TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taloustieteen laitos Jari Toivonen TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa Elintarvike-ekonomia Pro gradu EE 269 Helsinki 2008

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Taloustieteen laitos Tekijä Författare Author Jari Toivonen Työn nimi Arbetets titel Title Työntekijöiden keskinäisen yhteistyön merkitys suuren organisaation ohjauksessa Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa Oppiaine Läroämne Subject Elintarvike-ekonomia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Toukokuu 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 103 Finnair on muuttumassa verkostolentoyhtiöksi, mikä edellyttää operatiivisia muutoksia yhtiön toimintaan. Lentokoneen kääntöprosessi on yksi lentoyhtiön operatiivisista ydinprosesseista, joka määräytyy liiketoimintamallin pohjalta. Kääntöprosessiin liittyy useita mittareita, kuten täsmällisyys ja lentokoneen käyttöaste, joilla mitataan lentoyhtiön kokonaissuorituskykyä. Kääntöprosessi (turnaround process) tarkoittaa tässä tutkimuksessa lentokoneen aikataulunmukaisen maassaolon aikana suoritettavia, koneeseen välittömästi liittyviä toimia ja valmisteluita, jotta kone saadaan pian uudelleen ilmaan. Tämän tutkimuksen menetelmä on case- eli tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmä on kyselytutkimus ja sitä tukevat haastattelut. Tutkimuksen ammattiryhmät ovat cateringkuormaajat, kenttävirkailijat, NCC (Network Control Center) supervisorit, purserit, lentäjät, matkatavarankäsittelijät, mekaanikot ja liikennekoordinaattorit. Lähtökohdat työntekijöiden keskinäisen yhteistyön mittaamiselle perustuvat Jody Hoffer Gittellin tutkimuksiin yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä ja sairaaloissa (relational coordination). Keskinäisen yhteistyön ohjattavuuden määrittelevät viestinnän riittävyys, viestinnän reaaliaikaisuus, ongelmia ratkaiseva vuorovaikutus, tavoitteiden yhteneväisyys, työn sisällön tuntemus ja keskinäinen arvostus. Tutkimusongelma on, kuinka määritellä lentokoneen kääntöön osallistuvien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ohjaavat tekijät. Tiimidynamiikan tarkastelun pohjalta laadittu teoreettinen viitekehys kuvaa strategisen ohjauksen ja operatiivisen toiminnan diskurssien vuorovaikutussuhdetta. Tässä tutkimuksessa selvitetään myös organisaation osaoptimointiin liittyviä haittoja, jotka heijastuvat operatiivisiin toimintoihin. Avainsanat Nyckelord Keywords Tiimityö, suorituskyky, keskinäinen yhteistyö, osaoptimointi, lentoliikenne ja liiketoimintamalli Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Taloustieteen laitos Muita tietoja Övriga uppgifter Further information EE nro 269

3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Faculty of Agriculture and Forestry Laitos Institution Department Department of Economics and Management Tekijä Författare Author Jari Toivonen Työn nimi Arbetets titel Title Importance of relational coordination in big organizations - Finnair s expansion strategy is challenged by turnaround procedure of an aircraft Oppiaine Läroämne Subject Food Economics, Hospitality Management Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -theses Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year May 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 103 Finnair is turning into a network carrier company, which requires changes in the company s operative functions. The turnaround process is one of the airline s core operative processes and it is determined by the airline s business model. There are multiple measurement indicators, such as punctuality and the utilisation rate of the aircraft, which are used to measure the airline s overall performance. In this present study the turnaround process refers to the immediate ground operations in order to make the aircraft airborne again. This is a case study and the other used methods to collect information are survey and supporting interviews. The targeted groups of professions are Catering loaders, Gate agents, Network Control Center Supervisors, Pursers, Pilots, Ramp agents, Mechanics and Turnaround Coordinators. The frame of reference for measuring the cooperation between the groups of employees is based on the relational coordination studies carried out by Jody Hoffer Gittel in US airlines and hospitals. Relational coordination is determined by frequency of communication, timeliness of communication, problem solving communication, shared goals, shared knowledge and mutual respect. The research objective in this study is to determine the factors guiding the relational coordination among the employees. The theoretical frame of reference, which is based on team dynamics, describes the relational discourses between strategic guidance and operative actions. In this present study also the disadvantages of organisational sub optimization that are reflected to the different operative functions are looked at. Avainsanat Nyckelord Keywords Teamwork, Performance, Relational Coordination, Sub-Optimization, Air Traffic, Business Model Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Department of Economics and Management Muita tietoja Övriga uppgifter Further information EE no 269

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARVE JA AJANKOHTAISUUS TUTKIMUKSEN MENETELMÄ 8 2 LENTOYHTIÖIDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ LUVULLA HALPALENTOYHTIÖN EVOLUUTIO ERILAISTUMINEN JA HYBRIDILIIKETOIMINTAMALLIEN YLEISTYMINEN FINNAIRIN MUUTOS VERKOSTOLENTOYHTIÖKSI TEHOKKUUDEN TUNNUSLUVUT Kilpailuympäristön asettamat haasteet lähiliikenteessä Kilpailuympäristön asettamat haasteet kaukoliikenteessä Finnairin henkilöstösuhteet 26 3 LENTOKONEEN KÄÄNTÖPROSESSI HELSINKI-VANTAALLA CATERING-KUORMAAJA KENTTÄVIRKAILIJA NCC SUPERVISOR PURSERI LENTÄJÄ MATKATAVARANKÄSITTELIJÄ MEKAANIKKO LIIKENNEKOORDINAATTORI 35 4 TEOREETTISTEN LÄHTÖKOHTIEN TARKASTELU TIIMI KÄSITTEENÄ YKSILÖN ROOLI TIIMISSÄ TIIMIN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN Laatu- ja prosessinäkökulmien vuorovaikutus Asiakaspalvelu ja peruspalvelusuoritus Työntekijän ja työnantajan välinen suhde OSAOPTIMOINNIN HAASTEET 51 5 KESKINÄINEN YHTEISTYÖ FINNAIRISSA KYSELYTUTKIMUKSEN ASTEIKKO JA AINEISTON ANALYYSIMENETELMÄT KESKINÄISEN YHTEISTYÖN OHJATTAVUUDEN INDEKSI TILASTOLLINEN TULKINTA AINEISTOSTA 60 6 TUTKIMUSTULOKSET TYÖSUORITUSTA VOIMAKKAASTI OHJAAVAT TEKIJÄT TYÖSUORITUSTA HELPOTTAVAT TEKIJÄT JA YLEISET ONGELMAT KESKINÄISEN VIESTINNÄN RIITTÄVYYS VUOROVAIKUTUKSEN REAALIAIKAISUUS JA TOIMIVUUS ONGELMIA RATKOVA VUOROVAIKUTUS TAVOITTEIDEN YHTENEVÄISYYS TYÖN SISÄLLÖN TUNTEMUS KESKINÄINEN ARVOSTUS 77 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 78 LÄHDELUETTELO 80 LIITTEET 87

5 LIITTEET: Liite 1. Käsitteiden määrittelyjä ja lyhenteitä 87 Liite 2. Haastattelut 89 Liite 3. Syntaksi, keskinäinen yhteistyö 90 Liite 4. Kutsu vastaamaan verkkokyselyyn 91 Liite 5. Keskinäisen yhteistyön indeksi 92 Liite 6. Keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksin korrelaatiotaulukko 93 Liite 7. Korrelaationatriisi yhteistyön ulottuvuuksista 94 Liite 8. Kyselyn otannan periaatteet 95 Liite 9. Kyselykaavake 96 TAULUKOT: Taulukko 1. Lentoliikenteen kehityksen vaiheet 10 Taulukko 2. Alhaisen kustannustason saavuttamisen keinoja 14 Taulukko 3. Finnairin kasvua indikoivat tunnusluvut tilikausina 2007 ja Taulukko 4. Tutkimukseen valitut ammattiryhmät 28 Taulukko 5. TRC:n vastuu-alueet Northportin palveluiden määrittäjänä 36 Taulukko 6. Organisaation suorituskykyyn vaikuttavat tekijät 42 Taulukko 7. Erot prosessi- ja laatunäkökulmien välillä 45 Taulukko 8. Psykologisen työsopimuksen muuttuva muoto 49 Taulukko 9. Vaihtoehtoiset HR/henkilöstöhallintastrategian vaikuttavat tekijät 50 Taulukko 10. Kyselytutkimuksen ammattiryhmien otoskoot 53 Taulukko 11. Vastaajatietoja 53 Taulukko 12. Työkokemus konsernissa 54 Taulukko 13. Esimerkki poissuljetusta yleistyksestä 57 Taulukko 14. Esimerkki yleistettävästä huomiosta 57 Taulukko 15. Viestintä - summamuuttujan muodostavat kysymykset 60 Taulukko 16. Summamuuttujien keskiarvot, jos luokka 3 = 0 61 Taulukko 17. Summamuuttujien sisäinen johdonmukaisuus 62 Taulukko 18. Tärkein työsuoritusta ohjaavaa tekijää 63 Taulukko 19. Työohjeiden mukaan toimiminen 64 Taulukko 20. Tärkein työsuoritusta helpottava ja parantava tekijä 65 Taulukko 23. Tärkein työskentelyä rajoittava tekijä 65 Taulukko 21. Toimintojen ulkoistaminen 66 Taulukko 22. Keskitetty tasapainolaskelmien hallinta 66 Taulukko 24. Viestintä Mekaanikkojen kanssa 68 Taulukko 25. Viestintä NCC Supervisoreiden kanssa 69 Taulukko 26. Ongelmien ratkaisu suoralla ja välittömällä viestinnällä 71 Taulukko 27. Vuorovaikutus Catering- kuormaajien kanssa 73 Taulukko 28. Mekaanikot tuntevat työni sisällön 75 Taulukko 29. Catering -kuormaajat tuntevat työni sisällön 76 Taulukko 30. Purserit tuntevat työni sisällön 76 Taulukko 31. Ammattiryhmät arvostavat toistensa työtä 77 KUVAT JA KUVIOT: Kuva 1. Halpalentoyhtiöiden liiketoiminnan kasvu Euroopassa 11 Kuva 2. Finnairin kauko- ja lähiliikenteen aallot 18 Kuva 3. Organisaation ohjauksen viitekehys 38 Kuva 4. Searsin malli työntekijöiden sitoutumisen hyödyistä 43 Kuva 5. Keskinäinen yhteistyö Southwest Airlinesilla 44

6 1 Johdanto Monitieteelliset organisaatioteoriat perustuvat lähtökohdalle että ihmisen toiminnalle on organisaatiossa luotu yhteyksiä, joita ohjaa yhteinen päämäärä. Organisaatioteorioista löytyy lähtökohta työn tekemisen kollektiivisuuden tulkintaan. Merkityssisällöt aihepiirissä ovat usein ainutlaatuisia ja vaikeita tulkita. Yksilölliset ja sosiaaliset prosessit kuvaavat työn merkityssisältöjä (Juuti 1997, 128). Tutkimuksessa on käsitelty tutkijalle tuttua toimintanäyttämöä ja arvioitu työn tekemisen kulttuuria ohjaavia tekijöitä. Tutkimusongelma on, kuinka määritellä lentokoneen kääntöön osallistuvien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ohjaavat tekijät. Tutkimuksen päämenetelmä on tapaustutkimusmenetelmä ja aineisto on kerätty kyselyn ja haastatteluiden avulla. Itse liiketoimintamalli määrää millainen lentokoneen kääntöprosessi on. Kokonaiskuvan saamiseksi lentokoneen kääntöprosessista on olennaisen tärkeää, että liiketoimintamalleja on kuvailtu ja vertailtu. Kyselytutkimuksen ja sen tulosten perusteella tehtyjen haastatteluiden avulla on tuotettu syvempi tulkinta Finnairin työntekijöiden keskinäisestä yhteistyöstä lentokoneen käännön suorittamiseksi. Käytetyistä tutkimukseen liittyvistä käsitteistä ja lyhenteistä on tehty erillinen luettelo liitteisiin (liite 1). Suorituskykyä voidaan mitata monella eri tavalla ja mittareiden laaja soveltaminen on hyvä tapa kehittää ja muokata organisaatiota toimimaan kohti yhteistä päämäärää. Monesti organisaatiota johdetaan etsien tasapainotilaa vallitsevan ympäristön kanssa. Organisaation rakenne, tai muoto eivät kuvaa sen toiminnallista kompleksisuutta, vaan osien välinen vuorovaikutus. Aulan (2000, 99) mukaan täysiverinen organisaatio on altis kaaokselle ja muutos on eteenpäin vievä dynaaminen voima. Mittareiden tarkoitus ei ole siis kuvata pysyvyyden tilaa, vaan täsmentää alituisen muutoksen tarpeen suuntaa. Tämän tutkimuksen lähtökohdat työntekijöiden keskinäisen yhteistyön mittaamiselle perustuvat Jody Hoffer Gittellin tutkimuksiin Yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä (2005, 38-41). Gittellin tutkimusten lähtökohta on ollut ns. grounded theory -menetelmä, eli tutkija on aineiston pohjalta muodostanut pitäviä yleistyksiä aiheesta ja muodostanut oman teorian keskinäisen yhteistyön ohjautumisen mallista (relational coordination). Gittell on tutkinut samaa menetelmää käyttäen työntekijöiden keskinäistä toimintasuhdetta myös sairaaloissa ja saanut sieltä vastaavia tuloksia keskinäisen yhteistyön merkityksestä suorituskyvylle (Gittell ja Weiss 2004). Erityisen merkittävää Gittellin tutkimuksissa on ollut 6

7 alistaa mitattavaksi ominaisuuksiksi mm. keskinäiseen viestintään, arvostukseen ja yhteistyön tasoon liittyviä asioita. 1.1 Tutkimuksen tarve ja ajankohtaisuus Lentokoneen kääntö on lentoyhtiön tärkeimpiä sisäisiä prosesseja. Lentoliikenteessä on sijoitettu paljon pääomaa kalliisiin välineisiin, erityisesti lentokoneisiin, joiden tuottavuus täytyy optimoida. Lentokoneen kääntö käsittää maapalvelutoiminnot aikataulun mukaisten lentojen välissä. On kustannustehokasta suorittaa kääntö mahdollisimman nopeasti ja huolellisesti, jotta kone saadaan taas tuottavaan toimintaan, eli ilmaan. Lentokoneen käytön oleellisimmat tehokkuusmittarit ovat koneen lentotunnit vuorokaudessa suhteessa mm. matkustajamääriin, henkilökunnan määrään, polttoaineen hintaan, lentojen täsmällisyyteen ja säännönmukaisuuteen (Morrell 2007, 155). Tässä tutkimuksessa on analysoitu lentokoneen kääntöprosessiin liittyvien työntekijöiden keskinäistä toimintasuhdetta suhteessa tehokkuusmittareiden asettamiin vaatimuksiin. Aihe on ajankohtainen tutkimuksen case yrityksen kannalta, sillä Finnairilla on uusi visio, joka nostaa kasvustrategian tavoitteet uudelle tasolle. Maantieteellisiin etuihin perustuva Finnairin kasvustrategia toimii. Kaukolentojen määrää on kasvatettu 20:sta 64:een viikkovuoroon seitsemässä vuodessa. Finnairin toiminta on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Nykyistä kasvua on rakennettu vision pohjalta, joka on määritelty vuonna 1999; Eturivin Eurooppalainen ja Pohjolan paras (Finnair 1999). Yhtiön johto on lokakuussa 2007 julkaissut uuden vision, jonka tarkoitus on kertoa sijoittajille, henkilökunnalle ja muille sidosryhmille päämäärän mitä kohden seuraavaksi yhtiötä ohjataan. Uuden vision tunnuslause on: Pohjoisen pallonpuoliskon halutuin kaukoliikenneyhtiö - On Top of the World (Finnair 2007). Kehittynyt kilpailu ja rajut muutokset liiketoimintaympäristössä ovat leimanneet voimakkaasti ilmailu-alaa tällä vuosituhannella. Kilpailu on pakottanut lentoyhtiöt muuttamaan liiketoimintamallejaan, kehittämään innovatiivisia toimintatapoja ja luontaisia vahvuuksiaan selviytyäkseen. Operatiivisten toimintatapojen uudistuminen ja kehittyminen ovat muuttuvan liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia. Kasvuvaiheessa Finnairin toimintakulttuurin tulee sopeutua kasvun haasteisiin ja palvella toimintaa, jossa tavoitellaan suurempia skaala-etuja. Lentokoneen kääntö on yksi ydinprosesseista, jolla on suuri merkitys Finnairin kasvussa merkittäväksi eurooppalaiseksi verkostolentoyhtiöksi. 7

8 Finnairin henkilökunnalta vaaditaan suurta muutosvalmiutta ja entistä tehokkaamman organisaation merkitys menestymisen kannalta on yleisesti kasvanut. Tutkimuksen aihe on ongelmakeskeinen, liittyen suorituskyvyn mittaamiseen tiimityöskentelyssä ja työn yleisiin rajoitteisiin. Aiheen valintaan ovat vaikuttaneet aikaisempi tehtäväni yhtiön HRpalveluissa rekrytointiasiantuntijana ja uusin tehtäväni purserina lomalennoilla. Lentokoneen kääntöön liittyvä problematiikka on tullut konkreettiseksi myös työtehtävässäni Cabin Operations Managerina virolaisessa tytäryhtiössä Aerossa. 1.2 Tutkimuksen menetelmä Tämän tutkimuksen menetelmä on case- eli tapaustutkimus. Työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä lentokoneen kääntöprosessissa on tutkittu ainutlaatuisena ilmiönä case - yrityksessä. Tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muihin lentoyhtiöihin. Anttilan (2000, 253) mukaan case -tutkimuksilla voidaan hankkia yksityiskohtaista tietoa jossakin muussa yhteydessä tilastollisesti esiin tulleista erikoiskysymyksistä, kuten tässä tutkimuksessa on keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksin 1 kohdalla kyse. Tapaustutkimuksen luonteeseen kuuluu että yksityiskohtaista tietoa on hankittu eri tavoin. Tapaustutkimuksella käsitellään rajattua aihetta usealla tavalla kerätyn aineiston avulla (Kyrö 2003, 98). Tämän tutkimuksen aineiston keruumenetelmä on kyselytutkimus ja sitä tukevat haastattelut, jotka siis kuuluvat itse case -tutkimusmenetelmään. Kyselytutkimus (survey) on suoritettu sähköisellä kyselylomakkeella ja sen paperiversiolla. Valitulla asteikolla ja kysymysten asettelulla on voitu tehdä johtopäätöksiä yleistämällä tulokset koskemaan tutkimuksen perusjoukkoa. Kyselytutkimusta on käytetty keräämään esitutkimustietoa valitusta aiheesta ja kyselytutkimuksen suunnittelu on samalla ollut tutkijan prosessi luokitella mitattavia asioita ja tarkastella aiheen merkitystä case - yritykselle. Menetelmänä kyselyn ongelma on todentaa kuinka hyvin tulokset edustavat koko perusjoukon mielipidettä (Rosenberg 1993, 42). Luotettavuutta tässä tutkimuksessa on parannettu suorittamalla otanta huolellisesti, jotta se vastaa monipuolisesti perusjoukkoa (liite 8). Tutkija on nostanut kyselyn luotettavuutta käyttämällä omakohtaista tietoaan alasta ja aiheesta kysymysten laadinnassa, sekä soveltanut alakohtaista tieteellistä tutkimusaineistoa aiheeseen liittyen. 1 Keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksi (relational coordination) tarkoittaa organisaation suorituskyvyn parantamista tunnistamalla työntekijöiden keskinäisen yhteistyön vahvuudet ja ongelmat. 8

9 Haastatteluissa on käytetty teemahaastattelumenetelmää. Rakenteeltaan teemahaastatteluille on ominaista että tietyt teemat käydään haastateltavien kanssa läpi, mutta kysymyksiä ei ole ennalta asetettu (Eskola ja Suoranta 2000, 86). Tässä tutkimuksessa teemat perustuvat kyselytutkimuksessakin käytettyihin aiheisiin, joita ovat keskinäisen viestinnän riittävyys, viestinnän reaaliaikaisuus, ongelmia ratkova vuorovaikutus, tavoitteiden yhteneväisyys, toisen työn tuntemus ja keskinäinen arvostus. Haastattelututkimuksen aineiston analysointi voidaan tulkita tutkijan tavaksi kuvata todellisuutta diskurssien avulla. Aaltolan ja Vallin (1993, 100) mukaan puheen analyysiprosessissa yksilö nivoutuu osaksi yhteisöään ja tutkijalle havainnollistuu vallitseva sosiaalinen todellisuus ja kenttä. Tällä viitataan informaation sitomiseen osaksi yleisempiä diskursseja. Tämän tutkimuksen oletus on että kyselyyn vastanneet ja haastatteluihin osallistuneet ammattiryhmät kuvaavat todellisuutta ja ennen kaikkea vastaamalla samalla luovat sitä. Käytetyt sitaatit, joita ammattiryhmien edustajat ovat haastatteluissa antaneet, ovat selonteko tutkitusta asiasta, eivät tutkijan oma tulkinta (Eskola ja Suoranta 2000, 195). Tutkimuksen teoreettisessa osassa on havainnollistettu tarkemmin viitekehyksen kautta keskinäisen yhteistyön ohjauksen avulla saavutettavasta koheesiosta. Diskurssi kuvaa koheesioon vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa diskurssin kuvauksen avulla selvennetään haastattelututkimuksen tuloksia. Diskurssi viittaa kaikkiin vallalla oleviin käsityksiin, joita ammattiryhmillä on toisiinsa, yhtiöön ja työhönsä liittyen. Diskurssi muodostuu informaatiosta jota lentokoneen kääntöprosessiin osallistuvat ammattiryhmät tarvitsevat työssään. Informaatiota he tulkitsevat mm. motivaationsa, osaamisen, koulutuksen ja ymmärtämisensä kautta. Tulkintojen maailmaan liittyvät läheisesti annetut ohjeet ja tavat hyödyntää tietojärjestelmiä. Diskurssit ovat vallalla olevia käsityksiä toimintatavoista, kunnes uusi diskurssi muuttaa käytännön. 9

10 2 Lentoyhtiöiden liiketoimintaympäristö luvulla Lentoliikenne on kohdannut tällä vuosituhannella suuria haasteita liiketoimintaympäristön muuttumisen vuoksi. Vuoden 2001 terrori-isku New Yorkissa toimi katalyyttina ilmailualan muutokselle, jonka perusta oli jo luotu edellisten vuosikymmenten aikana purkamalla säännöstelyä. Lentoyhtiöiden toimintaa ovat ohjanneet erityisesti kansalliset tarpeet (Chan 2000). Lentokoneisiin sijoitettu suuri määrä pääomaa on usein tarkoittanut valtion omistusta. Lentokoneiden teknologinen kehitys on osittain sotateollisuuden ansiota ja lentoyhtiöstä on rakennettu kansallisuuden ikoneja. Lentoyhteydet taas ovat olleet valtioiden välisiä bilateraalisia sopimuksia ja symboleja kansojen välisestä yhteistyöstä. Taulukko 1. Lentoliikenteen kehityksen vaiheet. Lähde: Bieger & Agosti. 2006, 42. Vuosi Vaihe Hallitsevat piirteet 1990 Vaihe 4 Verkosto ja allianssit: konsolidaatio vaihe, lentokenttien merkityksen kasvu, maailmanlaajuisten allianssien synty, verkoston hallinta, halpalentoyhtiöt 1973 Vaihe 3 Laatu ja kustannukset: säännöstelyn purkautuminen, open skies käytännöt, uudet hinnoittelurakenteet, uudenlaisten palveluiden kehittyminen, uusia markkinoille tulijoita uusilla liiketoimintamalleilla, kustannustehokkuus, hub-rakenteiden muodostuminen alkaa 2. maailmansota Vaihe 2 Poliittinen: nopea kehitys, kansainväliset standardit ilmakuljetusten säännöstelyyn, maiden välisiä bilateraalisia sopimuksia, taloudellista merkittävyyttä, reittiverkostojen muodostuminen 1925 Vaihe 1 Tekninen: seikkailumainen kuljetusmuoto, vähäinen liiketoiminnallinen tuloksellisuus, tuotannollisen toiminnan tukitoiminto Säännöstelyn purkaminen tarkoittaa irtautumista kansallisista tarpeista, sekä poliittisesta päätöksenteosta ja siirtymistä markkinaehtoiseen liiketoimintaan. Lentoliikenteen kehityksen vaikuttimet luvulle asti ovat olleet enimmäkseen poliittisia ja kilpailullisia (taulukko 1). Muutokset asetelmassa ovat johtaneet alalla toimivien yritysten toimintamallien uudistumiseen. Lentoliikenteen säännöstelyn purkaminen on johtanut nykyiseen kilpailuasetelmaan ja liiketoimintamallien kirjoon. Perinteisten kansallisten lentoyhtiöiden joukkoon on tullut halpalentoyhtiöitä, joilla on monia erilaisia toimintamalleja (Graham ja Shaw 2007). Myös perinteiset kansalliset lentoyhtiöt ovat valinneet erikoistumisen ja kustannustehokkuuden tien. Muuntautumiskykyisimmät lentoyhtiöt ovat onnistuneet uudistamaan menestyksekkäimmin liiketoimintamalliaan. 10

11 Kuva 1. Halpalentoyhtiöiden liiketoiminnan kasvu Euroopassa. Lähde: Hampurin kansainvälinen ilmailualan konferenssi (Dr. Kirchner. Lufthansa) Euroopassa erityisen näkyvää on ollut halpalentoyhtiöiden reittiverkoston nopea kasvu (kuva 1). Euroopan unionin sisällä tälle on omaehtoisesti luotu perusta vapauttamalla lentoliikenne keskinäisillä sopimuksilla kolmessa eri vaiheessa Merkittävin sopimuksista on vuonna 1997 solmittu kabotaasi -sopimus Euroopan Yhteisön sisäisen liikenteen vapauttamisesta (Euroopan Neuvosto 1992). Yhdysvaltain sisäiset markkinat ovat kehityksessä pidemmällä. Alan työehtosopimukset ovat yhtenä esimerkkinä Yhdysvalloissa rakenteeltaan edullisempia, johtuen pidemmästä yhtenäisen markkina-alueen sisäisestä kilpailusta (Chan 2000). Tarkemmin määriteltynä kabotaasi tarkoittaa maan sisäistä lentoa, jonka lentää ulkomainen lentoyhtiö. Yksi yleisimpiä säännöstelyn muotoja on kieltää kabotaasi. YK:n alaisen ICAO:n (International Civil Aviation Organization) ensimmäinen kokous Chicago Convention vuodelta 1944 ja sen hengessä seuranneet sopimukset ns. freedoms of 11

12 the air 2, pitävät sisällään oleellisimmat raamit kansainvälisistä lentosopimuksista. Näiden sopimusten pohjalta Yhdysvallat vaatii eight freedom rights, eli kabotaasi - oikeuksia Euroopassa, mutta ei ole valmis vastaavaan kotimarkkinoillaan. Yhdysvallat on maailman suurin lentomarkkina-alue ja yksi tarkimmin suojelluista. Aasiassa Yhdysvaltojen suuret lentoyhtiöt ovat saaneet suurimman osan mm. Tokion päälentokentän Naritan käyttöoikeuksista, eli jopa enemmän lähtöjä kuin itse japanilaiset lentoyhtiöt. Narita on hyvä välilaskupaikka matkalla muualle Aasiaan. Naritan säännöstelyn perusteet löytyvät II maailmansodan jälkeisistä valtioiden välisistä asetteluista ja tunnetaan bilateraalisena fifth freedom rights -sopimuksena. Vastaavia sopimuksia on useiden eri maiden välillä (Chan 2000). EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Open skies sopimus astui voimaan mahdollistaen Eurooppalaisten lentoyhtiöiden lentää rajoituksetta mistä tahansa kohteesta EU:ssa mihin tahansa kohteeseen Yhdysvalloissa. Sopimus on merkittävä, koska se vapauttaa liikenteen kaikista hinta- ja reittirajoituksista. Sopimuksen toisen vaiheen on tarkoitus johtaa lentoliikenteen täydelliseen vapauttamiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kuluttajille tämä tarkoittaa halvempia hintoja ja suurempaa tarjontaa jo tässä ensimmäisessä vaiheessa (Euroopan Komissio 2008). Sopimus kuuluu monista eri neuvotteluista koostuvaan kokonaisuuteen, joka ohjaavat EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppasuhteita. Säännöstely mainitaan usein ainoastaan lentoliikennettä rajoittavana tekijänä, mutta sen hallitussa purkamisessa osa säännöstelystä on perusteltua. Usein lainsäädäntöä ei voida poliittisten järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi uusia niin nopeasti kuin markkinaehtoinen liiketoiminta sitä vaatii. Siis, säännöstelyä tarvitaan myös säännöstelyn purkamiseen. Venäjän neuvottelut WTO:n (World Trade Organization) jäsenyydestä vaikuttavat EU:n ja Venäjän neuvotteluihin kilpailua vääristävien ylilentomaksujen poistamisesta (Markkanen 2006). Maailmanlaajuisesti on olemassa yhä runsaasti lentoliikennettä koskevaa säännöstelyä. Taustalla on usein taloudellinen protektionismi, kuten Venäjän ja Yhdysvaltojen tapauksessa. On olemassa myös muunlaisia ilmailuun liittyviä kansainvälisiä sopimusasioita, kuten Eurocontrollin 3 Single European skies -aloite. Sopimus tähtää yhteisen Eurooppalaisen tason luomiseen lentojen navigoinnissa, kuten Yhdysvalloissa 2 ICAO:n jäsen lentoyhtiöille julkaisema sopimuskokonaisuus; Manual on the regulation of international air transport 3 Yhteiseurooppalainen siviili-ilmailulaitos (European Organisation for Safety of Air Navigation) 12

13 toimitaan (European Commission 2000). Eurooppalaisessa ilmailussa on merkittäviä tehostamisen mahdollisuuksia navigointisopimuksia kehittämällä. Kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta, mutta myös taloudellisista eduista suorempien lentoreittien ja ruuhkattomamman ilmatilan muodossa. Lentoyhtiöiden liiketoimintaympäristön muutosta ovat voimakkaasti ohjanneet säännöstelyn purkamisen lisäksi lisääntynyt allianssiyhteistyö, lentokoneteknologian edistys ja polttoaineen hintakehitys. Selviytyäkseen globaalista kilpailun heikentämästä tuottokehityksestä ja uudistumisen vaatimista kustannuksista on työn tuottavuutta pitänyt parantaa merkittävästi. Markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä, erityisesti alhaisemman kustannustason luokkaan, joille työehtosopimusten edullisuus suuri etu. Rahamarkkinoiden vaikuttimista yksi merkittävä muutosagentti on ollut pääomamarkkinoiden kasvu ja rahoittajien yllättävän suuri mielenkiinto lentoliikennettä kohtaan (Morrell 2007, ). Yllättävä siksi, että lentoyhtiöt tuottavat huonosti korkoa sijoitetulle pääomalle. Kalliista kalustosta johtuen ala on hyvin pääomavaltainen. Lentoyhtiöiden kannattavuuteen ja taloudelliseen vakauteen vaikuttavat helposti epäsäännöllisyydet ja kriisit. Persianlahden sota vuonna 1990, Aasian valuuttakriisi vuonna 1997, syyskuun 11:n terrori-iskut vuonna 2001 ja lintuinfluenssa vuonna 2002, ovat esimerkkejä merkittävistä lentoliikenteeseen vaikuttaneista tapahtumista. 2.1 Halpalentoyhtiön evoluutio Yhdysvaltalaisen Southwest Airlinesin tuloksellisuus perustuu sen liiketoimintamallin yksinkertaisuuteen. Yhtiö on ollut monella tavalla liiketoiminnassaan edelläkävijä ja tunnetaan halpalentoyhtiöliiketoimintamallin luojana. Koko toimintahistoriansa ajan, vuodesta 1971, yritys on ollut taloudellisesti menestynyt ja kannattava erittäin kilpailuilla Yhdysvaltain sisäisillä lentomarkkinoilla (Smith 2004). Southwestin toiminnan lähtökohta on alhaisin kustannustaso kaikilla operatiivisen toiminnan sektoreilla (taulukko 2). 13

14 Taulukko 2. Alhaisen kustannustason saavuttamisen keinoja (Lyhenteet viittaavat viranomaismääräyksiin). Viitekehys Tieto- ja viestintäteknologia (Buhalis 2003b, 198) Palvelukokonaisuus (Dennis 2007) Miehistönkäyttö (Hunter 2006) JAR-OPS JAR-OPS JAR-OPS JAR-OPS Huoltotoiminta EASA part M 5 Part 145 (Franke 2004) Operatiivinen toiminto - internet-varausjärjestelmä on suora markkinointikanava kohderyhmälle ja tarjoaa halvan lippujen jakelujärjestelmän - internet ja kehittyneet ohjelmistot mahdollistavat nopean ja reaaliaikaisen kokonaisuuden tuottokehityksen hallintaa, sekä mahdollisuuden keventää hallintoa - tietotekniikka helpottaa koneen- ja miehistönkäytön suunnittelua ja pienentävät niihin liittyviä kustannuksia - suuri istuinmäärä per kone. Tilan käyttö on optimoitu pienellä istuinvälillä ja poistamalla ylimääräiset vessat, kaapit, sekä keittiöt. - Sekundääristen lentokenttien käyttö vähentää liikennöinti- ja maapalvelukustannuksia - karsitut palvelut: matkatavaroiden siirto jatkolennolle, ruokatarjoilu, kanta-asiakasjärjestelmä, business-luokka, lounge-palvelut ja rahdin kuljetus - maksulliset lisäpalvelut kentällä ja koneessa - viranomainen ohjaa lentohenkilökunnan koulutusta vain sisällöllisesti ja täten koulutuksen kesto on voitu minimoida - koulutuskustannuksia lentäjien siirroista toiseen konetyyppiin ei ole yhtenäisen laivaston vuoksi - lain sallima pienin matkustamohenkilökunnan määrä per lento, eli yksi jokaista 50:ttä matkustajaistuinta kohden. Istuinten määrä koneissa on optimoitu miehistön vähentämiseksi - liikennesuunnittelu voidaan lyhyillä lennoilla ja yksinkertaisilla työehdoilla toteuttaa tehokkaammin. Yksinkertainen reittirakenne vähentää tarvetta yövyttää miehistöä kohteissa, mikä lisää resurssin hyödynnettävyyttä - lähtökohtaisesti kaikki työehtosopimukset ovat yksinkertaisempia ja edullisempia - yhtenäinen laivasto ja korkea käyttöaste säästävät huoltokuluja suhteessa huolto-ohjelmaan - huoltotoiminta on usein saatu joustavaksi ulkoistamalla - koneet ovat riisuttuja varustelultaan, joka vähentää tarvetta huoltoihin ja korjaustöihin Flouris n ja Oswaldin (2006, 86) mukaan Southwestin koneet ovat vuorokaudesta ilmassa keskimäärin 11,5 tuntia, kun alan keski-arvo on vuonna 2001 ollut Yhdysvalloissa 8,6 tuntia. Kääntöaika on alalla usein käytetty operatiivisen tehokkuuden mittari. Southwest käyttää vähemmän tietotekniikkaa, mutta enemmän henkilökuntaa suorittamaan käännön kerrallaan. Käännön nopea suorittaminen on yksi Southwestin oleellisia prosesseja, jonka avulla se halpalentoyhtiönä saavuttaa kilpailuetua muihin nähden. Ominaispiirre on suorittaa kääntö tiimisuorituksena, jossa eri ammattiryhmien motivaatio ja palkkiojärjestel- 4 EU-säädäntö siviili-ilmailusta (Joint Aviation Regulations operations manual) 5 European Aviation Safety Agency (Continuing air worthiness = Part- M, Maintenance Organisations approvals= part-145) 14

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuositulos

Finnair konserni Osavuositulos Finnair konserni Osavuositulos 1.1.-3.9.21 Q3 lyhyesti 1. New Yorkin terrori-isku 2. Liikevaihto laski 4,4% (18,1 milj. euroa) 3. Matkustajaliikenteen yksikkötuotot laskivat 4. Liiketappio 1, milj. euroa

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Vahvasti kannattava neljännes Kannattavuuskehitys jatkunut myönteisenä Kysyntä ja liikevaihto kasvoivat yli alan keskiarvon Tulos tuplaantui kalliista polttoaineesta

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Finnair konserni. Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004

Finnair konserni. Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004 Finnair konserni Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004 Tilikauden merkittävimmät tapahtumat Voimakasta kasvua ja parantuneet käyttöasteet Euroopan täsmällisin Businessluokka

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tilanne ilmailujohtaja Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 28/05/2012 - Trafi - Turvallisuusnäkymiä - kaupallinen - yleisilmailu 2 Historia i palvelunäkökulma l l VIRANOMAISUUS

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 Finnairin tulos Q2 2012 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 1 Finnair Q2 tulos 10.8.2012 Sisältö Markkinaympäristö Q2 - pääkohdat Liiketoiminnan kehitys toisella vuosineljänneksellä Rakennemuutos

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Q2 Pääkohdat

Q2 Pääkohdat Osavuosikatsaus 5.8.2011 Finnairin toinen vuosineljännes 2011 Q2 Pääkohdat Aasia ja liikematkustus kasvussa Uuden Singaporen reitin liikkeellelähtö lupaava Finnair nousi kolmen suurimman kärkeen Aasian

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Finnair Vuoden 2011 tulos Mika Vehviläinen

Finnair Vuoden 2011 tulos Mika Vehviläinen Finnair Vuoden 2011 tulos 9.2.2012 Mika Vehviläinen Sisältö Vuoden 2011 pääkohdat Liiketoiminnan kehitys neljännellä vuosineljänneksellä ja koko vuonna 2011 Rakennemuutos Kotimaan ja Euroopan liikenne

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot