Lausunto. 2.1 Maakuntien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen perustaminen ja toiminnan lähtökohdat

Transkriptio

1 Sumen Kuntaliitt ry Lausunt /03/2018 Asia: VM120:00/2017 Lausuntpyyntö lunnksesta valtineuvstn asetukseksi maakuntien tiet- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen tehtävistä ja käyttövelvitteen piiriin kuuluvista palveluista Lausunnnantajan lausunt Vitte kirjittaa lausuntnne alla levaan tekstikenttään Yleisesti Kuntaliitt kiittää mahdllisuudesta lausua lunnksesta asiakknaisuus humiiden. Yleisenä arvina Kuntaliitt pitää tärkeänä, että asianmaista humita kiinnitetään rakentuvien maakuntien tiet- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen tehtäviin sekä sen timittamiin palveluihin. Tarvittavat liityntäpalvelut tulee tteuttaa yhteisillä pelisäännöillä harmnisidusti välttäen päällekkäistä tekemistä hyödyntäen sveltuvin sin keskitettyä saamista. Tavitteena knkreettiset säästöt ja hallinnllisten rakenteitten keventäminen. Tavitteitten aikaansaamiseksi tulee lemassa leva palvelututantympäristö humiida tarpeellisin sin. Kuntaliitt haluaa kiinnittää humita siihen, että saadaan kansallisesti yhdenmukaisia ja yhteentimivia järjestelmiä. Sekä mahdllistaa alueellinen ja seudullinen yhteyskäyttö julkishallinnn sähköisen asiinnin palveluita kehitettäessä ja käyttööntettaessa. 2.1 Maakuntien tiet- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen perustaminen ja timinnan lähtökhdat Maakuntien ICT-valmistelu sekä alueellisesti että kansallisesti tulee edetä suunnitelmallisesti, jtta uudistuksen hallittu timeenpan vitaisiin turvata ja jtta jkainen timija pystyisi hitamaan maakuntien timinnan käynnistämisen ja tehtävänsiirtjen nnistumisen edellyttämät kriittiset asiat kuntn. Tässä prsessissa maakuntien näkökulmasta Vimana nähdään timijana tarpeelliseksi, Lausuntpalvelu.fi 1/8

2 mutta sen rli, työnjak ja hjausmalli edellyttävät tarkentamista ja selkeyt-tämistä. Vimanan rlia pitäisi, perustiettekniikan sijaan, ensimmäisessä vaiheessa khdentaa vimakkaammin valtihallinnsta maakuntien vastuulle siirtyvien kansallisten ICT-ratkaisujen kkamiseen. Lainsäädännön kautta tuleva käyttövelvite n maakuntien ja Vimanan välisen suhteen näkökulmasta ngelmallinen. Rakentuvan palvelutimintaympäristön kannalta justavampi timintamalli lisi sapulia sitva sakasspimus. Spimus mitä asiita ja palveluja milläkin laskutusperiaatteella käsitellään sekä niiden rahituksesta sana maakuntien ja valtin yleistä neuvttelumenettelyä. Vimanan, Stedigin, alueellisten INHOUSE-yhtiöiden ja maakuntien man timinnan välinen työnjak edellyttävät tarkentamista. Vimanan rlia tulee myös tarkentaa kasvupalvelu-uudistusta kskien. Kasvupalvelujen asiakknaisuus suhteessa maakuntien timintaympäristöön. Tällä n suuri merkitys maakuntien tiedn hallinnan sekä tiedlla jhtamisen kannalta, humiiden eri kasvupalvelutimijiden väliset integraatit. Asiilla tulee lla yhtenäinen ratkaisu. 2.2 Tavitteet Maakuntien ICT-ratkaisujen ja valmistelun tilanne vaihtelee alueittain. Maakuntauudistuksen kireän aikataulun jhdsta sa ratkaisuista, jtka lisi tarkituksenmukaista järjestää ylimaakunnallisesti, judutaan ensivaiheessa tteuttamaan maakunnallisesti. Täysin uusien kansallisten ratkaisujen hankintja, käyttöönttja ja yhteensvitusta lemassa levaan tietjärjestelmäkknaisuuteen, ei ehditä Vimanan timesta maakunnissa surittamaan vuteen 2021 mennessä. Maakunnissa judutaan tukeutumaan j käytössä leviin ratkaisuihin, jiden timivuus ja timintavarmuus vidaan muutksessa paremmin varmistaa. Tavitteena tulee lla turvata maakuntien tietjärjestelmätyö sekä tarvittava systemaattisuus suunnittelu-/kehitystyön salta. Kansallisella taslla tulisi uudistuksen alkuvaiheessa keskittyä tteuttamaan asiat, jtka vat selkeästi maakunnille lisäarva tuttavia sekä jiden tteuttamiseen uudistuksen aikataulujen puitteissa liittyvät riskit vat hallittavissa. Mnissa khteissa tarkituksenmukaista työnjaka ja valtakunnallisten timijiden rlia tulee tarkastella uudelleen, kun maakuntien timinnan käynnistäminen ja tehtäväsiirtjen nnistunut tteuttaminen n saatu turvattua ja kun mnet maakuntien nykyiset tietjärjestelmäratkaisut vat niiden elinkaaren päättymisen tai spimuskauden umpeutumisen jhdsta tulssa uusittaviksi. Asetuksessa n mainittu, että palvelukeskuksen tavitteen n erityisesti perustiettekniikkakustannusten aleneminen. Maakuntien ICT-ment vat kknaisuudessaan n. 650M, ja kansallisen keskittämisen kautta saavutetaan k. esityslunnksen mukaan pääasiassa Lausuntpalvelu.fi 2/8

3 perustiettekniikkaan ja hallinnllisiin tietjärjestelmiin keskittyvän palvelukeskuksen kautta n. 25 % kustannussäästö kknaiskustannuksiin. Vimanan kautta hidettavien tehtävien kknaisarvn ei le arviitu yltävän tulle taslle. Perustiettekniikkaan liittyvät tehkkuushyödyt n mnilta sin saavutettu ja saavutettavissa nykyisten INHOUSE-yhtiöiden tehkkaammalla hyödyntämisellä ja vapaaehtisilla kansallisilla yhteishankinnilla. 2.3 Vaikutukset Vimanan tulisi ensivaiheessa keskittyä valtilta maakunnille siirtyvissä tehtävissä hyödynnettävien ICT-ratkaisujen jatkuvuuden hallintaan. Perustiettekniikkapalvelut vat j nyt hyvin hallinnassa, jten niiden tehstamisptentiaali n suhteellista. Tässä yhteistyö painttuisi ICT-ratkaisuja kskevien spimuksien uusimiseen. Maakuntien lähtötilanteitten llessa hyvin erilaisia, vlyymihyödyn tavittelu perustiettekniikkapalveluita vakiimalla vi aiheuttaa jpa suurempia muutskustannuksia kuin valtakunnallisen yhtenäistämisen kautta saavutettavissa levat hyödyt. Yhtenäistämisen ja niihin liittyvien hankintjen keskittämisen vaikutukset ICT-markkiniden timivuuteen tulisi humiida sana kustannusten ja hyötyjen kknaistarkastelua. 3. Esitys asetukseksi Valtineuvstn asetus maakuntien tiet- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallisen palvelukeskuksen tehtävistä ja käyttövelvitteen piiriin kuuluvista palveluista 1 Maakuntien tiet- ja viestintäteknisten palvelujen valtakunnallinen palvelukeskus Esityksen mukaan palvelukeskuksen mistajilleen tuttamilla palveluilla ei le vaikutusta strategiseen päätöksen tasn. Tästäkin näkökulmasta asiakasneuvttelukunnan rli krstuu. Maakuntien timinnan perustuessa enenemässä määrin tiedlla jhtamiseen ei vida lähtökhtaisesti lettaa etteikö infrmaatiteknlgian hallinnalla/tteutuksella lisi taktisen tasn merkitystä ja sitä kautta välillistä vaikutusta strategisen tasn päätöksentekn. Maakuntavalmistelun näkemyksen kannalta käyttövelvite tulee tdennäköisesti vaikuttamaan kilpailuneutraliteettisäännösten vastaisesti markkinihin. EU:n kilpailu- ja valtintukisäännöstöihin tulee kiinnittää humi Vimanan taludellisen timinnan kannalta. Lainsäädännön asettamaa käyttövelvitetta tulee tarkastella ICT-markkiniden kannalta humiiden mahdllinen markkiniden tasapainn häiriintyminen. Ensisijaisesti tulee hulehtia maakuntien timintaympäristön häiriöttömästä timinnasta, takaamalla timintjen jatkuvuus. Lausuntpalvelu.fi 3/8

4 Käyttövelvitteen vaikutus INHOUSE-yhtiöitten nykyiseen timintamalliin lisi hyvä kirkastaa ( Palvelukeskuksen asiakkaana vi lla myös sellainen maakuntien määräysvallassa leva yhtiö tai muu yhteisö, jssa muuna mistajan n esimerkiksi kunta. ). Maakuntalain 119 perusteella valtineuvstn asetuksella vidaan säätää tarkemmin ainastaan palvelukeskusten tehtävistä ja käyttövelvitteen piiriin kuuluvista palveluista. Asetuslunnksessa n tettu kantaa myös maakuntien mahdllisuuteen käyttövelvitteesta pikkeamiseen tavalla, jka ei kuulu asetuksenantvaltuuden piiriin (esim. se että pikkeus n mahdllista vain erityislsuhteissa ja tilapäisesti sekä tettu kantaa mm. palvelukeskuksen ilmitusvelvllisuuteen). 2 Palvelukeskuksen tehtävät ja yhteisten palveluiden järjestäminen Vimanan rlia perustiettekniikkapalveluiden järjestäjänä n syytä tarkastella myös riskien hallinnan ja tteutettavuuden näkökulmista. Maakuntien perustiettekniikkaratkaisuilla vi lla maakuntien timintjen käynnistyessä jpa käyttäjää. Palvelukyvykkyyden ja palvelujen lutettavuuden rakentaminen häiriöttömästi n maakuntien timintakyvyn kannalta leellista. Kknaisuuden kannalta arviimattmat lisävelvitteet vivat vaarantaa maakuntien timintakyvyn. Ensimmäisessä vaiheessa Vimanan tehtäväkenttää pitäisi perustiettekniikan sijasta khdentaa valtihallinnsta maakuntien vastuulle siirtyvien kansallisten ICT-ratkaisujen kkamiseksi niin, että maakunnat vivat ttaa ne vaivattmasti käyttöön tarjten työntekijöille ja asiakkaille katkeamatnta palvelua. Vimanan rlin rajautuessa tehtäviin ja palveluihin jtka vat välttämättömiä tteuttaa kansallisella taslla ja jidenka tteuttamisiin liittyvät riskit vat hallittavissa. Vimanan rli n tukea maakuntien tehtävää yhteisillä ratkaisuilla tietliikennearkkitehtuurissa ja tteuttaa maakuntien timintaympäristöille sveltuvalla taslla kansallinen käyttövaltuushallinta (kats tarkemmin 3 ) sekä niihin liittyvät yhteentimivuusmäärittelyt. Kuten myös tukea käyttööntta ja tuttaa käyttöä tukeva hjeistus. Kaikille maakunnille tarkitetuille yhteisille palveluille n rakennettava muutsplku ja niihin liittyvät tehtävät pririsitava. Näissä ratkaisuissa Vimanalla lisi järjestämisvastuu ja mahdllinen alihankinta vastuu. Vimana vastaisi asiakknaisuudesta asiakasrganisaatiille tutanta tteutettaessa klmannen sapulen kautta. Vimana visi järjestää tai kilpailuttaa lisenssejä, perustiettekniikka- ja asiantuntijapalveluita, sähköisiä työtilja, verkkpalvelu- ja kehittämisalustja sekä Sumi.fi-palveluiden käyttööntta ja käyttöä tukevia palveluita. Maakunnat hyödyntäisivät niitä mien tarpeidensa ja harkintansa mukaisessa laajuudessa ilman sitvaa velvitetta. Vimanan tteuttaessa timivia, nykyaikaisia ja kustannustehkkaita ratkaisuja, syntyy maakunnille kannuste siirtyä ratkaisujen käyttöön nykyisten ratkaisujen elinkaaren tai spimusten umpeuduttua. Tehtävät Lausuntpalvelu.fi 4/8

5 tulisi kuitenkin valikida ja pririsida siten, että näiden edellyttämät panstukset eivät vaaranna aiemmin kuvattuja maakuntien yhteisten ensivaiheen tehtävien tteuttamista. Maakunnille n tärkeää, että Vimanan timinta n asiakaslähtöistä ja vastaa maakuntien tarpeisiin. Tässä asiakasneuvttelukunnan tehkas timinta n välttämätöntä. Maakunnilla tulee lla tsiasiallinen ja sura mahdllisuus vaikuttaa Vimanan strategisiin päätöksiin sekä palveluvalikiman kehittymiseen. Esitettyyn hjausmalliin liittyy riski, etteivät valtin ja maakuntien käsitykset Vimanan rlista ja tehtävistä le yhtenevät. Päätäntävaltaa ei saa vielä liian kauaksi timinnasta. Kknaisuuden kannalta tulee myös humiida rakentuvien maakuntien ja kuntien yhteistyö alueellisen palvelurakenteen näkökulmasta. Edellä esitetty n justavasti tteutettavissa sapulia sitvalla sakasspimuksella (kappale 2.1). Stedigin ja Vimanan välinen työnjak edellyttää tarkentamista. Stedigi Oy timii kiinteässä yhteistyössä Vimanan kanssa siten, että Stedigi rajautuu kehittämistehtäviin Vimanan hulehtiessa vakiintuneiden ratkaisujen tarjamisesta maakunnille ja muille asiakkaille. On perusteltua, että Vimana timii Stedigin vastuulla levissa keskitetyissä palveluissa niiden edellyttämien alusta-, infrastruktuuri- ja tukipalveluiden järjestäjänä. Vimanan rlin tulee lla Stedigin alihankkija ja Stedigi:llä lisi kknaisvastuu asiakkaille myös Vimanalta alihankkimiensa palveluiden salta. Tämä n tärkeää, kska Stedigin palvelut vat pääsin jatkuvasti ja vaiheittain kehittyviä, jka edellyttää tiivistiä yhteistyötä maakuntien kanssa ja Stedigiltä valmiutta tietjärjestelmäratkaisujen kk elinkaaren aikaiseen hallintaan. Maakuntien järjestämisvastuu humiiden sekä valmisteilla levan tiednhallintalain näkökulmasta tarkastellen esityksen mukaisia kehitys- ja suunnittelutyötä sekä asiantuntijapalveluita kknaisarkkitehtuurityön salta lisi hyvä kirkastaa. Tiednhallintalaki määrittelee tiednhallintayksikön, millä n kknaisvaltainen vastuu masta laajennetusta timintaympäristöstään (rganisaatin jhdlla). Suunniteltujen muutsten tiednhallintaan khdistuvien vaikutusten arviinti n merkityksellistä hallinnllisten uudistusten ja tietjärjestelmien uudistusten yhteydessä. Palvelukeskuksen rli humiiden luntevampaa sille lisi hulehtia ja ylläpitää ratkaisuarkkitehtuuri tulkulmasta, tarjten mistajilleen referenssiarkkitehtuuri tasn saamistaan sana tarvittavaa teknlgiahallintaa. Kknaisarkkitehtuurin kannalta kysymys arkkitehtuurin mukaisuudesta n ratkaistava. Merkityksellistä niin yleislain (tiednhallintalaki) kuin erityislakien (Kasvupalveluiden tiednhallintakknaisuus, Ste) sveltamisen kannalta. Mahdllistettaessa maakuntien timintaympäristön tarkituksenmukainen timinta ja lutaessa kullekkin maakunnalle edellytykset tarvittavan tiedn käyttämiseen sekä hyödyntämiseen tulee maakuntien erilaisuus humiida myöskin palvelututant tasisesti. Lausuntpalvelu.fi 5/8

6 3 Yhteiset tiet- ja viestintätekniset palvelut Lunnksessa esitettyjen palvelujen laajuus ja merkityksellisyys humiiden Vimanan rli maakuntien timintaympäristön häiriöttömyyden kannalta krstuu (yhteisillä ratkaisuilla tietliikennearkkitehtuurissa, kansallisella tarkituksenmukaisella käyttövaltuushallinnalla sekä niihin liittyvät yhteentimivuusmäärittelyt että käyttööntta ja käyttöä tukeva hjeistus). Ensisijaisesti Vimanan tulee keskittyä valtilta maakunnille siirtyvissä tehtävissä hyödynnettävien ICT-ratkaisujen jatkuvuuden hallintaan, häiriöttömään timintaan. Palveluprsessien eheys vaikuttaa palveluiden laatuun sekä käytettävyyteen ja sitä kautta palveluita käyttävien hyvinvintiin. TEM:n jhdlla selvitetään kasvupalvelujen tietjärjestelmien ja digitaalisten palvelujen kehittämistä tukevia rakenteita. Vimanalla lisi tässä selkeä rli siten, että TEM vastaisi hjausrakenteesta sekä muut kasvupalvelutimijat visivat hjata ratkaisujen kehitystyötä. Lisäksi tulisi tarkentaa työnjak Stedigi Oy:n kanssa kasvupalveluiden tietjärjestelmiin ja niiden edellyttämiin integraatiratkaisuihin liittyvissä tehtävissä. Vimanan hella ICT-palveluita maakunnille tarjavat useat kuntien ja sairaanhitpiirien mistamat INHOUSE-yhtiöt, jiden mistus n sairaanhitpiirien salta siirtymässä maakunnille. Vimanan ja alueellisten ICT-palveluyhtiöiden yhteistyön tulee lla tiivistä, jssa työnjat ja rlit arviidaan palvelukhtaisesti. Yhteistyön mahdllistamiseksi, tulee löytää: hankintalainsäädännön reunaehtjen mukaisia timintamalleja, jiden avulla Vimana vi hyödyntää INHOUSE-yhtiöissä ja maakunnissa levaa saamista Vimanan kknaisvastuulla levissa tehtävissä malleja jissa alueelliset INHOUSE-yhtiöt vivat hyödyntää Vimanan järjestämiä alusta- ja asiantuntijapalveluita mien tehtäviensä tukena Käyttövaltuuksien hallinnan tarkituksenmukaisella taslla kansallista IdM (Identity Management) järjestelmää hyväksi käyttäen kaipaa kirkastamista. Tteutettaessa paikallisia, alueellisia sähköisen asiinnin palveluita kansalliset tarpeet humiiden n syytä tarkastella asiakknaisuutta eri näkökulmista: kansallisten ja alueellisten/paikallisten pelisääntöjen ja linjausten selkeytys sähköisen tunnistamisen, tdentamisen ja valtuuttamisen timinnallisuuksien käyttö julkishallinnn rganisaatiilla tteutettavan kansallisen IdM järjestelmän rli - valtinhallint (Yhteiset Palvelut: KELA, Ver, VRK, ) - maakunnan timintaympäristö (alueellinen/paikallinen) Lausuntpalvelu.fi 6/8

7 - kunnan timintaympäristö (paikallinen) palvelututant - mahdllistettaessa palveluita maakuntia ja kuntia kskeviksi yhteiskäyttöisyys ja yhteistiminta kuntien kanssa palvelut, kansalaiset, kansalaisten tunnistautuminen/tdentaminen/valtuuttaminen Kansallisen IdM järjestelmän timinnallisuuksia suunniteltaessa n syytä kiinnittää humi-ta myös seuraaviin asiihin (ratkaisun/ratkaisujen justavuuteen sekä skaalautumiseen tarpeitten ja palveluitten kehittyessä): tiednhallintalaki määrittelee tiednhallintayksikön, minkä n arviitava asiankäsittely- ja palveluprsessien tietjenkäsittelyyn liittyvät tarpeet sekä suunniteltava tavat jilla tietaineistt mudstuvat tietvarantihin tietsuja - maakunnan knserninhallint timii rekisterinpitäjänä maakunnan knsernihallinnn taslle tunnistetut kyvykkyydet (maakuntien kknaisarkkitehtuurityö) - esim. tiednhallinta, tiethallint, riskienhallinta, tietturva Tunnistetun käyttäjän linkittäminen asiakkaaseen ja siihen liitettävästä asiakastiedsta saa hyötyä liiketimintaa kehitettäessä maakuntien knsernihallinnn tasisesti. 4 Yhteiset integraatipalvelut Kappaleessa esitetyt integraatipalvelut jita Vimana järjestäisi ja ylläpitäisi mmentti-1 (julkisen hallinnn yhteiset sähköisen asiinnin tukipalvelut - esim. Sumi.fipalvelukknaisuus) mmentti-2 (valtin viranmaisten tuttamat ja tarjamat kansalliset ja yhteiset tietjärjestelmäpalvelut - esim. Kasvupalvelut, Yhteiset Palvelut) mmentti-3 (Ste-Digi Oy kehittämiskeskuksen kehittämät ja tarjamat palvelut) Vimanan tarjtessa tukea liittymisiin, käyttöönttihin, jatkuvan palvelun ylläpitn sekä hulehtisi julkishallinnn käytänteitten mukaisesti yhteisestä arkkitehtuurista palvelukknaisuuksia tteutettaessa (ratkaisuarkkitehtuuri tas). Kuntaliitn näkemyksen mukaan tämä n linjassa Vimanan rlin kanssa, keskittymistä valtilta maakunnille siirtyvissä tehtävissä hyödynnettävien ICT-ratkaisujen jatkuvuuden hallintaan, tukeen ja tteuttamiseen. Lausuntpalvelu.fi 7/8

8 Kuntaliitt haluaa kiinnittää humita ettei kansallisen integraatiarkkitehtuurin ja eri integraatiratkaisujen (Kanta-palvelut, kansallinen palveluväylä, Ste-integraatialusta, UNA-ydin) kknaisuudesta le lemassa suunnitelmaa. On myös syytä humiida, että hjelmistllisten rajapintjen (API-rajapinta) yleistyessä julkishallinnn sähköisiä palveluja tteutettaessa n käsitteisiin rajapinta, integrituminen ja integraati kiinnitettävä humita. Maakunnan timintaympäristön timivuuden ja kuinka maakunta järjestämisvastuutaan tteuttaa eri palvelukknaisuuksien kannalta n merkityksellistä millä eri tasilla integritumista tteutetaan ja miten. 5 Velvllisuus käyttää yhteisiä palveluita Epäselvää edelleen kskeek käyttövelvite laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia maakunnan liikelaitksen Ste-keskusta tai suun terveydenhulln yksiköitä. Mahdllistaa kyllä, mutta ei vida velvittaa palvelukeskuksen palveluiden käyttöön (vastaavaa velvitetta ei yksityisillä palveluntarjajilla näiltä sin le). Muuta palautetta Maakunnille tulee taata tarvittava kyvykkyys säädettyjen tehtävien hitamiseksi. Tässä tapauksessa saamisesta hulehtiminen n jatkuvaa ja systemaattista timintaa. Ylikski Jari Sumen Kuntaliitt ry Lausuntpalvelu.fi 8/8