irtautumisten määrä taulukossa 2. kertoo irtautumisista sijoitusten hankintahintaan. Se ei kerro sitä, paljonko pääomasijoitusyhteisö on sijoituksestaan saanut irtautumisen yhteydessä. Irtautumisista kerrotaan tarkemmin luvussa 10. Pääomasijoitustoimialan vuoden vaihteen sijoitusportfolion kokonaisarvosta (hankintahinta) 71 % oli yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemiä sijoituksia ja 29 % julkisten pääomasijoittajien tekemiä sijoituksia. Yksityisten pääomasijoittajien osuus portfolion kokonaisarvosta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja julkisten osuus laski. Viime vuosina tehdyistä sijoituksista valtaosa on ollut yksityisten pääomasijoittajien tekemiä, mutta historiallisista syistä johtuen on julkisten pääomasijoittajien tekemien sijoitusten osuus portfolion arvosta edelleen suhteellisen suuri. Toimialan portfoliossa olevien sijoituskohteiden lukumäärästä on lähes 70 % sellaisia, joihin ensisijoitus on tapahtunut kolmena viime vuotena. On syytä huomioida, että ennen vuotta 1999 tehdyistä sijoituksista voi irtautumisia olla jo tapahtunut, jolloin nämä sijoitukset eivät näy kuvion 10. ikäjakaumassa. Portfoliossa olevat ennen vuotta 1988 tehdyt sijoitukset ovat pääosin Finnfundin sijoituksia. 9 Lisäksi ilmoitettiin jo tiedossa olevien sovittujen tulevien sijoitusten määräksi noin miljardi markkaa. 16

17 Taulukko 3. Pääomavirrat kohdeyrityksiin (Mmk) SIJOITUKSET KOHDEYRITYKSIIN VUODEN ALUSSA ENSISIJOITUKSET JATKOSIJOITUKSET TÄYDELLISET IRTAUTUMISET (HANKINTAHINTAAN) OSITTAISET IRTAUTUMIS ET (HANKINTAHINTAAN) TILASTOINTIIN LIITETYT PO.SIJOITTAJAT JA SIJOITUKSET TILASTOINNISTA POISTETUT PO.SIJOITTAJAT JA SIJOITUKSET KORJAUSERÄ SIJOITUKSET KOHDEYRITYKSIIN VUODEN LOPUSSA Kuvio 8. Sijoitetun pääoman jakautuminen sijoittajaryhmittäin % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Yksityiset Julkiset Kuvio 9. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi Vuoden 1999 tilastoista poistettu mm. Vuotekno Oy:n ja Sadepo Oy:n tekemät sijoitukset 11 Aikaisemmin ilmoitettujen tietojen täsmennyksiä, korjauksia ja muutoksia 17

18 6. Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 1999 pääomasijoittajat tekivät eniten johdon (mbo/mbi) yritysostoja (644 Mmk, 39 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (398 Mmk, 24 %), aikaisen kasvuvaiheen (187 Mmk, 11 %), muun kehitysvaiheen (154 Mmk, 9 %), käynnistysvaiheen (115 Mmk, 7 %), siemenvaiheen (91 Mmk, 5 %), tervehdyttämisvaiheen (49 Mmk, 3 %) ja siirtymävaiheen yrityksiin (33 Mmk, 2 %) 12. Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 2. Kappalemääräisesti eniten sijoituksia tehtiin aikaisen kasvuvaiheen (81 kpl), nopean kasvuvaiheen yrityksiin (72 kpl) ja käynnistysvaiheen yrityksiin (49 kpl). Siemenvaiheeseen tehdyt sijoitukset lisääntyivät edellisen vuoden 30:stä 46:een vuonna Siemenvaiheen sijoitukset kasvoivat markkamääräisesti yli 300 prosenttia edellisen vuoden 22 Mmk:sta 91 Mmk:aan. Sijoitusten jakautumisissa eri kehitysvaiheisiin viimeisenä viitenä vuotena ei ole havaittavissa selkeää trendiä (kuvio 12.). Kaikissa kehitysvaiheissa on tapahtunut markkamääräistä kasvua viiden vuoden aikana, mutta suhteellisissa osuuksissa ei ole muodostunut selkeää trendiä. Laajennusvaiheen sijoitukset ja johdon yritysostot ovat vastanneet valtaosasta viime vuosien sijoituksista. Kuviosta 13. havaitaan, että alkuvaiheen (siemen ja käynnistys) sijoituksista vastaavat edelleen pääasiassa julkiset pääomasijoittajat. Vuoden 1997 vastaavaan analyysiin verrattuna voidaan todeta, että yksityiset pääomasijoittajat eivät silloin olleet tehneet juuri ollenkaan alkuvaiheen sijoituksia. Nyt tilanne on selkeästi tasapainottunut varsinkin käynnistysvaiheen sijoituksissa, mutta siemenvaiheen sijoituksissa on julkisten pääomasijoittajien rooli edelleen merkittävä. 12 Kehitysvaiheittaisten sijoitusten yhteissumma on 1671 Mmk on pienempi kuin kaikkien tehtyjen sijoitusten määrä 1697 Mmk, koska kaikkien 1999 tehtyjen sijoitusten kehitysvaihe ei ollut tiedossa. 18

19 Kuvio 10. Vuoden 1999 sijoitukset kehitysvaiheittain 13 Muu Tervehdyttäminen Johdon yritysostot Siirtymä Nopea kasvu Aikainen kasvu Käynnistys Siemen lkm mmk Kuvio 11. Sijoitukset kehitysvaiheittain (Mmk) % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Muut Johdon yritysostot Siirtymävaihe Laajennusvaihe Aikainen vaihe Kuvio 12. Kokonaisportfolion kehitysvaiheet sijoitusryhmittäin 15 (Mmk) Muut Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymä Nopea kasvu Julkinen Yksityinen Aikainen kasvu Käynnistys Siemen % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 13 Muu kehitysvaihe sisältää mm. listalta ostoja (delisting) ja olemassa olevien osakkeiden ostoja toisilta pääomasijoittajilta tai muulta omistajataholta (secondary purchase). Ei sisällä Finnfundin sijoituksia. 14 Ei sisällä Finnfundin sijoituksia. 15 Ei sisällä Finnfundin sijoituksia.

20 7. Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Pääomasijoituksissa käytetään usein eri rahoitusinstrumenttien yhdistelmiä. Hyvin tavallinen sijoitus muodostuu osakepääomasijoituksen ja vaihtovelkakirjalainan ja/tai pääomalainan yhdistelmästä. Rahoituspaketti muodostetaan aina vastaamaan kohdeyrityksen kunkin hetkisen kehitysvaiheen tarpeita. Lähtökohtana on yrityksen kyky selviytyä syntyvistä rahoituskustannuksista. Tilastoinnissa on siirrytty käyttämään European Venture Capital Association käyttämiä pääomalajeja: equity, quasi-equity, mezzanine, unsecured debt ja debt (termit eivät suoraan suomennettavissa). Pääomalajien määritelmät ovat seuraavat: Equity: Ownership interest in a corporation, represented by the shares of stock which are held by investors (osakepääoma). Quasi-equity: Non-equity securities which are convertible to equity (osakepääomaksi vaihdettava arvopaperi). Mezzanine: Loan finance that is halfway between equity and secured debt, either unsecured or with junior access to security (välirahoitus). Unsecured debt: Loans not secured on the company s assets (vakuudettomat lainat). Secured debt: Loans secured on the company assets (vakuudelliset lainat). Vuonna 1999 tehdyissä pääomasijoituksissa käytettiin suuruusjärjestyksessä seuraavia pääomalajeja: equity (893 Mmk), mezzanine (536 Mmk), quasi-equity (187 Mmk) ja unsecured debt (61 Mmk). Pääomasijoittajien koko portfoliossa pääomalajien jakauma on saman suuntainen; equity (2391 Mmk), mezzanine (1066 Mmk), unsecured debt (581 Mmk), quasi-equity (391 Mmk) ja secured debt (19 Mmk). 20

21 Taulukko 4. Käytetyt rahoitusinstrumentit Mmk 1999 % Equity % Quasi-equity % Mezzanine % Unsecured debt 61 4 % Secured debt 0 0 % Yhteensä % Taulukko 5. Kokonaisportfolion rahoitusinstrumentit Mmk % Equity % Quasi-equity % Mezzanine % Unsecured debt % Secured debt 19 0 % Yhteensä % 16 Kokonaisportfolion oikea arvo on sivulla 16. esitetty 4,3 Mmk. Taulukossa 5. oleva portfolion arvo sisältää myös sijoituksia, joista on jo osittain irtauduttu joko 1999 tai aikaisemmin. 21

22 8. Sijoitukset toimialoittain Pääomasijoitusten toimialaluokitus on Suomeen sovellettu versio European Venture Capital Associationin (EVCA) toimialaluokituksesta. Tämä luokittelu erittelee tutkimus- ja tuotekehityspainotteiset toimialat, mutta jättää kulutustavarateollisuuden ja palvelut kuluttajille sekä teollisuustuotannon ja -palvelut laajaksi kokonaisuudeksi. Toimialaluokittelua on muutettu yksityiskohtaisemmaksi tietotekniikan ja lääketieteen alaluokitusten osalta. Internet teknologia on tänä vuonna otettu omaksi toimialaluokakseen. Uusittu toimialaluokitus on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Vuonna 1999 tehtiin eniten sijoituksia teollisuustuotantoon ja -palveluihin (286 Mmk). Tätä seurasivat kulutustavarat (muut) (234 Mmk), tietotekniikka (ohjelmistot) (131 Mmk) sekä muu elektroniikka (115 Mmk). Kappalemääräisesti eniten tehtiin vuonna 1999 sijoituksia teollisuustuotantoon ja palveluihin (51 kpl), ohjelmistoyrityksiin (31 kpl) ja Internet teknologiayrityksiin (31 kpl). Edellisiin vuosiin verrattuna sijoitusten suhteelliset osuudet (mk) kasvoivat erityisesti Internet teknologiaan, ohjelmistoteollisuuteen ja tietotekniikkan palveluita tarjoaviin yrityksiin. Toimialoittain tarkasteltuna kokonaisportfoliossa suurimmat toimialat olivat teollisuustuotanto ja palvelut (586 Mmk), kemianteollisuus ja uudet materiaalit (469 Mmk), kulutustavarat (muut) (462 Mmk) ja muu elektroniikka (339 Mmk). Kappalemääräisesti eniten sijoituksia tehtiin seuraaville toimialoille: teollisuustuotanto ja palvelut (111 kpl), muu elektroniikka (69 kpl), muut kulutustavarat (66 kpl) ja ohjelmistot (55 kpl). Vajaa viisikymmentä prosenttia sijoituksista tehtiin yrityksiin, jotka voitiin määritellä korkean teknologian yrityksiksi (Lähde: EVCA 1999 preliminary statistics). 22

23 Taulukko 6. Sijoitukset toimialoittain Koko portfolio Mmk % Koko portfolio Kpl % 1999 Mmk % 1999 Kpl % Biotekniikka 58 3 % 18 6 % % 33 5 % Energia 0 0 % 0 0 % 86 2 % 4 1 % Internet teknologia % % % 34 5 % Kemianteoll. ja uudet materiaalit 19 1 % 9 3 % % 36 5 % Kuljetus ja liikenne 71 4 % 3 1 % 72 2 % 2 0 % Kulutustavarat (muut) % 23 7 % % % Kulutustavarat (vähittäiskauppa) 0 0 % 0 0 % % 8 1 % Lääketiede (laitteet) 18 1 % 17 6 % 53 1 % 30 4 % Lääketiede (lääkkeet) 96 6 % 9 3 % % 19 3 % Lääketiede (terveydenhoito) 66 4 % 15 5 % % 21 3 % Maa- ja metsätalous 1 0 % 2 1 % 69 2 % 5 1 % Matkailu 36 2 % 5 2 % % 19 3 % Metsäteollisuus 0 0 % 0 0 % 28 1 % 6 1 % Muu tuotanto 74 4 % 13 4 % % 28 4 % Muu elektroniikka % 20 7 % % % Muu palvelu % 11 4 % % 26 4 % Rahoituspalvelut 16 1 % 3 1 % 59 1 % 9 1 % Rakennusteollisuus % 10 3 % % 30 4 % Telekommunikaatio 24 1 % 7 2 % 67 2 % 10 1 % Teollisuustuotanto ja palvelut % % % % Teollisuustuot. valv. ja ohjaus 6 0 % 6 2 % 25 1 % 19 3 % Tietotekniikka (laitteet) 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Tietotekniikka (ohjelmistot) % % % 55 8 % Tietotekniikka (palvelut) 85 5 % 11 4 % 85 2 % 11 2 % Tietotekniikka (puolijohdetekn.) 16 1 % 4 1 % 76 2 % 5 1 % Viestintä 4 0 % 8 3 % 30 1 % 14 2 % Ympäristönsuojelu 0 0 % 0 0 % 12 0 % 9 1 % Yhteensä

24 9. Sijoitukset lääneittäin Sijoituksia tehtiin suuruusjärjestyksessä Etelä-Suomeen (749 Mmk, 184 kpl), Länsi- Suomeen (428 Mmk, 99 kpl), Itä-Suomeen (119 Mmk, 37 kpl) ja Pohjois-Suomeen (44 Mmk, 29 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen sijoitusten määrät kasvoivat sekä markka- että kappalemääräisesti kaikilla alueilla. Suhteellisesti markkamääräinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli suurinta Itä-Suomessa (+310 %). Ulkomaille tehtyjen sijoitusten osuus viime vuonna tehdyistä sijoituksista oli 20 % (337 Mmk). Toimialan kokonaisportfoliossa ulkomaisten sijoitusten osuus oli vuodenvaihteessa hieman yli 26 %. Yhteistyö ulkomaisten pääomasijoittajien kanssa on kasvanut viime vuosina. Myös ulkomaisten pääomasijoittajien Suomea kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut. Ulkomaisten pääomasijoittajien sijoitukset Suomeen tapahtuvat usein yhteissijoituksina suomalaisten pääomasijoittajien kanssa. Tarkasteltaessa pääomasijoittajien koko portfoliota ei läänien järjestys olennaisesti muutu edellisestä. Etelä-Suomeen on tehty eniten sijoituksia ja seuraavina tulevat Länsi- Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Etelä-Suomen osuus tehdyistä sijoituksista on 40 %, Länsi-Suomen 22 %, Itä-Suomen 7 % ja Pohjois-Suomen 4 %. Ulkomaisten sijoitusten osuus sijoitussalkusta on 26 %. Ulkomaisten sijoitusten suhteellisen suuri osuus toimialan portfoliosta johtuu Finnfundista, jonka nimenomaisena tehtävänä on tehdä sijoituksia ainoastaan ulkomaisiin yrityksiin yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. 24

25 Kuvio 13. Vuonna 1999 tehdyt sijoitukset alueittain Ulkomaat Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Lkm Mmk Kuvio 14. Tehdyt sijoitukset alueittain (koko portfolio) Ulkomaat Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Lkm Mmk

26 10. Irtautumiset Vuonna 1999 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 101 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 370 Mmk. Irtautumisista oli täydellisiä irtautumisia 75 kpl (258 Mmk) ja osittaisia 26 kpl (112 Mmk). Osittaisessa irtautumisessa pääomasijoittaja luopuu omistuksestaan osittain tai esimerkiksi kohdeyritys maksaa osan rahoituspakettiin kuuluvasta lainasta takaisin. Yrityskaupan kautta irtauduttiin sijoituksista 149 mmk:n arvosta. Seuraavaksi eniten irtautumisia tapahtui julkisen noteerauksen (76 Mmk), velkainstrumenttien takaisinmaksun (60 Mmk) ja alaskirjausten tai konkurssien (60 Mmk) kautta. Noteerattujen sijoituskohteiden osakkeita myytiin hankintahintaan 16 Mmk arvosta. Kappalemääräisesti tarkasteltuna irtauduttiin 32 kpl:sta sijoituksia yrityskaupan kautta ja seuraavaksi eniten alaskirjauksen tai konkurssin kautta 27 kpl. Irtautumistapojen luokitusten muutosten johdosta ei vertailua edellisiin vuosiin ole pystytty tekemään. Listautumisien osalta on syytä huomioida, että eri rahastojen irtautuminen samasta kohdeyrityksestä tilastoidaan erikseen. Todellisia listautuneita yrityksiä oli 5 (Aldata Solution Oyj, Eimo Oyj, Technopolis Oulu Oyj, Teleste Group Oyj, Tieto-X Oyj) ja näihin yrityksiin sijoittaneiden rahastojen lukumäärä oli kahdeksan. Irtautumisten arvo (hankintahinta) on kahtena viime vuonna kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Irtautumisten kasvu kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi ja rahastojen asteittainen purkaminen alkaa. Irtautumisten arvot on tilastoitu hankintahintaan. Sijoitusten varsinaiset tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tuotoista tehdään erillisiä selvityksiä. 26

27 Taulukko 7. Vuonna 1999 tapahtuneet irtautumiset irtautumistavoittain Irtautumiset mmk % lkm % Yrityskauppa % % Julkinen noteeraus % 8 8 % Velkainstrumenttien takaisinmaksu % % Alaskirjaus/konkurssi % % Noteerattujen osakkeiden myynti 16 4 % 7 7 % Myynti rahoituslaitokselle 6 2 % 1 1 % Muu 3 1 % 6 6 % Myynti toiselle po.sijoittajalle 1 0 % 1 1 % Yhteensä % % Kuvio 15. Irtautumisten arvo hankintahintaan (Mmk)

28 Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitustoimialan kehittymistä on tilastoitu Suomessa vuodesta Tiedot kerätään vuosittain European Venture Capital Associationin (EVCA) ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimesta. Molemmat edellä mainitut tahot julkaisevat tilastoja pääomasijoitustoimialan kehityksestä. EVCAn ja FVCAn tilastot eivät ole vertailukelpoisia tilastointiperiaatteissa olevien erojen vuoksi. Verrattaessa pääomasijoitustoimintaa Euroopan eri maissa on suositeltavaa käyttää EVCAn tilastoja, jolloin tilastointiperiaatteet ovat yhteneväisiä kaikkien maiden osalta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen pääomasijoitusyhdistyksen varsinaiset jäsenet. Ulkomaisen pääomasijoitusyhteisön Suomeen tekemät sijoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat tämän tutkimuksen ulkopuolella myös mm. suuryritykset ja ns. bisnesenkelit. Kerättyyn uuteen pääomaan lasketaan Suomessa toimipisteen omaavien hallinnointiyhtiöiden keräämät uudet varat, vaikka rahaston sijoituspolitiikkana olisi tehdä sijoituksia Suomen ulkopuolelle. Kerätty uusi pääoma sisältää pääomarahastojen saamat uudet sijoitussitoumukset tilastointivuoden aikana ja uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot. Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen uusia pääomia ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat muuttuvat näkyviksi silloin, kun em. yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Kerättyyn uuteen pääomaan ei myöskään lasketa muita vastaavia omasta tai emoyhtiön taseesta sijoituksia tekevien pääomasijoittajien (esim. Norvestia Oyj, OKO- Venture capital) laskennallisia pääomasijoitustoimintaan osoitettuja uusia eriä. Kerätyn uuden pääoman lähteet tilastoidaan 1998 lähtien EVCAn käyttämän jaottelun mukaisesti. Pääomasijoitusyhdistys on aikaisempina vuosina kerännyt tietoja pääoman lähteistä yksityiskohtaisemmalla jaottelulla. Hallinnoitavissa olevalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. Kohdeyrityksiin sitoutuneeseen pääomaan lasketaan vain suorat kohdeyrityssijoitukset (ei rahastosijoituksia). 28

29 Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää pääomasijoitusyhtiöissä vielä sijoitettavana olevan pääoman. Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin, pääomarahastojen hallinnointikuluihin yms. kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Niiden yhteisöjen, joilla on erillisen rahaston lisäksi pääomasijoitustoimintaan käytettävissä varoja hallinnointitai emoyhtiön taseessa, sijoitettavissa olevaan pääomaan on ennen vuotta 1998 tilastoitu kolmen seuraavan vuoden aikana pääomasijoitustoimintaan hallinnointi- tai emoyhtiön taseessa käytettävissä olevat arvioidut varat. Tätä arviomenettelyä ei ole käytetty enää vuodesta 1998 eteenpäin, vaan hallinnoitavissa olevaksi pääomaksi on näissä tapauksissa laskettu ainoastaan tehtyjen kohdeyrityssijoitusten summa. Sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan rahastokohtaisesti eli samaan yritykseen tehdyt sijoitukset eri rahastoista tilastoidaan erillisinä. Esimerkiksi hallinnointiyhtiön kolmen eri rahaston sijoittaessa samaan yritykseen on tehtyjen sijoitusten lukumäärä kolme. Sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan sijoitusten hankintahintaan. Kiinteistösijoituksia, sijoituksia toisiin pääomarahastoihin ja sijoituksia noteerattuihin yrityksiin ei tilastoida sijoituksiksi. Tutkimus toteutettiin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenille lähetetyillä kyselylomakkeilla. 29

30 Liite 2. Pääomasijoitusten toimialaluokitus (EVCA) Telekommunikaatio (laitteet) Ääni- ja datakommunikaatiolaitteet, ei reitittimet Telekommunikaatio (reitittimet) Viestintä TV-toiminta, mediatalot, kustannustoiminta Tietotekniikka (Laitteet) tietokoneet, oheislaitteet laitteisiin liittyvät palvelut Tietotekniikka (Ohjelmistot) Tietotekniikka (Palvelut) Tietotekniikka (Puolijohdeteknologia) Internet -teknologia Muu elektroniikka akut, virtalähteet muut elektroniset tuotteet lasertuotteet, kuituoptiikka analyysi ja tutkimusvälineet Biotekniikka biotekniikkatuotteet, valmistus- ja tutkimuslaitteet, tutkimustoiminta, DNA, biosensorit Lääketiede (Lääkkeet) lääkkeiden valmis tus Lääketiede (Laitteet) instrumentit, tutkimuslaitteet Lääketiede (Terveydeydenhoito) hoitotuotteet ja palvelut, vammaisten apuvälineet sairaalan hallinnointipalvelut Energia öljyn ja kaasun etsintä, tuotanto sekä palvelut energian jalostus ja jakelu, energian säästö vaihtoehtoiset energiamuodot Matkailu Kulutustavarat (vähittäiskauppa) Kulutustavarat (muut) päivittäishyödykkeet ja -tavarat käyttötavarat, vapaa-ajan tuotteet, kuluttajapalvelut ( esim. ravintolat) Teollisuustuotanto ja palvelut teollisuusinstrumentit ja -koneet teollisuuspalvelut Ympäristönsuojelu ja kierrätys Kemianteollisuus ja uudet materiaalit muovituotteet pinnoitteet ja liimat kalvotuotteet erikoisalojen materiaalit ja kemiakaalit maatalouden kemikaalit kulutushyödyke kemikaalit Metsäteollisuus paperi- ja sahateollisuus Teollisuustuotannon valvonta ja ohjaus tuotannon mittalaitteet, sensorit, prosessin valvontalaitteet, robotit, konenäkö, numeerisesti ohjattu tai automatisoitu koneiden valvonta Kuljetus ja liikenne ilmailu, maantiekuljetukset posti- ja kuriiripalvelut moottoriajoneuvot ja niiden osat lentokentät ja muut kuljetuspalvelut Rahoituspalvelut vakuuttamiseen liittyvä toiminta, pankkitoiminta, kiinteistösijoituksiin liittyvä palvelutoiminta, arvopaperien tai hyödykkeiden välitykseen liittyvä toiminta Muut palvelut insinööripalvelut, konsultointipalvelut, mainosja pr-toimistot, jakelijat, maahantuojat ja tukkukauppiaat Muu tuotanto toimistotarvikkeet ja huonekalut, tekstiilit, kustannustoiminta ja painaminen pakkaustuotteet ja -koneet Maa- ja metsätalous kalastus metsänhoito eläintenhoito Rakentaminen rakennuspalvelut ja rakentaminen rakennusmateriaalien tuotanto Muut 30

31 Liite 3. Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät Siemenvaihe Rahoitus annetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennen varsinaista käynnistystä. Käynnistysvaihe Rahoitus annetaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla juuri perustamassa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu. Aikainen kasvuvaihe Rahoitus yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä tuotannon ja myynnin lopulliseen kaupallistamiseen. Yritys ei vielä tuota voittoa. Nopea kasvuvaihe Rahoitus kasvavalle yritykselle, jonka toiminta ei ole tappiollista. Rahoitus käytetään lähinnä tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpääoman lisääminen voi olla rahoituksen kohde. Siirtymävaihe Tilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan julkisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa. Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmän yritysosto (MBI) Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat tuotantolinjan tai koko yrityksen (Management Buy Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaa yrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy In). Terveyttäminen Rahoitusvaikeuksissa olevan vakiintuneen yrityksen toimintarakenteita terveytetään rahoituksen avulla siten, että yritys tuottaa vastedes voittoa. 31

32 Liite 4. Kuvioiden ja taulukoiden luettelo KUVIO 1. RAHASTORAKENTEINEN PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖ...8 KUVIO 2. PÄÄOMASIJOITTAJIEN RYHMÄT HALLINNOINTIYHTIÖIDEN MUKAAN JAOTELTUNA ( )...9 KUVIO 3. HALLINNOITAVAN PÄÄOMAN MÄÄRÄ (MMK)...13 KUVIO 4. HALLINNOITAVAN PÄÄOMAN MÄÄRÄT SIJOITTAJARYHMITTÄIN KUVIO 5. TEHDYT SIJOITUKSET KUVIO 6. VUONNA 1999 TEHDYT ENSI- JATKOSIJOITUKSET SIJOITTAJARYHMITTÄIN...15 KUVIO 7. SIJOITUSTEN KESKIKOOT (MMK)...15 KUVIO 8. SIJOITETUN PÄÄOMAN JAKAUTUMINEN SIJOITTAJARYHMITTÄIN KUVIO 9. PORTFOLIOSSA OLEVIEN SIJOITUSTEN ENSIMMÄINEN SIJOITUSVUOSI...17 KUVIO 10. VUODEN 1999 SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN...19 KUVIO 11. SIJOITUKSET KEHITYSVA IHEITTAIN (MMK)...19 KUVIO 12. KOKONAISPORTFOLION KEHITYSVAIHEET SIJOITUSRYHMITTÄIN (MMK)...19 KUVIO 13. VUONNA 1999 TEHDYT SIJOITUKSET ALUEITTAIN...25 KUVIO 14. TEHDYT SIJOITUKSET ALUEITTAIN (KOKO PORTFOLIO)...25 KUVIO 15. IRTAUTUMISTEN ARVO HANKINTAHINTAAN (MMK)...27 TAULUKKO 1. KERÄTYN UUDEN PÄÄOMAN LÄHTEET (MMK)...11 TAULUKKO 2. KERÄTYN UUDEN PÄÄOMAN ARVIOIDUT KÄYTTÖKOHTEET SUOMESSA...11 TAULUKKO 3. PÄÄOMAVIRRAT KOHDEYRITYKSIIN (MMK)...17 TAULUKKO 4. KÄYTETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT TAULUKKO 5. KOKONAISPORTFOLION RAHOITUSINSTRUMENTIT...21 TAULUKKO 6. SIJOITUKSET TOIMIALOITTAIN...23 TAULUKKO 7. VUONNA 1999 TAPAHTUNEET IRTAUTUMISET IRTAUTUMISTAVOITTAIN...27 YHTEENSÄ

33 Liite 5. Toimialatutkimukset Auer, Juha Venture capital toimiala Suomessa 1988, Sitra, 1989 Westerlund, Heikki Venture capital toimiala Suomessa 1989, Sitra, 1990 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1990, Sitra, 1991 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1991, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1992 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1992, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1993 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1993, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1994 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1994, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1995 Linnakko, Tuuli Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1995, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1996 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1996, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1997 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1997, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1998 Borg, Peter Pääomasijoittaminen Suomessa 1998, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1999 Borg, Peter Pääomasijoittaminen Suomessa 1999, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

34 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION PL 329, HELSINKI Puh. (09) Fax. (09)