TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taloustieteen laitos Jari Toivonen TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS SUUREN ORGANISAATION OHJAUKSESSA Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa Elintarvike-ekonomia Pro gradu EE 269 Helsinki 2008

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Taloustieteen laitos Tekijä Författare Author Jari Toivonen Työn nimi Arbetets titel Title Työntekijöiden keskinäisen yhteistyön merkitys suuren organisaation ohjauksessa Case: sujuva lentokoneen kääntö haasteena Finnairin kasvustrategiassa Oppiaine Läroämne Subject Elintarvike-ekonomia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Toukokuu 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 103 Finnair on muuttumassa verkostolentoyhtiöksi, mikä edellyttää operatiivisia muutoksia yhtiön toimintaan. Lentokoneen kääntöprosessi on yksi lentoyhtiön operatiivisista ydinprosesseista, joka määräytyy liiketoimintamallin pohjalta. Kääntöprosessiin liittyy useita mittareita, kuten täsmällisyys ja lentokoneen käyttöaste, joilla mitataan lentoyhtiön kokonaissuorituskykyä. Kääntöprosessi (turnaround process) tarkoittaa tässä tutkimuksessa lentokoneen aikataulunmukaisen maassaolon aikana suoritettavia, koneeseen välittömästi liittyviä toimia ja valmisteluita, jotta kone saadaan pian uudelleen ilmaan. Tämän tutkimuksen menetelmä on case- eli tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmä on kyselytutkimus ja sitä tukevat haastattelut. Tutkimuksen ammattiryhmät ovat cateringkuormaajat, kenttävirkailijat, NCC (Network Control Center) supervisorit, purserit, lentäjät, matkatavarankäsittelijät, mekaanikot ja liikennekoordinaattorit. Lähtökohdat työntekijöiden keskinäisen yhteistyön mittaamiselle perustuvat Jody Hoffer Gittellin tutkimuksiin yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä ja sairaaloissa (relational coordination). Keskinäisen yhteistyön ohjattavuuden määrittelevät viestinnän riittävyys, viestinnän reaaliaikaisuus, ongelmia ratkaiseva vuorovaikutus, tavoitteiden yhteneväisyys, työn sisällön tuntemus ja keskinäinen arvostus. Tutkimusongelma on, kuinka määritellä lentokoneen kääntöön osallistuvien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ohjaavat tekijät. Tiimidynamiikan tarkastelun pohjalta laadittu teoreettinen viitekehys kuvaa strategisen ohjauksen ja operatiivisen toiminnan diskurssien vuorovaikutussuhdetta. Tässä tutkimuksessa selvitetään myös organisaation osaoptimointiin liittyviä haittoja, jotka heijastuvat operatiivisiin toimintoihin. Avainsanat Nyckelord Keywords Tiimityö, suorituskyky, keskinäinen yhteistyö, osaoptimointi, lentoliikenne ja liiketoimintamalli Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Taloustieteen laitos Muita tietoja Övriga uppgifter Further information EE nro 269

3 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Faculty of Agriculture and Forestry Laitos Institution Department Department of Economics and Management Tekijä Författare Author Jari Toivonen Työn nimi Arbetets titel Title Importance of relational coordination in big organizations - Finnair s expansion strategy is challenged by turnaround procedure of an aircraft Oppiaine Läroämne Subject Food Economics, Hospitality Management Työn laji Arbetets art Level Pro gradu -theses Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year May 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 103 Finnair is turning into a network carrier company, which requires changes in the company s operative functions. The turnaround process is one of the airline s core operative processes and it is determined by the airline s business model. There are multiple measurement indicators, such as punctuality and the utilisation rate of the aircraft, which are used to measure the airline s overall performance. In this present study the turnaround process refers to the immediate ground operations in order to make the aircraft airborne again. This is a case study and the other used methods to collect information are survey and supporting interviews. The targeted groups of professions are Catering loaders, Gate agents, Network Control Center Supervisors, Pursers, Pilots, Ramp agents, Mechanics and Turnaround Coordinators. The frame of reference for measuring the cooperation between the groups of employees is based on the relational coordination studies carried out by Jody Hoffer Gittel in US airlines and hospitals. Relational coordination is determined by frequency of communication, timeliness of communication, problem solving communication, shared goals, shared knowledge and mutual respect. The research objective in this study is to determine the factors guiding the relational coordination among the employees. The theoretical frame of reference, which is based on team dynamics, describes the relational discourses between strategic guidance and operative actions. In this present study also the disadvantages of organisational sub optimization that are reflected to the different operative functions are looked at. Avainsanat Nyckelord Keywords Teamwork, Performance, Relational Coordination, Sub-Optimization, Air Traffic, Business Model Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Department of Economics and Management Muita tietoja Övriga uppgifter Further information EE no 269

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARVE JA AJANKOHTAISUUS TUTKIMUKSEN MENETELMÄ 8 2 LENTOYHTIÖIDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ LUVULLA HALPALENTOYHTIÖN EVOLUUTIO ERILAISTUMINEN JA HYBRIDILIIKETOIMINTAMALLIEN YLEISTYMINEN FINNAIRIN MUUTOS VERKOSTOLENTOYHTIÖKSI TEHOKKUUDEN TUNNUSLUVUT Kilpailuympäristön asettamat haasteet lähiliikenteessä Kilpailuympäristön asettamat haasteet kaukoliikenteessä Finnairin henkilöstösuhteet 26 3 LENTOKONEEN KÄÄNTÖPROSESSI HELSINKI-VANTAALLA CATERING-KUORMAAJA KENTTÄVIRKAILIJA NCC SUPERVISOR PURSERI LENTÄJÄ MATKATAVARANKÄSITTELIJÄ MEKAANIKKO LIIKENNEKOORDINAATTORI 35 4 TEOREETTISTEN LÄHTÖKOHTIEN TARKASTELU TIIMI KÄSITTEENÄ YKSILÖN ROOLI TIIMISSÄ TIIMIN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN Laatu- ja prosessinäkökulmien vuorovaikutus Asiakaspalvelu ja peruspalvelusuoritus Työntekijän ja työnantajan välinen suhde OSAOPTIMOINNIN HAASTEET 51 5 KESKINÄINEN YHTEISTYÖ FINNAIRISSA KYSELYTUTKIMUKSEN ASTEIKKO JA AINEISTON ANALYYSIMENETELMÄT KESKINÄISEN YHTEISTYÖN OHJATTAVUUDEN INDEKSI TILASTOLLINEN TULKINTA AINEISTOSTA 60 6 TUTKIMUSTULOKSET TYÖSUORITUSTA VOIMAKKAASTI OHJAAVAT TEKIJÄT TYÖSUORITUSTA HELPOTTAVAT TEKIJÄT JA YLEISET ONGELMAT KESKINÄISEN VIESTINNÄN RIITTÄVYYS VUOROVAIKUTUKSEN REAALIAIKAISUUS JA TOIMIVUUS ONGELMIA RATKOVA VUOROVAIKUTUS TAVOITTEIDEN YHTENEVÄISYYS TYÖN SISÄLLÖN TUNTEMUS KESKINÄINEN ARVOSTUS 77 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 78 LÄHDELUETTELO 80 LIITTEET 87

5 LIITTEET: Liite 1. Käsitteiden määrittelyjä ja lyhenteitä 87 Liite 2. Haastattelut 89 Liite 3. Syntaksi, keskinäinen yhteistyö 90 Liite 4. Kutsu vastaamaan verkkokyselyyn 91 Liite 5. Keskinäisen yhteistyön indeksi 92 Liite 6. Keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksin korrelaatiotaulukko 93 Liite 7. Korrelaationatriisi yhteistyön ulottuvuuksista 94 Liite 8. Kyselyn otannan periaatteet 95 Liite 9. Kyselykaavake 96 TAULUKOT: Taulukko 1. Lentoliikenteen kehityksen vaiheet 10 Taulukko 2. Alhaisen kustannustason saavuttamisen keinoja 14 Taulukko 3. Finnairin kasvua indikoivat tunnusluvut tilikausina 2007 ja Taulukko 4. Tutkimukseen valitut ammattiryhmät 28 Taulukko 5. TRC:n vastuu-alueet Northportin palveluiden määrittäjänä 36 Taulukko 6. Organisaation suorituskykyyn vaikuttavat tekijät 42 Taulukko 7. Erot prosessi- ja laatunäkökulmien välillä 45 Taulukko 8. Psykologisen työsopimuksen muuttuva muoto 49 Taulukko 9. Vaihtoehtoiset HR/henkilöstöhallintastrategian vaikuttavat tekijät 50 Taulukko 10. Kyselytutkimuksen ammattiryhmien otoskoot 53 Taulukko 11. Vastaajatietoja 53 Taulukko 12. Työkokemus konsernissa 54 Taulukko 13. Esimerkki poissuljetusta yleistyksestä 57 Taulukko 14. Esimerkki yleistettävästä huomiosta 57 Taulukko 15. Viestintä - summamuuttujan muodostavat kysymykset 60 Taulukko 16. Summamuuttujien keskiarvot, jos luokka 3 = 0 61 Taulukko 17. Summamuuttujien sisäinen johdonmukaisuus 62 Taulukko 18. Tärkein työsuoritusta ohjaavaa tekijää 63 Taulukko 19. Työohjeiden mukaan toimiminen 64 Taulukko 20. Tärkein työsuoritusta helpottava ja parantava tekijä 65 Taulukko 23. Tärkein työskentelyä rajoittava tekijä 65 Taulukko 21. Toimintojen ulkoistaminen 66 Taulukko 22. Keskitetty tasapainolaskelmien hallinta 66 Taulukko 24. Viestintä Mekaanikkojen kanssa 68 Taulukko 25. Viestintä NCC Supervisoreiden kanssa 69 Taulukko 26. Ongelmien ratkaisu suoralla ja välittömällä viestinnällä 71 Taulukko 27. Vuorovaikutus Catering- kuormaajien kanssa 73 Taulukko 28. Mekaanikot tuntevat työni sisällön 75 Taulukko 29. Catering -kuormaajat tuntevat työni sisällön 76 Taulukko 30. Purserit tuntevat työni sisällön 76 Taulukko 31. Ammattiryhmät arvostavat toistensa työtä 77 KUVAT JA KUVIOT: Kuva 1. Halpalentoyhtiöiden liiketoiminnan kasvu Euroopassa 11 Kuva 2. Finnairin kauko- ja lähiliikenteen aallot 18 Kuva 3. Organisaation ohjauksen viitekehys 38 Kuva 4. Searsin malli työntekijöiden sitoutumisen hyödyistä 43 Kuva 5. Keskinäinen yhteistyö Southwest Airlinesilla 44

6 1 Johdanto Monitieteelliset organisaatioteoriat perustuvat lähtökohdalle että ihmisen toiminnalle on organisaatiossa luotu yhteyksiä, joita ohjaa yhteinen päämäärä. Organisaatioteorioista löytyy lähtökohta työn tekemisen kollektiivisuuden tulkintaan. Merkityssisällöt aihepiirissä ovat usein ainutlaatuisia ja vaikeita tulkita. Yksilölliset ja sosiaaliset prosessit kuvaavat työn merkityssisältöjä (Juuti 1997, 128). Tutkimuksessa on käsitelty tutkijalle tuttua toimintanäyttämöä ja arvioitu työn tekemisen kulttuuria ohjaavia tekijöitä. Tutkimusongelma on, kuinka määritellä lentokoneen kääntöön osallistuvien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ohjaavat tekijät. Tutkimuksen päämenetelmä on tapaustutkimusmenetelmä ja aineisto on kerätty kyselyn ja haastatteluiden avulla. Itse liiketoimintamalli määrää millainen lentokoneen kääntöprosessi on. Kokonaiskuvan saamiseksi lentokoneen kääntöprosessista on olennaisen tärkeää, että liiketoimintamalleja on kuvailtu ja vertailtu. Kyselytutkimuksen ja sen tulosten perusteella tehtyjen haastatteluiden avulla on tuotettu syvempi tulkinta Finnairin työntekijöiden keskinäisestä yhteistyöstä lentokoneen käännön suorittamiseksi. Käytetyistä tutkimukseen liittyvistä käsitteistä ja lyhenteistä on tehty erillinen luettelo liitteisiin (liite 1). Suorituskykyä voidaan mitata monella eri tavalla ja mittareiden laaja soveltaminen on hyvä tapa kehittää ja muokata organisaatiota toimimaan kohti yhteistä päämäärää. Monesti organisaatiota johdetaan etsien tasapainotilaa vallitsevan ympäristön kanssa. Organisaation rakenne, tai muoto eivät kuvaa sen toiminnallista kompleksisuutta, vaan osien välinen vuorovaikutus. Aulan (2000, 99) mukaan täysiverinen organisaatio on altis kaaokselle ja muutos on eteenpäin vievä dynaaminen voima. Mittareiden tarkoitus ei ole siis kuvata pysyvyyden tilaa, vaan täsmentää alituisen muutoksen tarpeen suuntaa. Tämän tutkimuksen lähtökohdat työntekijöiden keskinäisen yhteistyön mittaamiselle perustuvat Jody Hoffer Gittellin tutkimuksiin Yhdysvaltalaisissa lentoyhtiöissä (2005, 38-41). Gittellin tutkimusten lähtökohta on ollut ns. grounded theory -menetelmä, eli tutkija on aineiston pohjalta muodostanut pitäviä yleistyksiä aiheesta ja muodostanut oman teorian keskinäisen yhteistyön ohjautumisen mallista (relational coordination). Gittell on tutkinut samaa menetelmää käyttäen työntekijöiden keskinäistä toimintasuhdetta myös sairaaloissa ja saanut sieltä vastaavia tuloksia keskinäisen yhteistyön merkityksestä suorituskyvylle (Gittell ja Weiss 2004). Erityisen merkittävää Gittellin tutkimuksissa on ollut 6

7 alistaa mitattavaksi ominaisuuksiksi mm. keskinäiseen viestintään, arvostukseen ja yhteistyön tasoon liittyviä asioita. 1.1 Tutkimuksen tarve ja ajankohtaisuus Lentokoneen kääntö on lentoyhtiön tärkeimpiä sisäisiä prosesseja. Lentoliikenteessä on sijoitettu paljon pääomaa kalliisiin välineisiin, erityisesti lentokoneisiin, joiden tuottavuus täytyy optimoida. Lentokoneen kääntö käsittää maapalvelutoiminnot aikataulun mukaisten lentojen välissä. On kustannustehokasta suorittaa kääntö mahdollisimman nopeasti ja huolellisesti, jotta kone saadaan taas tuottavaan toimintaan, eli ilmaan. Lentokoneen käytön oleellisimmat tehokkuusmittarit ovat koneen lentotunnit vuorokaudessa suhteessa mm. matkustajamääriin, henkilökunnan määrään, polttoaineen hintaan, lentojen täsmällisyyteen ja säännönmukaisuuteen (Morrell 2007, 155). Tässä tutkimuksessa on analysoitu lentokoneen kääntöprosessiin liittyvien työntekijöiden keskinäistä toimintasuhdetta suhteessa tehokkuusmittareiden asettamiin vaatimuksiin. Aihe on ajankohtainen tutkimuksen case yrityksen kannalta, sillä Finnairilla on uusi visio, joka nostaa kasvustrategian tavoitteet uudelle tasolle. Maantieteellisiin etuihin perustuva Finnairin kasvustrategia toimii. Kaukolentojen määrää on kasvatettu 20:sta 64:een viikkovuoroon seitsemässä vuodessa. Finnairin toiminta on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Nykyistä kasvua on rakennettu vision pohjalta, joka on määritelty vuonna 1999; Eturivin Eurooppalainen ja Pohjolan paras (Finnair 1999). Yhtiön johto on lokakuussa 2007 julkaissut uuden vision, jonka tarkoitus on kertoa sijoittajille, henkilökunnalle ja muille sidosryhmille päämäärän mitä kohden seuraavaksi yhtiötä ohjataan. Uuden vision tunnuslause on: Pohjoisen pallonpuoliskon halutuin kaukoliikenneyhtiö - On Top of the World (Finnair 2007). Kehittynyt kilpailu ja rajut muutokset liiketoimintaympäristössä ovat leimanneet voimakkaasti ilmailu-alaa tällä vuosituhannella. Kilpailu on pakottanut lentoyhtiöt muuttamaan liiketoimintamallejaan, kehittämään innovatiivisia toimintatapoja ja luontaisia vahvuuksiaan selviytyäkseen. Operatiivisten toimintatapojen uudistuminen ja kehittyminen ovat muuttuvan liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia. Kasvuvaiheessa Finnairin toimintakulttuurin tulee sopeutua kasvun haasteisiin ja palvella toimintaa, jossa tavoitellaan suurempia skaala-etuja. Lentokoneen kääntö on yksi ydinprosesseista, jolla on suuri merkitys Finnairin kasvussa merkittäväksi eurooppalaiseksi verkostolentoyhtiöksi. 7

8 Finnairin henkilökunnalta vaaditaan suurta muutosvalmiutta ja entistä tehokkaamman organisaation merkitys menestymisen kannalta on yleisesti kasvanut. Tutkimuksen aihe on ongelmakeskeinen, liittyen suorituskyvyn mittaamiseen tiimityöskentelyssä ja työn yleisiin rajoitteisiin. Aiheen valintaan ovat vaikuttaneet aikaisempi tehtäväni yhtiön HRpalveluissa rekrytointiasiantuntijana ja uusin tehtäväni purserina lomalennoilla. Lentokoneen kääntöön liittyvä problematiikka on tullut konkreettiseksi myös työtehtävässäni Cabin Operations Managerina virolaisessa tytäryhtiössä Aerossa. 1.2 Tutkimuksen menetelmä Tämän tutkimuksen menetelmä on case- eli tapaustutkimus. Työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä lentokoneen kääntöprosessissa on tutkittu ainutlaatuisena ilmiönä case - yrityksessä. Tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä muihin lentoyhtiöihin. Anttilan (2000, 253) mukaan case -tutkimuksilla voidaan hankkia yksityiskohtaista tietoa jossakin muussa yhteydessä tilastollisesti esiin tulleista erikoiskysymyksistä, kuten tässä tutkimuksessa on keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksin 1 kohdalla kyse. Tapaustutkimuksen luonteeseen kuuluu että yksityiskohtaista tietoa on hankittu eri tavoin. Tapaustutkimuksella käsitellään rajattua aihetta usealla tavalla kerätyn aineiston avulla (Kyrö 2003, 98). Tämän tutkimuksen aineiston keruumenetelmä on kyselytutkimus ja sitä tukevat haastattelut, jotka siis kuuluvat itse case -tutkimusmenetelmään. Kyselytutkimus (survey) on suoritettu sähköisellä kyselylomakkeella ja sen paperiversiolla. Valitulla asteikolla ja kysymysten asettelulla on voitu tehdä johtopäätöksiä yleistämällä tulokset koskemaan tutkimuksen perusjoukkoa. Kyselytutkimusta on käytetty keräämään esitutkimustietoa valitusta aiheesta ja kyselytutkimuksen suunnittelu on samalla ollut tutkijan prosessi luokitella mitattavia asioita ja tarkastella aiheen merkitystä case - yritykselle. Menetelmänä kyselyn ongelma on todentaa kuinka hyvin tulokset edustavat koko perusjoukon mielipidettä (Rosenberg 1993, 42). Luotettavuutta tässä tutkimuksessa on parannettu suorittamalla otanta huolellisesti, jotta se vastaa monipuolisesti perusjoukkoa (liite 8). Tutkija on nostanut kyselyn luotettavuutta käyttämällä omakohtaista tietoaan alasta ja aiheesta kysymysten laadinnassa, sekä soveltanut alakohtaista tieteellistä tutkimusaineistoa aiheeseen liittyen. 1 Keskinäisen yhteistyön ohjautuvuuden indeksi (relational coordination) tarkoittaa organisaation suorituskyvyn parantamista tunnistamalla työntekijöiden keskinäisen yhteistyön vahvuudet ja ongelmat. 8

9 Haastatteluissa on käytetty teemahaastattelumenetelmää. Rakenteeltaan teemahaastatteluille on ominaista että tietyt teemat käydään haastateltavien kanssa läpi, mutta kysymyksiä ei ole ennalta asetettu (Eskola ja Suoranta 2000, 86). Tässä tutkimuksessa teemat perustuvat kyselytutkimuksessakin käytettyihin aiheisiin, joita ovat keskinäisen viestinnän riittävyys, viestinnän reaaliaikaisuus, ongelmia ratkova vuorovaikutus, tavoitteiden yhteneväisyys, toisen työn tuntemus ja keskinäinen arvostus. Haastattelututkimuksen aineiston analysointi voidaan tulkita tutkijan tavaksi kuvata todellisuutta diskurssien avulla. Aaltolan ja Vallin (1993, 100) mukaan puheen analyysiprosessissa yksilö nivoutuu osaksi yhteisöään ja tutkijalle havainnollistuu vallitseva sosiaalinen todellisuus ja kenttä. Tällä viitataan informaation sitomiseen osaksi yleisempiä diskursseja. Tämän tutkimuksen oletus on että kyselyyn vastanneet ja haastatteluihin osallistuneet ammattiryhmät kuvaavat todellisuutta ja ennen kaikkea vastaamalla samalla luovat sitä. Käytetyt sitaatit, joita ammattiryhmien edustajat ovat haastatteluissa antaneet, ovat selonteko tutkitusta asiasta, eivät tutkijan oma tulkinta (Eskola ja Suoranta 2000, 195). Tutkimuksen teoreettisessa osassa on havainnollistettu tarkemmin viitekehyksen kautta keskinäisen yhteistyön ohjauksen avulla saavutettavasta koheesiosta. Diskurssi kuvaa koheesioon vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa diskurssin kuvauksen avulla selvennetään haastattelututkimuksen tuloksia. Diskurssi viittaa kaikkiin vallalla oleviin käsityksiin, joita ammattiryhmillä on toisiinsa, yhtiöön ja työhönsä liittyen. Diskurssi muodostuu informaatiosta jota lentokoneen kääntöprosessiin osallistuvat ammattiryhmät tarvitsevat työssään. Informaatiota he tulkitsevat mm. motivaationsa, osaamisen, koulutuksen ja ymmärtämisensä kautta. Tulkintojen maailmaan liittyvät läheisesti annetut ohjeet ja tavat hyödyntää tietojärjestelmiä. Diskurssit ovat vallalla olevia käsityksiä toimintatavoista, kunnes uusi diskurssi muuttaa käytännön. 9

10 2 Lentoyhtiöiden liiketoimintaympäristö luvulla Lentoliikenne on kohdannut tällä vuosituhannella suuria haasteita liiketoimintaympäristön muuttumisen vuoksi. Vuoden 2001 terrori-isku New Yorkissa toimi katalyyttina ilmailualan muutokselle, jonka perusta oli jo luotu edellisten vuosikymmenten aikana purkamalla säännöstelyä. Lentoyhtiöiden toimintaa ovat ohjanneet erityisesti kansalliset tarpeet (Chan 2000). Lentokoneisiin sijoitettu suuri määrä pääomaa on usein tarkoittanut valtion omistusta. Lentokoneiden teknologinen kehitys on osittain sotateollisuuden ansiota ja lentoyhtiöstä on rakennettu kansallisuuden ikoneja. Lentoyhteydet taas ovat olleet valtioiden välisiä bilateraalisia sopimuksia ja symboleja kansojen välisestä yhteistyöstä. Taulukko 1. Lentoliikenteen kehityksen vaiheet. Lähde: Bieger & Agosti. 2006, 42. Vuosi Vaihe Hallitsevat piirteet 1990 Vaihe 4 Verkosto ja allianssit: konsolidaatio vaihe, lentokenttien merkityksen kasvu, maailmanlaajuisten allianssien synty, verkoston hallinta, halpalentoyhtiöt 1973 Vaihe 3 Laatu ja kustannukset: säännöstelyn purkautuminen, open skies käytännöt, uudet hinnoittelurakenteet, uudenlaisten palveluiden kehittyminen, uusia markkinoille tulijoita uusilla liiketoimintamalleilla, kustannustehokkuus, hub-rakenteiden muodostuminen alkaa 2. maailmansota Vaihe 2 Poliittinen: nopea kehitys, kansainväliset standardit ilmakuljetusten säännöstelyyn, maiden välisiä bilateraalisia sopimuksia, taloudellista merkittävyyttä, reittiverkostojen muodostuminen 1925 Vaihe 1 Tekninen: seikkailumainen kuljetusmuoto, vähäinen liiketoiminnallinen tuloksellisuus, tuotannollisen toiminnan tukitoiminto Säännöstelyn purkaminen tarkoittaa irtautumista kansallisista tarpeista, sekä poliittisesta päätöksenteosta ja siirtymistä markkinaehtoiseen liiketoimintaan. Lentoliikenteen kehityksen vaikuttimet luvulle asti ovat olleet enimmäkseen poliittisia ja kilpailullisia (taulukko 1). Muutokset asetelmassa ovat johtaneet alalla toimivien yritysten toimintamallien uudistumiseen. Lentoliikenteen säännöstelyn purkaminen on johtanut nykyiseen kilpailuasetelmaan ja liiketoimintamallien kirjoon. Perinteisten kansallisten lentoyhtiöiden joukkoon on tullut halpalentoyhtiöitä, joilla on monia erilaisia toimintamalleja (Graham ja Shaw 2007). Myös perinteiset kansalliset lentoyhtiöt ovat valinneet erikoistumisen ja kustannustehokkuuden tien. Muuntautumiskykyisimmät lentoyhtiöt ovat onnistuneet uudistamaan menestyksekkäimmin liiketoimintamalliaan. 10

11 Kuva 1. Halpalentoyhtiöiden liiketoiminnan kasvu Euroopassa. Lähde: Hampurin kansainvälinen ilmailualan konferenssi (Dr. Kirchner. Lufthansa) Euroopassa erityisen näkyvää on ollut halpalentoyhtiöiden reittiverkoston nopea kasvu (kuva 1). Euroopan unionin sisällä tälle on omaehtoisesti luotu perusta vapauttamalla lentoliikenne keskinäisillä sopimuksilla kolmessa eri vaiheessa Merkittävin sopimuksista on vuonna 1997 solmittu kabotaasi -sopimus Euroopan Yhteisön sisäisen liikenteen vapauttamisesta (Euroopan Neuvosto 1992). Yhdysvaltain sisäiset markkinat ovat kehityksessä pidemmällä. Alan työehtosopimukset ovat yhtenä esimerkkinä Yhdysvalloissa rakenteeltaan edullisempia, johtuen pidemmästä yhtenäisen markkina-alueen sisäisestä kilpailusta (Chan 2000). Tarkemmin määriteltynä kabotaasi tarkoittaa maan sisäistä lentoa, jonka lentää ulkomainen lentoyhtiö. Yksi yleisimpiä säännöstelyn muotoja on kieltää kabotaasi. YK:n alaisen ICAO:n (International Civil Aviation Organization) ensimmäinen kokous Chicago Convention vuodelta 1944 ja sen hengessä seuranneet sopimukset ns. freedoms of 11

12 the air 2, pitävät sisällään oleellisimmat raamit kansainvälisistä lentosopimuksista. Näiden sopimusten pohjalta Yhdysvallat vaatii eight freedom rights, eli kabotaasi - oikeuksia Euroopassa, mutta ei ole valmis vastaavaan kotimarkkinoillaan. Yhdysvallat on maailman suurin lentomarkkina-alue ja yksi tarkimmin suojelluista. Aasiassa Yhdysvaltojen suuret lentoyhtiöt ovat saaneet suurimman osan mm. Tokion päälentokentän Naritan käyttöoikeuksista, eli jopa enemmän lähtöjä kuin itse japanilaiset lentoyhtiöt. Narita on hyvä välilaskupaikka matkalla muualle Aasiaan. Naritan säännöstelyn perusteet löytyvät II maailmansodan jälkeisistä valtioiden välisistä asetteluista ja tunnetaan bilateraalisena fifth freedom rights -sopimuksena. Vastaavia sopimuksia on useiden eri maiden välillä (Chan 2000). EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Open skies sopimus astui voimaan mahdollistaen Eurooppalaisten lentoyhtiöiden lentää rajoituksetta mistä tahansa kohteesta EU:ssa mihin tahansa kohteeseen Yhdysvalloissa. Sopimus on merkittävä, koska se vapauttaa liikenteen kaikista hinta- ja reittirajoituksista. Sopimuksen toisen vaiheen on tarkoitus johtaa lentoliikenteen täydelliseen vapauttamiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kuluttajille tämä tarkoittaa halvempia hintoja ja suurempaa tarjontaa jo tässä ensimmäisessä vaiheessa (Euroopan Komissio 2008). Sopimus kuuluu monista eri neuvotteluista koostuvaan kokonaisuuteen, joka ohjaavat EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppasuhteita. Säännöstely mainitaan usein ainoastaan lentoliikennettä rajoittavana tekijänä, mutta sen hallitussa purkamisessa osa säännöstelystä on perusteltua. Usein lainsäädäntöä ei voida poliittisten järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi uusia niin nopeasti kuin markkinaehtoinen liiketoiminta sitä vaatii. Siis, säännöstelyä tarvitaan myös säännöstelyn purkamiseen. Venäjän neuvottelut WTO:n (World Trade Organization) jäsenyydestä vaikuttavat EU:n ja Venäjän neuvotteluihin kilpailua vääristävien ylilentomaksujen poistamisesta (Markkanen 2006). Maailmanlaajuisesti on olemassa yhä runsaasti lentoliikennettä koskevaa säännöstelyä. Taustalla on usein taloudellinen protektionismi, kuten Venäjän ja Yhdysvaltojen tapauksessa. On olemassa myös muunlaisia ilmailuun liittyviä kansainvälisiä sopimusasioita, kuten Eurocontrollin 3 Single European skies -aloite. Sopimus tähtää yhteisen Eurooppalaisen tason luomiseen lentojen navigoinnissa, kuten Yhdysvalloissa 2 ICAO:n jäsen lentoyhtiöille julkaisema sopimuskokonaisuus; Manual on the regulation of international air transport 3 Yhteiseurooppalainen siviili-ilmailulaitos (European Organisation for Safety of Air Navigation) 12

13 toimitaan (European Commission 2000). Eurooppalaisessa ilmailussa on merkittäviä tehostamisen mahdollisuuksia navigointisopimuksia kehittämällä. Kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta, mutta myös taloudellisista eduista suorempien lentoreittien ja ruuhkattomamman ilmatilan muodossa. Lentoyhtiöiden liiketoimintaympäristön muutosta ovat voimakkaasti ohjanneet säännöstelyn purkamisen lisäksi lisääntynyt allianssiyhteistyö, lentokoneteknologian edistys ja polttoaineen hintakehitys. Selviytyäkseen globaalista kilpailun heikentämästä tuottokehityksestä ja uudistumisen vaatimista kustannuksista on työn tuottavuutta pitänyt parantaa merkittävästi. Markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä, erityisesti alhaisemman kustannustason luokkaan, joille työehtosopimusten edullisuus suuri etu. Rahamarkkinoiden vaikuttimista yksi merkittävä muutosagentti on ollut pääomamarkkinoiden kasvu ja rahoittajien yllättävän suuri mielenkiinto lentoliikennettä kohtaan (Morrell 2007, ). Yllättävä siksi, että lentoyhtiöt tuottavat huonosti korkoa sijoitetulle pääomalle. Kalliista kalustosta johtuen ala on hyvin pääomavaltainen. Lentoyhtiöiden kannattavuuteen ja taloudelliseen vakauteen vaikuttavat helposti epäsäännöllisyydet ja kriisit. Persianlahden sota vuonna 1990, Aasian valuuttakriisi vuonna 1997, syyskuun 11:n terrori-iskut vuonna 2001 ja lintuinfluenssa vuonna 2002, ovat esimerkkejä merkittävistä lentoliikenteeseen vaikuttaneista tapahtumista. 2.1 Halpalentoyhtiön evoluutio Yhdysvaltalaisen Southwest Airlinesin tuloksellisuus perustuu sen liiketoimintamallin yksinkertaisuuteen. Yhtiö on ollut monella tavalla liiketoiminnassaan edelläkävijä ja tunnetaan halpalentoyhtiöliiketoimintamallin luojana. Koko toimintahistoriansa ajan, vuodesta 1971, yritys on ollut taloudellisesti menestynyt ja kannattava erittäin kilpailuilla Yhdysvaltain sisäisillä lentomarkkinoilla (Smith 2004). Southwestin toiminnan lähtökohta on alhaisin kustannustaso kaikilla operatiivisen toiminnan sektoreilla (taulukko 2). 13

14 Taulukko 2. Alhaisen kustannustason saavuttamisen keinoja (Lyhenteet viittaavat viranomaismääräyksiin). Viitekehys Tieto- ja viestintäteknologia (Buhalis 2003b, 198) Palvelukokonaisuus (Dennis 2007) Miehistönkäyttö (Hunter 2006) JAR-OPS JAR-OPS JAR-OPS JAR-OPS Huoltotoiminta EASA part M 5 Part 145 (Franke 2004) Operatiivinen toiminto - internet-varausjärjestelmä on suora markkinointikanava kohderyhmälle ja tarjoaa halvan lippujen jakelujärjestelmän - internet ja kehittyneet ohjelmistot mahdollistavat nopean ja reaaliaikaisen kokonaisuuden tuottokehityksen hallintaa, sekä mahdollisuuden keventää hallintoa - tietotekniikka helpottaa koneen- ja miehistönkäytön suunnittelua ja pienentävät niihin liittyviä kustannuksia - suuri istuinmäärä per kone. Tilan käyttö on optimoitu pienellä istuinvälillä ja poistamalla ylimääräiset vessat, kaapit, sekä keittiöt. - Sekundääristen lentokenttien käyttö vähentää liikennöinti- ja maapalvelukustannuksia - karsitut palvelut: matkatavaroiden siirto jatkolennolle, ruokatarjoilu, kanta-asiakasjärjestelmä, business-luokka, lounge-palvelut ja rahdin kuljetus - maksulliset lisäpalvelut kentällä ja koneessa - viranomainen ohjaa lentohenkilökunnan koulutusta vain sisällöllisesti ja täten koulutuksen kesto on voitu minimoida - koulutuskustannuksia lentäjien siirroista toiseen konetyyppiin ei ole yhtenäisen laivaston vuoksi - lain sallima pienin matkustamohenkilökunnan määrä per lento, eli yksi jokaista 50:ttä matkustajaistuinta kohden. Istuinten määrä koneissa on optimoitu miehistön vähentämiseksi - liikennesuunnittelu voidaan lyhyillä lennoilla ja yksinkertaisilla työehdoilla toteuttaa tehokkaammin. Yksinkertainen reittirakenne vähentää tarvetta yövyttää miehistöä kohteissa, mikä lisää resurssin hyödynnettävyyttä - lähtökohtaisesti kaikki työehtosopimukset ovat yksinkertaisempia ja edullisempia - yhtenäinen laivasto ja korkea käyttöaste säästävät huoltokuluja suhteessa huolto-ohjelmaan - huoltotoiminta on usein saatu joustavaksi ulkoistamalla - koneet ovat riisuttuja varustelultaan, joka vähentää tarvetta huoltoihin ja korjaustöihin Flouris n ja Oswaldin (2006, 86) mukaan Southwestin koneet ovat vuorokaudesta ilmassa keskimäärin 11,5 tuntia, kun alan keski-arvo on vuonna 2001 ollut Yhdysvalloissa 8,6 tuntia. Kääntöaika on alalla usein käytetty operatiivisen tehokkuuden mittari. Southwest käyttää vähemmän tietotekniikkaa, mutta enemmän henkilökuntaa suorittamaan käännön kerrallaan. Käännön nopea suorittaminen on yksi Southwestin oleellisia prosesseja, jonka avulla se halpalentoyhtiönä saavuttaa kilpailuetua muihin nähden. Ominaispiirre on suorittaa kääntö tiimisuorituksena, jossa eri ammattiryhmien motivaatio ja palkkiojärjestel- 4 EU-säädäntö siviili-ilmailusta (Joint Aviation Regulations operations manual) 5 European Aviation Safety Agency (Continuing air worthiness = Part- M, Maintenance Organisations approvals= part-145) 14

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 Lentoliikenteen tulevaisuus Write - mitä here on odotettavissa? your presentation name Tero Taskila Lentoliikenne on murroksessa Markkinat ovat erittäin herkkiä

Lisätiedot

Tuottavuutta yhdessä sopien

Tuottavuutta yhdessä sopien Tuottavuutta yhdessä sopien EK-STTK tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Vesa Müller 11. helmikuuta 2013 1 Finnair 2 11. helmikuuta 2013 Finnair tänään Liikevaihto 2,3 miljardia euroa vuonna 2011; kasvu 12

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena

Finnair sijoituskohteena Finnair sijoituskohteena Rahapäivä 17.9.2013 Mari Reponen Finnair IR 1 17/09/2013 Finnair sijoituskohteena - Rahapäivä 2013 90-vuotias verkostolentoyhtiö 8,8 miljoonaa matkustajaa 95 097 lentoa 30 366

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Hyvä tuloskehitys Monen vaikean vuoden aikana tehty työ tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi kantaa nyt hedelmää Tulos jopa odotuksia parempi Myynti

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2004

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2004 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2004 Alan rakenteellinen kriisi jatkuu Lentoliikenteen kysyntä toipumassa viime vuosien ulkoisten shokkien jäljiltä Alan rakenteellinen kriisi jatkuu ylikapasiteetti

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Vahvasti kannattava neljännes Kannattavuuskehitys jatkunut myönteisenä Kysyntä ja liikevaihto kasvoivat yli alan keskiarvon Tulos tuplaantui kalliista polttoaineesta

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Finnair konserni. Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004

Finnair konserni. Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004 Finnair konserni Tilinpäätös 1.1.-31.12.2004 Sähköinen vuosikertomus: www.finnair.fi/2004 Tilikauden merkittävimmät tapahtumat Voimakasta kasvua ja parantuneet käyttöasteet Euroopan täsmällisin Businessluokka

Lisätiedot

Finnair konserni Tilinpäätös 1.1.-31.12.2001

Finnair konserni Tilinpäätös 1.1.-31.12.2001 Finnair konserni Tilinpäätös 1.1.-31.12.2001 Alan yleistilanne Keväällä kysyntä kääntyi laskuun Syyskuun tapahtumat Kauneuskilpailusta eloonjäämistaisteluksi Tuotannon leikkaukset 10-25 %, kalustoa pois

Lisätiedot

kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11.

kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11. Suunnitelma Finnairkonsernin liiketoiminnan kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11.2009 Finnair Finnair on Suomen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Finnair konserni Tilikausi 1.1.-31.12.2003

Finnair konserni Tilikausi 1.1.-31.12.2003 Finnair konserni Tilikausi 1.1.-31.12.2003 Alalla talousaapinen hukassa? 2002 heikko kysyntä ja huono hintataso lisää tarjontaa, uusia yrittäjiä harvalla kestävän liiketoiminnan edellytykset ->tappioita,

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2003

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2003 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2003 Toimialalla takana yksi heikoimmista jaksoista Irakin sodan ja sars-keuhkokuumeen vaikutukset jopa syksyn 2001 terroristi-iskuja vakavammat Taloustilanne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Finnairin yhtiökokous 24.3.2011 Messukeskus, Helsinki Presentation / Firstname Lastname 24. maaliskuuta 2011 1 Vuoden 2010 pääkohdat Toimiala kääntyi kasvuun Matkustaja-

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Käyttöohje e-travel Single View

Käyttöohje e-travel Single View e-travel Single View Carlson Wagonlit Travel Online Helpdesk Puhelin: +358 (0)205 615 531 Sähköposti: Copyright 2007-2013 CWT SISÄLLYSLUETTELO 1 Mikä on Single View... 3 2 e-travel kirjautuminen... 3 3

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 Toimitusjohtajan katsaus Christian Fredrikson 3. huhtikuuta 2012 Protecting the irreplaceable f-secure.com Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2011 3.

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson F-Secure Oyj Yhtiökokous 2013 Toimitusjohtaja Christian Fredrikson Protecting the irreplaceable f-secure.com 3.4. 2013 Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2012 3. Tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012

Finnairin tulos Q2 2012. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 Finnairin tulos Q2 2012 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 10.8.2012 1 Finnair Q2 tulos 10.8.2012 Sisältö Markkinaympäristö Q2 - pääkohdat Liiketoiminnan kehitys toisella vuosineljänneksellä Rakennemuutos

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot