PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

Transkriptio

1 PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 1998 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO MITÄ ON PÄÄOMASIJOITTAMINEN PÄÄOMAN KERÄÄMINEN HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT TEHDYT SIJOITUKSET KOKONAISPORTFOLIO SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN SIJOITUKSISSA KÄYTETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT SIJOITUKSET TOIMIALOITTAIN SIJOITUKSET LÄÄNEITTÄIN IRTAUTUMISET MUITA TIETOJA KOHDEYRITYKSISTÄ LIITE 1. TUTKIMUSMENETELMÄ JA PERIAATTEET LIITE 2. PÄÄOMASIJOITUSTEN TOIMIALALUOKITUS (FVCA) LIITE 3. YRITYKSEN KEHITYSVAIHEIDEN MÄÄRITELMÄT LIITE 4. KUVIOIDEN JA TAULUKOIDEN LUETTELO LIITE 5. TOIMIALATUTKIMUKSET LIITE 6. SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYKSEN JÄSENET

4 Yhteenveto Suomalaiset pääomasijoittajat Suomessa toimii 30 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa yhteisöä. Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitukset ovat määräaikaisia ja tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjoamallaan lisäarvolla edistää yrityksen arvonnousua. Tehdyt sijoitukset 1998 Pääomasijoittajat tekivät 265 sijoitusta 1144 Mmk:lla vuonna Sijoituksista oli ensisijoituksia 171 (991 Mmk) ja jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin 94 (153 Mmk). Tehtyjen sijoitusten määrän kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin tehtiin 205 sijoitusta 811 Mmk:lla. Ensisijoitusten keskikoko pysyi 4,7 Mmk:ssa. Yksityiset pääomarahastot tekivät sijoituksista 71 % (810 Mmk) ja julkiset 29 % (333 Mmk). Uusi pääoma Uutta pääomaa pääomasijoittajat keräsivät viime vuonna 1952 Mmk. Kerätty uusi pääoma oli peräisin seuraavista lähteistä: eläkeyhtiöt 834 Mmk (43 %), vakuutusyhtiöt 373 Mmk (19 %), pankit 149 Mmk (8 %), valtion erityisrahoituslaitokset 122 Mmk (6 %), yritykset 113 Mmk (6 %), pääomamarkkinat 101 Mmk (5 %) ja muut 260 Mmk (14 %). Pääomista kerättiin ulkomailta seitsemän prosenttia vuonna Hallinnoitava pääoma Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 7,965 Mrd. mk vuoden 1998 lopussa. Hallinnoitava pääoma muodostuu hankintahintaisesta sijoitusportfoliosta ja vielä sijoitettavissa olevasta pääomasta. Sijoitettavissa olevasta pääomasta suuri osa on ns. sijoitussitoumusten muodossa eli sijoittaja tekee rahastoon sijoituksen vasta sopivan kohteen löytyessä. Näin ollen hallinnoitavasta pääomasta vain osa on tosiasiallisesti pääomarahastojen hallussa. Hallinnoitavasta pääomasta oli 6257 Mmk (79 %) yksityisillä ja 1708 Mmk (21 %) julkisilla pääomasijoittajilla. Sijoituksia pääomasijoittajat ovat tehneet noin kolmen miljardin markan arvosta. 4

5 Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 1998 pääomasijoittajat tekivät eniten MB0-/MBI-sijoituksia (433 Mmk, 44 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (172 Mmk, 18 %), käynnistysvaiheen (128 Mmk, 13 %), aikaisen kasvuvaiheen (101 Mmk, 10 %), siirtymävaiheen (95 Mmk, 10 %), tervehdyttämisvaiheen (25 Mmk, 3 %) ja siemenvaiheen yrityksiin (22 Mmk, 2 %). Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 3. Sijoitukset toimialoittain Vuonna 1998 tehtiin eniten sijoituksia muihin palveluihin (209 Mmk). Tätä seurasivat kulutustavarat (vähittäiskauppa) (122 Mmk) sekä kemian teollisuus ja uudet materiaalit (118 Mmk). Kappalemääräisesti eniten tehtiin vuonna 1998 sijoituksia teollisuustuotantoon ja palveluihin (38 kpl), muuhun elektroniikkaan (27 kpl) ja tietotekniikkaan (ohjelmistot) (25 kpl). Sijoitukset lääneittäin Sijoituksia tehtiin suuruusjärjestyksessä Etelä-Suomeen (653 Mmk, 109 kpl), Länsi- Suomeen (127 Mmk, 82 kpl), Pohjois-Suomeen (46 Mmk, 13 kpl) ja Itä-Suomeen (29 Mmk, 27 kpl). Irtautumiset Vuonna 1998 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 79 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 334 Mmk. Irtautumisista oli täydellisiä irtautumisia 46 kpl (218 Mmk) ja osittaisia 33 kpl (116 Mmk). Irtautumisten arvo (hankintahinta) kasvoi merkittävästi vuonna 1998 edellisiin vuosiin verrattuna. Irtautumisten kasvu kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi ja rahastojen asteittainen purkaminen alkaa. Pääomasijoitusten tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle ja niistä tehdään erillisiä selvityksiä. 5

6 1. Mitä on pääomasijoittaminen Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitukset ovat määräaikaisia. Pääomasijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Sijoitukset ovat useimmiten vakuudettomia. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjoamallaan lisäarvolla edistää yrityksen arvonnousua. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä - rahoituksen lisäksi - hallitustyöskentelyyn, strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksi kohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajan kotimainen ja kansainvälinen yhteysverkko. Kuvio 1. Pääomasijoitusprosessi Rahaston kokoam inen V u o tta Sijoituskohteiden etsintä ja valinta Kohdeyritysten kehittäm inen S ijo itu s te n re a lis o in ti Pääomasijoitukset tehdään usein oman pääoman ehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirja-, optio- ja muut lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Välirahoituksessa riski ja tuotto-odotukset asettuvat oman pääoman ehtoisen ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen väliin. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot 6

7 vaihtelevat yleensä 0,5 ja 10 Mmk:n välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Pääomasijoittaja on kuitenkin lähes aina vähemmistösijoittaja yrityksessä. Enemmistön yrityksestä omistaa yrittäjä/yrittäjät, tai omistus jakautuu useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Rahoitusmuotona pääomasijoitus soveltuu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta, mutta joilla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa vieraaseen pääomaan luettavaa lainaa. Pääomasijoituksen avulla yritys voi parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. Pääomasijoitusyhtiöt arvioivat yrityksen menestymismahdollisuudet huolella. Tästä syystä neuvotteluprosessiin on varattava runsaasti aikaa (2-6 kk). Vakuuksina pääomasijoittamisessa ovat tulevaisuuden tulosodotukset. Tämän vuoksi toimiva liikeidea ja hyvä yritysjohto ovat tärkeimmät tekijät rahoituspäätöksiä tehtäessä. Lisäksi valintaprosessissa arvioidaan yrityksen sopivuus pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan, avainhenkilöstö, yrityksen tuotteet ja niiden markkinamahdollisuudet sekä taloudelliset toimintaedellytykset ja tulevaisuudennäkymät. Yrityksen etsiessä rahoitusta sen kannattaa selvittää, sopiiko mahdollinen liikeidea pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan. Useat pääomasijoittajat etsivät sijoituskohteita tietyiltä toimialoilta, joilta yhtiöillä on erityisosaamista. Joillekin sijoittajille kohteen maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Myös halutun sijoituksen suuruus ja käytettävät rahoitusinstrumentit vaikuttavat pääomasijoittajan mahdollisuuksiin sijoittaa yrityksiin. Myös kohdeyrityksen kehitysvaihe on tärkeä kriteeri, sillä tehtäessä sijoituspäätöstä pääomasijoittajien riskinottokyky ja -halu vaihtelevat. Aikaisessa vaiheessa olevien yritysten liiketoimintariski on suurempi kuin laajennusvaiheessa olevien yritysten. Sijoitusta tehtäessä yrittäjä ja sijoittaja sopivat irtautumistavasta ja -ajankohdasta. Irtautumistapa riippuu paljon yhtiön kehitysnäkymistä. Irtautumistavat ovat yrityksen listautuminen pörssissä tai OTC-listalla, uusien omistajien hankkiminen tai osakkeiden myynti yrityksen muille omistajille. 7

8 Pääomasijoitusyhtiö voi olla rahastorakenteinen tai osakeyhtiömuotoinen. Rahastorakenteinen yhteisö muodostuu osakeyhtiömuotoisesta hallinnointiyhtiöstä sekä yhdestä tai useammasta määräaikaisesta kommandiittiyhtiömuotoisesta rahastosta. Hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muut sijoittajat vastaavasti äänettöminä yhtiömiehinä. Hallinnointiyhtiö valmistelee rahaston sijoitusesitykset ja toteuttaa ne käytännössä. Hallinnointiyhtiön toimihenkilöt osallistuvat rahaston edustajina kohdeyritysten kehittämiseen, useimmiten hallituksen jäseninä. Osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot tekevät sijoitukset taseestaan, ja niillä on joko oma organisaatio tai erillinen hallinnointiyhtiö hoitamassa sijoitustoimintaa. Kuvio 2. Rahastorakenteinen pääomasijoitusyhtiö SIJOITTAJAT Pääoman ja tuoton palautus sijoittajille Rahastosijoitus HALLIN- NOINTI- YHTIÖ Irtautumistuotot Hallinnointipalkkio ja voitonjakoosuus MÄÄRÄAIKAISRAHASTOT Pääom asijoitus Hallitustyöskentely KOHDEYRITYKSET 8

9 Suomen pääomasijoitusyhdistykseen kuuluvat pääomasijoitusyhtiöt jaetaan kahteen ryhmään: yksityisiin ja julkisiin pääomasijoitusyhtiöihin. Yksityisissä pääomasijoitusyhtiöistä enemmistön omistavat johto, henkilöstö, pankki, suuryritys, sijoitusyritys tai muu yksityistä pääomaa edustava taho. Julkisista pääomasijoitusyhtiöistä enemmistön omistavat valtio, valtion erityisrahoituslaitos, kunta, kaupunki tai muu julkisia varoja edustava taho. Kuvio 3. Pääomasijoittajien ryhmät Yksityiset pääomasijoittajat Aboa Venture Management Oy Aura Capital Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy Euroventures Advisors Oy Helmet Capital Oy Leonia MB Group Oy Merita Capital Oy Nordic Mezzanine Oy Norvestia Oyj OKO-Venture Capital SFK Finance Oy Sitra Fenno Management Oy Sitra Technology Management Oy Sponsor Capital Oy Vuotekno Oy Wedeco Oy Julkiset pääomasijoittajat Finnfund Indekon Management Oy Karinvest Oy Matkailunkehitys Nordia Oy Midinvest Oy Sadepo Oy Sentio Invest Oy Ltd Teknia Invest Oy Sitra Spinno-seed Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Tekno Advisors Oy Lisätietoja pääomasijoitusyhtiöistä: 9

10 2. Pääoman kerääminen Vuonna 1998 pääomasijoittajat keräsivät uutta pääomaa 1952 Mmk. Kerätty uusi pääoma on suurelta osin sijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Eli kerätystä uudesta pääomasta toistaiseksi vain osa on tosiasiallisesti virrannut pääomarahastoihin. Kerätty uusi pääoma sijoitetaan tyypillisesti 3-5 vuoden kuluessa kohdeyrityksiin. Pääomarahastojen merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat vuonna 1998 eläkeyhtiöt (eläkevakuutusyhtiöt, -kassat, -säätiöt) 834 mmk (43 %). Seuraavaksi merkittävimpiä olivat vakuutusyhtiöt 373 Mmk (19 %), pankit 149 Mmk (8 %), valtion erityisrahoituslaitokset 122 Mmk (6 %), yritykset 113 Mmk (6 %) ja pääomamarkkinat 101 Mmk (5 %). Pääomista 93 % kerättiin Suomesta. Ulkomailta kerätyn pääoman osuus pieneni edellisen tutkimuksen neljästätoista prosentista seitsemään prosenttiin Kaikki ulkomainen pääoma oli peräisin Euroopasta. Sijoittajaryhmittäin tarkasteltuna keräsivät uutta pääomaa yksityiset pääomasijoittajat 1888 Mmk (97 %) ja julkiset pääomasijoittajat 64 Mmk (3 %). Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen uusia pääomia ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat muuttuvat näkyviksi silloin, kun em. yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Taulukon 1. valtiolta kerätty uusi pääoma kertoo muiden rahastojen saamat sitoumukset mm. valtion erityisrahoituslaitoksilta. Ensimmäistä kertaa selvitettiin vuoden 1998 tutkimuksessa kerätyn uuden pääoman arvioituja käyttökohteita (taulukko 2.). Kahdeksankymmentä prosenttia kerätyistä uusista pääomista 1998 arvioidaan käytettävän MBO/I kauppoihin. Noin viisi prosenttia uusista pääomista tullaan arvion mukaan sijoittamaan aikaisen kehitysvaiheen yrityksiin ja viisitoista prosenttia high-tech yrityksiin.

11 Taulukko 1. Kerätyn uuden pääoman lähteet (Mmk) Mmk 1998 % Eläkeyhtiöt % Vakuutusyhtiöt % Pankit % Valtio* % Yritykset % Pääomamarkkinat** % Yksityishenkilöt % Muut % Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot*** % Yhteensä % * mm. ent. Kera Oy:n, Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n sijoitukset pääomarahastoihin **mm. rahastojen rahastot (fund of funds) ja muut sijoitusyhtiöt *** uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot eivät kerro mitään pääomasijoitustoiminnan tuotoista. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei palaa uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan rahastoihin sijoittaneille. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot sisältävät myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). Taulukko 2. Kerätyn uuden pääoman 1998 arvioidut käyttökohteet Koko otos (N=10) Yksityi set (N=6) Julkiset (N=4) High-tech, aikainen vaihe 4 % 3 % 9 % Muu aikainen vaihe 1 % 1 % 10 % High-tech, laajentumisvaihe 10 % 9 % 11 % Muu laajentumisvaihe 5 % 4 % 28 % Pieni MBO/I (<ECU 15m total deal value) 18 % 18 % 22 % Keskisuuri MBO/I (ECU 15-75m total deal value) 38 % 39 % 0 % Suuri MBO/I (ECU 75m> total deal value) 24 % 25 % 0 % Muu (rescue, turnaround, replacement) 1 % 0 % 19 % 100 % 100 % 100 % 11

12 3. Hallinnoitavat pääomat Hallinnoitavissa olevalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. 1 Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin, pääomarahastojen hallinnointikuluihin yms. kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Pääomasijoitustoimialan hallinnoima pääomamäärä oli 7,965 Mrd. mk vuoden 1998 lopussa. Toimialan hallinnoima pääoma kasvoi vuoden aikana 36 %. Mezzanine - rahastot poislukien oli hallinnoitavan pääoman määrä noin 6,3 Mrd. mk vuoden 1998 lopussa. Hallinnoitava pääoma jakautui sijoittajaryhmittäin vuoden 1998 lopussa seuraavasti: Yksityiset pääomasijoittajat 6257 Mmk (79 %) Julkiset pääomasijoittajat 1708 Mmk (21 %) Yhteensä 7965 Mmk Pääomasijoittajien, jotka tekevät sijoituksia myös emoyhtiönsä taseesta, hallinnoitavaksi pääomaksi on tältä osin laskettu tehtyjen kohdeyrityssijoitusten summa. Myös Sitran ja Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoitavaksi pääomaksi on laskettu kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman summa. Finnfundin osalta hallinnoitava pääoma sisältää oman pääoman ehtoisiin kohdeyrityssijoituksiin sitoutuneen pääoman ja Finnfundin hallinnoiman erillisen rahaston pääoman. 1 Edellisen vuoden hallinnoitavissa oleva pääoma lisättynä vuoden aikana kerätyllä uudella pääomalla ei kerro uutta hallinnoitavissa olevaa pääomaa, sillä hallinnoitavissa olevaan pääomaan vaikuttavat mm. irtautumiset, uudet sijoitukset, tilastoinnin piiriin otettavat uudet hallinnointiyhtiöt ja tilastoinnista mahd. poistettavat hallinnointiyhtiöt. Hallinnoitavissa oleva pääoma on läpileikkaus ko. vuoden lopun tilanteesta. 12

13 Kuvio 4. Hallinnoitavan pääoman määrä (Mmk) Kuvio 5. Hallinnoitavan pääoman määrät sijoittajaryhmittäin % 80 % 60 % Yksityiset 40 % 20 % Julkiset 0 % Tiedot ennen vuotta 1997 on muutettu uutta ryhmäjaottelua vastaavaksi seuraavasti: Julkiset = julkiset + alueelliset pääomasijoittajat Yksityiset = yksityiset + pankkisidonnaiset + suuryrityssidonnaiset pääomasijoittajat 13

14 4. Tehdyt sijoitukset 1998 Pääomasijoittajat tekivät 265 sijoitusta 1144 Mmk:lla vuonna Sijoituksista oli ensisijoituksia 171 (991 Mmk, 138 yritystä) ja jatkosijoituksia aikaisempiin kohdeyrityksiin 94 (153 Mmk, 73 yritystä). 3 Sijoituksista osa on tehty useamman rahaston yhteissijoituksena. Otettaessa tämä huomioon oli ensi- ja/tai jatkosijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä 201 kpl vuonna Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 810 Mmk (71 %) ja julkiset pääomasijoittajat 333 Mmk (29 %). Kappalemääräisesti eniten tekivät sijoituksia yksityiset 137 kpl (52 %). Julkiset pääomasijoittajat tekivät 128 sijoitusta (48 %). Julkisten pääomasijoittajien sijoitusmäärää (mk) nostavat merkittävästi Finnfundin sijoitukset, jotka ovat kokoluokaltaan tyypillisesti huomattavasti suurempia kuin muiden julkisten pääomasijoittajien sijoitukset. Ensisijoitusten keskikoko oli 4,7 Mmk ja jatkosijoitusten 1,5 Mmk. Keskikokoluvut eivät sisällä mezzanine rahastojen tekemiä sijoituksia. Ensisijoitusten keskikoko oli yksityisillä pääomasijoittajilla (6,0 Mmk) 5 suurempi kuin julkisilla pääomasijoittajilla (3,4 Mmk). Ensisijoitusten keskikoko on edelleen huomattavasti pienempi kuin ensisijoitusten keskikoko Euroopassa keskimäärin (11,4 Mmk) 6. 45:een (33 %) 138 yrityksestä tehtiin syndikoitu ensisijoitus eli yhteissijoitus useammasta kuin yhdestä hallinnointiyhtiöstä. Näistä 29 yritystä sai sijoituksen kotimaisten pääomasijoittajien yhteissijoituksena ja 16 yritystä kotimaisten ja ulkomaisten pääomasijoittajien yhteissijoituksena. 3 Mezzanine rahastoista tehtyjen sijoitusten summa oli 214 Mmk Ensisij. (138) ja jatkosij. (73) saaneiden yritysten summa ei ole yhtä suuri kuin sijoituksia saaneiden yritysten lkm (201), koska osaan yrityksistä on tehty sekä ensi- että jatkosijoitus 5 Ei sisällä mezzanine rahastoista tehtyjä sijoituksia 6 EVCA Yearbook 1998, European Venture Capital Association 14

15 Kuvio 6. Tehdyt sijoitukset Mmk Kpl Kuvio 7. Vuonna 1998 tehdyt ensi- jatkosijoitukset sijoittajaryhmittäin Julkiset Kpl Yksityiset Mmk Kuvio 8. Sijoitusten keskikoot (Mmk) ,7 4,7 3,5 2,8 1,9 1,4 1,5 1,0 0,8 1, Ensisijoitukset Jatkosijoitukset 7 Keskikokoluvut eivät sisällä mezzanine -rahastoista tehtyjä sijoituksia. 15

16 5. Kokonaisportfolio Toimialan portfoliossa oli vuoden 1998 lopussa 559 sijoitusta, joista yksityisten pääomasijoittajien sijoituksia oli 268 kpl ja julkisten 291 kpl. Samoihin kohteisiin tehtyjen yhteissijoitusten takia portfoliossa olevien yritysten lukumäärä on pienempi, 452 kappaletta. Kohdeyrityksiin sijoitettu kokonaispääoma oli vuoden 1998 lopussa 3,0 Mrd. mk 8. Jo tapahtuneet irtaantumiset mukaan laskien voidaan arvioida, että pääomasijoittajat ovat kumulatiivisesti sijoittaneet pk-yrityksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 4,0 Mrd. mk. Irtautumisten määrä taulukossa 2. kertoo irtautumisista sijoitusten hankintahintaan. Se ei kerro sitä, paljonko pääomasijoitusyhteisö on sijoituksestaan saanut irtautumisen yhteydessä. Irtautumisten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 1998 aikaisempiin vuosiin verrattuna (ks. tarkemmin kpl 10. Irtautumiset). Kuusikymmentä prosenttia portfolion kokonaisarvosta (hankintahinta) oli yksityisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemiä sijoituksia ja neljäkymmentä prosenttia julkisten pääomasijoittajien tekemiä sijoituksia. Yksityisten pääomasijoittajien osuus portfolion kokonaisarvosta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja julkisten osuus laski. Viime vuosina tehdyistä sijoituksista valtaosa on ollut yksityisten pääomasijoittajien tekemiä, mutta historiallisista syistä johtuen on julkisten pääomasijoittajien tekemien sijoitusten osuus portfolion arvosta edelleen suhteellisen suuri. Toimialan portfoliossa olevien sijoituskohteiden lukumäärästä on 54 % sellaisia, joihin ensisijoitus on tapahtunut kahtena viime vuotena. Noin kolmeneljäsosaa portfoliossa olevista sijoituksista on tehty On syytä huomioida, että ennen vuotta 1998 tehdyistä sijoituksista on muutamia irtautumisia jo tapahtunut, jolloin nämä sijoitukset eivät näy kuvion 12. ikäjakaumassa. Portfoliossa olevat ennen vuotta 1988 tehdyt sijoitukset ovat pääosin Finnfundin sijoituksia. 8 Lisäksi ilmoitettiin jo tiedossa olevien sovittujen tulevien sijoitusten määräksi 310 Mmk 16

17 Taulukko 3. Pääomavirrat kohdeyrityksiin (Mmk) SIJOITUKSET KOHDEYRITYKSIIN VUODEN ALUSSA ENSISIJOITUKSET JATKOSIJOITUKSET TÄYDELLISET IRTAUTUMISET (HANKINTAHINTAAN) OSITTAISET IRTAUTUMISET (HANKINTAHINTAAN) TILASTOINTIIN LIITETYT PO.SIJOITTAJAT JA SIJOITUKSET TILASTOINNISTA POISTETUT PO.SIJOITTAJAT JA SIJOITUKSET KORJAUSERÄ SIJOITUKSET KOHDEYRITYKSIIN VUODEN LOPUSSA Kuvio 9. Sijoitetun pääoman osuudet sijoittajaryhmittäin (portfolio ) Yksityiset 60 % Julkiset 40 % Julkiset Yksityiset Kuvio 10. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi Vuoden 1998 tilastoihin liitetty CapMan ABNP:n vanhat sijoitukset. 10 Vuoden 1998 tilastoista poistettu tilastointiin ilmoitettuja sijoituspäätöksiä, jotka eivät ole toteutuneet 11 Aikaisemmin ilmoitettujen tietojen täsmennyksiä, korjauksia ja muutoksia 17

18 6. Sijoitukset kehitysvaiheittain Vuonna 1998 pääomasijoittajat tekivät eniten mbo-/mbi-sijoituksia (433 Mmk, 44 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin nopean kasvuvaiheen (172 Mmk, 18 %), käynnistysvaiheen (128 Mmk, 13 %), aikaisen kasvuvaiheen (101 Mmk, 10 %), siirtymävaiheen (95 Mmk, 10 %), tervehdyttämisvaiheen (25 Mmk, 3 %) ja siemenvaiheen yrityksiin (22 Mmk, 2 %). Sijoitusvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 2. Kappalemääräisesti eniten sijoituksia tehtiin käynnistysvaiheen (64 kpl), aikaisen kasvuvaiheen (52 kpl) ja nopean kasvuvaiheen yrityksiin (45 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna etenkin käynnistysvaiheeseen tehtyjen sijoitusten määrä kasvoi huomattavasti sekä markka- että kappalemääräisesti. Aikaiseen vaiheeseen (siemen- ja käynnistysvaihe) tehtyjen sijoitusten suhteellinen määrä nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen (kuvio 12.). Laajennusvaiheeseen (aikainen ja nopea kasvuvaihe) tehtyjen sijoitusten suhteellinen osuus vuotuisista sijoituksista pysyi vajaassa kolmessakymmenessä prosentissa. Buy-out sijoituksiin käytetty rahamäärä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, mutta sijoitusten lukumäärä oli sama kuin edellisenä vuonna (39 kpl). Kuviosta 13. havaitaan, että mbo-/mbi-sijoitusten osuus pääomarahastojen tämän hetkisestä kokonaisportfoliosta (mk) on suurin (34%). Seuraavaksi eniten sijoituksia on tehty nopean kasvuvaiheen (18 %), siirtymä- (17 %), aikaisen kasvuvaiheen (12 %), käynnistysvaiheen (12 %), siemenvaiheen (4 %) ja tervehdyttämisvaiheen (3 %) yrityksiin. Alkuvaiheen (siemen ja käynnistys) sijoituksista vastaavat pääasiassa julkiset pääomasijoittajat. Suurin osa myöhäisemmän vaiheen (mbo, mbi, siirtymä) sijoituksista on yksityisten pääomasijoittajien tekemiä. 18

19 Kuvio 11. Vuoden 1998 sijoitukset kehitysvaiheittain 12 Tervehdyttäminen MBI MBO Siirtymä Nopea kasvu Aikainen kasvu Käynnistys Siemen Lkm Mmk Kuvio 12. Sijoitukset kehitysvaiheittain (Mmk) % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Tervehdyttäminen MBO/MBI Siirtymävaihe Laajennusvaihe Aikainen vaihe Kuvio 13. Kokonaisportfolion sijoitukset kehitysvaiheittain (mk) 12 Ei sisällä Finnfundin sijoituksia 13 Ei sisällä Finnfundin sijoituksia 14 Ei sisällä Finnfundin sijoituksia 19

20 Tervehdyttä minen 3 % MBO/MBI 34 % Siirtymä 17 % Siemen 4 % Käynnistys 12 % Aikainen kasvu 12 % Nopea kasvu 18 % 20

21 7. Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit Pääomasijoituksissa käytetään usein eri rahoitusinstrumenttien yhdistelmiä. Hyvin tavallinen sijoitus muodostuu osakepääomasijoituksen ja vaihtovelkakirjalainan yhdistelmästä. Rahoituspaketti muodostetaan aina vastaamaan kohdeyrityksen kunkin hetkisen kehitysvaiheen tarpeita. Lähtökohtana on yrityksen kyky selviytyä syntyvistä rahoituskustannuksista. Vuonna 1998 tehdyissä pääomasijoituksissa käytettiin suuruusjärjestyksessä seuraavia rahoitusinstrumentteja: kohdeyritysten osakkeiden merkintä ja ostaminen (669 Mmk), vakuudeton laina optiolla (210 Mmk), pääomalaina (131 Mmk), vakuudeton laina (44 Mmk), vaihtovelkakirjalaina (44 Mmk), pääomalaina vaihtovelkakirjalla tai optiolla (24 Mmk) ja muut instrumentit (21 Mmk). Osakkeiden käyttö sijoitusinstrumenttina laski edellisen vuoden 66 %:sta 59 %:iin. Pääomalainan käyttö lisääntyi edellisen vuoden 5 %:sta 11 %:iin. Vakuudettoman lainan ja siihen liitetyn option käyttö lisääntyi 15 %:sta 18 %:iin. Myös pelkkien vakuudettomien lainojen suosio kasvoi 1 %:sta 4 %:iin. Vaihtovelkakirjalainat vähenivät seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Uuden osakeyhtiölain mahdollistama etuosakkeiden käyttö rahoitusinstrumenttina on jäänyt olemattomaksi. Pääomasijoittajien koko portfoliossa osakkeiden osuus käytetyistä instrumenteista on suurin (54 %). Toiseksi käytetyimmäksi instrumentiksi on noussut pääomalaina (16 %). Kolmanneksi käytetyin instrumentti on vakuudeton laina erilaisilla osakkeen ostooptioilla (15 %) ja neljäntenä tulee vaihtovelkakirjalaina (8 %). 21

22 Taulukko 4. Käytetyt rahoitusinstrumentit Mmk 1998 % Osakkeet % Vakuudeton laina optiolla % Pääomalaina % Vakuudeton laina 44 4 % Vaihtovelkakirjalaina 44 4 % Pääomalaina vvk:lla tai optiolla 24 2 % Voitto-osuus-/arvonnousulaina tms. 5 0 % Etuosakkeet 1 0 % Muu 15 1 % Yhteensä % Taulukko 5. Kokonaisportfolion rahoitusinstrumentit Mmk % Osakkeet % Pääomalaina % Vakuudeton laina optiolla % Vaihtovelkakirjalaina % Pääomalaina vvk:lla tai optiolla 89 3 % Vakuudeton laina 85 3 % Voitto-osuus-/arvonnousulaina tms % Etuosakkeet 2 0 % Muu 21 1 % Yhteensä % 15 Kokonaisportfolion oikea arvo on sivulla 16. esitetty 2954 Mmk. Taulukossa 4. oleva portfolion arvo sisältää sijoituksia, joista on jo osittain irtauduttu joko 1998 tai aikaisemmin. 22

23 8. Sijoitukset toimialoittain Pääomasijoitusten toimialaluokitus on Suomeen sovellettu versio European Venture Capital Associationin (EVCA) toimialaluokituksesta. Tämä luokittelu erittelee tutkimus- ja tuotekehityspainotteiset toimialat, mutta jättää kulutustavarateollisuuden ja palvelut kuluttajille sekä teollisuustuotannon ja -palvelut laajaksi kokonaisuudeksi. Toimialaluokittelua muutettiin 1998 yksityiskohtaisemmaksi tietotekniikan ja lääketieteen osalta. Uusittu toimialaluokitus on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Vuonna 1998 tehtiin eniten sijoituksia muihin palveluihin (209 Mmk). Tätä seurasivat kulutustavarat (vähittäiskauppa) (122 Mmk) sekä kemian teollisuus ja uudet materiaalit (118 Mmk). Kappalemääräisesti eniten tehtiin vuonna 1998 sijoituksia teollisuustuotantoon ja palveluihin (38 kpl), muuhun elektroniikkaan (27 kpl) ja tietotekniikkaan (ohjelmistot) (25 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna sijoitusten määrät (mk) kasvoivat muihin palveluihin, lääketieteeseen, matkailuun, tietotekniikkaan (internet ja ohjelmistot) ja biotekniikkaan. Sijoitukset useimmille korkean teknologian toimialoille kasvoivat, mutta tehtyjen sijoitusten suhteelliset osuudet eivät yllä vertailussa korkealle. Tämä johtuu siitä, että suuret buy-out -sijoitukset on tehty pääasiassa perinteisemmille toimialoille. Sijoitusten kappalemääräisessä tarkastelussa sijoitusten suhteelliset osuudet jakaantuvat huomattavasti tasaisemmin. Toimialan kokonaisportfoliossa kärkipaikkaa pitää edelleen kemianteollisuus ja uudet materiaalit (471 Mmk). Toiseksi suosituin toimiala on teollisuustuotanto ja -palvelut (354 Mmk) ja kolmanneksi suosituin on muut palvelut (227 Mmk). 23

24 Taulukko 6. Sijoitukset toimialoittain Koko portfoli o Mmk % Koko portfoli o Kpl % 1998 Mmk % 1998 Kpl % Biotekniikka 25 2 % 16 6 % 43 1 % 25 4 % Energia 81 7 % 2 1 % 86 3 % 4 1 % Kemianteoll. ja uudet materiaalit % 11 4 % % 30 5 % Kuljetus ja liikenne 3 0 % 3 1 % 10 0 % 4 1 % Kulutustavarat (muut) 38 3 % 21 8 % % 53 9 % Kulutustavarat (vähittäiskauppa) % 6 2 % % 10 2 % Lääketiede (laitteet) 12 1 % 10 4 % 59 2 % 21 4 % Lääketiede (lääkkeet) 68 6 % 13 5 % % 18 3 % Lääketiede (terveydenhoito) 24 2 % 6 2 % 25 1 % 7 1 % Maa- ja metsätalous 18 2 % 1 0 % 65 2 % 3 1 % Matkailu 44 4 % 7 3 % 89 3 % 16 3 % Metsäteollisuus 6 1 % 2 1 % 28 1 % 6 1 % Muu elektroniikka 49 4 % % % % Muu palvelu % 16 6 % % 28 5 % Muu toimiala 0 0 % 1 0 % 0 0 % 1 0 % Muu tuotanto % 16 6 % % 29 5 % Rahoituspalvelut 0 0 % 0 0 % 49 2 % 7 1 % Rakennusteollisuus 60 5 % 16 6 % % 27 5 % Teollisuustuotanto ja palvelut 57 5 % % % % Teollisuustuot. valv. ja ohjaus 4 0 % 6 2 % 18 1 % 17 3 % Tietotekniikka (internet) 40 4 % 4 2 % 46 2 % 5 1 % Tietotekniikka (laitteet) 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Tietotekniikka (ohjelmistot) 39 3 % 25 9 % % 47 8 % Tietotekniikka (puolijohdetekn.) 1 0 % 1 0 % 57 2 % 4 1 % Viestintä 5 0 % 11 4 % % 22 4 % Ympäristönsuojelu 5 0 % 6 2 % 13 0 % 10 2 % Yhteensä

25 9. Sijoitukset lääneittäin Sijoituksia tehtiin suuruusjärjestyksessä Etelä-Suomeen (653 Mmk, 109 kpl), Länsi- Suomeen (127 Mmk, 82 kpl), Pohjois-Suomeen (46 Mmk, 13 kpl) ja Itä-Suomeen (29 Mmk, 27 kpl). Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen sijoitusten määrä (mk) kasvoivat Etelä-Suomessa (+192 %) ja Pohjois-Suomessa (+119 %) sekä laskivat Länsi-Suomessa (-36 %) ja Itä-Suomessa (-85 %). Kappalemääräisesti sijoitukset nousivat Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä laskivat Itä- ja Pohjois-Suomessa edelliseen vuoteen verrattuna. Sijoitukset ulkomaille kasvoivat vuoden Mmk:sta 290 Mmk:aan vuonna Yhteistyö ulkomaisten pääomasijoittajien kanssa tulee edelleen lisääntymään tulevaisuudessa. Myös ulkomaisten pääomasijoittajien Suomeen tekemät sijoitukset tulevat oletettavasti kasvamaan lähivuosina. Nämä sijoitukset tehdään usein yhteissijoituksina suomalaisten pääomasijoittajien kanssa. Tarkasteltaessa pääomasijoittajien koko portfoliota ei läänien järjestys olennaisesti muutu edellisestä. Etelä-Suomeen on tehty eniten sijoituksia ja seuraavina tulevat Länsi- Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Etelä-Suomen osuus tehdyistä sijoituksista on 29 %, Länsi-Suomen 20 %, Itä-Suomen 7 % ja Pohjois-Suomen 5 %. Ulkomaisten sijoitusten osuus sijoitussalkusta on 39 %. Ulkomaisten sijoitusten suhteellisen suuri osuus toimialan portfoliosta johtuu Finnfundista, jonka nimenomaisena tehtävänä on tehdä sijoituksia ainoastaan ulkomaisiin yrityksiin yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Kuviosta 16. voidaan havaita Itä- ja Länsi-Suomeen tehtyjen sijoitusten suhteellisen osuuden pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Kappalemääräisesti muutokset edelliseen vuoteen verrattuna ovat pienempiä kuin markkamääräisesti. 25

26 Kuvio 14. Vuonna 1998 tehdyt sijoitukset alueittain Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Lkm Mmk Ulkomaat Kuvio 15. Tehdyt sijoitukset alueittain (koko portfolio) Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Lkm Mmk Ulkomaat Kuvio 16. Sijoitusten suhteelliset alueelliset jakaumat 1997 ja 1998 (Mmk ja Lkm) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Ulkomaat 0 % 1997 Mmk 1998 Mmk 1997 Lkm 1998 Lkm 26

27 10. Irtautumiset Vuonna 1998 pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 79 sijoituksesta, joiden arvo hankintahintaan oli 334 Mmk. Irtautumisista oli täydellisiä irtautumisia 46 kpl (218 Mmk) ja osittaisia 33 kpl (116 Mmk). Osittaisessa irtautumisessa pääomasijoittaja luopuu omistuksestaan osittain tai esimerkiksi kohdeyritys maksaa osan rahoituspakettiin kuuluvasta lainasta takaisin. Velkainstrumenttien takaisinmaksua käytettiin irtautumiskeinona kahdessakymmenessä tapauksessa, joista suurin osa oli osittaisia irtautumisia. Kaksitoista rahastoa oli mukana listautuneissa yrityksissä, mutta listautuneiden yritysten todellinen lukumäärä oli kuitenkin kolme. Seuraavaksi eniten irtauduttiin myymällä osakkeita takaisin yrittäjälle (10 kpl), myymällä osakkeet ulkopuoliselle yritykselle (8 kpl) ja yhtiön ostaessa pääomasijoittajan osakkeet (7 kpl). Vuonna 1998 irtautumistavoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Uutena irtautumistapana on tilastoinnissa esitetty vuoden 1998 tietojen osalta osakkeiden myyminen yhtiölle. Listautumisien osalta on syytä huomioida, että eri rahastojen irtautuminen samasta kohdeyrityksestä tilastoidaan erikseen. Todellisia listautuneita yrityksiä oli kolme 16, joista kaksi listautui Helsingin pörssiin ja yksi ulkomaiseen pörssiin. Irtautumisten arvo (hankintahinta) kasvoi merkittävästi vuonna 1998 edellisiin vuosiin verrattuna. Irtautumisten kasvu kertoo siitä, että pääosin yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla perustetut määräaikaiset pääomarahastot ovat saavuttaneet elinkaaressaan vaiheen, jossa tehdyt sijoitukset kypsyvät irtautumiskelpoisiksi ja rahastojen asteittainen purkaminen alkaa. Sijoitusten tuotot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tuotoista tehdään erillisiä selvityksiä. 16 A-Rakennusmies Oyj, Exel Oyj ja Tryckinvest i Norden Abp 27

28 Taulukko 7. Vuonna 1998 tapahtuneet irtautumiset irtautumistavoittain 1998 Lkm 1998 % 1997 Lkm 1997 % Myynti takaisin yrittäjälle % % Myynti muille osakkaille 5 6 % 4 8 % Myynti yhtiölle 7 9 % 0 0 % Myynti toiselle po.sijoittajalle 3 4 % 1 2 % Myynti ulkopuoliselle yritykselle 8 10 % 4 8 % Myynti rahoituslaitokselle 1 1 % 1 2 % Julkinen noteeraus (yritysten lkm) 12(3) 15 % 7(3) 15 % Velkainstrumenttien takaisinmaksu % % Alaskirjaus/myynti nim. hintaan 4 5 % 1 2 % Konkurssi 5 6 % 4 8 % Toiminnan lopettaminen 2 3 % 1 2 % Muu 2 3 % 0 0 % Yhteensä % % Kuvio 17. Irtautumisten arvo hankintahintaan (Mmk)

29 11. Muita tietoja kohdeyrityksistä Pääomasijoittajien kohdeyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuoden 1998 lopussa oli noin kaksikymmentä miljardia markkaa. Kohdeyrityksissä työskenteli vuoden 1998 lopussa noin henkilöä. Liikevaihto- ja henkilöstömäärät ovat todellisuudessa edellä mainittuja suurempia, sillä kaikista kohdeyrityksistä liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja ei ole ilmoitettu. Kohdeyrityksistä noin 60 %:ssa työskentelee alle kaksikymmentä ihmistä. Kohdeyritysten henkilöstömäärän keskiarvo oli 83 henkilöä ja mediaani 13 henkilöä (N=365). Keskiarvo nousi edellisestä vuodesta. Kohdeyrityksistä 58 % on kooltaan alle kymmenen miljoonan markan liikevaihdon yrityksiä ja 11 % yli sadan miljoonan markan liikevaihdon yrityksiä. Kohdeyritysten liikevaihdon keskiarvo oli 54 Mmk ja mediaani 8 Mmk (N=358). Keskiarvo laski edellisestä vuodesta. Puolessa sijoituksista on rahaston osuus yrityksen osakepääomasta %. Kolmessa prosentissa sijoituksista oli rahasto enemmistöosakkaana. Omistusosuuksien keskiarvo oli 24 % ja mediaani 21 % (N=511). Suurimpaan osaan portfolion kohdeyrityksistä on tehty vain yksi sijoitus (72 %). Kaksi sijoitusta oli tehty 18 %:iin kohdeyrityksistä ja enemmän kuin kolme sijoitusta 10 %:iin kohdeyrityksistä. Sijoituskertojen keskiarvo oli 1,5 sijoitusta/kohdeyritys ja mediaani yksi sijoitus/kohdeyritys (N=559). 29

30 Taulukko 8. Kohdeyritysten henkilöstömäärän jakauma (N=365) Henkilöstön määrä % yrityksistä 45 % 16 % 9 % 5 % 4 % 9 % 12 % Taulukko 9. Kohdeyritysten liikevaihdon jakauma (N=358) Liikevaihto (Mmk) % yrityksistä (kpl) 58 % 13 % 6 % 4 % 3 % 4 % 11 % Kuvio 18. Sijoitusten jakauma pääomarahastojen omistusosuuksien mukaan % 23 % % 3 % 0-9 % 18 % % 27 % % 29 % Taulukko 10. Sijoitusten jakauma sijoituskertojen lukumäärän mukaan (N=559) Sijoituskertojen lkm > 6 % sijoituksista 72 % 18 % 4 % 3 % 1 % 2 % 30

31 Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitustoimialan kehittymistä on tilastoitu Suomessa vuodesta Tiedot kerätään vuosittain Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimesta. Yhdistys antaa tiedot myös European Venture Capital Assiociation (EVCA) toteuttamaa Euroopan-laajuista tutkimusta varten. EVCAn ja FVCAn tilastot eivät ole vertailukelpoisia tilastointiperiaatteissa olevien erojen vuoksi. Verrattaessa pääomasijoitustoimintaa Euroopan eri maissa on suositeltavaa käyttää EVCAn tilastoja, jolloin tilastointiperiaatteet ovat yhteneväisiä kaikkien maiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana 30 Suomen pääomasijoitusyhdistyksen varsinaista jäsentä (liite 6). 17 Ulkomaisen pääomasijoitusyhteisön Suomeen tekemät sijoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat tämän tutkimuksen ulkopuolella myös mm. suuryritykset ja ns. bisnes-enkelit. Kerättyyn uuteen pääomaan lasketaan Suomessa toimipisteen omaavien hallinnointiyhtiöiden keräämät uudet varat, vaikka rahaston sijoituspolitiikkana olisi tehdä sijoituksia Suomen ulkopuolelle. Kerätty uusi pääoma sisältää pääomarahastojen saamat uudet sijoitussitoumukset tilastointivuoden aikana ja uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot. Finnfundin, Sitran ja Teollisuussijoituksen uusia pääomia ei lasketa julkisten pääomasijoittajien keräämään uuteen pääomaan. Nämä pääomat muuttuvat näkyviksi silloin, kun em. yhteisöt tekevät suoria kohdeyrityssijoituksia tai sijoittavat varojaan muihin rahastoihin. Kerättyyn uuteen pääomaan ei myöskään lasketa muita vastaavia omasta tai emoyhtiön taseesta sijoituksia tekevien pääomasijoittajien (esim. Norvestia Oyj, OKO-Venture capital) laskennallisia pääomasijoitustoimintaan osoitettuja uusia eriä. Kerätyn uuden pääoman lähteet tilastoidaan 1998 lähtien EVCAn käyttämän jaottelun mukaisesti. Pääomasijoitusyhdistys on aikaisempina vuosina kerännyt tietoja pääoman lähteistä yksityiskohtaisemmalla jaottelulla. 31

32 Hallinnoitavissa olevalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastojen vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. Kohdeyrityksiin sitoutuneeseen pääomaan lasketaan vain suorat kohdeyrityssijoitukset (ei rahastosijoituksia). Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää pääomasijoitusyhtiöissä vielä sijoitettavana olevan pääoman. Sijoitettavissa oleva pääoma ei kuitenkaan yleensä ole kokonaan käytettävissä uusiin sijoituksiin, sillä pääomia on varattava jatkosijoituksiin nykyisiin kohdeyrityksiin, pääomarahastojen hallinnointikuluihin yms. kuluihin. Sijoitettavissa oleva pääoma sisältää rahastosijoittajien antamia sitoumuksia sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien uusien sijoituskohteiden löytyessä. Suurin osa sijoitettavissa olevan pääoman määrästä ei siis varsinaisesti vielä ole pääomasijoittajien hallussa. Niiden yhteisöjen, joilla on erillisen rahaston lisäksi pääomasijoitustoimintaan käytettävissä varoja hallinnointi- tai emoyhtiön taseessa, sijoitettavissa olevaan pääomaan on ennen vuotta 1998 tilastoitu kolmen seuraavan vuoden aikana pääomasijoitustoimintaan hallinnointi- tai emoyhtiön taseessa käytettävissä olevat arvioidut varat. Tätä arviomenettelyä ei käytetty enää vuoden 1998 tutkimuksessa, vaan hallinnoitavissa olevaksi pääomaksi laskettiin ainoastaan tehtyjen kohdeyrityssijoitusten summa. Sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan rahastokohtaisesti eli samaan yritykseen tehdyt sijoitukset eri rahastoista tilastoidaan erillisinä. Esimerkiksi hallinnointiyhtiön kolmen eri rahaston sijoittaessa samaan yritykseen on tehtyjen sijoitusten lukumäärä kolme. Sijoitukset ja irtautumiset tilastoidaan sijoitusten hankintahintaan. Kiinteistösijoituksia, sijoituksia toisiin pääomarahastoihin ja sijoituksia noteerattuihin yrityksiin ei tilastoida sijoituksiksi. Syndikoinneiksi on laskettu eri hallinnointiyhtiöiden samaan yritykseen tekemät ensisijoitukset eli syndikoinneista on eliminoitu jatkosijoitukset ja hallinnointiyhtiön eri rahastojen samaan yritykseen tekemät sijoitukset. Syndikoinnit on tutkimuksessa ilmoitettu syndikointien kohteena olleiden yritysten lukumääränä. Tutkimus toteutettiin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenille lähetetyillä kyselylomakkeilla. 17 EVCAn tilastointiperiaatteiden mukaisesti Industri Kapitalin pääomia ja sijoituksia ei huomioida tilastoinnissa, koska hallinnointiyhtiö sijaitsee Ruotsissa 32

33 33

34 Liite 2. Pääomasijoitusten toimialaluokitus (FVCA) Viestintä kaupallinen viestintä (esim. TV-toiminta) puhelinteollisuus ja muut teletuotteet tietoliikenne, kannettavat viestimet Tietotekniikka (Laitteet) tietokoneet, oheislaitteet laitteisiin liittyvät palvelut Tietotekniikka (Ohjelmistot) Tietotekniikka (Internet) Tietotekniikka (Puolijohdeteknologia) Muu elektroniikka akut, virtalähteet muut elektroniset tuotteet lasertuotteet, kuituoptiikka analyysi ja tutkimusvälineet Biotekniikka biotekniikkatuotteet, valmistus- ja tutkimuslaitteet, tutkimustoiminta, DNA, biosensorit Lääketiede (Lääkkeet) lääkkeiden valmistus Lääketiede (Laitteet) instrumentit, tutkimuslaitteet Lääketiede (Terveydeydenhoito) hoitotuotteet ja palvelut, vammaisten apuvälineet sairaalan hallinnointipalvelut Energia öljyn ja kaasun etsintä, tuotanto sekä palvelut energian jalostus ja jakelu, energian säästö vaihtoehtoiset energiamuodot Matkailu Kulutustavarat (vähittäiskauppa) Kulutustavarat (muut) päivittäishyödykkeet ja -tavarat käyttötavarat, vapaa-ajan tuotteet, kuluttajapalvelut ( esim. ravintolat) Teollisuustuotanto ja palvelut teollisuusinstrumentit ja -koneet teollisuuspalvelut Ympäristönsuojelu ja kierrätys Kemianteollisuus ja uudet materiaalit muovituotteet pinnoitteet ja liimat kalvotuotteet erikoisalojen materiaalit ja kemiakaalit maatalouden kemikaalit kulutushyödyke kemikaalit Metsäteollisuus paperi- ja sahateollisuus Teollisuustuotannon valvonta ja ohjaus tuotannon mittalaitteet, sensorit, prosessin valvontalaitteet, robotit, konenäkö, numeerisesti ohjattu tai automatisoitu koneiden valvonta Kuljetus ja liikenne ilmailu, maantiekuljetukset posti- ja kuriiripalvelut moottoriajoneuvot ja niiden osat lentokentät ja muut kuljetuspalvelut Rahoituspalvelut vakuuttamiseen liittyvä toiminta, pankkitoiminta, kiinteistösijoituksiin liittyvä palvelutoiminta, arvopaperien tai hyödykkeiden välitykseen liittyvä toiminta Muut palvelut insinööripalvelut, konsultointipalvelut, mainosja pr-toimistot, jakelijat, maahantuojat ja tukkukauppiaat Muu tuotanto toimistotarvikkeet ja huonekalut, tekstiilit, kustannustoiminta ja painaminen pakkaustuotteet ja -koneet Maa- ja metsätalous kalastus metsänhoito eläintenhoito Rakentaminen rakennuspalvelut ja rakentaminen rakennusmateriaalien tuotanto Muut kaivostoiminta (utilities) (conglomerates) 34

35 Liite 3. Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät Siemenvaihe Rahoitus annetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennen varsinaista käynnistystä. Käynnistysvaihe Rahoitus annetaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla juuri perustamassa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu. Aikainen kasvuvaihe Rahoitus yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä tuotannon ja myynnin lopulliseen kaupallistamiseen. Yritys ei vielä tuota voittoa. Nopea kasvuvaihe Rahoitus kasvavalle yritykselle, jonka toiminta ei ole tappiollista. Rahoitus käytetään lähinnä tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpääoman lisääminen voi olla rahoituksen kohde. Siirtymävaihe Tilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan julkisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa. Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmän yritysosto (MBI) Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat tuotantolinjan tai koko yrityksen (Management Buy Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaa yrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy In). Terveyttäminen Rahoitusvaikeuksissa olevan vakiintuneen yrityksen toimintarakenteita terveytetään rahoituksen avulla siten, että yritys tuottaa vastedes voittoa.

36 Liite 4. Kuvioiden ja taulukoiden luettelo KUVIO 1. PÄÄOMASIJOITUSPROSESSI... 6 KUVIO 2. RAHASTORAKENTEINEN PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖ... 8 KUVIO 3. PÄÄOMASIJOITTAJIEN RYHMÄT... 9 KUVIO 4. HALLINNOITAVAN PÄÄOMAN MÄÄRÄ (MMK) KUVIO 5. HALLINNOITAVAN PÄÄOMAN MÄÄRÄT SIJOITTAJARYHMITTÄIN KUVIO 6. TEHDYT SIJOITUKSET KUVIO 7. VUONNA 1998 TEHDYT ENSI- JATKOSIJOITUKSET SIJOITTAJARYHMITTÄIN KUVIO 8. SIJOITUSTEN KESKIKOOT (MMK) KUVIO 9. SIJOITETUN PÄÄOMAN OSUUDET SIJOITTAJARYHMITTÄIN (PORTFOLIO ) KUVIO 10. PORTFOLIOSSA OLEVIEN SIJOITUSTEN ENSIMMÄINEN SIJOITUSVUOSI KUVIO 11. VUODEN 1998 SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN KUVIO 12. SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN (MMK) KUVIO 13. KOKONAISPORTFOLION SIJOITUKSET KEHITYSVAIHEITTAIN (MK) KUVIO 14. VUONNA 1998 TEHDYT SIJOITUKSET ALUEITTAIN KUVIO 15. TEHDYT SIJOITUKSET ALUEITTAIN (KOKO PORTFOLIO) KUVIO 16. SIJOITUSTEN SUHTEELLISET ALUEELLISET JAKAUMAT 1997 JA 1998 (MMK JA LKM) KUVIO 17. IRTAUTUMISTEN ARVO HANKINTAHINTAAN (MMK) KUVIO 18. SIJOITUSTEN JAKAUMA PÄÄOMARAHASTOJEN OMISTUSOSUUKSIEN MUKAAN TAULUKKO 1. KERÄTYN UUDEN PÄÄOMAN LÄHTEET (MMK) TAULUKKO 2. KERÄTYN UUDEN PÄÄOMAN 1998 ARVIOIDUT KÄYTTÖKOHTEET TAULUKKO 3. PÄÄOMAVIRRAT KOHDEYRITYKSIIN (MMK) TAULUKKO 4. KÄYTETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT TAULUKKO 5. KOKONAISPORTFOLION RAHOITUSINSTRUMENTIT TAULUKKO 6. SIJOITUKSET TOIMIALOITTAIN TAULUKKO 8. KOHDEYRITYSTEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN JAKAUMA (N=365) TAULUKKO 9. KOHDEYRITYSTEN LIIKEVAIHDON JAKAUMA (N=358) TAULUKKO 10. SIJOITUSTEN JAKAUMA SIJOITUSKERTOJEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN (N=559)

37 Liite 5. Toimialatutkimukset Auer, Juha Venture capital toimiala Suomessa 1988, Sitra, 1989 Westerlund, Heikki Venture capital toimiala Suomessa 1989, Sitra, 1990 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1990, Sitra, 1991 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1991, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1992 Jänkälä, Pasi Venture capital toimiala Suomessa 1992, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1993 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1993, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1994 Jänkälä, Pasi Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1994, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 1995 Linnakko, Tuuli Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1995, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1996 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1996, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1997 Borg, Peter Ammattimainen pääomasijoittaminen Suomessa 1997, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry 1998 Borg, Peter Pääomasijoittaminen Suomessa 1998, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

38 Liite 6. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenet VARSINAISET JÄSENET: Aboa Venture Management Oy Aura Capital Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy Eqvitec Partners Oy Euroventures Advisors Oy FINNFUND (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) Helmet Capital Fund Management Oy Indekon Management Oy Industri Kapital Svenska Ab Karinvest Oy Leonia MB Group Oy Matkailunkehitys Nordia Oy Merita Capital Oy Midinvest Oy Nordic Mezzanine Ltd Norvestia Oyj OKO-Venture Capital Sadepo Oy Teknia Invest Oy Sentio Invest Oy Ltd (Pikespo Oy) SFK Finance Oy Sitra Sitra Fenno Management Oy Spinno-Seed Oy Sponsor Capital Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Vuotekno Oy Wedeco Oy LIITÄNNÄISJÄSENET: Accountor Oy Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Asianajotoimisto Bützow & Co Oy Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy Asianajotoimisto Krogerus & Pirilä Oy Asianajotoimisto Peltonen, Örndal, Ruokonen & Itäinen Oy Conventum Markets Oy Corporate Advisor Group Oy Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo Europe's Venture Capital Association Finnvera Oyj Keksintösäätiö KPMG Wideri Oy Ab LTT Research Ltd. Merita Pankki Oyj, 2505 Rahoitus- ja vakuuspalvelut Norsk Risikokapital Forening SVH PriceWaterhouseCoopers Oy Svenska Riskkapital Föreningen TEKES Teknologian kehittämiskeskus Telecom Finland Oy Tuokko Deloitte & Touche Oy Ab Vakuutusosakeyhtiö Sampo Vencap Venture Capital Oy Yrittäjäin Fennia Tekno Advisors Oy 38

39 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION PL 329, HELSINKI Puh. (09) Fax. (09)